PÄÄTÖS UUDELY/1419/07.00/2010 21.10.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kunnostusalueella Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Jani Sund Sarakuja 1 3 as. 22 04410 Järvenpää Sipoo kunta Pohjois-Paippinen Granbackantie Pilaantumisen aiheuttanut toiminta RN:ot 753-426-1-279-M601 ja 753-426-1-279-M602 RN:o 753-426-1-279-M601: Timo ja Riikka Tuominen RN:o 753-426-1-279-M602: Jani Sund ja Pilvi Nummi Kunnostettavalla alueella todettiin maaperässä jätetäyttöä vesi- ja viemärilinjan rakentamisen yhteydessä. Jätetäyttö on kaivettu suurimmaksi osaksi kasalle, osa jätetäytöstä on vielä kaivamatta. Määräaloille M601 ja M602 on tarkoitus rakentaa omakotitalot. Kaivanto ja kaivamaton jätetäyttö sijoittuvat suurimmaksi osaksi määräalalle M601. Kyseisen kiinteistön pihatie on suunniteltu tehtäväksi jätetäyttöalueen kohdalle. Pilaantumisen on aiheuttanut maahan haudatut jätteet. Maksu 480 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1419/07.00/2010 2/12 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 11.10.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava kohde sijaitsee Sipoossa Pohjois-Paippisissa Granbackantiellä (liite 1.). Kunnostettavan jätetäytön alue rajoittuu etelässä tiehen. Kasalle kaivettu jätetäyttö on sijoitettu tien eteläpuolelle. Kunnostettavan alueen koillispuolella määräalalla M602 on rakenteilla omakotitalo. Määräalalla M601 rakennustyöt eivät ole vielä alkaneet ja määräala on rakentamatonta metsää. Alueella ei ole asemakaavaa. Voimassa olevassa yleiskaavassa määräalat sijaitsevat kyläkeskukseksi merkityllä alueella. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt maaperätutkimukset Kunnostettavan alueen maaperä on tutkimusten perusteella 0-1,5 metrin syvyyteen sekalaista täyttömaata, jonka seassa on jätettä. Tämän alapuolella on hiekkaa kahden metrin syvyyteen asti. Hiekan alapuolella on silttinen perusmaa. Maanpinnan korkeus alueella on ollut alunperin noin + 47 metriä. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjaveden pinnankorkeus kyseisellä pohjavesialueella vaihtelee noin välillä +45 +47 metriä. Tehdyissä maaperätutkimuksissa ei todettu pohjavettä. Kohteesta otettiin maaperänäytteitä kesäkuussa 2010. Jätetäyttökaivannosta otettiin maanäytteitä yhdestä näytepisteestä (KK1, liite 2.) Näytteet otettiin jätettä sisältävästä kerroksesta syvyydeltä 0-1,5 metriä sekä sen alapuolisesta hiekkaisesta maasta syvyydeltä 1,5 2 metriä. Lisäksi otettiin kokoomanäyte kasalle kaivetusta jätteen sekaisesta maasta (kasa 1). Maanäytteistä tutkittiin kokonaishiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä ja metallien pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttämittausten tulosten perusteella näytteestä KK1 0 1,5 metriä analysoitiin laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet. Kenttämittauksissa näytteessä KK1 0 1,5 metriä todettiin sinkkipitoisuus 390 mg/kg ja lyijypitoisuus 120 mg/kg. Laboratoriossa näytteen
UUDELY/1419/07.00/2010 3/12 sinkkipitoisuudeksi analysoitiin 390 mg/kg. Pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 124/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Näytteessä todettiin myös arseenia valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä pitoisuus 12 mg/kg. Lyijypitoisuus oli laboratorioanalyysissä kynnysarvon tasolla. Kenttämittauksissa todettiin kynnysarvot ylittävät lyijypitoisuudet lisäksi näytteessä KK1 1,5 2 metriä (70 mg/kg) ja näytteessä kasa1 (130 mg/kg). Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kohteessa todettiin jätteensekaista maata, jonka sinkkipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Kiinteistön pilaantuneisuuden ja puhdistustarve arvioidaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnissa verrataan todettuja pitoisuuksia useimmiten alempiin tai ylempiin ohjearvoihin. Mikäli yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon asuin-, toimisto- tai liiketila-alueella tai niihin verrattavalla alueella, pidetään aluetta pilaantuneena, ellei arvioinnissa muuta todeta. Kohteen maaperä tulee kunnostaa, koska pilaantunut maaperä aiheuttaa terveysriskin. Kohden sijaitsee asuinkäyttöön tulevalla alueella noin 50 metrin etäisyydellä lähimmistä rakennuksista. Pilaantunut maa-aines sijaitsee maan pinnalla. Lisäksi maa-aines sisältää jätettä, jonka jättäminen asuinalueelle kaivettavaan vesi- ja viemärikaivantoon ei ole mahdollista. Osa jätteensekaisesta maa-aineksesta on jo kaivettu ja se tulee sijoittaa asianmukaisesti. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Puhdistustavoitteina ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Maassa vielä olevat pilaantuneet sekä jätepitoiset maat kaivetaan ylös. Jätteet erotellaan kaikista kaivetuista maista seulomalla. Seulonta tehdään kaivinkoneeseen liitettävällä 15 mm:n seularummun sisältävällä kauhalla paikanpäällä. Kunnostustyön suoritusta valvoo ympäristötekninen asiantuntija. Valvoja pitää kirjaa näytteenotosta, maiden kuljetuksesta, sääoloista sekä seulonnan toteutuksesta. Valvoja ottaa maasta seurantanäytteitä, joiden tulosten perusteella (aikaisemmat näytteenottotulokset huomioiden) maat ohjataan oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Seurantanäytteitä otetaan poiskuljetettavasta maasta tiheydellä 1 kokoomanäyte/100 m 3. Jos maat seulotaan, otetaan näyte seulonnan jälkeen. Seurantanäytteistä analysoidaan sinkkipitoisuus XRF-kenttämittarilla. Noin 10 % kenttämittauksista varmennetaan laboratoriossa. Kaivannon pohjalta ja reunoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että pitoisuudet tulevat edusta-
UUDELY/1419/07.00/2010 4/12 Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet vasti selvitettyä (vähintään 1 pohjanäyte ja 2 seinämänäytettä). Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa sinkkipitoisuus. Pilaantuneet maat ja jätteet kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Maat, joiden haitta-ainepitoisuus on alle alemman ohjearvon ja joissa ei ole jätteitä, käytetään täyttömaan kohteessa. Kynnysarvon ylittävien ja alemman ohjearvon alittavien täyttömaiden sijoitus dokumentoidaan. Kunnostukseen liittyvästä maankaivusta, kuljetuksesta ja seulonnasta ei aiheudu normaalista maanrakentamisesta poikkeavaa melua. Seulonta on lyhyt aikaista (noin yksi työvuoro). Pölyämiseen kiinnitetään huomiota ja kovalla tuulella seulontaa ei tehdä. Erityisesti seurataan, ettei pöly leviä läheisten asuinrakennusten alueelle. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Lisäksi seurataan, ettei kuljetuskaluston mukana leviä pilaantunutta maata kohteen lähiympäristöön. Pilaantunutta tai jätepitoista maata on arvioitu olevan yhteensä noin 200 300 tonnia. Tästä noin 80 % on jo kaivettu kasalle. Pilaantuneen alueen pinta-alaksi on arvioitu noin 40 m 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Jani Sundin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Sipoossa Pohjois-Paippisissa kiinteistöillä RN:ot 753-426-1-279-M601 ja 753-426- 1-279-M602, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1 Kunnostettavalta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka raskasmetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot. Kunnostettavalta alueelta kaivetut pilaantuneet maa-ainekset ja jätejakeet on toimitettava käsiteltäväksi määräyksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/1419/07.00/2010 5/12 Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Kunnostustoimenpiteille on oltava kyseisen kiinteistön maanomistajan suostumus tai valtakirja ennen töiden aloittamista. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kunnostustyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan sekä jo kasalle kaivetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, seulonta, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveystai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivannon seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kolme edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet.
UUDELY/1419/07.00/2010 6/12 Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely 5. Alueella saa tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maaaineksen pölyämistä, maaperän pilaantumista tai muuta terveystai ympäristöhaittaa, ja siten, etteivät eri tavoin pilaantuneen maaainekset sekoitu käsittelyn aikana keskenään. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden ja muiden jätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Maa-aineksia, jotka eivät sisällä jätejakeita ja joiden raskasmetallipitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä, voidaan käyttää kaivannon täytössä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. 7.2. Maaperästä poistetut hyödynnettäväksi kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäviksi laitokselle tai kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
UUDELY/1419/07.00/2010 7/12 Maaperästä poistetut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja jätteiden määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, mahdollisen esikäsittelyn toteuttaminen, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä ja muista jätteistä, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnostusalueen maanomistajille kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä.
UUDELY/1419/07.00/2010 8/12 Yleiset perustelut Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi-
UUDELY/1419/07.00/2010 9/12 laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. sinkille 250 mg/kg. Kynnysarvoksi on säädetty mm. sinkille 200 mg/kg, lyijylle 60 mg/kg ja arseenille 5 mg/kg. Päätöksessä on asetettu kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille raskasmetalleille. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kohteessa todetuille haitta-aineille alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haittaaineita kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Kunnostettava alue sijaitsee osittain määräalalla M601, jota ilmoituksen tekijä ei omista. Ennen maaperän kunnostustoimenpiteiden aloittamista on edellytetty pyydettäväksi kyseisen kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja. (Määräys 1.3.) Kunnostustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien ja jo kasalle kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maaainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maaainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)
UUDELY/1419/07.00/2010 10/12 Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Esikäsittelyllä mahdollistetaan erilaisten jätejakeiden lajittelu ja toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittely on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai muuta kohtuutonta haittaa. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia raskasmetallipitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voi käyttää kaivannon täyttöön, mikäli maa-aines ei sisällä jätejakeita. Tällaisten massojen hyötykäyttö on dokumentoitava määräyksen 8.3. mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätejakeet toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (Määräys 7.2.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy-
UUDELY/1419/07.00/2010 11/12 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1. - 6.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1. 5. ja 7.1.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2., 4., ja 6. 8.3) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 10 tuntia. Jani Sund Sarakuja 1 3 as. 22 04410 Järvenpää
UUDELY/1419/07.00/2010 12/12 Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Timo ja Riikka Tuominen, Sananjalka 6, 04300 Tuusula Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistöt merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Mikäli kunnostusalueelle jää kynnysarvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia, merkitään kiinteistöille maaperän tilan tietojärjestelmään maa-ainesten käyttöä koskeva rajoitemerkintä. Maa-ainesten käyttörajoite tarkoittaa sitä, että mikäli kyseiset maa-ainekset poistetaan kiinteistöiltä, ne tulee toimittaa paikkaan, jolla lupa niiden vastaanottoon, esim. maankaatopaikalle. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus