KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2007 vp Haapamäen junayhteyksien säilyttäminen Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä välillä Haapamäki Helsinki Haapamäki on erittäin hyvin toimiva, aamulla kello 6.21 Haapamäeltä lähtevä ja illalla Helsingistä kello 18.30 lähtevä junayhteys, joka saapuu taajamajunana H429 Haapamäelle kello 21.34. Tampereen vaihtoyhteydet mahdollistavat useat junayhteydet Helsinkiin ja niiden käytön eri liikennepaikoille junatyypin mukaan. Nopein yhteys Haapamäeltä kello 6.21 lähtevältä H420 taajamajunalta saapuu Helsinkiin kello 9.25. Matkaaika on täten vain 3 t 4 min. Sama matka-aika on myös edellä mainitulla illan paluuyhteydellä kello 18.30 Helsingistä, joka saapuu Haapamäelle kello 21.34. Edellä mainituilla Haapamäen junilla ovat Tampereella vaihtoyhteydet Turun, Porin ja Oulun suuntiin. Huomattava on se, että lähes kaikki Haapamäeltä aamulla kello 6.21 lähtevää ja illalla kello 21.34 saapuvaa junaa käyttävät matkustajat käyttävät pääratojen pitkän tai keskipitkän matkan junayhteyksiä. Täten Haapamäen liikennettä ei voida pilkkoa kustannus- ja luottolaskelmissa esim. osuudelle Haapamäki Vilppula, vaan tuotoksi tulee katsoa todellisuudessa Haapamäen kyseisten junien osalta yleensä esim. Haapamäen ja Helsingin väliset lipputulot matkustajaa kohden. Elleivät edellä mainitut aamu- ja iltajunat kulkisi Haapamäeltä ja Haapamäelle, olisi pääosalle matkustajia vaihtoehtona yksityisauto, jolloin VR:ltä jäisivät nämä matkalipputulot saamatta eivätkä nämä matkustajat olisi mukana pääratojenkaan liikenteessä. Lisäksi ko. aamu- ja iltajunayhteyden puuttuminen vaikuttaisi kielteisesti myös Haapamäen muuhun, erityisesti eteläsuuntaiseen, liikenteeseen, koska jompaankumpaan suuntaan matkustettaessa voi junaliikenteen matkustaja olla asiakkaana muuhun aikaan kulkeville Haapamäen junille, jolloin kyseiset aamun tai illan junayhteydet ovat välttämätön osa matkustuskokonaisuutta. Täten aamu- ja iltajunien liikennetarjonta lisää tuloja myös muille Haapamäen junille. Lisää tuloja on selvästi saatavissa, jos illalla kello 21.34 Haapamäelle saapuvalta taajamajunalta saadaan välitön yhteys Keuruun asemalle, kuten tilanne oli syksyn aikataulun vaihtumiseen, vuoteen 2006 asti. Tämän yhteyden puute on haitannut pahasti muutoin hyvän junayhteyden käyttöä. Huomattavaa on se, että pääosa Keuruulle tuohon aikaan saapuvista matkustajista on yhteyden toimiessa ollut pitkämatkalaisia Tamperetta kauempaa eri radoilta. Nyt useimmille yksityisauto on ainoa matkustustapa junayhteyden puuttumisen vuoksi, eikä tämä ole edes luonnon- ja ilmastonsuojelunkaan kannalta toivottavaa eikä muutoinkaan paranna tavoiteltavan junaliikenteen tulevaisuutta. Illan katkennut junayhteys Keuruulle voitaisiin saada palautetuksi helposti, jos Vaasasta Haapamäen kautta Jyväskylään menevä taajamajuna H452 odottaisi aiemmin olleen käytännön mukaan etelästä kello 21.34 saapuvaa taajamajunaa H429 Haapamäeltä. Vaasa Jyväskylä-taajamajunan H452 lähtöaikaa voisi perustellusti myöhentää esim. viidellä minuutilla Seinäjoelta, koska Haapamäen kautta Jyväskylään menevä taajamajuna H452 joutuu käytännössä yleensä odottamaan tuon ajan Seinäjoella pääratojen yh- Versio 2.0
teysliikennettä. Täten aikataulun mukainen junan odotusaika Haapamäellä etelästä tulevia matkustajia varten vastaavasti lyhentyisi. Nykyisellään taajamajunalla H452 ei ole Jyväskylään saapuessaan vaihtoyhteyksiä, mikä mahdollistaisi aiemman junanvaihtoyhteyden palauttamisen Haapamäelle. Vaihtoyhteyden palauttaminen Keuruulle toisi myös nopeamman junayhteyden Helsingin ja Petäjäveden välille. Aikataulumuutos junaliikenteessä koitui taajamajunan H429 vahingoksi, koska sen molemmat jatkoyhteydet Haapamäeltä katkaistiin. Toinen näistä muodostui taajamajunan H429 jatkaessa Haapamäeltä Ähtärin, Töysän ja Alavuden kautta Seinäjoelle. Nyt juna jää aikataulun mukaisessa liikenteessä Haapamäelle. Toinen katkaistu suunta oli juuri edellä kerrottu itään kulkeva taajamajunalla H452 hoidettu vaihtoyhteys Vaasa Haapamäki Jyväskylä. On selvää, että tässä tilanteessa on kohtuutonta edellyttää taajamajunan H429 käytön lisääntymistä, kun molemmat jatkoyhteydet ovat poikki. Nykyisiä matkustajamääriä ei täten voi pitää minkäänlaisena perusteena taajamajunan H429 kulun lopettamiselle Haapamäki Vilppula-rataosuudella. Samaan aikaan on muistettava, että Kolhoon on kesän 2007 alussa avattu uudelleen liikennepaikka. Tämän käyttö ei ole vielä lyhyehkössä ajassa voinut vakiintua, vaikka eräissä vuoroissa onkin ollut varsin runsaasti matkustajia, jopa niin paljon, että heille ei ole ennätetty myydä matkalippujakaan. Kolhon liikennepaikkaan on Vilppulan kunta panostanut noin 70 000 euroa ja rautateiden ylläpitäjä saman verran. Nyt olisi täysin kohtuutonta lopettaa tämän jälkeen kolmasosa liikenteestä, jota taajamajunien H420 ja H429 liikenteen supistaminen merkitsisi. Supistamisen asemesta VR:n tulisikin panostaa aktiivisesti junamatkustuksen kasvattamiseen niin Haapamäeltä kuin Kolhostakin erilaisin tiedotus- ja markkinointimenetelmin. Nyt tämä on puuttunut, ja suljetut Keuruun, Haapamäen ja Kolhon asematkaan eivät tilannetta paranna. Aktiivinen liikenteenharjoittajan markkinointi on ehdottomasti toteutettava ennen ajatustakaan liikenteen supistamisista. Hyvää alussa kuvattua junaliikennetuotetta todella kannattaisi aktiivisesti markkinoida. Matka-aika kolme tuntia ja neljä minuuttia Haapamäeltä Helsingin keskustaan on todella liikenteenharjoittajalle markkinoimisen arvoinen. Ellei taajamajunalta H429 ole saatavissa edellä esitetyllä tavalla vaihtoyhteyttä Haapamäeltä Keuruulle taajamajunaan H452, tulisi taajamajunan H429 jatkaa liikennöintiä Keuruulle asti. Lähtö voisi tapahtua Haapamäeltä taajamajunan H459 ohitettua Keuruun. Kiskobussijuna H429 voisi myös jäädä yöksi Keuruun asemalle ja lähteä sieltä aamulla aikatauluissa olevana taajamajunana H420 Haapamäelle ja Tampereelle. Näin olisi junayhteys aamulla Keuruun asemalta etelään Tampereelle ilman vaihtoa edellä kuvatun iltajunayhteyden lisäksi. Jos junan seisahtumiselle yöksi tarvitaan sähköpistoketta, Keuruun kaupunki järjestää sen joko Keuruun tai Haapamäen asemalle. Samoin kameravalvonta on sijoitettavissa molempiin paikkoihin. Taajamajunan ajaminen Keuruun asemalle on hyvin perusteltua siihen nähden, että nykyisellään juna palaa aikataulujen ulkopuolella tyhjänä Haapamäeltä Vilppulaan ja ajaa aamulla myös tyhjänä aikataulujen ulkopuolella Vilppulasta Haapamäelle. Tämän tyhjänä ajamisen sijaan olisi järkevää ottaa junayhteys mukaan aikatauluihin ja hoitaa junalla liikennettä Keuruulta molempiin suuntiin. Useimmat ko. taajamajunan veturinkuljettajat asuvat Haapamäellä tai Keuruulla, ja yömajoitusasuminen olisi hyvin toteutettavissa konduktööreille myös Keuruulla tai Haapamäellä. Jos Keuruun vaihtoyhteys puolestaan toteutuisi edellä esitettynä vaihtoyhteytenä Haapamäellä, voisi taajamajuna H429 jatkaa Haapamäeltä Seinäjoelle ja tulla aamulla taajamajunana H420 Seinäjoelta Haapamäelle ja edelleen Tampereelle. Tällöin palautuisi mielekäs ja markkinoinnin arvoinen junayhteys päivittäiseen pääkaupungissa asiointiin myös Ähtäristä, Tuurista ja Alavudelta. 2
Kiskobussin polttoaineenkulutuskustannukset ovat enintään 30 euroa sadalla kilometrillä ja konduktöörin ja veturinkuljettajan palkka eri maksuineen on yhteensä noin 70 euroa tunnilta. Täten juoksevat kulut edestakaisesta liikenteestä välillä Vilppula Kolho Haapamäki Keuruu ovat vain noin 100 euroa. Muut kulut ovat laskennallisesti olemassa, vaikka juna ei kulkisikaan. Jo kahden aikuisen henkilön junalipun hinnoilla Haapamäeltä Helsinkiin voitaisiin kattaa ns. juoksevat kulut em. matkaosuudesta. Jos junayhteys ei toimisi Haapamäeltä, matkustajan vaihtoehto olisi mitä todennäköisimmin yksityisauto perille asti, eikä VR saisi mitään tuloja. On muistettava, että radan ylläpitäjä on äskettäin investoinut kyseisiin ratoihin kunnostamalla ja uusimalla päällysrakenteet (sepelöinti, uudet ratapölkyt kunnostetut kiskot) ja asentamalla automaattisen liikenteenohjauksen. Suomen valtion kansalaisina omistamme nämä investoinnit kuten liikennekalustonkin. Siksi on varsin perusteltua, että junaliikennettä supistamisajatusten asemesta lisätään ja parannetaan myös Haapamäen kautta kulkevilla radoilla, jotka kokonaisuutena ovat tärkeä osa pääratojen ns. syöttöliikennettä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin pikaisiin toimiin ryhdytään VR:n päätöksen kumoamiseksi taajamajunien H420 ja H429 liikennöinnin lopettamisesta Haapamäen ja Vilppulan välillä ja mihin toimiin ryhdytään vaihtoyhteyden tai kiskobussiliikenteen aikaansaamiseksi Haapamäeltä taajamajunalta H429 Keuruun asemalle? Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2008 Lauri Oinonen /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 616/2007 vp: Mihin pikaisiin toimiin ryhdytään VR:n päätöksen kumoamiseksi taajamajunien H420 ja H429 liikennöinnin lopettamisesta Haapamäen ja Vilppulan välillä ja mihin toimiin ryhdytään vaihtoyhteyden tai kiskobussiliikenteen aikaansaamiseksi Haapamäeltä taajamajunalta H429 Keuruun asemalle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Taajamajunaliikenne Tampereelta Haapamäelle ja Jyväskylästä Haapamäen kautta Seinäjoelle on osa liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä. Ministeriö vastaa liikenteen kustannuksista VR Osakeyhtiön kanssa tehdyn, 3.9.2006 voimaan tulleen ja 1.3.2007 muutetun ostosopimuksen mukaisesti. Ostosopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriö on ostanut kysymyksessä mainitut ns. aamun aikaisen ja illan viimeisen junan Vilppulan ja Haapamäen välillä kesään 2008 saakka. Uuden aikataulukauden mukaan 1.6.2008 alkaen näiden junien pääteasema on Vilppula. Ostosopimuksessa sovittiin, että vuoden kuluttua asiaa tarkastellaan uudelleen ja että tänä aikana liikenteen käyttöä seurataan. VR Osakeyhtiöltä saadun tiedon mukaan Haapamäen ja Vilppulan välillä junissa on ollut keskimäärin 1 2 matkustajaa. Kahden poistuvan junavuoron sijaan 1.6.2008 lukien Länsi-Suomen lääninhallituksen johdolla suunnitellaan, kilpailutetaan ja ostetaan kutsupohjainen liikenne. Samalla aikatauluinformointia kehitetään. Alustavasti on sovittu, että vuonna 2008 tehdään alueen kuntien, lääninhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä ns. Haapamäen kolmion alueelle yhtenäinen, kokonaisvaltainen joukkoliikenteen suunnitelma. Suunnitelmassa tulee hyödyntää alueen nykyistä kiskobussiliikennettä ja kehittää tarvittaessa junaliikenteen yhteensopivuutta alueen muuhun liikennetarpeeseen. Tavoitteena on löytää kuntien kanssa (Orivesi, Vilppula, Mänttä, Keuruu, Petäjävesi, Ähtäri, Töysä ja Alavus) yhteinen ehdotus jatkotoimenpiteistä alueen joukkoliikenneratkaisuksi. Tehtävä määritellään yhteisesti asettamalla alueen omat tavoitteet etusijalle. Valtion rahoitus kiskoliikenteeseen mitoitetaan enintään nykytasolle. Mikäli jokin kunta tai kuntaryhmä haluaa alueelleen korkeampaa bussi- tai kutsuliikenteen palvelutasoa, suunnitelma tehdään niin, että palvelu on mahdollista sisällyttää suunnitelmaan, mutta kunnan tai kuntien tulee tältä osin tehdä ehdotus liikenteen rahoituksesta. Keski-Suomen liitto vastaa suunnitelman koordinoinnista. Suunnitelma tehdään yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen, Länsi-Suomen lääninhallituksen sekä alueen kuntien kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu suunnitteluun. VR Osakeyhtiön, linja-autoalan ja taksialan edustajat pyydetään hankkeeseen asiantuntijoiksi. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2008 4 Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Ministerns svar KK 616/2007 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 616/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att i rask takt upphäva VR:s beslut om att dra in regionaltågen H420 och H429 på sträckan Haapamäki och Vilppula och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att se till att det skapas en förbindelse för omstigning eller rälsbusstrafik från regionaltåget H429 i Haapamäki till stationen i Keuru? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regionaltågtrafiken från Tammerfors till Haapamäki och från Jyväskylä via Haapamäki till Seinäjoki ingår som ett led i den trafik som kommunikationsministeriet upphandlar. Ministeriet svarar för kostnaderna för trafiken utifrån ett avtal om upphandling av tjänster som har ingåtts med VR Aktiebolag den 3 september 2006. Avtalet ändrades den 1 mars 2007. Genom avtalet om upphandling av tjänster har kommunikationsministeriet upphandlat de turer som nämns i spörsmålet, alltså den tidiga morgonturen och sista kvällsturen mellan Vilppula och Haapamäki, ända fram till sommaren 2008. Av den nya tidtabellsperioden framgår det att ändhållplatsen för dessa tåg är Vilppula från och med den 1 juni 2008. I avtalet om upphandling av tjänster enades parterna om att ta upp ärendet på nytt om ett år och tills dess följa bruket av trafiken. Enligt uppgifter från VR Aktiebolag har det genomsnittliga antalet passagerare på tågen mellan Vilppula och Haapamäki uppgått till 1 2 personer. Länsstyrelsen för Västra Finlands län leder planeringen, konkurrensutsättningen och upphandlingen av anropsstyrd trafik som ska ersätta de två tågturer som dras in den 1 juni 2008. På samma gång utvecklas tidtabellsinformationen. Det har preliminärt avtalats om att kommunerna i regionen, länsstyrelsen och kommunikationsministeriet tillsammans under 2008 gör upp en enhetlig, övergripande plan för kollektivtrafiken i regionen kring den s.k. Haapamäkitriangeln. I planen ska det dras nytta av den nuvarande regionala rälsbusstrafiken och vid behov ska anpassningen av tågtrafiken till det övriga trafikbehovet i regionen utvecklas. Målet är att i samråd med kommunerna (Orivesi, Vilppula, Mänttä, Keuru, Petäjävesi, Etseri, Töysä och Alavo) lägga fram ett gemensamt förslag om fortsatta åtgärder som lösning på kollektivtrafiken i området. Uppgiften fastställs genom att gemensamt prioritera områdets egna mål. Dimensionen på statens finansiering av rälstrafiken uppgår maximalt till den nuvarande nivån. Om en kommun eller kommungrupp vill ha en högre servicenivå i fråga om busstrafik eller anropsstyrd trafik inom sitt område ska planen göras upp så att servicen kan införlivas i den. Kommunen eller kommunerna ska dock lägga fram förslag om hur trafiken till denna del kan finansieras. Mellersta Finlands förbund svarar för samordnandet av planen. Planen görs upp i samråd med landskapsförbunden i Birkaland och Södra Österbotten, länsstyrelsen i Västra Finlands län och kommunerna inom regionen. Kommunikations- 5
Ministerns svar ministeriet deltar i planeringen. I anslutning till projektet kallas företrädare för VR Aktiebolag och buss- och taxibranschen in som sakkunniga. Helsingfors den 20 februari 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 6