Kielikoppa Suomi toisena kielenä opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille Riitta Mikkonen Virve Savolainen
Sisällysluettelo Nimeäminen ja tunnistaminen Tavarakoppa.. 4 Kim-leikki 4 Nimeäminen ja yläkäsite... 4 Mitä kuvaa tarkoitan?.. 4 Arvaa mikä. 4 Nopea nimeäminen 5 Nopea nimeäminen yläkäsittein 5 Tiimalasi nimeäminen. 5 Mikä ei kuulu joukkoon?...5 Kuuntele, mikä ei kuulu joukkoon?.5 Kauppaleikki.. 6 Katso ympärillesi 6 Laiva on lastattu. 6 Maa meri ilma.. 6 Kuuntele ja toimi. 6 Yläpeli.. 7 Puheen tuotto ja ymmärtäminen Sama lause. 8 Lauseketju.. 8 Yksi sana 8 Lauseen täydentäminen.. 8 Hassut lauseet.. 9 Värisilmukka.. 9 Kuvasilmukka.9 Pantomiimi.. 9 Hassut kuvat.. 10 Paikanmääreet Sijaintikäsitteet.. 11 Missä kirja on?. 11 Ohjeen mukaan toimiminen. 11 Jono.. 12 Liitteet Kuvakortit: eläimet, vaatteet, lelut, huonekalut ja kulkuneuvot Sijaintikäsitekortit Silmukkakortit: värisilmukka ja kuvasilmukka
Kopallinen suomen kieltä Kahden kielen oppimiselle on annettava aikaa. Suomi toisena kielenä opetuksessa tulee edetä rauhalliseen tahtiin, samoja aiheita toistaen eri tilanteissa useaan kertaan. Oppiminen tapahtuu parhaiten toiminnan kautta, lapsen omien kokemusten myötä. Päivittäiset rutiinit antavat hyviä mahdollisuuksia harjoitella suomen kieltä. Kielen oppimisessa lapsi tarvitsee mallia, aikuisen läsnäoloa. Aikuisen on oltava mukana vuorovaikutustilanteessa, jokainen vuorovaikutustilanne on kielen oppimistilanne. Aikuisen tulee kuunnella mitä lapsi sanoo, lapselle pitää antaa aikaa asioiden kertomiseen. Aikuisen tulee rohkaista lasta käyttämään osaamaansa kieltä sekä mallittaa ja laajentaa lapsen käyttämiä ilmaisuja sopivasti. Lapsi tarvitsee myös vertaissuhteita. Saadakseen leikkikavereita lapsi tarvitsee suomen kieltä, jokainen lapsi haluaa tulla valituksi leikkiin mukaan. Aikuista tarvitaan mallintamaan ja sanoittamaan leikkiä. Tämä tuo kielen mukaan lapsen toimintaan ja auttaa vuorovaikutuksen syntymistä muiden lasten kanssa. Pienryhmätuokiot ovat hyviä kielen oppimistilanteita. Ryhmässä tulee aivan itsestään tarvittavaa toistoa ja mallia. Aikuisen antama positiivinen palaute on tärkeää oppimiselle. Päivähoidossa on kaivattu S2-opetusmateriaalia 3-5 -vuotiaille lapsille. Kielikoppa opetusmateriaaliin on koottu erilaisia harjoituksia suomen kielen oppimisen tukemiseksi sekä puheen tuoton että ymmärtämisen alueille. Itse kokeilimme suurta osaa harjoituksista vetämässämme ryhmässä ja huomasimme miten suuri merkitys harjoitusten toistolla ja kertaamisella on sanaston ja kielen rakenteiden oppimiselle. Kuvat on piirtänyt Elina Holopainen. Tampereella 10.1.2007 Riitta Mikkonen, puheterapeutti Virve Savolainen, lastentarhanopettaja
Nimeäminen ja tunnistaminen Tavarakoppa Koriin kerätään lapsille tuttuja esineitä esim. sukka, kynä, kirja, pallo, muki. Kukin lapsi nostaa vuorollaan korista yhden esineen ja nimeää sen. Tämän jälkeen lapsi kertoo mitä kyseisellä esineellä voidaan tehdä ja millainen esine on. Tarvittaessa aikuinen esittää apukysymyksiä kuten: Mitä sillä voi tehdä? Minkä värinen se on? Onko se iso vai pieni? KIM-leikki Kopassa olevia esineitä, suuri kangas/peite Valitse aluksi kuusi esinettä ja nimeä esineet lasten kanssa. Esineet laitetaan lasten eteen. Lapset katsovat esineitä rauhassa, jonka jälkeen ne peitetään suurella kankaalla. Lapset pistävät silmät kiinni ja aikuinen ottaa yhden esineen pois. Luvan saatuaan lapset katsovat esineitä ja yrittävät muistaa mikä esine puuttuu. Jos lapset eivät keksi mikä puuttuu, aikuinen antaa vihjeitä siitä mitä esineellä voi tehdä ja miltä se näyttää. Nimeäminen ja yläkäsite Välineet : Koppaan valitaan kuvakortit kolmesta yläkäsitteestä esim. eläimet, vaatteet ja lelut. Lisäksi tarvitset kolme alustaa, kullekin yläkäsitteelle oma. Mitä kuvaa tarkoitan? Kukin lapsi vuorollaan nostaa kopasta yhden kuvan ja nimeää sen. Tämän jälkeen mietitään mihin yläluokkaan kuva kuuluu. Lapsi asettaa kuvat oikealle alustalle. Peli vaikeutuu kun yläkäsitteiden määrää lisätään (kulkuneuvot, huonekalut). Kuvakortit ovat edellisen harjoituksen jäljiltä yläkäsitteittäin ryhmiteltyinä. Aikuinen antaa vihjeitä yhdestä esilläolevasta kuvasta kerrallaan. Kerro yläkäsite ja anna vihjeitä korteista esim. Tämä on eläin. Se on suuri. Sillä voi ratsastaa. Arvaa mikä Tämä harjoitus on edellisen kaltainen, mutta kuvat eivät ole lasten nähtävillä. Kerro ja kuvaile kädessäsi olevaa kuvaa, muista yläkäsite. 4
Nopea nimeäminen Kuvakortit Vuorotellen kunkin lapsen eteen laitetaan kuvakortti, jonka hän pyrkii nimeämään mahdollisimman nopeasti. Kun lapsi on nimennyt kuvan, laitetaan uusi kortti seuraavan lapsen eteen. Pyritään siihen, että ketju etenee mahdollisimman nopeasti. Jos lapsi ei tiedä mikä kuvassa on, toiset lapset voivat auttaa nimeämisessä. Nopea nimeäminen yläkäsittein Kuten edellinen harjoitus, mutta nyt lapset nimeävät kuvat yläkäsittein esim. kuvassa on hevonen, lapsi sanoo eläin. Tiimalasi -nimeäminen Tiimalasi ja eri värisiä alustoja (papereita) Valitaan yksi yläkäsite esim. eläin. Tiimalasi käännetään ja lapset yrittävät nimetä mahdollisimman monta eri eläintä. Jokaisesta nimetystä eläimestä asetetaan alustalle yksi nappi. Ajan päättyessä lasketaan kuinka monta eläintä osattiin nimetä. Tämän jälkeen valitaan uusi yläkäsite, harjoitus kuten edellä. Lopuksi voidaan vertailla minkä yläkäsitteen alle saatiin eniten nappeja. Mikä ei kuulu joukkoon? Kuvakortteja Aseta vierekkäin kolme kuvaa, joista kaksi kuuluu saman yläkäsitteen alle esim. sukka-paita-auto. Lapset miettivät mikä kuva ei kuulu joukkoon ja miksi. Kuuntele, mikä ei kuulu joukkoon? Aikuinen luettelee kolmen sanan ryhmiä, joista lapset miettivät mikä sanoista ei kuulu joukkoon ja miksi. auto laiva nalle palikat koira kissa hylly kaappi hevonen sukka orava hämähäkki housut sänky paita nukke pallo tuoli lintu hame lippalakki sänky pöytä saapas 5
Kauppaleikki Kuvakortit tai esineitä läheisellä pöydällä, johon lapset eivät näe Aikuinen pyytää lasta käymään kaupassa (pöydän luona) ja ostamaan hänelle esim. housut. Aluksi leikkiä leikitään siten, että ostettavia asioita on yksi. Leikki vaikeutuu kun ostettavien asioiden/esineiden määrä kasvaa. Lasta voidaan pyytää ostamaan auto ja juna. Asioita yhdistää sama yläkäsite, jolloin muistaminen on helpompaa. Ostosten määrää voidaan lisätä taitojen karttuessa. Leikki vaikeutuu edelleen, kun kolme ostettavaa asiaa eivät kuulu samaan yläkäsitteeseen esim. Osta minulle housut, auto ja lintu. Katso ympärillesi! Laiva on lastattu Lasten kanssa nimetään esineitä ja asioita mitä nähdään huoneessa, paikassa jossa juuri nyt ollaan. Leikissä voidaan nimetä myös asioita ja esineitä, joita voi nähdä esim kaupassa, metsässä, ulkona paikassa jossa juuri nyt ei olla. Tuttu laiva on lastattu leikki on erittäin hyvä yläkäsiteleikki. Laiva on lastattu vaatteilla / huonekaluilla / kulkuneuvoilla / eläimillä. Maa meri- ilma Lasten kanssa mietitään ja nimetään kulkuneuvoja jotka liikkuvat maassa, merellä ja ilmassa. Samoin voidaan miettiä eläimiä, jotka liikkuvat maassa, vedessä tai ilmassa. Voidaan myös miettiä ja nimetä vaatteita, joita pidetään kesällä tai talvella. Kuuntele ja toimi Kuvat eri yläkäsitteistä esim. auto, paita, nukke ja sänky Huoneeseen kiinnitetään yksi kuva kullekin seinälle. Lasten kanssa nimetään kuvien esittämät yläkäsitteet: kulkuneuvo, vaate, lelu ja huonekalu. Lapset sijoittuvat keskelle huonetta. Aikuinen sanoo yhden esineen / asian esim. sukka. Nyt lapset menevät mahdollisimman nopeasti sen yläkäsitekuvan luo, johon sana kuuluu -> vaate. 6
Yläpeli Kuvakortit Kortit sekoitetaan ja jaetaan kaikille pelaajille. Jokaisella pelaajalla on edessään pino nurinpäin käännettyjä kortteja. Aikuinen kääntää omasta pinostaan ensimmäisen kortin, nimeää sen ja kertoo yläkäsitteen. Lapset kääntävät omista pinoistaan päällimmäiset kortit, nimeävät ja kertovat yläkäsitteen. Kaikki ne, joilla on sama yläkäsite kuin aikuisella, antavat korttinsa aikuiselle. Se, jolla oli eri yläkäsite, laittaa korttinsa pinon alimmaiseksi. Pelin voittaa se lapsi, jonka kortit loppuvat ensimmäisenä. 7
Puheen tuotto ja ymmärtäminen Sama lause Koppaan valitaan lausekorttipareja, esim. Boardmaker ohjelmasta Lapsi nostaa yhden kortin korista. Lapsi muodostaa kuvasta lauseen esim. Poika juo maitoa. Tarvittaessa aikuinen auttaa lauseen muodostamisessa kysymyksillä esim. Kuka? Mitä poika tekee? Mitä poika juo? Muodostettuaan lauseen kortti laitetaan alustalle kaikkien peliin osallistuvien nähtäville. Jatketaan kuten edellä. Kun korista nousee uudestaan sama kortti kuin aiemmin, lapsi sanoo lauseen ja saa itselleen molemmat kortit (parin). Lauseketju Lausekortit Lausekortit asetetaan kaikkien lasten nähtäville. Aikuinen sanoo lauseen ja lapsi ottaa sen kortin, johon lause liittyy. Tämän jälkeen lapsi saa kortin itselleen. Kortin saanut lapsi sanoo uuden lauseen, jostakin esillä olevasta kortista, seuraavalle lapselle jne. Yksi sana Lausekortit Lausekortit asetetaan kaikkien lasten nähtäville. Aikuinen sanoo lauseesta vain yhden sanan, jonka perusteella lapsi päättelee mihin kuvaan, lauseeseen sana kuuluu esim. liukumäkeä. Lapsi näyttää kortin ja muodostaa kuvasta kokonaisen lauseen esim. Tyttö laskee liukumäkeä. Tämän jälkeen lapsi saa kortin itselleen. Lauseen täydentäminen Aikuinen sanoo lauseen alun ja lapset täydentävät. Tyttö istuu. Poika juo Poika riisuu Tyttö kantaa Tyttö maalaa Elefantit ovat Isä ajaa Minä pidän / tykkään Äiti leipoo Illalla menen Äiti lukee Tyttö syö Vauva leikkii Poika potkaisee Poika heittää Autot ovat Talvella on Minä en pidä / tykkää Minusta on kiva Aamulla söin. 8
Hassut lauseet Aikuinen sanoo lauseen. Lapset miettivät mikä lauseessa on väärin ja muodostavat oikean lauseen. Lauseesta voi korjata minkä osan tahansa. Poika juo leipää. Isä onkii autoa. Poika rakentaa maitoa. Isä syö palikoita. Kissa osaa lentää. Kirjaa voi pestä. Koira syö kukkaa. Tyttö nukkuu pöydällä. Äiti lukee paitaa. Tyttö harjaa puuroa. Äiti pukee peliä. Lumi on vihreää. Lentokone lentää tiellä. Minulla on kolme korvaa. Värisilmukka Värisilmukkakortit Värisilmukkakortit asetetaan kaikkien lasten nähtäville. Aikuinen aloittaa pelin kertomalla yhdestä kortista esim.: Tässä on punainen pallo. Tämän jälkeen hän jatkaa tekemällä kysymyksen saman kortin alaosasta: Missä on vihreä pallo? Lapset etsivät kortin, jonka yläosassa on vihreä pallo. Tässä on vihreä pallo. Missä on musta pallo? Peliä voi pelata myös siten, että jokaiselle lapselle jaetaan kortti. Aikuinen aloittaa: Minulla on punainen pallo. Kenellä on vihreä pallo? Lapsi, jonka kortin yläosassa on vihreä pallo jatkaa peliä vastaamalla ja esittämällä kysymyksen muille lapsille. Kuvasilmukka Kuvasilmukkakortit Pelataan kuten värisilmukkapeliä. Aikuinen aloittaa pelin kertomalla omasta kortistaan Minulla on paita. Tämän jälkeen hän kysyy: Kenellä on juna? Peli jatkuu kuten värisilmukkapeli. Pantomiimi Aikuinen kuiskaa lapselle yhden verbin, jota lapsi esittää toisille lapsille esim. istuu / leikkii. Kun muut lapset ovat arvanneet verbin, aikuinen auttaa muodostamaan kokonaisen lauseen kysymysten avulla Kuka istuu / leikkii? Missä tyttö istuu? Millä tyttö leikkii? 9
Hassut kuvat esim. What s wrong?-kortit Lapset nostavat itselleen sattumanvaraisesti kortin ja katsovat sitä löytääkseen mikä kuvassa on väärin / hassusti. Tämän jälkeen hän näyttää kortin muille lapsille ja kertoo mitä hassua kuvassa on. Aikuinen tekee lapselle lisäkysymyksiä: esim. kuva, jossa tyttö kirjoittaa banaanilla Millä oikeasti kirjoitetaan? Mitä banaanilla tehdään? 10
Paikanmääreet Sijaintikäsitteet Sijaintikäsitekorttiparit Lasten kanssa katsotaan kuvakortteja Missä tyttö on?. Harjoitellaan käsitteitä edessä, takana, vieressä, alla ja päällä. Missä pallo on? Harjoitellaan käsitteitä ylhäällä ja alhaalla. Kortit asetetaan nurinpäin alustalle. Sijaintikäsitekorteilla pelataan muistipeliä. Kun kortti käännetään, lapsi tuottaa kokonaisen lauseen esim. Tyttö on tuolin takana. Missä kirja on? Koppa ja lapsille tuttuja esineitä (esim. kirja, kynä, avain, nalle, kivi) Aikuinen antaa vuorotellen jokaiselle lapselle toimintaohjeen esim. Laita kirja kopan taakse. Kun lapsi on laittanut kirjan, aikuinen kysyy: Missä kirja on? Samaa voidaan leikkiä myös siten, että lapset antavat ohjeita toisilleen. Ohjeen mukaan toimiminen Jokaisella lapsella oma tuoli tai tukeva pöytä Aikuinen antaa ohjeita lapsille: Mene tuolin taakse. Seiso tuolin päällä. Istu tuolin viereen. Mene tuolin alle. jne. Leikkiä muutetaan siten, että yksi lapsista antaa ohjeita toisille lapsille kuten edellä. Leikkiin voidaan myös valita yksi tukeva pöytä. Kukin lapsi vuorollaan saa tehdä taideteoksen. Lapsi antaa ohjeita jokaiselle lapselle yksitellen esim. Elli mene istumaan pöydän alle. Eeva, mene seisomaan pöydän viereen. Elina, mene istumaan pöydän päälle. 11
Jono Leikkieläimiä tai muita esineitä Lasten kanssa nimetään kaikki eläimet. Aikuinen laittaa eläimet jonoon. Tämän jälkeen hän antaa lapselle ohjeita mihin tietty eläin pitää siirtää. Lapsi kuuntelee ohjeen ja toimii sen jälkeen. Harjoitellaan käsitteitä edessä, takana, välissä, ensimmäinen ja viimeinen. Laita karhu oravan eteen. Laita jänis jonon ensimmäiseksi. Laita kettu hirven ja jäniksen väliin. Laita karhu jonon viimeiseksi. jne. 12
Sijaintikäsitekortit
Sijaintikäsitekortit
Sijaintikäsitekortit
Sijaintikäsitekortit
Värisilmukka
Kuvasilmukka
Kuvasilmukka