VASTINE 1 Maanmittauslaitos, Hämeenlinnan palvelupiste Toimitusinsinööri Lasse Ojala Koulukatu 13 13100 HÄMEENLINNA LAUSUNTO HIKIÄ-FORSSA 400/110 kv:n VOIMAJOHTOALUEEN LUNASTUSTOIMITUKSESSA TN:O 2013-453234 KÄYTETTÄVISTÄ KORVAUSPERUSTEISTA RIIHIMÄEN KAUPUNGISSA JA HAUSJÄRVEN KUNNASSA. Emme ota kantaa lunastettavien alueiden maapohjan ja puuston korvausperusteena oleviin yksikköhintoihin. Luotamme lunastustoimikunnan paikallisella asiantuntemuksella tietävän alueen maankäyttötilanteen ja viran puolesta suorittavan oikean hinta-analyysin. Haluamme kuitenkin jäljempänä esittää eräitä tekijöitä, joita mielestämme olisi otettava huomioon korvauksia määrättäessä. 1 Voimajohtojen ympäristövaikutukset vaikutukset ympäröivään asutukseen Uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana pitää olla se, miten uusi johto aiheuttaa haittaa. Maisemahaitan arviointiin vaikuttavat eniten kohteen etäisyys havaitsijan pääasiallisesta sijainnista, kohteen näkymäsuunta (päänäkymä, sekundäärinen näkymä) ja näkyvyys (esteet ja suojapuusto). Lunastustoimituksessa ei tule vahvistaa korvausta maisemahaitasta ainakaan sen perusteella, että linja pelkästään näkyy. Korvauksen perusteen tulee olla yksilöity ja perustua siihen, että kiinteistön käyttö todellakin konkreettisesti heikentyy jollakin tavoin. Näin voisi ajatella käyvän esimerkiksi silloin, kun uusi linja dominoi voimakkaasti rakennukselta avautuvaa näkymää tai suorastaan haittaa tonttimaan järkevää käyttöä alunperin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi vain se, että kymmenien tai jopa yli sadan metrin päässä näkyy voimajohto, ei ole riittävä peruste korvata maisemahaitta tai rakennuspaikan arvonalentuminen. Maisemahaitan arvioinnin lähtökohta Lähtökohtaisena arvioinnin perustana tässä toimituksessa voidaan pitää korkeimman oikeuden ratkaisua 1999:61, jossa maisemahaitasta johtuen jäännöskiinteistön arvonalentumisprosentit vaihtelivat 1 prosentista 6 prosenttiin tapauskohtaisesti. Kuuden prosentin tapauksissa pylvään etäisyys kiinteistöstä vaihteli 25 ja 40 metrin välillä ja etäisyys lähimmästä johdosta oli runsaat 10 metriä. Kyseinen oikeustapaus soveltuu hyvin tähän toimitukseen, koska myös korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa 110 kv voimajohto oli korvattu 400 kv voimajohdolla. Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan maisemahaitasta aiheutuvat korvaukset ottamalla huomioon edellä mainitun korkeimman oikeuden päätöksen, lunastustoimituksissa vakiintuneen korvausmenettelyn sekä kunkin kiinteistön yksilöllisen tilanteen. 2 Magneettikentät ja terveysriskit Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen valmistelutyössä oli pohjana Euroopan unionin neuvoston suositus sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta.
VASTINE 2 Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo vaihtosähkölaitteiden sähkökentälle on 5 kv/m (kilovolttia metrille) ja magneettikentälle 100 μt (mikrotesla), kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 μt. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevia suositusarvoja ja niiden perusteita on tarkasteltu säännöllisesti Euroopan unionin ja kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP) toimesta, mutta tarvetta suositeltujen enimmäisarvojen muuttamiselle ei ole todettu, koska tutkimustulokset eivät ole antaneet asiasta uutta tietoa. Voimajohtojen synnyttämä sähkö- ja magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kv jännitteisissä johdoissa. Kuitenkin väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen suositeltu enimmäisarvo 100 µt ei ylity edes suoraan 400 kv voimajohdon alla. Suurimmat mitatut magneettikentät 400 kv voimajohdon johtimien alta ovat olleet noin 10 µt. Magneettikenttä laskee keskimäärin alle sadasosaan väestölle asetetusta suositusarvosta 400 kv voimajohdon johtoalueen reunassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa asuva kansalainen joutuu sähkölaitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien ympäröimäksi, varsinkin taajama- ja kaupunkialueella. Taustakenttien lähteitä ovat esimerkiksi sähköjohdot (myös näkymättömissä olevat maakaapelit), rakennuksiin sijoitetut muuntamot ja sähkökeskukset, rakennusten sähköverkot, kotien sähkölaitteet, tietokoneet, junien sähkömoottorit virransyöttöjärjestelmineen, kauppojen tuotesuojaportit, radioasemat sekä matkapuhelimet ja niiden tukiasemat. Myös teollisuudessa ja lääketieteessä käytetään voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä synnyttäviä laitteita. Merkittäviä luonnon lähteitä ovat maapallon oma magneettikenttä, salamointi sekä aurinko, joka lähettää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja laajalla aallonpituusalueella. 3 Maa- ja metsätalousalue 3.1 Viljelysmaa Voimalinja kulkee koko matkan maa- ja metsätalousalueella. Siksi on syytä käyttää jo vakiintuneita korvausperiaatteita niin maapohjakorvausten kuin haitan ja vahingonkorvaustenkin määrittämiseen. Mielestämme esim. Maanmittauslaitoksen laatimaa Arviointi ja korvaukset ohjeistoa voidaan soveltuvasti käyttää tähän tarkoitukseen. 3.1.1 Pylväshaitta 3.1.1.1 Harustettu pylväs Ehdotamme, että korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Suuntaviivoja pylväshaitan määrittämiseksi voidaan hakea esimerkiksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta 40/2017 Sähkönsiirron maanomistajakorvaukset (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/540130). Tutkimuksessa pystyttiin kauppahinta-aineistosta Etelä-Suomen alueellisesta mallista laskemaan, että pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 /pylväs. Tutkimus on ladattavissa oheisen linkin kautta.
VASTINE 3 3.1.1.2 Peltopylväs 3.1.2 Kulkuhaitta pellolla Ehdotamme, että myös peltopylväiden osalta korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Pellolla kulkuoikeus on korvattu yleisen käytännön mukaan 2 metrin levyisenä. Pellon kulkuhaittakorvausta harkittaessa on otettavan huomioon, että rakennetut voimajohdot kulkevat pääosin vanhassa johtoaukossa. Kulkuhaittakorvaus tulee lähinnä kyseeseen Riihimäen kierron osalta, jossa voimajohto on siirretty uuteen sijaintiin. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen määrittelytapa ja teoreettinen korvaus siitä, että johdon omistajalla ylipäätänsä on oikeus kulkea myöskin viljelysmaalla. Vaikka lunastuslupa sallii johdon omistajan kulkemisen jalan tai ajoneuvolla johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, käytännössä tämä kuitenkin merkitsee sitä, että vuotuiset tarkastustoimet suoritetaan pääsääntöisesti jalan. Mikäli huolto- ja kunnossapitotöissä käytetään työkoneita, ei niiden siirtäminen pylväältä toiselle orjallisesti johdon keskilinjaa seuraten useinkaan ole edes mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista. Pyrimme hakemaan koneiden kulkureitit siten, että kohtuullisin vaivoin pystymme etenemään ja aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vahingot luonnollisesti korjataan tai korvataan maanomistajalle aina tapauskohtaisesti erikseen. 3.1.3 Tiivistymishaitta pellolla Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Mutta jotta asia tulisi tasapuolisesti sekä yksinkertaisesti käsiteltyä, ehdotamme yleisperiaatteena tiivistymishaitan korvaamisesta: Linjapituuden ja 5 metrin ajoleveyden pinta-alan mukaan 500 /ha sekä pylvään ympäriltä kiertelyn lisäksi 100. 3.2 Metsämaa Lähtökohtaisesti tässä toimituksessa johtoalue pääosin kapenee 64 metristä 56 m, joten maapohjakorvauksia tulee määrättäväksi lähinnä Riihimäellä uuden reitin osalta. 3.2.1 Pirstoutumishaitta Esitämme korvausten osalta, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5. Tätä periaatetta ehdotamme sovellettavan myös tässä toimituksessa. Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo voidaan korvata samoin perustein kuin johtoaukeankin. Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei tarvitse huomioida sitä, mitä reunavyöhykkeestä on aiemmin maksettu. Esittämämme yksikköhinnat ylittävät selkeästi Tapion julkaisemat taulukkoarvot. Esitettyyn yksikköhintaan sisältyvät mahdolliset virkistys- ym. arvot, pienpuusto, korjuutyön puutteista johtuvat menetykset sekä myös mahdollisista vähäisistä supistumisja pirstoutumishaitoista ja myöhemmistä tuulenkaatohaitoista syntyvät menetykset.
VASTINE 4 3.2.2 Tuulenkaadot Harkittaessa voimajohdon aiheuttamia pirstoutumishaittoja on huomattava, että voimajohtoa ei voida rinnastaa maantiehen, joka jakaa totaalisesti metsälön kahtia. Voimajohdon ali ja johtoalueen reunalla voidaan kulkea metsäkoneillakin, kunhan se tapahtuu sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Käsityksemme mukaan ainoastaan hyvin pieniksi (alle 0,3 ha) tai kapeiksi ja tuulialttiille paikalle jäävillä metsäkiiloilla saattaa pirstoutumishaitta olla perusteltua. Tuulen kaatamien puiden korvaamisesta toteamme, että niistä luonnollisesti määrätään korvaus, mikäli niitä on tiedossa. Kun järjestelmällistä katselmusta ei pidetä, pitää luottaa asiamiehen tai metsänomistajan ilmoitukseen. Korvaus määrätään nimenomaan sillä perusteella, että puun laatu on tuulituhon vuoksi alentunut. Maanomistaja voi kuitenkin käyttää jäännösarvon hyväkseen. Korvauksen suuruus on viime aikaisissa lunastustoimituksissa ollut: tukki 12, kuitu 6. Alueet, joilla tuulenkaatoja tai kuivumisia tulee mahdollisesti vastaisuudessakin tapahtumaan, voidaan melko luotettavasti rajata. Lisäksi kokemus on osoittanut, että näilläkin alueilla tuulenkaatoja syntyy vain parin vuoden aikana johtoaukean raivauksen jälkeen eli ne puut kaatuvat, jotka ovat kaatuakseen ja loput sopeuttavat juuristonsa muuttuneeseen olosuhteeseen. Mielestämme arvioimisen jälkeen tapahtuvat tuuli- ja kuivumisvahingot sisältyvät reunavyöhykekorvaukseen kun se korvataan samoin perustein kuin johtoaukeakin. 4 Edunvalvontakustannukset Harkittaessa LunL 82 mukaisia edunvalvontakustannusten korvauksia mielestämme jäljessä esittämämme malli yksinkertaistaisi ja tasapuolistaisi tältä osin korvauskäytäntöä. Läsnä olleelle tai asiamiehen edustamalle asianosaiselle maksetaan ilman vaatimusta kultakin kokouskäynniltä kustannustenkorvaus, joka on 50. Tämä sisältää sekä kohtuulliseksi katsotun ansionmenetyskorvauksen että kokousmatkakulut. Tätä suuremmat korvausvaatimukset edunvalvontakustannuksista on erikseen osoitettava. Näin toimittaessa mahdollisten asiamiespalkkioiden maksaminen jäisi asiamiehen ja asianosaisen keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontakuluja ei pidä korvata molemmille, sekä asiamiehelle että asianosaiselle. Mikäli samaa tilaa edustaa useampi osakas, katsomme, että kustannusten korvaus tulee määrätä vain yhdelle kokousta kohden. Edelleen jos useampi samassa omistuksessa oleva tila on lunastuksen kohteena, katsomme tällaisten tilojen muodostavan talousyksikön, jota näin ollen tulee käsitellä yhtenä tilakokonaisuutena. 5 Eräistä tilakohtaisista vaatimuksista 694-405-8-136 Vaatimus: Tuulenkaadot on korvattava: Vastine: Esitämme korvattavaksi tuulenkaadoista 300. Vaatimus: Rakentamisen yhteydessä on pellolle tehty väliaikainen tie, jossa käytettiin särmikästä kiveä. Kiviä on jäänyt pellolle ja ne haittaavat maatalouskoneiden käyttöä tulevaisuudessa. Vastine: Maastokatselmuksen yhteydessä todettiin, että pellolta löytyy vähäinen määrä tien teossa käytettyä soraa. Näkemyksemme mukaan tämä ei aiheuta haittaa pellon viljelylle. Vaatimus: Maisemamuutoksen haitta ja virkistyskäyttö on korvattava. Vastine: Asuinkiinteistö sijaitsee 300-400 m etäisyydellä johtoalueesta. Näin suuresta etäisyydestä johtuen ei voimajohtoalue aiheuta asuinkiinteistölle taloudellista menetystä eikä korvaustakaan tule siten määrätä.
VASTINE 5 Metsäalueen virkistyshaitta ei ole kiinteistölle aiheutuva taloudellinen menetys eikä siitäkään tule määrätä korvausta. tilat 86-406-3-31 ja 86-406-1-14 Vaatimus: Rajapyykki kadonnut. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa tarkistamaan ja tarvittaessa suorittamaan rajankäynnin vaatimuksen mukaisen rajamerkin kohdalla. Vaatimus: Urille sotketun pellon tasaustyön ja tiivistymisen haitasta 500. Vastine: Yleisperusteiden mukaisesti olemme esittäneet, miten näkemyksemme mukaan tulisi korvata tiivistymishaitta pellolla ja pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteiden mukaisesti. Valokuvan mukaisesti maanomistajalle on aiheutunut ylimääräistä työtä pellon tasaamisessa, josta esitämme korvattavaksi 200. Vaatimus: Heinänurmen paikkauskylvö 248. Vastine: Hyväksymme vaatimuksen perusteen. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen esitetyn työmäärän ja oman työn yksikköhinnan mukaisesti. Vaatimus: Edunvalvontakulut 40 km/kokous sekä 56,40 /h+alv. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään edunvalvontakulut yleisperusteissa esitetyllä tavalla. Vaatimus: Jätteet on poistettava kiinteistöltä. Vastine: Urakoitsija on poistanut kuormalavat kiinteistöltä. tila 86-406-4-43 Vaatimus: Pirstoutumishaittana on korvattava koko puuston arvo 2 154,60. Vastine: Vaatimus on hylättävä perusteettomana. Maanomistaja ei menetä puuston arvoa, vaikka voimajohto jakaakin kiinteistön metsänhoidollisesti kahteen alueeseen. Pyydämme lunastustoimikuntaa käsittelemään vaatimuksen yleisperusteluissa esitetyllä tavalla. tila 86-406-2-3 Vaatimus: Metsäalueen käyttö ja siitä aiheutuneet vahingot 4 220. Vastine: Maanomistajan vaatimus koskee 100 m matkaa maantien liittymästä johtoalueen reunaan. Urakoitsija on tieyhteyttä käyttäessään aiheuttanut syvät urat maanomistajan talvitiehen ja vahingoittanut samalla puita. Hyväksymme vaatimuksesta 100 korvauksen tuhoutuneista rungoista odotusarvoineen sekä 100 + ALV tuhoarvion tekemisestä. Maanomistaja on laiminlyönyt alueen ojituksen, eikä ojitusta siten voi vaatia Fingridin korvattavaksi. Urakoitsija on ennallistanut alueen ajamalla uriin täytemaata. Muu osa korvausvaatimuksesta on siten hylättävä. Vaatimus: Kulkuyhteyden tuhoutuminen voimajohtoalueen itäpuolelle jäävälle metsäkuviolle 1 200 ALV 0 %. Vastine: Voimajohtoalue ei estä kulkua itäpuoliselle metsäkuviolle. Maastokäynnin yhteydessä todettiin, että voimajohtoalueella on mahdollisuus kulkea traktorilla ilman johtoalueen tasoittamista. Vaatimus on hylättävä kokonaisuudessaan. Vaatimus: Ansionmenetys oman ajan käytöstä edunvalvontaan 480. Vastine: Lunastuslain 82 :n mukaisesti: Välttämättömät kustannukset, jotka lunastettavan omaisuuden omistajalle ovat aiheutuneet hänen oikeutensa valvomisesta lunastustoimituksessa tai haltuunottokatselmuksessa, on määrättävä hakijan maksettavaksi. Maanomistajalle on kuitenkin aiheutunut ylimääräistä vaivaa hoitaessaan kulkuyhteydelle aiheutuneiden vahinkojen selvittämistä. Esitämme, että lunastustoimikunta määrää maanomistajalle tästä ylimääräisestä työstä 100.
VASTINE 6 yksityistien tiekunta Vaatimus: Erillisen taulukon mukaisesti 8 024,20. Vastine: Lunastuslain 82 :n mukaisesti: Välttämättömät kustannukset, jotka lunastettavan omaisuuden omistajalle ovat aiheutuneet hänen oikeutensa valvomisesta lunastustoimituksessa tai haltuunottokatselmuksessa, on määrättävä hakijan maksettavaksi. Pääosa tiekunnan edunvalvontakuluvaatimuksista kohdistuvat tienkäyttösopimuksen laatimiseen ja muuhun tien käyttöä koskevien asioiden hoitamiseen. Tiekunnan vaatimukset ovat siten perusteettomia. Hyväksymme kuitenkin sen, että tiekunnalle on asioiden hoitamisesta aiheutunut ylimääräistä työtä. Esitämme, että tästä ylimääräisestä työstä lunastustoimikunta määrää tiekunnalle 300 korvausta. Lisäksi hyväksymme tiekunnan vaatimukset puhelinkuluista 40, tulostuskulut 30, tien suolaus 322,77 ja liikennemerkistä aiheutunut kulu (liikennemerkki+matkakulu) 160. tilat 86-406-5-42 ja 86-406-5-26 Vaatimus: Kulkuyhteyden tuhoutuminen 1 200 ALV 0 % Vastine: Urakoitsija on tasoittanut urat ja vahingot on siten ennallistettu. Helsingissä Fingrid Oyj Maankäyttö- ja ympäristö Mikko Kuoppala Erikoisasiantuntija