YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1



Samankaltaiset tiedostot
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

yrittäjän työterveyshuolto

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2015

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015

Valtion ja kuntien elinkeinotoiminta on lisääntynyt läpinäkyvyyttä markkinoilla lisättävä

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

LAPIN SUHDANTEET 2016

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Taustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit

TILASTOKATSAUS 19:2016

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Pirkanmaan yritysbarometri II/2014. Marraskuu 2014

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Yritystoiminta Helsingissä 2003

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritykset ja yrittäjyys

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

JULKISEN SEKTORIN ELINKEINOTOIMINTA 1

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kysely maahanmuuttajayrittäjille

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Investointitiedustelu

Laskentatoimen alumnikysely syksy 2018

Laskentatoimen alumnikysely

Investointitiedustelu

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

11. Jäsenistön ansiotaso

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2016

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Kesätyöpaikkakysely 2015

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Työpaikat Vaasassa

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Muuttajien taustatiedot 2005

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

Varhaiskasvatuspalveluiden kysely huoltajille kesäajan järjestelyistä. Ylöjärven kaupunki

Matti Paavonen 1

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Työpaikat Vaasan seudulla

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)


Joulukauppa Jaana Kurjenoja

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Transkriptio:

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Otokseen poimittiin satunnaisesti 3 000 yrityksen sähköpostiosoitteet. Kyselyyn vastasi 585 yrittäjää, jotka edustivat hyvin pk-yrityskenttää toimialan, henkilöstömäärän ja alueellisen sijainnin mukaan. Yrittäjistä vajaat 9 prosenttia ei pidä varsinaista kesälomaa lainkaan. Reilut 20 prosenttia pitää lomaa korkeintaan viikon. Hieman päälle 30 prosenttia vastaajista viettää kesälomaa viikosta kahteen tai kahdesta neljään viikkoa. Yli 4 viikkoa kesälomalla on 10 prosenttia yrittäjistä. Mediaanina ilmaistuna kesälomaa pidetään 12 arkipäivää eli kaksi viikkoa. Kesäloma jää lyhyimmäksi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, jossa neljännes ei pidä kesälomaa lainkaan ja reilulla 20 prosentilla loma jää alle viikon mittaiseksi. Selvästi keskimääräistä lyhemmäksi loma jää myös kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä sekä kaupassa. Kesäloman lyhyys selittyy alojen kausiluonteisuudella sesongin ollessa ihmisten lomaillessa. Yrittäjien toiveena olisi, että he voisivat olla kesälomalla 24 päivää eli tasan neljä viikkoa. Siten yrittäjät näyttäisivät keskimäärin voivan viettää puolet toivomastaan kesälomasta. Yrittäjät viettävät muuta lomaa kuin kesälomaa mediaanina tarkasteltuna 7 päivää eli hieman päälle viikon. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja hieman myös kaupassa lyhyttä kesälomaa kompensoidaan keskimääräistä pidemmällä muulla lomalla. Yrittäjien toiveena olisi, että muuta kuin kesälomaa olisi 12 päivää. Yrittäjistä 40 prosenttia viettää kesäloman yhdessä jaksossa ja 37 prosenttia kahdessa jaksossa. Kolmeen jaksoon kesäloman jakaa tai joutuu jakamaan 14 prosenttia ja neljään jaksoon 5 prosenttia. Kesäloma pirstoutuu viiteen tai useampaan jaksoon 5 prosentilla yrittäjistä. Valtaosa eli kaksi kolmasosaa yrittäjistäkin viettää pääosan kesälomasta heinäkuussa. Reilulla 10 prosentilla lomanvietto tapahtuu valtaosaksi kesäkuussa tai elokuussa. Parilla prosentilla loma on toukokuussa tai lokakuussa. Syyskuussa on lomasta pääosa 4 prosentilla. Samoin 4 prosentilla kesäloma sijoittuu muihin kuin edellä mainittuihin kuukausiin. Pk-yritysten kesätyöntekijät Yrityksistä 36 prosenttiin palkataan kesätyöntekijöitä. Keskimäärin näihin pk-yrityksiin otetaan 2,4 kesätyöntekijää mediaanin jäädessä yhteen. Kun tämä muunnetaan edustamaan koko yrityskantaa, pkyrityksiin palkataan arviolta yli 100 000 kesätyöntekijää. Yleisintä kesätyöntekijöiden palkkaaminen on sesonkia elävään majoitus- ja ravitsemustoimintaan yli 70 prosenttia yrityksistä. Kaupassa, teollisuudessa sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa kesätyöntekijöitä palkataan 40 50 prosenttiin yrityksistä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä yli 80 prosentissa on kesätyöntekijöitä. Työnantajamikroyrityksistäkin 38 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Yksinyrittäjistä 13 prosenttia tarjoaa kesätyöpaikan. Pk-yrityksistä 40 prosentissa kesätyöntekijöiden sopimuksen pituus on keskimäärin noin kaksi kuukautta. Yrityksistä 20 prosentissa keskimääräinen pituus on kolme kuukautta ja reilussa 20 prosentissa noin kuukauden. Alle 10 prosentissa keskimääräinen pituus jää alle kuukauteen tai ylittää kolme kuukautta. 1 Muistion kyselyn tuloksista on laatinut ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät. 1

1. Johdanto Suomen Yrittäjät teki kyselyn kesäkuussa 2007 koskien yrittäjien mahdollisuuksia pitää kesälomaa. Samalla kysyttiin muista lomista, lomatoiveista ja kesätyöntekijöistä. Otokseen poimittiin satunnaisesti 3 000 pk-yritystä jäsenrekisteristä. Kyselyyn vastasi 585 yrittäjää reilussa viikossa. Yrittäjät vastasivat hyvin kaikilta toimialoilta. Eniten vastauksia saatiin kaupan alalta. Seuraavaksi eniten vastauksia kertyi kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluita sekä liike-elämän palveluita tarjoavilta yrityksiltä ja rakentamisesta. Verrattuna koko yrityskantaan vastaajien jakauma noudattaa tätä hyvin. Liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravintolatoiminta ovat hiukan aliedustettuja, kun taas kuljetus, varastointi ja tietoliikenne on puolestaan hieman yliedustettu. Alueellisesti vastaajat edustavat hyvin koko maata. Vastaajista 36 prosenttia on naisia ja 64 prosenttia miehiä. Yksinyrittäjät ovat aliedustettuja sekä muut mikroyritykset ja pienet yritykset ovat puolestaan hiukan yliedustettuja. Vastaajista prosentti on keskisuurten (50 249 henkilöä) ja 14 prosenttia pienten yritysten (10 49 henkilöä) edustajia. Yksinyrittäjiä on 35 prosenttia ja puolet muita mikroyrittäjiä (2 9 henkilöä). Kolmasosa vastaajista on toiminut yrittäjänä nykyisessä yrityksessään 10 20 vuotta ja 17 prosenttia yli 20 vuottakin. Vastaajista 13 prosenttia on omistanut nykyisen yrityksensä alle 2 vuotta. Sekä 2 5 vuotta että 5 10 vuotta omistaneiden yrittäjien osuus on noin 18 19 prosenttia. Kuva 1. Vastaajien jakautuminen toimialan mukaan. 2 18 % 16 % 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Liike-elämän palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimilat 2

Kuva 2. Vastaajien jakautuminen yrityksen henkilöstömäärän mukaan. 5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Yksinyrittäjät Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Kuva 3. Vastaajien jakautuminen yrittäjänä nykyisessä yrityksessä toimimisen mukaan. 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Korkeintaan 2 vuotta 2-5 vuotta 5-10 vuotta 10-20 vuotta Yli 20 vuotta Ei itse yrittäjä 3

2. Yrittäjien lomat Yrittäjistä vajaat 9 prosenttia ei pidä varsinaista kesälomaa lainkaan. Reilut 20 prosenttia pitää lomaa korkeintaan viikon. Hieman päälle 30 prosenttia vastaajista viettää kesälomaa viikosta kahteen tai kahdesta neljään viikkoa. Yli 4 viikkoa kesälomalla on 10 prosenttia yrittäjistä. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan myös arkipäivinä (ma la) kesälomansa pituus. Yrittäjien, jotka pitävät kesälomaa, lomanpituus on keskimäärin 14,5 päivää. Mediaanina tarkasteltuna 12 päivää eli tasan kaksi viikkoa. Kun tarkasteluun otetaan mukaan ne, jotka eivät vietä kesälomaa lainkaan, keskiarvoksi tulee noin 13 päivää mediaanin säilyessä 12 päivänä. Kesäloma jää lyhyimmäksi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, jossa neljännes ei pidä kesälomaa lainkaan ja reilulla 20 prosentilla loma jää alle viikon mittaiseksi. Yhtä lyhyeksi yrittäjän loma jää kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä. Keskimääräistä lyhemmäksi kesäloma jää myös kaupassa ja rakentamisessa. Tässä näkyy väistämättä alojen (osittainen) kausiluonteisuus sesongin ollessa ihmisten lomaillessa. Yrityksen koon mukaan merkittäviä eroja kesäloman pituudessa ei ole. Yrittäjiltä tiedusteltiin myös, mitä he pitäisivät ihanteellisena kesälomansa pituutena. Toivottavin loman pituus olisi keskiarvona mitattuna 25,5 päivää. Mediaanina tarkasteltuna 24 päivää eli tasan neljä viikkoa. Siten yrittäjät keskimäärin näyttäisivät voivan viettää puolet toivomastaan kesälomasta. Yrittäjiltä kysyttiin myös muun loman kuin kesäloman pituudesta sekä tämän toivepituudesta. Keskimäärin yrittäjät viettävät muuta lomaa 10 päivää mediaanina tarkasteltuna 7 päivää eli hieman päälle viikon. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja hiukan myös kaupassa lyhyttä kesälomaa kompensoidaan keskimääräistä pidemmällä muulla lomalla. Yrittäjien toiveena olisi, että muuta kuin kesälomaa ehdittäisiin viettää keskimäärin 14 päivää mediaanina 12 päivää. Verrattuna muihin yrittäjiin yksinyrittäjät viettävät hieman enemmän muuta lomaa kuin kesälomaa. Kuva 4. Yrittäjien kesälomat toimialoittain. 5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemustoimi Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Liike-elämän palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimilat Kaikki Ei yhtään Korkeintaan 1 viikko 1-2 viikkoa 2-4 viikkoa Yli 4 viikkoa 4

Kuva 5. Yrittäjien kesälomat yrityksen koon mukaan. 6 5 4 3 2 1 Yksinyrittäjät Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Ei yhtään Korkeintaan 1 viikko 1-2 viikkoa 2-4 viikkoa Yli 4 viikkoa Kaikki Taulukko 1. Yrittäjien lomat ja lomatoiveet toimialoittain (keskimäärin arkipäivää). Kesäloma Muu loma Toive kesäloma Toive muu loma Teollisuus 13,4 10,2 29,3 17,2 Rakentaminen 13,0 9,1 28,4 16,6 Kauppa 10,7 11,3 23,9 12,8 Majoitus- ja ravitsemustoimi 9,3 12,3 22,1 13,4 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,7 6,3 20,2 11,2 Liike-elämän palvelut 14,1 9,1 24,1 11,7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 16,3 11,0 25,9 12,5 Muut palvelut 16,2 9,0 25,8 14,1 Muut toimilat 15,7 11,6 25,5 14,4 Kaikki 13,3 10,1 25,5 14,0 5

Kuva 6. Yrittäjien kesälomien jaksottuminen. 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % 1 jakso 2 jaksoa 3 jaksoa 4 jaksoa 5 tai useampi jaksoa Yrittäjistä 40 prosenttia viettää kesäloman yhdessä jaksossa ja 37 prosenttia kahdessa jaksossa. Kolmeen jaksoon kesäloman jakaa tai joutuu jakamaan 14 prosenttia ja neljään jaksoon 5 prosenttia. Kesäloma pirstoutuu viiteen tai useampaan jaksoon 5 prosentilla yrittäjistä. Sesonkiluonteisuus ei näy juurikaan loman jaksottumisessa useampaan jaksoon. Useampijaksoisuutta on havaittavissa hiukan majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä kaupassa: Näiden alojen yrittäjistä osalla loma jää lyhyeksi. Ne, jotka kykenevät pitämään pidemmän lomankin, loma jaksottuu kuitenkin useaan jaksoon. Yrityksen koon mukaan jaksottumisessa ei ole merkittäviä eroja. Kun tarkastellaan yrittäjien kesäloman pituutta nykyisen yrityksen omistamisen pituuden suhteen, ainoana erona on, että alle kaksi vuotta toimineiden yrittäjien kesäloma on muita yleisemmin korkeintaan viikon tai kahden mittainen ja että loma vietetään muita useammin yhdessä jaksossa. Toisaalta näillä yrittäjillä on hieman pidempi muu loma kuin kesäloma. Valtaosa eli kaksi kolmasosaa yrittäjistäkin viettää pääosan kesälomasta heinäkuussa. Reilulla 10 prosentilla lomanvietto tapahtuu valtaosaksi kesäkuussa tai elokuussa. Parilla prosentilla loma on toukokuussa tai lokakuussa. Syyskuussa on lomasta pääosa 4 prosentilla. Samoin 4 prosentilla kesäloma sijoittuu muihin kuin edellä mainittuihin kuukausiin. Kesäsesonkiluonteisista aloista erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa loma ajoittuu muita aloja useammin syksyyn. 6

Kuva 7. Yrittäjien kesäloman pääasiallinen viettokuukausi. 7 6 5 4 3 2 1 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Muu kuukausi Yrittäjistä lähes puolet viettää kesälomaa mökkeilen ja/tai 16 prosenttia veneillen. Harrastuksiinsa aikaa käyttää kolmasosa vastaajista. Akkuja kotona lataillen lomaa viettää noin 30 prosenttia. Myös matkustelu kuuluu lomanviettoon. Ulkomailla matkailee reilu neljännes yrittäjistä enemmistön (44 prosentin) matkustellessa kotimaassa. Reilu 10 prosenttia vastaajista nauttii musiikkifestivaaleista/konserteista. Vajaa 10 prosenttia käy muissa kulttuuritapahtumissa tai muissa kesätapahtumissa. Muutama prosentti suuntaa myös urheilutapahtumiin. Kesäsuunnitelmiin kuuluu myös rakentamista, remontointia, pihanlaittoa, lasten kanssa olemista, sukulaisten tapaamista, opiskelua, 7

3. Kesätyöntekijät Kyselyn yhteydessä kartoitettiin myös kesätyöntekijöiden palkkaamista. Pk-yrityksistä 36 prosenttiin palkataan kesätyöntekijöitä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan 2,4 kesätyöntekijää mediaanin jäädessä yhteen. Kokoluokittain tarkasteltuna kesätyöntekijöitä palkkaavat yksinyrittäjät ottavat keskimäärin yhden työntekijän, muihin mikroyrityksiin palkataan kaksi, pieniin yrityksiin neljä ja keskisuuriin kahdeksan kesätyöntekijää. Kun tämä muunnetaan edustamaan koko yrityskantaa, pk-yrityksiin palkataan arviolta yli 100 000 kesätyöntekijää. Yleisintä kesätyöntekijöiden palkkaaminen on sesonkia elävään majoitus- ja ravitsemustoimintaan yli 70 prosenttia yrityksistä. Kaupassa, teollisuudessa sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa kesätyöntekijöitä palkataan 40 50 prosenttiin yrityksistä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä yli 80 prosentissa on kesätyöntekijöitä. Työnantajamikroyrityksistäkin 38 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Yksinyrittäjistä 13 prosenttia tarjoaa kesätyöpaikan. Pk-yrityksistä 40 prosentissa kesätyöntekijöiden sopimuksen pituus on keskimäärin noin kaksi kuukautta. Vastaajista 20 prosentissa keskimääräinen pituus on kolme kuukautta ja reilussa 20 prosentissa noin kuukauden. Alle 10 prosentissa keskimääräinen pituus jää alle kuukauteen tai ylittää kolme kuukautta. Kuva 8. Kesätyöntekijöitä palkanneiden yritysten osuus toimialoittain. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemustoimi Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Liike-elämän palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimilat Kaikki On kesätyöntekijöitä Ei ole kesätyöntekijöitä 8

Kuva 9. Kesätyöntekijöitä palkanneiden yritysten osuus koon mukaan. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Yksinyrittäjät Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Kaikki On kesätyöntekijöitä Ei ole kesätyöntekijöitä Kuva 10. Yritysten kesätyöntekijöiden sopimusten pituus keskimäärin. 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Alle 1 kuukausi 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta yli 3 kuukautta 9