EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0047(COD) 29.4.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (11979/1/2004 C6-0058/2005 2002/0047(COD)) Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Michel Rocard PR\565497.doc PE 357.776v01-00

PR_COD_2am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE 357.776v01-00 2/27 PR\565497.doc

SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...25 PR\565497.doc 3/27 PE 357.776v01-00

PE 357.776v01-00 4/27 PR\565497.doc

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (11979/1/2004 C6-0058/2005 2002/0047(COD)) (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (11979/1/2004 C6-0058/2005), ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan 1 komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002)0092) 2, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0000/2005), 1. hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Neuvoston yhteinen kanta Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Otsikko EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/ /EY, annettu, tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/ /EY, annettu, tietokoneella ohjattujen keksintöjen patentoitavuudesta Termi "toteutettujen" on harhaanjohtava, koska se saattaa antaa vaikutelman, että keksintö olisi mahdollista toteuttaa täysin tietokoneen avulla, mikä tarkoittaisi, että ohjelmistot olisivat patentoitavissa. Koska komissio ja neuvosto ovat molemmat vastustaneet ohjelmistojen patentoitavuutta, direktiivin soveltamisala on määriteltävä tämä tapaus poissulkien. Direktiivi kattaa siis sellaisten keksinnöllisten materiaalisten laitteiden patentoitavuuden, joita ohjataan tietokoneella. 1 EUVL C 77, 26.3.2004, s. 87. 2 EYVL C 151 E, 25.6.2002, s. 129. PR\565497.doc 5/27 PE 357.776v01-00

Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 kappale 1) Sisämarkkinoiden toteuttaminen merkitsee, että vapaan liikkuvuuden esteet ja kilpailua vääristävät tekijät poistetaan ja että samalla luodaan olosuhteet, jotka ovat suotuisia innovoinnille ja investoinnille. Tällöin keksintöjen suojaaminen patentein on sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta tärkeää. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen tehokas, avoin ja yhdenmukainen suoja kaikissa jäsenvaltioissa on välttämätöntä alan investointien jatkumiseksi ja kannustamiseksi. 1) Sisämarkkinoiden toteuttaminen merkitsee, että vapaan liikkuvuuden esteet ja perusteettomat kilpailua vääristävät tekijät poistetaan ja että samalla luodaan olosuhteet, jotka ovat suotuisia innovoinnille ja investoinnille. Tällöin keksintöjen suojaaminen patentein on yksi sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta tärkeä tekijä. Tietokoneella ohjattujen keksintöjen asianmukainen, tehokas, avoin ja yhdenmukainen suoja kaikissa jäsenvaltioissa on olennaisen tärkeää investointien jatkumiseksi ja kannustamiseksi kaikilla tietotekniikkaa käyttävillä tekniikan aloilla. Kilpailua vääristävät tekijät ovat vahingollisia ainoastaan silloin kun ne ovat perusteettomia. Jäsenvaltiot voivat käyttää niitä omien erioikeuksiensa rajoissa, joihin direktiivillä ei voida puuttua. Direktiivi kohdistuu sellaisten teknisten keksintöjen patentoivuuteen, joita ohjataan tietotekniikan avulla. Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 kappale 2) Eri jäsenvaltioiden hallinnollisten käytäntöjen ja oikeuskäytännön perusteella tietokoneella toteutetuille keksinnöille myönnettävässä oikeudellisessa suojassa on eroja. Tällaiset erot voivat luoda kaupan esteitä ja siten haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. 2) Eri jäsenvaltioiden hallinnollisten käytäntöjen ja oikeuskäytännön perusteella tietokoneella ohjatuille keksinnöille myönnettävässä oikeudellisessa suojassa on eroja. Tällaiset erot voivat luoda kaupan esteitä ja siten haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. PE 357.776v01-00 6/27 PR\565497.doc

Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 kappale 5) Näin ollen tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevat oikeudelliset säännöt olisi yhdenmukaistettava sen varmistamiseksi, että näin saavutettavan oikeusvarmuuden ja patentoitavuudelle asetettavan vaatimustason ansiosta innovatiiviset yritykset voivat saada mahdollisimman paljon etua innovoinnistaan ja että luodaan kannustimia investoinneille ja innovoinnille. Oikeusvarmuus taataan myös sillä, että jos tämän direktiivin tulkintaan liittyy epävarmuutta, kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää, ja ylimmän oikeusasteen kansallisten tuomioistuinten on pyydettävä, ratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. 5) Näin ollen tietokoneella ohjattujen keksintöjen patentoitavuutta koskevat oikeudelliset säännöt olisi yhdenmukaistettava sen varmistamiseksi, että näin saavutettavan oikeusvarmuuden ja patentoitavuudelle asetettavan vaatimustason ansiosta innovatiiviset yritykset voivat saada mahdollisimman paljon etua innovoinnistaan ja että luodaan kannustimia investoinneille ja innovoinnille. Oikeusvarmuus taataan myös sillä, että jos tämän direktiivin tulkintaan liittyy epävarmuutta, kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää, ja ylimmän oikeusasteen kansallisten tuomioistuinten on pyydettävä, ratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Tekstin yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. (Toinen, tuomioistuimen ratkaisua koskeva tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen tekstiin.) Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 kappale 6) Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', joka on hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986 1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY. TRIPSsopimuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaan miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön on oltava patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi ja keksinnöllinen ja että sitä voidaan käyttää 6) Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', joka on hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986 1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY. TRIPSsopimuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaan miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön on oltava patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi ja keksinnöllinen ja että sitä voidaan käyttää PR\565497.doc 7/27 PE 357.776v01-00

teollisesti. Lisäksi patenttioikeuksien saaminen ja patenttioikeuksista nauttiminen eivät mainitun artiklan mukaan saa olla riippuvaisia siitä, mikä tekniikan ala on kyseessä. Näitä periaatteita olisi sovellettava myös tietokoneella toteutettuihin keksintöihin. teollisesti. Lisäksi patenttioikeuksien saaminen ja patenttioikeuksista nauttiminen eivät mainitun artiklan mukaan saa olla riippuvaisia siitä, mikä tekniikan ala on kyseessä. Näitä periaatteita olisi sovellettava myös tietokoneella ohjattuihin keksintöihin vahingoittamatta kuitenkaan TRIPSsopimuksen 13 artiklaan perustuvia ohjelmistojen kehittäjien oikeutettuja etuja käyttää teoksiaan hyväksi ottaen huomioon, että kyseisen sopimuksen 10 artiklan mukaisesti tietokoneohjelmilla on tekijänoikeussuoja. On tärkeää erottaa toisistaan selkeästi keksintöihin sovellettava patenttisuoja ja tietokoneohjelmiin sovellettava tekijänoikeusjärjestelmä. TRIPS-sopimuksen määräysten perusteella ei ole oikeudellisesti mahdollista, että patenttijärjestelmää voitaisiin soveltaa aloilla, joilla jo sovelletaan tekijänoikeusjärjestelmää. Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 kappale 7) Eurooppapatenttien myöntämisestä Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun yleissopimuksen, jäljempänä 'Euroopan patenttisopimus', ja jäsenvaltioiden patenttilainsäädännön mukaan tietokoneohjelmia, löytöjä, tieteellisiä teorioita, matemaattisia menetelmiä, taiteellisia luomuksia taikka suunnitelmia, sääntöjä tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten tai tietojen esittämistä ei nimenomaisesti pidetä keksintöinä, joten ne eivät ole patentoitavissa. Tätä poikkeusta sovelletaan ja se on perusteltu kuitenkin ainoastaan siltä osin, kuin patenttihakemus tai patentti koskee edellä mainittua kohdetta tai toimintaa sinänsä, koska mainitut kohteet tai toiminnot sinänsä eivät kuulu mihinkään tekniikan alaan. 7) Eurooppapatenttien myöntämisestä Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun yleissopimuksen, jäljempänä 'Euroopan patenttisopimus', ja jäsenvaltioiden patenttilainsäädännön mukaan tietokoneohjelmia, löytöjä, tieteellisiä teorioita, matemaattisia menetelmiä, taiteellisia luomuksia taikka suunnitelmia, sääntöjä tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten tai tietojen esittämistä ei nimenomaisesti pidetä keksintöinä, joten ne eivät ole patentoitavissa. Tätä poikkeusta sovelletaan, koska mainitut kohteet tai toiminnot eivät kuulu mihinkään tekniikan alaan. PE 357.776v01-00 8/27 PR\565497.doc

Tietokoneohjelmat eivät ole patenttilainsäädännön mukaisia keksintöjä, koska ohjelmistoala ei ole tekniikan ala. Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale 8) Tällä direktiivillä pyritään estämään se, että Euroopan patenttisopimuksen patentoitavuuden rajoja koskevia määräyksiä tulkittaisiin eri tavoin. Saavutettavan oikeusvarmuuden avulla voitaisiin luoda olosuhteet, joilla voidaan edistää investointeja ja innovointia ohjelmistoalalla. 8) Tällä direktiivillä pyritään estämään se, että Euroopan patenttisopimuksen patentoitavuuden rajoja koskevia määräyksiä tulkittaisiin eri tavoin. Saavutettavan oikeusvarmuuden avulla voitaisiin luoda olosuhteet, joilla voidaan edistää investointeja ja innovointia tekniikan alalla ja ohjelmistoalalla. Direktiivin tavoitteena ei ole määrätä ohjelmistojen patentoitavuudesta vaan tietokoneella ohjattujen keksintöjen patentoitavuudesta. Tarkistus 8 Johdanto-osan 9 kappale 9) Patenttisuoja antaa keksijöille mahdollisuuden hyötyä luovuudestaan. Innovaatioiden suojaaminen patenttioikeuksin on koko yhteiskunnan edun mukaista eikä patenttioikeuksia saisi käyttää kilpailua vääristävällä tavalla. 9) Patenttisuoja voi antaa keksijöille mahdollisuuden hyötyä luovuudestaan. Innovaatioiden suojaaminen patenttioikeuksin on koko yhteiskunnan edun mukaista eikä patenttioikeuksia saisi käyttää kilpailua vääristävällä tavalla tai rajoittaen liikaa innovaatioiden kehitystä. Patentit eivät ole keksijöiden ainoa keino hyötyä luovuudestaan. Yrittämisen vapautta koskevat patenttijärjestelmän rajoitukset on otettava huomioon arvioitaessa patenttijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta mahdollisilla uusilla soveltamisaloilla. Tarkistus 9 Johdanto-osan 10 kappale 10) Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY 10) Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY PR\565497.doc 9/27 PE 357.776v01-00

mukaan alkuperäisen tietokoneohjelman eri ilmaisumuodot kuuluvat kirjallisina teoksina tekijänoikeuden antaman suojan piiriin. Sen sijaan ideat ja periaatteet, joihin tietokoneohjelman jokin osa perustuu, eivät ole tekijänoikeudellisesti suojattuja. mukaan alkuperäisen tietokoneohjelman eri ilmaisumuodot kuuluvat kirjallisina teoksina tekijänoikeuden antaman suojan piiriin. Sen sijaan ideat ja periaatteet, joihin tietokoneohjelman jokin osa perustuu, eivät ole tekijänoikeudellisesti suojattuja, koska ne ovat matemaattisiin menetelmiin tai tietojen esittämismenetelmiin rinnastettavia algoritmeja. Ohjelmien suunnittelun periaatteet eivät voi olla patentoivissa, koska ne ovat rinnastettavissa matemaattisiin näyttöihin. Tarkistus 10 Johdanto-osan 11 kappale 11) Jotta keksintö olisi patentoitavissa, sen on oltava luonteeltaan tekninen ja näin ollen kuuluttava johonkin tekniikan alaan. 11) Jotta innovaatio olisi patentoitavissa, sen on oltava luonteeltaan tekninen ja näin ollen kuuluttava johonkin tekniikan alaan. Lisäksi sen on oltava teollisesti käyttökelpoinen, uusi ja keksinnöllinen. Tarkistuksella palautetaan mieliin patentoitavuuden edellytykset. Tarkistus 11 Johdanto-osan 12 kappale 12) Keksinnöiltä edellytetään yleisesti, että niiden on ollakseen keksinnöllisiä tuotava tekninen lisäys tekniikan tasoon. 12) Keksinnöiltä edellytetään yleisesti, että niiden on ollakseen keksinnöllisiä tuotava esiin tuntuva ero patenttivaatimuksen kaikkien teknisten piirteiden ja vallitsevan tekniikan tason välillä. Tämä keksinnöllisyyden määritelmä on tautologinen, koska jo lisäys sinänsä edellyttää keksinnöllisyyttä. Teknisyyden ja keksinnöllisyyden kriteerien alkuperäisessä muotoilussa on sekaannusta. Jos lisäys ei ole tekninen, patenttia ei voida myöntää, riippumatta kaikista keksinnöllisyyden kriteereistä. Päinvastaisessa tapauksessa keksinnöllisyyden vahvistamiseen riittäisi, että keksintö on pelkästään uusi, jolloin myönnettyjen patenttien laatu saattaisi kärsiä vakavasti ja patenttitoimistot ruuhkautuisivat käsitellessään epäolennaisten keksintöjen PE 357.776v01-00 10/27 PR\565497.doc

patentoimispyyntöjä. Tarkistus 12 Johdanto-osan 13 kappale 13) Vaikka tietokoneella toteutettu keksintö kuuluukin johonkin tekniikan alaan, se ei ole keksinnöllinen eikä siten patentoitavissa, jos se ei tuo teknistä lisäystä tekniikan tasoon, kuten silloin, kun tämä lisäys ei ole luonteeltaan tekninen. 13) Näin ollen innovaatio, joka ei tuo teknistä lisäystä tekniikan tasoon, ei ole keksintö patenttilainsäädännön kannalta. Patenttilainsäädännön kannalta keksintöjen on tuotava tekninen lisäys. Tarkistus 13 Johdanto-osan 14 kappale 14) Pelkästään se seikka, että menetelmä, joka ei muutoin ole patentoitavissa, on toteutettu tietokoneen kaltaisella välineellä, ei sinällään ole riittävä osoitus teknisestä lisäyksestä. Näin ollen mitään sellaista tietokoneella toteutettua liiketoimintamenetelmää, tietojenkäsittelymenetelmää tai jotakin muuta menetelmää, jossa ainoa lisäys tekniikan tasoon ei ole luonteeltaan tekninen, ei voida pitää patentoitavissa olevana keksintönä. 14) Näin ollen vaikka johonkin tekniikan alaan kuuluvan tietokoneella ohjatun keksinnön tekninen lisäys ei koske sitä ohjaava ohjelmistoa, menetelmän, joka ei muutoin ole patentoitavissa, kuten liiketoimintamenetelmä, tietojenkäsittelymenetelmä tai mikä muu tahansa menetelmä, jonka alaan tuoma lisäys ei ole luonteeltaan tekninen, toteuttamista tietokoneen kaltaisella välineellä ei voida pitää lisäyksenä tekniikan tasoon. Näin ollen tällaista toteuttamista ei voida missään tapauksessa pitää patentoitavissa olevana keksintönä. Alkuperäinen muotoilu ei ole johdonmukainen, koska siinä oletetaan, että tekniikan tasoon tehdään muu kuin tekninen lisäys. Uusi muotoilu erottaa selkeästi tekniset ja muut seikat. Tarkistus 14 Johdanto-osan 15 kappale 15) Jos lisäys tekniikan tasoon koskee 15) Jos lisäys alan tekniikan tasoon koskee PR\565497.doc 11/27 PE 357.776v01-00

ainoastaan sellaista keksinnön osaa, joka ei ole patentoitavissa, keksintöä ei voida patentoida riippumatta siitä, kuinka asia on esitetty patenttivaatimuksissa. Esimerkiksi vaatimusta teknisestä lisäyksestä ei voida kiertää pelkästään esittämällä patenttivaatimuksissa, mitä teknisiä välineitä on käytetty. ainoastaan sellaista keksinnön osaa, joka ei ole patentoitavissa, keksintöä ei voida patentoida riippumatta siitä, kuinka asia on esitetty patenttivaatimuksissa. Esimerkiksi vaatimusta teknisestä lisäyksestä ei voida kiertää pelkästään esittämällä patenttivaatimuksissa, mitä teknisiä välineitä on käytetty. Tekniikan tasoon ei voida tehdä lisäystä, joka koskee sellaista osaa, joka ei ole patentoitavissa, koska se ei ole tekninen. Sitä vastoin muiden kuin teknisten alojen kohdalla voidaan puhua alan tekniikan tasosta. Tarkistus 15 Johdanto-osan 16 kappale (16) Lisäksi algoritmi ei ole luonteeltaan tekninen, joten sitä ei voida pitää teknisenä keksintönä. Menetelmä, johon sisältyy algoritmin käyttö, voi kuitenkin olla patentoitavissa edellyttäen, että menetelmää käytetään teknisen ongelman ratkaisemiseen. Tällaiselle menetelmälle myönnetyllä patentilla ei kuitenkaan saisi antaa yksinoikeutta itse algoritmiin tai sen käyttöön muissa kuin patentissa määritellyissä yhteyksissä. 16) Siten algoritmia tai tietokoneohjelmaa, joka ei ole luonteeltaan tekninen, ei voida pitää teknisenä keksintönä. Tietokoneohjattu tekninen prosessi voi kuitenkin olla patentoitavissa edellyttäen, että siihen liittyy piirteitä, jotka itsessään tekevät siitä teknisen lisäyksen ohjelman ja tietokoneen välisen tavanomaisen vuorovaikutuksen lisäksi. Tällaiselle tekniselle prosessille myönnetyllä patentilla ei kuitenkaan tulisi olla yksinoikeutta itse algoritmiin tai sitä ohjaavaan ohjelmaan, koska ohjelmia sinänsä ei voida patentoida, kuten Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohdassa erityisesti muistutetaan. Alkuperäinen muotoilu on harhaanjohtava, koska siinä ei täsmennetä, että kyseessä olevan menetelmän on oltava tekninen prosessi. Ei pitäisi antaa luulla, että muita kuin teknisiä menetelmiä voidaan patentoida. PE 357.776v01-00 12/27 PR\565497.doc

Tarkistus 16 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) 16 a) Digitaalisessa muodossa olevien tietojen muokkausmenetelmät ovat luonteeltaan algoritmeja ja ne ovat siis ominaislaadultaan epäteknisiä. Sitä vastoin jos fyysistä ympäristöä koskevia tietoja ei pystytä esittämään digitaalisessa muodossa, prosessi, jossa nämä tiedot käsitellään fyysisesti materiaalisin välinein, voi olla luonteeltaan tekninen. Tarkistuksessa määritellään tietokoneohjelmilla, jotka eivät ole patentoitavissa, toteutetun digitaalisten tietojen käsittelyn luonne. Lisäksi se antaa mahdollisuuden säilyttää patenttialalla keksintöihin liittyvät tekniset prosessit, joissa tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää ottaa huomioon käytettyjen signaalien luonne: sähköjännite moottorin käynnistämiseksi, painevaihtelu hydraulisen pumpun käynnistämiseksi jne. Näissä tapauksissa kyse on fyysisen, kontrolloitavan vuorovaikutuksen tuloksesta, eikä tietoja käsitellä irrallaan niiden fyysisistä ominaisuuksista. Tarkistus 17 Johdanto-osan 17 kappale 17) Patentin antamien yksinoikeuksien laajuus määritellään patenttivaatimuksissa, joiden tulkinnassa otetaan huomioon selitys ja mahdolliset piirustukset. Tietokoneella toteutettua keksintöä koskevassa vaatimuksessa olisi viitattava ainakin ohjelmoidun laitteen kaltaiseen tuotteeseen tai tällaisessa laitteessa toteutettuun prosessiin. Jos tietokoneohjelmien yksittäisiä osia siten käytetään yhteyksissä, joihin ei liity minkään voimassa olevan patenttivaatimuksen mukaisen tuotteen tai prosessin toteuttamista, tällaista käyttöä ei katsota patentinloukkaukseksi. 17) Patentin antamien yksinoikeuksien laajuus määritellään patenttivaatimuksissa, joiden tulkinnassa otetaan huomioon selitys ja mahdolliset piirustukset. Tietokoneella ohjattua keksintöä koskevassa vaatimuksessa olisi viitattava ainoastaan ohjelmoidun laitteen kaltaiseen tuotteeseen tai tällaisessa laitteessa toteutettuun tekniseen prosessiin. Jos tietokoneohjelmien yksittäisiä osia siten käytetään yhteyksissä, joihin ei liity minkään voimassa olevan patenttivaatimuksen mukaisen tuotteen tai teknisen prosessin toteuttamista, tällaista käyttöä ei katsota patentinloukkaukseksi. Tietovälineellisten ohjelmistojen patentteja ei voi olla olemassa. PR\565497.doc 13/27 PE 357.776v01-00

Tarkistus 18 Johdanto-osan 18 kappale 18) Tietokoneella toteutettujen keksintöjen oikeudellinen suoja ei edellytä sellaisen erityislainsäädännön luomista, jolla korvattaisiin kansallinen patenttilainsäädäntö. Kansallinen patenttilainsäädäntö muodostaa edelleen keskeisen perustan tietokoneella toteutettujen keksintöjen oikeudelliselle suojalle. Tällä direktiivillä pyritään ainoastaan selkiyttämään nykyistä oikeustilaa, varmistamaan oikeusvarmuus, avoimuus ja lainsäädännön selkeys ja välttämään patentoitaviksi kelpaamattomien menetelmien kuten ilmeisten tai epäteknisten menettelyjen ja liiketoimintamenetelmien patentoimista. 18) Tietokoneella ohjattujen keksintöjen oikeudellinen suoja ei edellytä sellaisen erityislainsäädännön luomista, jolla korvattaisiin kansallinen patenttilainsäädäntö. Kansallinen patenttilainsäädäntö muodostaa edelleen keskeisen perustan tietokoneella ohjattujen keksintöjen oikeudelliselle suojalle. Tällä direktiivillä pyritään ainoastaan selkiyttämään nykyistä oikeustilaa, varmistamaan oikeusvarmuus, avoimuus ja lainsäädännön selkeys ja välttämään patentoitaviksi kelpaamattomien menetelmien, erityisesti luonteeltaan epäteknisten menetelmien, kuten algoritmien, ohjelmistojen, tietojenkäsittelymenetelmien tai opetusmenetelmien taikka liiketoimintamenetelmien, patentoimista. Terminologinen korjaus. Tarkistus 19 Johdanto-osan 19 kappale (19) Tässä direktiivissä olisi ainoastaan vahvistettava tietyt periaatteet, joita sovelletaan kyseisten keksintöjen patentoitavuuteen ja joiden tarkoituksena on erityisesti sen varmistaminen, että tekniikan alaan kuuluvat ja teknisen lisäyksen tuovat keksinnöt voidaan suojata, ja toisaalta sen varmistaminen, ettei keksintöjä, jotka eivät tuo teknistä lisäystä, voida suojata. Poistetaan. Tämä johdanto-osan kappale ei tuo mitään uutta aiempiin nähden ja sen sanamuoto on harhaanjohtava, koska se antaa ymmärtää, että voi olla olemassa myös epäteknisiä keksintöjä. PE 357.776v01-00 14/27 PR\565497.doc

Tarkistus 20 Johdanto-osan 20 kappale 20) Yhteisön teollisuuden kilpailuasema suhteessa sen tärkeimpiin kauppakumppaneihin paranee, jos tietokoneella toteutettujen keksintöjen oikeudellisen suojan nykyiset erot poistetaan ja oikeustila selkiytyy. Koska perinteinen valmistusteollisuus pyrkii nykyään siirtämään tuotantoaan alhaisen kustannustason maihin yhteisön ulkopuolelle, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen ja etenkin patenttisuojan merkitys on ilmeinen. 20) Yhteisön teollisuuden kilpailuasema suhteessa sen tärkeimpiin kauppakumppaneihin paranee, jos tietokoneella ohjattavien keksintöjen oikeudellisen suojan nykyiset erot poistetaan ja oikeustila selkiytyy. Perinteisen valmistusteollisuuden nykysuuntaus siirtää tuotantoaan alhaisen kustannustason maihin yhteisön ulkopuolelle ja kestävän ja tasapainoisen kehityksen vaatimukset ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon valittaessa asianmukaista tasoa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiselle ja etenkin luonteeltaan teknisten keksintöjen suojaamiselle patenttien avulla ja ohjelmistojen suojaamiselle tekijänoikeuksien avulla. Suojan taso sekä siihen mahdollisesti liittyvät yksinoikeudelliset vaikutukset on määriteltävä siten, että ei vahingoiteta kilpailua ja keskinäistä vuorovaikutusta, jotka antavat mahdollisuuden kehittää Euroopan unionissa pieniä ja keskisuuria innovaatioyrityksiä, joiden markkinoillepääsy on helppoa ja jotka takaavat yhteisön tulevan kilpailukyvyn. Tarkistuksella palautetaan mieliin Lissabonin tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseen tässä yhteydessä. Tarkistus 21 Johdanto-osan 22 kappale 22) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville keksinnöille myönnettyihin patentteihin perustuvat oikeudet eivät saisi vaikuttaa direktiivin 91/250/ETY 5 ja 6 artiklan nojalla sallittuihin toimiin erityisesti analysointia ja yhteentoimivuutta koskevien säännösten mukaisesti. Erityisesti toimiin, joihin direktiivin 22) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville keksinnöille myönnettyihin patentteihin perustuvat oikeudet eivät saisi vaikuttaa direktiivin 91/250/ETY 5 ja 6 artiklan nojalla sallittuihin toimiin erityisesti analysointia ja yhteentoimivuutta koskevien säännösten mukaisesti. Erityisesti toimiin, joihin direktiivin PR\565497.doc 15/27 PE 357.776v01-00

91/250/ETY 5 ja 6 artiklan mukaisesti ei tarvita oikeudenhaltijan suostumusta oikeudenhaltijalle kuuluvien tietokoneohjelmaa koskevien tai siihen liittyvien tekijänoikeuksien osalta ja joihin tällainen suostumus tarvittaisiin ilman kyseisten artiklojen säännöksiä, ei tarvittaisi oikeudenhaltijan suostumusta oikeudenhaltijalle kuuluvien tietokoneohjelmaa koskevien tai siihen liittyvien patenttioikeuksien osalta. 91/250/ETY 5 ja 6 artiklan mukaisesti ei tarvita oikeudenhaltijan suostumusta oikeudenhaltijalle kuuluvien tietokoneohjelmaa koskevien tai siihen liittyvien tekijänoikeuksien osalta ja joihin tällainen suostumus tarvittaisiin ilman kyseisten artiklojen säännöksiä, ei tarvittaisi oikeudenhaltijan suostumusta oikeudenhaltijalle kuuluvien tietokoneohjelmaa koskevien tai siihen liittyvien patenttioikeuksien osalta. Lisäksi on varmistettava, että aina kun patentoitua tekniikkaa on käytettävä varmistamaan kahden eri tietokonejärjestelmän tai verkon konventioiden konversio niiden välisen yhteyden ja tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, tällaista käyttöä ei katsota patentinloukkaukseksi. Lisäyksellä pyritään säilyttämään yhteentoimivuus. Tarkistus 22 Johdanto-osan 23 kappale 23) Koska tämän direktiivin tavoitetta eli tietokoneella toteutetuista keksinnöistä annettujen kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, se voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi hyväksyä toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, 23) Koska tämän direktiivin tavoitetta eli tietokoneella ohjatuista keksinnöistä annettujen kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, se voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi hyväksyä toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, Yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. PE 357.776v01-00 16/27 PR\565497.doc

Tarkistus 23 1 artikla Tässä direktiivissä vahvistetaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevat säännöt. Tässä direktiivissä vahvistetaan tietokoneella ohjattujen keksintöjen, joita kutsutaan myös tietokoneella toteutetuiksi keksinnöiksi, patentoitavuutta koskevat säännöt. Termi "toteutettujen" on harhaanjohtava, koska se saattaa antaa vaikutelman, että keksintö olisi mahdollista toteuttaa täysin tietokoneen avulla, mikä tarkoittaisi, että ohjelmistot olisivat patentoitavissa. Koska komissio ja neuvosto ovat molemmat vastustaneet ohjelmistojen patentoitavuutta, direktiivin soveltamisala on määriteltävä tämä tapaus poissulkien. Direktiivi kattaa siis sellaisten keksinnöllisten materiaalisten laitteiden patentoitavuuden, joita ohjataan tietokoneella. Tarkistus 24 2 artiklan a alakohta a) 'tietokoneella toteutetulla keksinnöllä' tarkoitetaan keksintöä, jonka suorittamiseen käytetään tietokonetta, tietokoneiden verkkoa tai muuta ohjelmoitavaa laitetta, siten että keksintö sisältää yhden tai useamman piirteen, joka toteutetaan kokonaan tai osittain tietokoneohjelman tai -ohjelmien avulla; a) 'tietokoneella ohjatulla keksinnöllä' tarkoitetaan keksintöä, jonka suorittamiseen käytetään tietokonetta, tietokoneiden verkkoa tai muuta ohjelmoitavaa laitetta, siten että keksintö sisältää sellaisten teknisten piirteiden ohella, joita edellytetään kaikilta keksinnöiltä, yhden tai useamman muun kuin teknisen piirteen, joka toteutetaan kokonaan tai osittain tietokoneohjelman tai -ohjelmien avulla; Keksinnössä on oltava teknisiä piirteitä. Ohjelmistolla niitä ei voi olla, mutta ohjelmistoa voidaan käyttää keksinnön ohjaukseen. Tarkistus palauttaa mieliin nämä seikat. Tarkistuksessa toistetaan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty 2 artiklan a alakohta ja täydennetään sitä. Tarkistus 25 2 artiklan b alakohta b) 'teknisellä lisäyksellä' tarkoitetaan sellaista lisäystä tekniikan alalla b) 'teknisellä lisäyksellä', jota kutsutaan myös 'keksinnöksi', tarkoitetaan lisäystä PR\565497.doc 17/27 PE 357.776v01-00

vallitsevaan tekniikan tasoon, joka on uusi ja joka ei ole ilmeinen alan ammattilaiselle. Teknistä lisäystä on arvioitava tarkastelemalla eroa tunnetun tekniikan tason ja kokonaisuutena tarkasteltavan patenttivaatimuksen suojapiirin välillä; vaatimuksen on sisällettävä teknisiä piirteitä riippumatta siitä, liittyykö niihin myös muita kuin teknisiä piirteitä. tekniikan alan tasoon. Patentoitavuuden edellytysten määrittely kuuluu ennemminkin tähän asiaan vihkiytyneeseen 3 artiklaan. Keksintö vastaa teknistä lisäystä, jonka on teknisen luonteensa lisäksi oltava siis uusi, mutta ei itsestään selvä, ja sovellettavissa teolliseen käyttöön, kuten 3 artiklassa todetaan. Tarkistus 26 2 artiklan b a alakohta (uusi) b a) 'teknisellä' tarkoitetaan 'tekniikan alaan kuuluvaa'. Uusi tieto hallittavissa olevien luonnonvoimien käytöstä tietokoneohjatusti ja erillään ohjelman toteuttamiseen tarvittavista teknisistä välineistä on tekninen. Tietojen käsittely, muokkaus, esittely ja esittäminen tietokoneohjelman avulla ei ole teknistä edes silloin, kun tarkoitukseen käytetään teknisiä välineitä. Eräät määrittelyt ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteen, oikeudellisen selkeyttämisen, saavuttamiseksi. Toisessa kappaleessa toistetaan materiaalisten innovatiivisten laitteiden patentoitavuus mukaan luettuna niiden ohjauksessa käytettävät ohjelmistot. Esimerkkeinä näistä ovat pesukoneet, ABS-jarrujärjestelmä jne. Kolmannessa kappaleessa, joka on johdonmukainen TRIPS-sopimuksen määräysten kanssa, vältetään sitä, että patentteja voitaisiin hakea ohjelmistoille, vaikka niiden olisi ilmoitettu olevan kytköksissä teknisiin välineisiin. Niille voidaan luonnollisestikin hakea patenttia, jos käytetyt tekniset välineet ovat itsessään innovatiivisia. Tarkistuksessa toistetaan ensimmäisessä käsittelyssä 2 artiklan b ja c alakohtiin tehdyt muutokset ja täsmennetään niitä. PE 357.776v01-00 18/27 PR\565497.doc

Tarkistus 27 2 artiklan b b alakohta (uusi) b b) 'teknisellä alalla', jota kutsutaan myös 'tekniikan alaksi' tarkoitetaan teollisen sovelluksen alaa, jolla vaaditaan hallittavissa olevien luonnonvoimien käyttöä ennakoitujen tulosten saavuttamiseksi fyysisessä ympäristössä; Tarkistuksessa määritellään myönteisesti tekniikan ala patenttilainsäädännön puitteissa. Tekniikan alat kuuluvat fyysiseen maailmaan ja niille on luonteenomaista tarve käyttää fyysistä vuorovaikutusta toivotun tuloksen saavuttamiseksi: ajoneuvon siirtäminen, lasersäde jne. Tarkistuksessa toistetaan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty 2 artiklan c kohta ja täydennetään sitä. Tarkistus 28 2 artiklan b c alakohta (uusi) b c) 'tietojenkäsittelymenetelmällä' tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevien tietojen muokkausmenetelmiä riippumatta tietojen luonteesta tai alkuperästä. Varsinaisen digitaalisten tietojen käsittelyn lisäksi menetelmiin sisältyy kyseisten tietojen muokkaus, esittely sekä esittäminen. Tarkistuksessa määritellään tietokoneohjelmilla, jotka eivät ole patentoitavissa, toteutetun digitaalisten tietojen käsittelyn luonne. Lisäksi se antaa mahdollisuuden säilyttää patenttialalla keksintöihin liittyvät tekniset prosessit, joissa tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää ottaa huomioon käytettyjen signaalien luonne: sähköjännite moottorin käynnistämiseksi, painevaihtelu hydraulisen pumpun käynnistämiseksi jne. Näissä tapauksissa kyse on fyysisen, kontrolloitavan vuorovaikutuksen tuloksesta, eikä tietoja käsitellä irrallaan niiden fyysisistä ominaisuuksista. PR\565497.doc 19/27 PE 357.776v01-00

Tarkistus 29 3 artiklan - 1 kohta (uusi) Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keksinnöt ovat patentoitavissa riippumatta siitä, käytetäänkö niissä tietokoneita, ja että vastaavasti algoritmeja, ohjelmistoja ja tietojenkäsittelymenetelmiä ei voida patentoida riippumatta siitä, ovatko ne yhteydessä teknisiin laitteisiin. Tarkistuksessa täsmennetään, että patentoitavuuden soveltamisalaa ei voida muuttaa sen mukaan, onko ehdotetussa teknisessä ratkaisussa käytetty tietokonetta. Se, mikä ennenkin oli lainmukaisesti patentoitavaa, on sitä edelleenkin, kuten esimerkiksi parannettaessa jarrujärjestelmää entisestään uuden ABS-järjestelmän tapauksessa. Tarkistuksessa toistetaan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty 5 artikla ja täydennetään sitä. Tarkistus 30 3 artikla Jotta tietokoneella toteutettu keksintö olisi patentoitavissa, sen on oltava teollisesti käyttökelpoinen, uusi ja keksinnöllinen. Keksinnöllisyyden edellytyksenä on, että tietokoneella toteutettu keksintö saa aikaan teknisen lisäyksen. Jotta tietokoneella ohjattu keksintö olisi patentoitavissa, sen on oltava teknisen luonteen lisäksi uusi, teollisesti käyttökelpoinen ja keksinnöllinen. Keksinnöllisyyttä arvioidaan ottamalla huomioon ero patenttivaatimuksen kaikkien teknisten piirteiden ja vallitsevan tekniikan tason välillä riippumatta siitä, sisältyykö näihin piirteisiin muitakin kuin teknisiä piirteitä. Neuvoston versio on tautologinen, koska siinä keksinnöllisyyden ehdoksi määritellään, että keksintö saa aikaan teknisen lisäyksen, ts. että se kuuluu tekniikan alaan, on uusi ja keksinnöllinen. Tämän kehäpäätelmän katkaisemiseksi keksinnöllisyys on määriteltävä selvästi lisäyksellä, jota keksintö tuo tullessaan. Lisäyksen on perustuttava ainoastaan teknisiin ominaispiirteisiin. Jos näin ei ole, patenttivaatimus, jossa mainitaan inventoivien ohjelmistojen käyttö teknisten mutta ei-keksinnöllisten materiaalien ohjauksessa, voisi johtaa patentin myöntämiseen puhtaasti ohjelmistoja varten. Tarkistuksessa toistetaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty 2 artiklan b alakohta ja 4 artikla, joihin sisältyi myös vastaava kehäpäätelmä, sekä täsmennetään niitä. PE 357.776v01-00 20/27 PR\565497.doc

Tarkistus 31 4 artiklan 1 kohta 1. Tietokoneohjelma sinänsä ei voi olla patentoitavissa oleva keksintö. 1. Tietokoneohjelma sellaisenaan, tietovälineellä tai signaalin muodossa ei voi olla patentoitavissa oleva keksintö. Neuvoston tekstin toinen alakohta on epäselvä: siinä hyväksytään ohjelmistojen patentoitavuus heti, kun ohjelmisto saa aikaan "teknisen vaikutuksen". Euroopan patenttiviraston käytännön mukaan termi tarkoittaa kykyä ratkaista erityinen ongelma, mihin kaikki ohjelmistot nimenomaan on tarkoitettu. Siten tietokoneohjelmalle sellaisenaan tai millä tahansa tietovälineellä ei voida esittää patenttivaatimusta, sillä se tarkoittaisi ohjelmistojen patentoitavuuden sallimista, olettaen, että ohjelmistolla olisi itsessään patentin edellyttämät tekniset ominaisuudet, vaikka näin ei ehkä ole. Toisin sanoen oikeutettuja ovat ainoastaan prosessin tai ohjelmistojen avulla ohjattujen laitteiden muodossa olevien tietokoneohjattujen keksintöjen patenttivaatimukset. Tarkistus 32 4 artiklan 2 kohta 2. Tietokoneella toteutetun keksinnön ei katsota tuovan teknistä lisäystä pelkästään sen perusteella, että siinä käytetään tietokonetta, verkkoa tai muuta ohjelmoitavaa laitetta. Patentoitavissa eivät siis ole keksinnöt, joissa toteutetaan tietokoneohjelmien, riippumatta siitä onko ne ilmaistu lähdekoodina, kohdekoodina tai missä tahansa muussa muodossa, avulla liiketoimintamenetelmiä taikka matemaattisia tai muita menetelmiä eikä saada aikaan muuta teknistä vaikutusta kuin normaali fysikaalinen vuorovaikutus ohjelman ja sen tietokoneen, verkon tai muun ohjelmoitavan laitteen välillä, jossa ohjelma suoritetaan. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietojenkäsittelyä ei pidetä patenttilainsäädännön mukaisena tekniikan alana ja että tietojenkäsittelyn alan innovaatioita ei pidetä patenttilainsäädännön tarkoittamina keksintöinä. Artiklan toinen kohta on identtinen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymän 3 artiklan kanssa. Se varmistaa direktiivin yhdenmukaisuuden TRIPS-sopimuksen määräysten kanssa määräämällä selkeästi, että ohjelmistoala ei ole patenttilainsäädännön mukainen tekniikan ala. Sitä vastoin tietokoneiden osat ja materiaaliset laitteet ovat tietenkin PR\565497.doc 21/27 PE 357.776v01-00

patentoitavissa silloin, kun ne ovat keksintöjä. Tarkistus 33 5 artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietokoneella toteutetulle keksinnölle voidaan hakea patenttisuojaa tuotteena, toisin sanoen ohjelmoituna tietokoneena, ohjelmoituna tietokoneiden verkkona tai muuna ohjelmoituna laitteena, tai tällaisen tietokoneen, tietokoneiden verkon tai laitteen suorittamana prosessina, joka suoritetaan ohjelmallisesti. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietokoneella ohjatulle keksinnölle voidaan hakea patenttisuojaa ainoastaan tuotteena, toisin sanoen ohjelmoidun tietokoneen, ohjelmoidun tietokoneiden verkon tai muun ohjelmoidun laitteen ohjaamana laitteena, tai tällaisen tietokoneen, tietokoneiden verkon tai laitteen ohjaamana teknisenä prosessina, joka suoritetaan ohjelmallisesti. Tietokoneohjelmalle sellaisenaan tai millä tahansa tietovälineellä ei voida esittää patenttivaatimusta, sillä se tarkoittaisi ohjelmistojen patentoitavuuden sallimista, olettaen, että ohjelmistolla olisi itsessään patentin edellyttämät tekniset ominaisuudet, vaikka näin ei ehkä ole. Toisin sanoen oikeutettuja ovat ainoastaan prosessin tai ohjelmistojen avulla ohjattujen laitteiden muodossa olevien tietokoneohjattujen keksintöjen patenttivaatimukset. Tarkistuksessa puhutaan siten tietokoneen ohjaamasta laitteesta eikä pelkästään ohjelmoidusta tietokoneesta, koska tämä antaisi myös olettaa, että ohjelmisto itsessään olisi keksintö. Ensimmäinen kohta on samankaltainen kuin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä 7 artiklan 1 kohta. Tarkistus 34 5 artiklan 2 kohta 2. Patenttivaatimusta, joka koskee tietokoneohjelmaa joko sellaisenaan tai tietovälineellä, ei hyväksytä, ellei kyseinen ohjelma tietokoneeseen, ohjelmoituun tietokoneiden verkkoon tai muuhun ohjelmoitavaan laitteeseen ladattuna ja sellaisessa suoritettuna aktivoi tuotetta tai prosessia, jolle on haettu patenttisuojaa samalla patenttihakemuksella 1 kohdan mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava 3 artiklan mukaisesti, että tietojenkäsittelymenetelmän käyttäminen ei voi koskaan olla suora tai välillinen patentinloukkaus. PE 357.776v01-00 22/27 PR\565497.doc

Tämä toinen kohta ei ole lisärajoite, vaan se johtuu 2 artiklassa määritellystä teknisyyden käsitteessä ja se takaa tiedon vapauden. Tarkistuksessa toistetaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä tarkistus 7 artiklan 3 kohtaan ja täsmennetään sen merkitystä nojautuen 2 artiklan b c alakohtaan (uusi) tehtyyn tietojenkäsittelymenetelmän määritelmään. Tarkistus 35 6 artiklan 1 a kohta (uusi) 1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aina kun patentoitua tekniikkaa on käytettävä varmistamaan kahden eri tietokonejärjestelmän tai verkon konventioiden konversio niiden välisen yhteyden ja tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, tällaista käyttöä ei katsota patentinloukkaukseksi. Yhteentoimivuuden säilyttäminen edellyttää sitä, että tarvittaessa voidaan mennä kehitysvaiheissa taaksepäin viestinnässä käytettävien viestintäprotokollien ja -liitäntöjen ominaispiirteiden määrittämiseksi, mutta myös sitä, että kyseiset yhteentoimivat tuotteet on mahdollista toteuttaa ja kaupallistaa. TRIPS-sopimuksen 30 artiklaan pohjautuva 6 artiklan 2 kohta on välttämätön, koska se estää sisämarkkinoiden mahdolliset vakavat kilpailun vääristymät, jotka johtuvat siitä, että markkinoille saatettavat yhteentoimivat tuotteet olisivat aina patenttivaatimusten loukkaus. Tämän 6 artiklan 1 a kohdan teksti toistaa ITRE-valiokunnan 15 tarkistuksen tekstin, joka on otettu JURI-valiokunnan tarkistukseksi 20 ja hyväksyttiin ensimmäisessä käsitellyssä vain hieman muunnellussa muodossa 9 artiklana. Tarkistus 36 8 artiklan a alakohta a) tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevien patenttien vaikutuksista 7 artiklassa tarkoitettuihin seikkoihin; a) tietokoneella ohjattuja keksintöjä koskevien patenttien vaikutuksista 7 artiklassa tarkoitettuihin seikkoihin; Yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. PR\565497.doc 23/27 PE 357.776v01-00

Tarkistus 37 8 artiklan d alakohta d) siitä, onko havaittu vaikeuksia, jotka liittyvät tietokoneella toteutettujen keksintöjen patenttisuojan ja direktiivin 91/250/ETY mukaisen tietokoneohjelmien tekijänoikeussuojan väliseen suhteeseen, tai patenttijärjestelmän väärinkäyttöä, joka liittyy tietokoneella toteutettuihin keksintöihin; d) siitä, onko havaittu vaikeuksia, jotka liittyvät tietokoneella ohjattujen keksintöjen patenttisuojan ja direktiivin 91/250/ETY mukaisen tietokoneohjelmien tekijänoikeussuojan väliseen suhteeseen, tai patenttijärjestelmän väärinkäyttöä, joka liittyy tietokoneella ohjattuihin keksintöihin; Yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. Tarkistus 38 8 artiklan f alakohta f) näkökohdista, joiden osalta saattaa olla tarpeen valmistella diplomaattikonferenssia Euroopan patenttisopimuksen tarkistamiseksi; Poistetaan. Koska tämän direktiivin tavoitteena ei ole muuttaa Euroopan patenttisopimusta tai kyseenalaistaa ohjelmistojen ei-patentoitavuutta, kuten neuvoston hyväksymän tekstin johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, ei ole millään muotoa tarpeellista pyytää Euroopan patenttisopimuksen tarkistamista. Tarkistus 39 8 artiklan g alakohta g) tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevien patenttien vaikutuksesta yhteentoimivien tietokoneohjelmien ja -järjestelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen. g) tietokoneella ohjattuja keksintöjä koskevien patenttien vaikutuksesta yhteentoimivien tietokoneohjelmien ja -järjestelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Yhdenmukaistaminen 1 artiklan kanssa. PE 357.776v01-00 24/27 PR\565497.doc

PERUSTELUT Tämän tärkeän asian käsittely on lähestymässä loppuaan parlamentin esittäessä toisen käsittelyn tarkistuksensa komission ja neuvoston yhteiseen kantaan tietokoneohjattujen keksintöjen patentoitavuudesta. Yli kahdenkymmenen eri kuulemisen ja useiden kymmenien tarkistusesitysten tutkimisen jälkeen keskustelu on ainakin esittelijän silmissä merkittävästi avartunut. Tarkastelemallamme alalla eräät suuret yritykset eivät kuitenkaan kaikki ovat ryhtyneet suuren luokan toimiin tietokoneohjattujen keksintöjen patenttien vaatimusten jättämisen, ostamisen ja niiden puolustuksen alalla ylittäen yhä selkeämmin rajan, joka erottaa teknisen lisäyksen ei-teknisestä lisäyksestä ja toivoen, että keksintöjen ohjauksessa tietokoneella käytetyt ohjelmistot sinällään voitaisiin lopultakin sisällyttää patenttiin. Yhdysvalloissa, jossa ei ole asiaa koskevaa lainsäädäntöä, tämä on mahdollista, mutta periaatteessa sitä ei hyväksytä Euroopassa, jossa Münchenin yleissopimus kieltää käytännön ja jossa Euroopan patenttiviraston oikeuskäytäntö on varovainen, vaikkakin jossain määrin vielä epävarma. Ainoa keino tyydyttää näitä yrityksiä ja antaa niille mahdollisuus vahvistaa ja laajentaa tätä strategiaa olisi tarkistaa Münchenin yleissopimusta vuodelta 1973 ja poistaa siitä 52 artiklan 2 kohta, jossa on seuraava määräys: ohjelmistot eivät ole patentoitavissa. Kukaan ei sitä ajattele eikä toivo, ja neuvosto ottaa yhteisessä kannassaan voimakkaasti kantaa sitä vastaan, muutoin Euroopan komissiota seuraten. Esittelijä ehdottaa, että parlamentti tukisi tätä neuvoston kantaa. Ohjelmisto sinällään ei siis ole patentoitavissa sen enempää kuin musiikkisointu tai sanaliitto. Yhteen ryhmitettyinä matemaattisina kaavoina se on hengentuote. Ja ajatusten vapaus on meidän sivilisaatiomme perusperiaate. Pieni konflikti ei siis ole vältettävissä. Mutta parlamentin ei tarvitse välttämättä laillistaa näitä olemassa olevia tai tarkoituksellisia lainreikiä pelkästään sen takia, että lakia on jo rikottu tai yritetty rikkoa. Neuvoston kanta on vakio tarvitaan direktiiviä selventämään ja vakauttamaan lainsäädäntöä, kaikki tekninen on myös patentoitavissa tavanomaisten edellytysten mukaisesti, ohjelmistot eivät ole patentoitavissa ja esittelijä ehdottaa siihen yhtymistä. Meidän tehtäväksemme jää siis tarkastella ja mahdollisesti parantaa näin määritettyä kantaa. Teksti on lyhyt, 12 artiklaa, joista kuusi viimeistä koskevat pelkästään menettelyä, kuten ensimmäinenkin, jossa määritellään tekstin soveltamisala. Tekstissä on kaksi vaikeaa ongelmaa: patentoitavuuden käsitteen rajoittaminen ja yhteentoimivuus. Koska jälkimmäinen on suuresti riippuvainen ensimmäiseen löydetystä ratkaisusta, tähän mennessä käydyissä keskusteluissa ja töissä on keskitytty yksinomaan tähän ensimmäiseen ongelmaan. PR\565497.doc 25/27 PE 357.776v01-00

Hankalaa tässä on se, että ohjelmistot ovat yhä syvemmällä tietokoneiden kaikkien laskujärjestelmien sisällä ja niitä käytetään käytännön johtopäätösten tekemiseen, mikä johtaa siihen, että käyttäjät sekä yksinkertaistamisen että voittonsa kasvattamisen vuoksi pitävät ohjelmistoja keksintöön sisältyvänä osana ja patentoivat ne sinällään, ja toisaalta siihen, että näiden kahden alan välistä tarkkaa rajaa on vaikea vetää lainsäädännössä ja oikeudessa. On myös selvää, että epäselvyydet synnyttävät lainsäädäntöön sellaisen aukon, joka riittää muodostamaan harmaan alueen, jolla patentteja on helppo saada myös ohjelmistoille. Tehtävänämme on siis käydä epätarkkuuksien kimppuun. Kriteerit ovat yksinkertaisia, tunnettuja ja kiistämättömiä: keksintö on patentoitavissa edellyttäen, että se tuo lisäyksen tekniikan tasoon, sitä voidaan käyttää teollisesti ja että se on uusi ja keksinnöllinen. Tästä aiheutuu määrittelyongelma. Neuvosto on sijoittanut ehdotuksensa 2 artiklan b kohtaan: "'teknisellä lisäyksellä' tarkoitetaan sellaista lisäystä tekniikan alalla vallitsevaan tekniikan tasoon, joka on uusi ja joka ei ole ilmeinen alan ammattilaiselle. Teknistä lisäystä on arvioitava tarkastelemalla eroa tunnetun tekniikan tason ja kokonaisuutena tarkasteltavan patenttivaatimuksen suojapiirin välillä; vaatimuksen on sisällettävä teknisiä piirteitä riippumatta siitä, liittyykö niihin myös muita kuin teknisiä piirteitä." On ilmeistä, että nämä semanttiset vaihtelut määrittävät enemmän sanaa "lisäys" kuin sanaa "tekninen". Oli kyse sitten substantiivista tai adjektiivista, termin sanakirjamääritelmän tavoitteena ei ole määrittää alaa oikeudellisesti rajoittavasti ja muiden alojen vastaisena. Mutta on olemassa vakioita. Tekniikka määritellään kaikkialla järjestelmällisten prosessien kokonaisuudeksi, joka on tieteellisesti viimeistelty ja jota käytetään määrätyn tuotteen tai tuloksen aikaansaamiseen tai luonnon hyödyntämiseen ja muuntamiseen. Kaikille määritelmille on yhteistä implisiittinen viittaus fyysiseen, ilmeiseen tai todelliseen maailmaan, joka on selvästi ajatusten tai immateriaalisen maailman vastakohta. Tarkastelun jälkeen tämä kriteeri vaikuttaa ainoalta, joka antaa mahdollisuuden erottaa selkeästi toisistaan tekniset ja muut alat. Nyt on jäljellä muotoilu. Olisimme voineet erottaa aineellisen aineettomasta. Mutta sana "materia" (aine) esitetään liian usein energian vastakohtana. Silti valo- tai radiosignaali, joka syntyy hyvin usein ohjelmiston ohjaaman tietokoneen laskelmien seurauksena tulokseen pyrittäessä, kuuluu kiistämättä todelliseen maailmaan, vaikka se onkin muodostunut energiasta eikä materiasta. Oikeuskäytännön kannalta saattaisi olla kuitenkin ongelmallista määritellä energia materiaksi! Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi mahdollista asettaa vastakkain fyysinen ja virtuaalinen maailma. Mutta myös tällöin sana "fyysinen" aiheuttaa liian monta mielleyhtymää käsinkosketeltavan kanssa, vaikka täysin olemassa olevan, vaikkakaan ei käsinkosketeltavan signaalin tuottaminen kuuluu myös patentoitavissa oleviin järjestelmiin sen näkemyksen mukaisesti, jota tuetaan sekä Münchenin yleissopimuksessa että neuvoston 7. maaliskuuta 2005 antamassa yhteisessä kannassa. PE 357.776v01-00 26/27 PR\565497.doc

Tässä tilanteessa määritelmä, joka kuuluu "uusi tieto hallittavissa olevien luonnonvoimien käytöstä tietokoneohjatusti ja erillään ohjelman toteuttamiseen tarvittavista teknisistä välineistä on tekninen" vaikutti mielestämme sekä kattavimmalta että selvimmältä tekniikan alan määrittämiseksi. Materian käyttö järjestelmissä ja laitteissa, jotka liittävät ohjelmistot joka vaiheessa todelliseen maailman, on sisällytetty tähän määritelmään, koska kyse ei jälleen ole elottomasta aineesta vaan energian synnyttämästä aineesta. Vaikka Saksan oikeuslaitos on jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan pohtinut kyseistä muotoilua, sitä ei ole koskaan hyväksytty eikä kyllä myöskään vastaavasti kielletty Saksan ylimmän oikeusasteen tuomioistuimessa. Ruotsin, Puolan ja Japanin lainsäädäntöön se jo sisältyy. Tämä on tärkein tarkistus, jossa toistetaan lisäksi osittain parlamentin ensimmäisen käsittelyn muotoilu mutta parannetaan sitä entisestään. Se on lisätty määritelmiä koskevaan 2 artiklaan uutena b a alakohtana. Määritelmä on edelleen yhtä tärkeä, koska termi määritellään sen vastakohtansa perusteella, minkä vuoksi esittelijä pitää olennaisena lisätä 2 artiklan b alakohtaan toisen kohdan, joka on sisällytetty myös tarkistukseen 5 ja jonka tarkoituksena on vahvistaa selkeästi sitä, että ensimmäisen kohdan muotoilussa tekninen ala suljetaan patentoitavuuden ulkopuolelle: "Tietojen käsittely, muokkaus, esittely ja esittäminen tietokoneohjelman avulla ei ole teknistä edes silloin, kun tarkoitukseen käytetään teknisiä välineitä." Tämä selvennys on välttämätön, sillä vaikka se vastaisi täsmälleen ensimmäistä kohtaa, se koskee nimenomaan joitakin epäselviä, kuulemisissa esiin tulleita tilanteita. Etuna on, että se selkeyttää ennen kaikkea täysin myös näin ehdotetun oikeusjärjestelmän suhdetta TRIPSsopimukseen. Kun hyväksyimme koko aihetta koskevan selventävän muotoilun, totesimme, että jopa direktiivin otsikko saattaa aiheuttaa epäselvyyttä. Ilmaisu "tietokoneella toteutetut keksinnöt" saattaa antaa vaikutelman, että keksintö olisi mahdollista toteuttaa täysin pelkästään tietokoneen avulla, mikä tarkoittaisi, että tietokoneohjelmat olisivat patentoitavissa. Tämän väärinkäsityksen välttämiseksi esittelijä ehdottaa direktiivin nimen muuttamista muotoon "tietokoneella ohjattujen keksintöjen patentoitavuudesta". Muut tarkistukset ovat seurausta tästä päätöksestä. Kaikki johdanto-osan kappaleisiin tehdyt tarkistukset ja useimmat varsinaiseen säädösosaan tehdyt tarkistukset ovat korjauksia tai täsmennyksiä sanamuotoon. Joissakin tapauksissa, kuten tarkistuksissa 7 ja 8, ne vastaavat käytännön esimerkkejä. Tarkistuksessa 14 esitetään hyväksytyn määritelmän seuraukset yhteentoimivuuden kannalta, joka on säilytettävä, mutta joka ei koske enää patentoitavuuden ulkopuolelle jääviä ohjelmistoja. PR\565497.doc 27/27 PE 357.776v01-00