Metsävaratieto kohti 2020-lukua: tiedoista hyötyä metsänomistajille? Anssi Kainulainen asiantuntija MTK metsälinja
Tietoa, mutta miksi? Tavoite Keruu Varasto Jakelu Hyöty
Ajan henki politiikka ja operaatiot - Tietovarantoja avataan ajan hengen mukaisesti - Julkinen rahoitus niukkenee ja tietojärjestelmillä korvataan hallintoa - Valtion hallinnon hajallaan olevissa tietojärjestelmissä on paljon metsänomistajia koskevaa tietoa ja lisää kerätään - Kenen tavoitteista lähtien tietoa halutaan? - Ovatko metsänomistajat tietoisia heistä rekisteröidyistä tiedoista? - Pystyvätkö he aidosti vaikuttamaan tavoitteen asetantaan? - Keruu, varastointi ja jakelu ovat operatiivista toimintaa, joiden toteuttamisen organisointi on metsänomistajalle sivuseikka, jos tavoite ja hyöty ovat kunnossa ja toteutuvat
Big datan hyödynnettävyys metsäalalla - Big data on koko metsäalalle suuri mahdollisuus ja sitä kannattaa tutkia, mutta: - Osittain jatkumoa open source/ekosysteemi ajattelulle toteutuuko metsäalalla? Esim. standardointi vs. liikesalaisuus? Access to databases vs. liikesalaisuus? Toimivatko rajapinnat käytännössä avoimesti? - http://en.wikipedia.org/wiki/big_data : The challenge for large enterprises is determining who should own big data initiatives that straddle the entire organization - Big data vaatii resursseja, mutta kehitysdynamiikaltaan voi sopia heikosti yhteen keskusjohtoisuuden kanssa - Metsänomistajien big data? - Aluetason tiedot palvelevat lähinnä politiikkaa ja markkinoita niitäkin tarvitaan - Tilatason ja sitä suppeammista tiedoista voi olla myös metsänomistajalle hyötyä - Lisäarvo loppukäyttäjälle syntyy vasta markkinoilla sovellusten kautta
Periaatteita, jotka edistävät seuraavan sukupolven metsätiedoista saavutettavia hyötyjä metsänomistajille? Metsänomistajalla automaattisesti käytettävissään omia metsiään koskevat tiedot eri tietolähteistä (vrt. valtionorganisaatioiden suljetut järjestelmät) Henkilötietojen suoja on turvattava Oikeus tulla unohdetuksi Järjestelmien yhteensopivuus ja riittävät rajapinnat Markkinatoimijat suhteessa valtioon ovat samalla viivalla (sekä tiedon tuottajina, että hyödyntäjinä) Selkeät kuvaukset tiedon laadusta, käytettävyys, päivitettävyys, tasapuolisuus, tehokkuus, ajantasaisuus
Metsään.fi metsänomistajan yhden luukun periaate Ilmainen metsänomistajan itsepalveluportaali hallinnollisten velvoitteiden hoitamiseen Kaikki metsänomistajaa koskevat julkisten organisaatioiden tiedot: metsä-, ympäristö-, maankäyttö-, luonnonvaratiedot, tiet, linjat, kaavat, valtion tuet, rajoitteet, veroasiat? Markkinatoimijat kyllä toteuttavat kaikki kaupalliset palvelut, joille on kysyntää Tukemaan metsänomistajan tulon muodostusta myös muualta kuin perinteisestä metsätaloudesta
Näistä liikkeelle Sekä hilapohjainen että metsikkökuviotason tieto saataville Julkisin varoin tuotettu tieto kootaan yhteen lähteeseen, josta sitä on mahdollisimman helppo käyttää sekä rajapintapalveluilla että tiedostopohjaisesti Tieto tallennetaan vain yhteen paikkaan, josta avataan rajapintoja Pyritään eroon tiedon tallentamisesta hajautettuihin ja laadultaan heikkoihin hallinnon omiin rekistereihin esim. erilaiset suojeluaineistot täytyy nyt keräillä eri tahoilta, laatu ei ole koko maassa sama ja käyttöehdot toisinaan estävät jakelun esim. urakoitsijoille julkisuus parantaa laatua
Näistä liikkeelle Toteumatiedon ja kaupallisten toimijoiden tuottaman metsäsuunnittelutiedon rajanveto täytynee määritellä, että tietojen paikkansa pitävyyttä myös valtion organisaatioiden rekistereissä pystytään parantamaan -> sitoutuvatko kaupalliset toimijat kattavasti ja millä ehdoin toteumatietojen päivittämiseen? Valtio valitsee tiettyjä teknologia polkuja. Toimijoiden valitsemat teknologiapolut eivät välttämättä ole samoja. Tietojärjestelmien on kyettävä edistämään synergiakäyttöä tai lähdettä ei käytetä Valtion pääsääntöisesti ei kannata lähteä itse tuottamaan palveluita loppukäyttäjille, vaan tuottaa tiedot saataville: markkinat luovat palvelut Suurin työ on saada valtion organisaatioiden hajautetut tiedot yhdelle luukulle saataville