KIELELLISET HARJOITUKSET. Puheterapeutti Riitta Mikkonen

Transkriptio

1 KIELELLISET HARJOITUKSET Puheterapeutti Riitta Mikkonen

2 KIELELLISET HARJOITUKSET Eskarista ekaluokalle harjoituksiin on koottu lukemaan ja kirjoittamaan oppimista tukevia harjoituksia. Harjoitukset sisältävät kuullun ymmärtämisen, sanaston, käsitteiden ja nimeämisen harjoittelua, kielellisen tietoisuuden sekä kirjaintuntemuksen harjoitteita. Kuullun ymmärtäminen ja sanaston kehittyminen tukevat luetun ymmärtämistä hyvin laajasti. Kielellisen tietoisuuden kehittyminen ja lukutaidon kehittyminen ovat sidoksissa toisiinsa. Kielellinen tietoisuus merkitsee sitä, että lapsen huomio kiinnittyy kielen merkityksestä yhä enemmän kielen muotoon. Lapsi oivaltaa, että puheen voi jakaa osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Sanojen tavuttaminen on tärkeä taito lukemaan ja kirjoittamaan opeteltaessa. Vähitellen kielellinen tietoisuus kasvaa taidoksi erottaa ja käsitellä kielen pienimpiä yksiköitä, äänteitä. Lapsi oppii kirjain-äänne vastaavuuden. Kirjaintuntemus osoittaa lapsen kiinnostusta kirjaimiin. Lapsen oman nimen kirjainten nimeämisestä on hyvä aloittaa kirjaimiin tutustuminen. Harjoitukset tehdään yhdessä aikuisen, vanhemman kanssa. Tärkeää on, että vanhempi omalla osallistumisellaan, ajattelemalla ääneen, antaa mallia harjoitusten tekemisessä. Harjoitukset tehdään leikinomaisesti, yhdessä pohtien ja miettien. Kielellistä kehitystä voi tukea keskustelemalla lapsen kanssa arjen eri tilanteissa, kuuntelemalla lapsen kysymyksiä ja kerrontaa. Vanhemmat voivat tukea lapsen lukemisvalmiuksien kehittymistä lukemalla lapselle. Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa ja kuullun ymmärtämistä. Lukemistilanne on lapsen ja vanhemman yhteinen, läheinen tilanne, joka herättää lapsessa kiinnostuksen kirjoitettuun kieleen. Tampereella Riitta Mikkonen puheterapeutti 2

3 POSTIKORTIT KERRONTA 1. Tehdään joukko kortteja siten, että liimataan aina kaksi postikorttia kiinni toisiinsa kuvapuolet ulospäin (käytetyt kortit käyvät siis hyvin). Valitse sellaisia kuvia, joista voi kertoa lauseita. 2. Laitetaan kortit lattialle tai pöydälle. Aikuinen kertoo jostain kortista mitä siinä tapahtuu ja lapsi etsii kortin. 3. Kun lapsi on löytänyt oikean kortin, hän saa katsoa kortin toiselle puolelle ja kertoa mitä siinä kuvassa tapahtuu. Jos lapsen on vaikea kertoa kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle. 4. Vaihdetaan vuoroa, lapsi kertoo ensin lattialla olevasta kuvasta ja aikuinen etsii oikean kortin. 3

4 ARVAA MIKÄ 1. Laitetaan joukko kuvia (esim. muistipelistä tai Alias-pelistä) pinoon nurinpäin pöydälle. 2. Aikuinen ottaa pinosta ensimmäisen kortin (kuvaa ei saa näyttää toiselle) ja kertoo vihjeitä kuvasta lapselle ( Tämä on hedelmä, se on punainen, se kasvaa puussa. ). Aikuinen antaa vinkkejä niin pitkään, että lapsi arvaa mikä kuvassa on. Oikein arvattu kuva laitetaan näkyviin pöydälle. 3. Lapsi ottaa vuorostaan kuvan ja kertoo vihjeitä aikuiselle. Jos lapsen on vaikea kertoa vihjeitä kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle ( Missä se voi olla, mitä sillä voi tehdä ). 4

5 ONKO TOTTA VAI EI 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla lauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Aikuinen lukee ääneen lapsen onkiman lauseen. Lapsi miettii onko asia totta vai ei. Mikäli lause ei ole totta, mietitään yhdessä miten on oikein. Ongittu kala laitetaan syrjään. 3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee itselleen lauseen. Aikuinen miettii ääneen onko asia totta vai ei. Kellossa on viisarit. Linnulla on häntä ja siivet. Ihmisellä on neljä jalkaa. Omenat kasvavat pensaassa. Lehmä on pienempi kuin jänis. Punainen ja keltainen ovat muotoja. Luistimilla hiihdetään. Kesä on vuodenaika. A ja T ovat numeroita. Kolme ja viisi eivät ole kirjaimia. Aamulla yöpuku puetaan päälle. Aurinko laskee aamulla. Syksy on ennen talvea. Kuu on taivaalla. Vesi on kuivaa. Kesällä sataa lunta. 5

6 MIKÄ EI KUULU JOUKKOON? 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy Mikä sana ei kuulu yhteen muiden kanssa? ja lukee lapsen onkiman sanalistan (lapsi voi lukea itse sanat, jos jo osaa). Lapsi kertoo mikä sana ei kuulu joukkoon muiden kanssa ja miksi se ei kuulu joukkoon (aikuinen auttaa tarvittaessa). Ongittu kala laitetaan aina syrjään. 3. Aikuinen onkii kalan ja lukee ääneen sanalistan ja miettii mikä sana ei kuulu joukkoon ja miksi. AUTO LAIVA LASI LENTOKONE JÄNIS LAMMAS KISSA AUTO KUPPI PALLO LAUTANEN KATTILA PAITA HATTU HAME TUOLI SUKKA KAAPPI PÖYTÄ SOHVA OMENA BANAANI JALKA PÄÄRYNÄ VIHREÄ KOLME MUSTA RUSKEA SILMÄT KORVAT NENÄ VARPAAT KUUSI VIISI KOIVU MÄNTY KAKSI NELJÄ PUNAINEN SEITSEMÄN 6

7 KUMPI SANA KUULUU JOUKKOON? 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkimasta sanalistasta ensin kolme ensimmäistä sanaa esim. tuoli, sohva, penkki ja kysyy sitten Kumpi kuuluu joukkoon, jakkara vai makkara?. Ongittu kala laitetaan aina syrjään. 3. Aikuinen onkii kalan, lukee sanalistan ja tekee itselleen kysymyksen ääneen. TUOLI, SOHVA, PÖYTÄ JAKKARA MAKKARA MAITO, VESI, TEE PAHVI KAHVI LEHMÄ, HEVONEN, POSSU HAMMAS LAMMAS PATA, KATTILA, KASARI PANNU KANNU JARI, LARI, KARI ARI SARI EIJA, SEIJA, TEIJA REIJO REIJA KOIVU, PIHLAJA, MÄNTY KUUSI VIISI JÄRVI, MERI, LAMPI NOKI JOKI SILMÄ, NENÄ, KORVA PUU SUU ISÄ, ÄITI, SISKO VELI PELI 7

8 MAHDOLLISIMMAN MONTA 1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen mahdollisimman monta ruokaa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla. Merkitään vastaukset viivoilla kuvien viereen ja lasketaan lopuksi montako ruokaa yhteensä keksittiin. 2. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta eläintä. 3. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta vaatetta. 4. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta ammattia. 8

9 MITÄ TULEE MIELEEN? 1. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä voisi olla tässä paikassa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Aikaa voi mitata kellon, munakellon tai tiimalasin avulla. ELÄINTARHA SIRKUS KOULU PÄIVÄKOTI KOTI 2. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä tulee mieleen tästä aikaan liittyvästä sanasta. TALVI KESÄ AAMU JOULU 9

10 SANAKETJU 1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja ketjussa. Aina pitää keksiä uusi sana, joka sopii yhteen edellisen sanan kanssa. Aloitetaan ensimmäisestä sanasta (esim. vesi lasi ikkuna talo jne.) Yritetään keksiä ainakin 10 sanaa yhteensä. Aikuinen voi kirjoittaa sanat ja luetaan ne vielä lopuksi. 2. Sanaketju alkaa sanasta VESI KENKÄ TUOLI PELI KIRJA 10

11 TAVUTTAMINEN 1. Otetaan joukko kuvia ja laitetaan ne pöydälle nurinpäin. 2. Lapsi ja aikuinen ottavat vuorotellen kuvan pinosta. 3. Lapsi ottaa ensin kuvan pinosta ja tavuttaa/taputtaa kuvan nimen. Lasketaan tavujen määrä ja laitetaan kuvan viereen yhtä monta esim. nappia tai palikkaa kuin sanassa on tavuja. 4. Aikuinen ottaa kuvan, laskee tavujen määrän ja laittaa yhtä monta nappia kuvan viereen. 5. Lopuksi voidaan katsoa missä sanassa on eniten tavuja ja missä sanassa vähiten. 11

12 TAVURATA 1. Otetaan nippu kuvia ja tavurata-alusta. Kuvapino laitetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Kaikille pelaajille on oma nappula. 2. Otetaan vuorotellen kuvapinosta yksi kuva, tavutetaan se (esim. taputtamalla) ja lasketaan montako tavua sanassa on. 3. Radalla saa siirtyä niin monta askelta eteenpäin kuin sanassa on tavuja. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja. VINKKI: Aikuinen voi joidenkin kuvien kohdalla pyytää lasta miettimään voisiko kuvasta keksiä pidemmän sanan, jos lapsi nimeää kuvan ensin lyhyellä sanalla (esim. auto kuorma-auto). 12

13 TAVUSANAT 1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin. 2. Aikuinen sanoo ensin jonkin kuvan nimen hitaasti tavuttamalla (esim. sam-makko ) ja lapsi etsii oikean kuvan ja ottaa sen pois pöydältä. 3. Lapsi tavuttaa vuorostaan jonkin kuvan nimen aikuiselle, joka etsii oikean kuvan ja ottaa sen pois. 13

14 ALKUTAVU PELI 1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin. 2. Aikuinen sanoo jonkin kuvan nimen alkutavun (esim. kel ). Lapsen pitää keksiä mikä sana on kyseessä (kello) ja ottaa kuvan pois pöydältä. 3. Lapsi vuorostaan sanoo aikuiselle jonkin kuvan alkutavun ja aikuinen etsii oikean kuvan. 14

15 LEIKATUT NIMET 1. Kirjoitetaan kaikkien perheenjäsenten etunimet paperilapuille. Voidaan kirjoittaa myös muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä. Aikuinen voi miettiä, mikä on sopiva määrä nimiä. 2. Leikataan nimilaput tavujaon mukaisesti osiin. 3. Sekoitetaan tavulaput ja lapsi etsii ensin oman nimensä tavut ja kokoaa sen. Sitten lapsi etsii muiden nimet ja kokoaa ne. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan, esim. aikuinen voi lukea eri tavuja ääneen ja lapsi miettii mihin nimeen tavu voi kuulua. VINKKI: Nimien kokoamista helpottaa se, jos nimet kirjoitetaan eri väreillä. 15

16 PITKÄ SANA 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanaparit. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy Kumpi sana kuulostaa pidemmältä ja lukee ääneen lapsen onkiman sanaparin. Lapsi miettii ja kertoo kumpi sana kuulostaa pidemmältä. Lasta voi ohjata laskemaan sanojen tavujen määrät, jos pitkän sanan tietäminen on muuten vaikeaa. 3. Aikuinen onkii kalan ja lukee itselleen ääneen sanat ja miettii kumpi sana kuulostaa pidemmältä. 4. Lapsi ja aikuinen keksivät lopuksi kumpikin yhden oikein pitkän sanan ja yhden ihan lyhyen. KAUPPA - TAVARATALO PAJUPILLI - PUU PILVI - SATEENKAARI SATEENVARJO - HATTU SADE - VESIPISARA KIRJAHYLLY - SOHVA NORSU - MEHILÄINEN PYYHEKUMI - KYNÄ JUNA - LENTOKONE LEPPÄKERTTU - MATO TIE - LIIKENNEMERKKI LIHAPULLA - LEIPÄ MAALI - JALKAPALLO KYYNÄRPÄÄ - JALKA MAILA - TENNISPALLO 16

17 KEKSI SANOJA 1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja, joissa on yksi tavu. Aikuinen kirjoittaa sanat ylös. Lasketaan lopuksi montako sanaa on yhdessä keksitty. Aikarajaksi voi laittaa esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla. 2. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kaksi tavua. 3. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kolme tavua. 4. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on neljä tavua

18 ELÄINRIIMIT 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla riimilauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkiman lauseen ja lapsi miettii lauseeseen sopivan riimisanan, eläimen nimen. Jos lapsen on vaikea keksiä oikeaa sanaa, aikuinen voi auttaa sanomalla riimisanan alkutavun. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään. 3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee äänen itselleen riimilauseen. Jääkaapissa on viili, pihalla kulkee (siili). Pannulla paistuu lettu, metsässä juoksee (kettu). Se on valkea kuin hammas, se on villainen (lammas). Puusta kuuluu rapina, siellä hyppii (apina). Ovessa on iso lukko, ulkona kiekuu (kukko). Jalassa on tossu, sikalassa asuu (possu). Sen omistaa Matti, se on kehräävä (katti). Ville sanoi Kato, tuossa mönkii (mato). Kaunis on vaasi, polkua kävelee (aasi). Sen nimi on Siiri, se on harmaa (hiiri). Ei voi olla totta, tiellä juoksi iso (rotta). Sulje heti hana, tuolta tulee (kana). Ruokaa laittaa kokki, taivaalla lentää (lokki). Lintu voi olla pyy, käärme voi olla (kyy). Olipa uimaretki rankka, huokasi järvessä (ankka). 18

19 MIKÄ SANA KUULOSTAA ERILAISELTA? 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy Mikä sana kuulostaa erilaiselta kuin muut? ja lukee ääneen lapsen onkiman sanalistan. Lapsi miettii ja kertoo mikä sana kuulostaa erilaiselta. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään. 3. Aikuinen onkii kalan ja miettii ääneen mikä sana kuulostaa erilaiselta. VIILI TIILI PALLO KUKKA KALA SUKKA TULI KALA PALA KUU SUU PÄÄ RAHA MAHA VYÖ VELI SISKO PELI JUNA PUNA KUPPI LUKKO KUKKO -KANA KATTI TATTI TYTTÖ KIRJA SANA VANA JÄÄ PÄÄ PUU MATO PELI LATO RAITA TIILI PAITA RATA JUNA PATA SATU KATU TIE 19

20 MITKÄ ALKAVAT SAMALLA TAVALLA? 1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan. 2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy lapselta Mitkä kaksi sanaa alkavat samalla tavalla, samalla äänteellä? ja lukee lapsen onkiman sanalistan ääneen. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongittu kala laitetaan aina syrjään. 3. Aikuinen onkii kalan, tekee saman kysymyksen itselleen ja lukee sanalistan ääneen. AAMU ANKKA OVI YSTÄVÄ YKSI KAKSI IKKUNA UUNI IMURI ÖLJY AUTO ÖTÖKKÄ ETANA ELÄIN ORAVA ISÄ ÄITI ÄMPÄRI UUNI APINA UUSI RUMPU ESSU REPPU AVAIN OVI OMENA SATU SIVU RUUSU 20

21 LAIVA ON LASTATTU 1. Laiva on lastattu A-alkuisilla sanoilla. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen A- kirjaimella alkavia sanoja. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Lasketaan sanojen määrä, esim. otetaan aina yksi nappi purkista, kun on keksitty sana. 2. Laiva on lastattu S-alkuisilla sanoilla. 3. Leikkiä voidaan jatkaa uudella alkukirjaimella. Kirjain kannattaa valita lapsen taitojen mukaan, vokaalit ovat helpompia kuin konsonantit. 21

22 OMA NIMI 1. Lapsi kirjoittaa oman nimen paperille tai taululle. Lapsi nimeää kaikki oman nimen kirjaimet, aikuinen auttaa tarpeen mukaan. 2. Lapsi tai aikuinen kirjoittaa äidin nimen ja nimetään sen kirjaimet. 3. Kirjoitetaan isän nimi ja nimetään kirjaimet 4. Kirjoitetaan sisarusten nimet ja nimetään kirjaimet. 5. Voidaan kirjoittaa muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä ja nimetään kirjaimet. 6. Löytyykö eri nimistä samoja kirjaimia? 22

23 KIRJAINTEN ONKIMINEN 1. Tehdään kahdet kirjainkortit. Toisiin laitetaan klemmari kiinni ja ne laitetaan lattialle tai pöydälle kirjainpuoli ylöspäin. Toiset kirjaimet ovat pinossa kuvapuoli alaspäin. 2. Aikuinen ottaa ensin yhden kirjainkortin pinosta (ei saa näyttää toiselle) ja pyytää lasta onkimaan sen kirjaimen pöydältä. Verrataan tuliko sama. Jos tuli, kirjaimet kerätään pois. Jos ei tullut, ongittu kirjain palautetaan pöydälle ja aikuisen kirjainkortti laitetaan pinon alimmaksi. 3. Lapsi ottaa kirjaimen pinosta ja pyytää aikuista onkimaan sen kirjaimen. 4. Jatketaan vuorotellen, kunnes kaikki kirjaimet on saatu ongittua. 23

24 A E I O U Y Ä Ö H J K L M N P R S T V D 24

25 25

26 26