Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muutos, Nurmijärvi

PÄÄTÖS Nro 129/2018/1 Dnro ESAVI/135/2015 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2018 ASIA Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muutos, Nurmijärvi HAKIJA Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Tekninen keskus PL 37 01901 Nurmijärvi Y-tunnus: 9014643-2 LAITOS JA SEN SIJAINTI Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie, 01900 Nurmijärvi Toimialatunnus: 38210 (TOL 2008) Kiinteistöt 543-402-7-88 ja 543-402-7-91. Kiinteistöt omistaa Nurmijärven kunta. Laitos on direktiivilaitos ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 g) perusteella HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 2.1.2015. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämisen ajankohdasta (31.12.2014) on määrätty Uudenmaan ympäristökeskuksen 17.8.2007 Nurmijärven kunnalle myöntämässä ympäristöluvassa No YS 998. Ympäristönsuojelulain 29 ja 71 sekä liitteen 1 taulukon 1 kohta 13 g) ja taulukon 2 kohdat 7 e) ja 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela

2 (137) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 :n 3 momentti ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 13 e) ja 13 h) TOIMINTAA JA TOIMINTA-ALUETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toimintaa koskevat voimassa olevat luvat Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.6.2004 hyväksymä vesitarkkailusuunnitelma No YS 592 (dnro 0195Y0322-111). Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven kunnalle 17.8.2007 myöntämä ympäristölupa No YS 998, joka koskee Metsä-Tuomelan jäteaseman toimintaa (dnro UUS-2004-Y-823-111). Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös 08/0181/1, 5.6.2008, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 998, 17.8.2007, tehtyä valitusta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Nurmijärven kunnalle myöntämä ympäristölupa 191/2012/1, 23.11.2012, joka koskee jäteaseman toiminnan muuttamista rakentamalla alueelle siirtokuormausasema (dnro ESA- VI/168/04.08/2011). Etelä-Suomen aluehallintoviraston Nurmijärven kunnalle myöntämä ympäristölupa 193/2012/1, 23.11.2012, joka koskee kaatopaikan pintarakenteita koskevien lupamääräysten muuttamista (dnro ESAVI/70/04.08/2012). Alueella sijaitsevien muiden toimintojen voimassa olevat luvat Nurmijärven kunnan Metsä-Tuomelan maankaatopaikalle Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.1.2007 myöntämä ympäristölupa No YS 129. Päätöksen No YS 129 lupamääräykset on tarkistettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 29/2018/1 (dnro ESAVI/12223/2014), mutta päätös ei ole lainvoimainen. Kekkilä Oy:n Nurmijärven kompostointilaitokselle Etelä-Suomen aluehallintoviraston 3.7.2018 myöntämä ympäristölupa nro 130/2018/1, jolla on tarkistettu 20.5.2008 myönnetyn ympäristöluvan No YS 646 lupamääräykset ja myönnetty ympäristölupa laitoskäsitellyn kompostin jälkikypsytystoiminnalle ja haetuille toiminnan muutoksille (dnro ESAVI/732/2015). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nurmijärven kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.2.1989) alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK),

3 (137) jota ympäröivät maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M1, M2) sekä maatalousalueet (MT). Metsä-Tuomelan asemakaavassa nro 2-218 (hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.6.2013, 87) jäteaseman alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-2), joka on tarkoitettu jätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen ja teollisuus- ja varastorakennusten sekä jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (T-EJ), jolla saa käsitellä ja välivarastoida jätteitä ja muita ympäristöluvassa määriteltyjä materiaaleja sekä saa sijoittaa jätteen käsittelylaitoksen toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Kaavamääräysten mukaan pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkualueiden sekä jätteiden käsittelyalueiden pinnat tulee päällystää vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alueelta kerääntyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomiksi ja johdettava hulevesialtaiden kautta pois alueelta. Puhtaat hulevedet voidaan johtaa hulevesialtaiden kautta laskuojiin. Lisäksi alueella on vireillä Kirkonkylän osayleiskaava, johon liittyen on alustavasti selvitetty Kirkonkylän luontokohteita ja pohjavesialueita sekä liitoorava- ja lepakkoalueita. Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 26.5.2016 ja kaavahankkeesta on laadittu Kirkonkylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivitetty 27.6.2016. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Metsä-Tuomelan jäteasema sijaitsee Iivarin metsätien varrella, noin neljän kilometrin etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä länteen. Jäteasemakiinteistön lounaiskulmassa sijaitsee Kekkilä Oy:n tunnelikompostointilaitos. Jäteaseman pohjois-luoteispuolella on maankaatopaikka. Jäteasemaalueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria. Jäteasema-aluetta ympäröivät länsi-, pohjois- ja itäpuoleiset alueet ovat pääosin metsää. Etelä- ja kaakkoispuolella on kapea metsäkaistale jäteaseman ja peltoaukean välissä. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Kyläjoentien varrella jäteasemaalueelta noin 440 metriä kaakkoon ja 450 metriä pohjoiseen. Kyläjoentien varrella sijaitsee myös muita asuinkiinteistöjä noin 500 metrin päässä. Laitoksen eteläpuolella lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 750 metrin etäisyydellä ja lounaispuolella etäisyyttä on noin kilometri. Lähimmät suojelualueet Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat jäteasemalta luoteeseen, Vaaksinjärven saarnikorven luonnonsuojelualue (LTA201482) noin 3 km päässä

4 (137) ja Kalkkilammi-Sääksjärven Natura 2000-alue (FI0100056) noin 3,5 km päässä. Lähimmät muinaisjäännösalueet ovat itäsuunnassa Halmela I noin 800 metrin ja Halmela II noin 1,2 km päässä jäteasema-alueesta. Maaperä ja pohjavesi Jäteasema sijaitsee savi-silttipeitteisessä maastopainanteessa, joka länsi-, pohjois- ja itäpuolilta rajoittuu moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Kallion päärakosuuntia ovat luode-kaakko ja koillinen-lounas. Myös vaakarakoilua esiintyy. Pintatopografian mukaan alueen läpi ulottuu luode-kaakkoissuuntainen kapeneva kallioperän heikkousvyöhyke. Jäteaseman käytössä olevan alueen pohjoispuolella maanpinta on tasolla +80 +105 metriä. Aseman itäpuoleisella peltoalueella maanpinta on tasolla +65 +67 metriä. Kaakkoispuolella jäteaseman ja peltoalueen välisellä kallioalueella maanpinta on tasolla +83 +90 metriä. Aseman eteläpuolella maanpinta on tasolla +65 metriä ja länsireunalla +90 +107 metriä. Jäteasema ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet, joista noin 4 km:n etäisyydellä jäteasema-alueesta sijaitsevat Valkoja 0154301, 1-luokka itäpuolella, Heikkilä 0154310, 1-luokka kaakkoispuolella ja Kiljava 0154352, 1-luokka luoteispuolella. Kassakumpu 0154312, 2luokka sijaitsee noin viisi kilometriä jäteasemalta länsi-luoteeseen. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 30 m³/d. Pohjavesi virtaa kallioperän painanteiden suuntaisesti itä-koilliseen ja etelä-kaakkoon. Jäteaseman pohjavesivaikutusten olemassaoloa etelän suuntaan ei voida täysin pois sulkea. Haitta-aineet saattavat kulkeutua jäteaseman alueelta ympäristöön kallioperän rakosysteemien välityksellä. Jäteaseman ympäristössä on 11 pohjavesiputkea. Pohjaveden laatua tarkkaillaan myös seitsemästä lähialueen talousvesikaivosta. Pohjavedessä on havaittu kaatopaikan kuormittavaa vaikutusta jäteaseman itäpuolella sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Purkuvesistö ja pintavedet Jäteasema sijoittuu Vantaan päävesistöalueen (21) Luhtajoen valumaalueen (21.05) Kyläjoen alueelle (21.052). Jäteasema-alueen poikki kulkee vedenjakaja luode-kaakkosuunnassa, joka jakaa pintavedet itäiselle purkureitille ja eteläiselle purkureitille. Jäteasema-alueen koillisosasta pintavedet purkautuvat itään kohti Kyläjokea. Alueen lounaisosan reunusojan pintavedet purkautuvat etelään samaan ojaan kuin jätevedenpuhdistamolta purettavat vedet. Jäteasema-alueen niskaojien vesi ja käsitelty kaatopaikkavesi ja likaantuneet hulevedet johdetaan avo-ojaan jäteaseman eteläpuolelle. Purkuojan vedet laskevat pelto-ojan kautta noin 2,3 kilometrin päässä jäteasema-

5 (137) alueesta virtaavaan Kyläjokeen. Kyläjoki muuttuu Luhtajoeksi ja yhtyy Luhtaanmäenjokeen, joka virtaa Vantaanjokeen. Ilman laatu Jäteasema-alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Alueella ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ovat kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva pölyäminen, hajuhaitat ja kaatopaikkakaasu. Liikenne Ajo jäteasemalle tapahtuu Nurmijärven keskustasta Perttulantietä (1321) pitkin Iivarin metsätielle. Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on 500 autoa kuukaudessa eli 25 autoa vuorokaudessa. Henkilöautoliikenteen määrä on noin 1 100 autoa kuukaudessa eli noin 50 autoa vuorokaudessa. Liikennemäärä vaihtelee vuoden aikana. Viereisen kompostointilaitoksen raskaan liikenteen määrä on 102 ajoneuvoa kuukaudessa eli noin 5 autoa vuorokaudessa. Maankaatopaikan liikennemäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain, esimerkiksi vuonna 2014 maankaatopaikalle otettiin vastaan 4 600 kuormaa ja vuonna 2016 noin 11 000 kuormaa. YLEISKUVAUS Yleistä Metsä-Tuomelan jäteasema on otettu käyttöön maaliskuussa 1993. Jäteasemalle otetaan vastaan ja käsitellään pääasiassa Nurmijärven kunnan alueella syntyviä jätteitä. Jäteasemalla on käytössä oleva yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja oma kaatopaikkaveden ja likaisen huleveden puhdistamo sekä siirtokuormausasema, joka on otettu käyttöön vuonna 2013. Lisäksi alueella vastaanotetaan ja välivarastoidaan hyötyjätteitä ja vaarallisia jätteitä, murskataan puujätettä, kantoja ja kiviainesta sekä vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneita maamassoja. Alueella on myös pientuojien jätteiden vastaanottopiste ja romuajoneuvojen vastaanottoalue. Kaatopaikkakaasu kerätään ja poltetaan soihtupolttimessa. Lupakauden aikana kaatopaikkaa on laajennettu kaksi kertaa. Heinäkuussa 2009 otettiin käyttöön täyttöalue II/2, jonka pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Täyttöalue II/3, jonka pinta-ala on noin 0,1 hehtaaria, valmistui vuonna 2013 ja otettiin käyttöön tammikuussa 2014. Täyttöaluetta III ei ole rakennettu. Täyttöalue I on suljettu. Sen reunarakenne valmistui vuonna 2009 ja pintarakenne kesäkuussa 2014. Jätevedenpuhdistamolietteen aumakompostointi lopetettiin vuonna 2011.

6 (137) Nykyinen toiminta Jäteaseman toimintoja ovat: - tavanomaisen jätteen kaatopaikka - rakennusjätteiden lajittelu - yhdyskuntajätteen siirtokuormaus - puhtaan ja sekalaisen puujätteen, kantojen sekä risujen välivarastointi ja haketus - puutarhajätteiden välivarastointi - pilaantuneiden maa-ainesten kompostointi ja huokosilmakäsittely - maa-ainesten ja jätteiden hyötykäyttö kaatopaikan käytön aikana kaatopaikan rakenteissa - betoni- ja tiilimurskan hyötykäyttö jäteaseman alueella - romuajoneuvojen välivarastointi - betonin välivarastointi - louheen välivarastointi ja murskaus - hyötyjätteiden välivarastointi - vaarallisten jätteiden välivarastointi - kierrätyskeskustoiminta - kaatopaikkakaasun talteenotto ja käsittely - kaatopaikkavesien käsittely. Osa jätteistä käsitellään tai hyödynnetään jäteaseman omissa toiminnoissa, ja osa toimitetaan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi luvanvaraisiin laitoksiin muualle. Suurin osa käsittelypalveluista hankitaan julkisina hankintoina, joten jätteiden käsittely- ja hyödyntämispaikat saattavat muuttua sopimuskausittain. Toimintaan esitetyt muutokset Ympäristöluvan mukaisiin vuosittain käsiteltävien jätteiden enimmäismääriin haetaan muutosta joidenkin jätteiden osalta. Esimerkiksi jätteen hyötykäyttö on viime vuosina lisääntynyt, minkä vuoksi jäteasemalla välivarastoitavan ja hyötykäyttöön ohjattavan jätteen vastaanottomäärään haetaan lisäystä. - tuhkajäte 700 t/a (nykyinen lupamääräys 500 t/a) - erityisjätteet 500 t/a (nykyinen lupamääräys 250 t/a) - asbestijäte 500 t/a (nykyinen lupamääräys 300 t/a) - puujäte 7 000 t/a (nykyinen lupamääräys 5 000 t/a) - hyödynnettävät jätteet 7 000 t/a (nykyinen lupamääräys 2 000 t/a) - kyllästetty puu 300 t/a (nykyinen lupamääräys 200 t/a) - sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 300 t/a (nykyinen lupamääräys 250 t/a) Hakemuksen kuuluttamisen jälkeen toimintaan esitetyt muutokset Nurmijärven kunta on hakemuksen täydennyksessä (saapunut 5.6.2018) ilmoittanut, että hakemuksesta poistetaan louheen ja betonin murskaus.

7 (137) Tilat ja rakenteet Jäteasemalla on kaksi toimistorakennusta, vaaka-asema, vaarallisten jätteiden varasto, konesuoja ja -halli sekä kaatopaikkakaasun pumppaamo ja poltin. Jäteasema-alueen eteläreunalla sijaitsee jätevedenpuhdistamo ja tasausaltaat. Jäteaseman liikennealueet ja kentät on päällystetty 5 cm:n paksuisella asfalttibetonilla, jonka alla on kantava kerros 0 32 mm:n kalliomurskeesta ja jakava kerros 0 90 mm kalliomurskeesta. Louheen varastokenttä on louhetta, jonka päällä on mursketta. Jäteaseman alue on osittain aidattu ja alueelle johtavalla tiellä on lukittava portti. Alueella on yleis- ja paikkakohtaiset opasteet, valaistus ja kameravalvonta sekä sääasema. Kaatopaikan työkoneina ovat kaatopaikkajyrä ja traktorikuormaaja. Toiminta-ajat Jäteasemalla harjoitetaan melua aiheuttavia toimintoja ja siirtokuormausaseman toimintaa maanantaista perjantaihin klo 7.00 19.00 sekä keväällä ja kesällä erikseen ilmoitettavina lauantaina klo 9.00 16.00.

8 (137) VASTAANOTETTAVA JÄTE Toteutuneet jätemäärät Jäteasemalle on vuosina 2012 2016 vastaanotettu seuraavia jätteitä (määrät tonneina): 1) Puutarhajätteet, autonrenkaat, paperi, pahvi, lasi, energiajäte ja metalli. 2) Puhdas puutavara, sekalainen puutavara, kannot, risut Jätemääräennuste Suurin jäteasemalle tuotava jätelaji on pakkaavilla jäteautoilla kerätty kotitalouksien sekajäte, joten suurin jätemäärään vaikuttava tekijä on asukasmäärän kehitys Nurmijärven kunnassa. Sekajätteen määrä asukasta kohden on laskenut viimeisinä kymmenenä vuotena keskimäärin 2,2 % vuodessa. Jos jätemäärä asukasta kohden ei enää laske, vastaanotettavan sekajätteen määrä kasvaa nykyisestä asukasmäärän kasvaessa. Ennusteesta riippuen erilliskerätyn sekajätteen määrän muutos on 15 +13 %. Kymmenessä vuodessa muun jäteasemalla vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt 35 %, koska yritysten kuormat ohjautuvat muualle käsittelyyn ja pakkausjätteet ovat siirtyneet tuottajayhteisöjen vastuulle. Vastaavansuuruista vähentymistä tuskin tapahtuu tulevina kymmenenä vuotena.

9 (137) Vastaanotettava kokonaisjätemäärä on vähentynyt 69 % vuosina 2007 2016. Kokonaisjätemäärä vähenee edelleen vuosina 2017 2027 noin 10 30 %. Yhdyskuntajäte muodostaa jatkossa nykyistä suuremman osan jäteasemalle vastaanotettavasta jätteestä. Jätteen vastaanotto Jäteasemalla on hoitaja, joka tarkastaa tulevat kuormat ja kuormia koskevat asiakirjat, ottaa tarvittaessa jätteestä näytteitä ja osoittaa jätteelle sijoituspaikan. Asemalle tulevat jäte- ja pilaantuneen maa-aineksen kuormat tarkastetaan silmämääräisesti vastaanotettaessa ja kuormia tyhjennettäessä. Asbestijätettä otetaan vastaan täyttöalueelle ilmatiiviisti pakattuna. Jäteja pilaantuneen maa-aineksen kuormat punnitaan. Jätteitä koskeva kirjanpito tehdään autovaakalaitteiston rekisteröinti- ja laskuohjelmalla. Vaarallisen jätteen siirtoasiakirjat säilytetään jäteasemalla kolme vuotta. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen tuoja saa kirjallisen todistuksen jäteasemalle vastaanotetusta jäte-erästä. Jos jätettä ei oteta vastaan, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Tavanomaisesta jätteestä poikkeavan jätteen tuojalta vaaditaan selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätteen laatu tarkastetaan määrävälein laadunvalvontatestillä. Jätekuormien sijoituspaikka täyttöalueella kirjataan vastaanottotilanteessa. Vaaralliset jätteet ohjataan vaarallisen jätteen varastoon. Vaarallisen jätteen joutuminen täyttöalueelle estetään selkeillä jätehuoltomääräyksillä, riittävällä tiedotuksella, jätekuormien huolellisella tarkastuksella punnituksessa ja jätekuormien valvonnalla. Mahdolliset väärään paikkaan jäteasemalla tyhjennetyt hyödynnettävien jätteiden kuormat lajitellaan ja siivotaan omiin vastaanottopaikkoihinsa saman työpäivän aikana. Pilaantuneen maa-aineksen asiakirjoihin on merkitty maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja tiedot erän alkuperästä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset ohjataan jätetäytölle hyödynnettäväksi. Käsittelyä vaativat pilaantuneet maa-aineserät ohjataan käsittelykentälle varastoitavaksi. Kaatopaikkasijoituskelpoisuus Jäteasemalla on käytössä perusmäärittelylomake, jonka avulla jätteen tuottaja selvittää kaatopaikanpitäjälle jätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Lisäksi jätteen tuottajan tulee tarvittaessa teettää lisäselvitykset, testaukset tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto kaikista kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä. Yhdyskuntajätteen osalta orgaanisen aineksen pitoisuuden selvittäminen riittää kaatopaikkakelpoisuuden osoittamiseksi. Säännöllisesti syntyvästä jätteestä, jonka kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty, on tehtävä vastaavuustestaus vähintään vuosittain.

10 (137) Jäteasemalle toimitettavista kuormista tulee täyttää jätteen siirtokirja lukuun ottamatta pienasiakkaiden ja pakkaavien jäteautojen tuomia sekalaisen yhdyskuntajätteen kuormia. Kaatopaikalle toimitettavat jäte-erät tarkastetaan aina vähintään aistinvaraisesti jätteen värin, hajun ja olomuodon perusteella. Jätteiden varastointi kaatopaikan jätetäyttöalueella Hakemuksen mukaan kaatopaikalla hyödynnettäviä pilaantuneita maaaineksia ja energiajätettä varastoitaisiin kaatopaikan jätetäyttöalueella. Sekalaisen rakennusjätteen varastointia ja lajittelua jätetäyttöalueella halutaan jatkaa. Jätteiden varastointi suljetulla täyttöalueella Stabiliteettilaskelmien tulosten salliessa varastointikenttä sijoitetaan koko käytettävissä olevalle jätetäytön lakialueelle. Ennen kentän rakentamista tehtävien stabiliteettilaskelmien perusteella varastoitavan jätteen määrä mitoitetaan siten, että jätetäyttö ei painu epätasaisesti ja että jätetäytön vakavuus ei vaarannu. Jätetäyttöalueet varustetaan riittävällä määrällä sivusiirtymän ja painuman mittauspisteitä. Kaatopaikan pintarakenteen päälle asennetaan tarvittaessa geoverkkoa. Varastointikentän rakennekerroksiksi on suunniteltu alhaalta ylös lueteltuna: suodatinkangas N3, jakava kerros (kiviaines tai betonimurske # 0 90, 800 1 000 mm), kantava kerros (betonimurske # 0 64, 200 mm), kantava kerros (murske # 0 64, 100 mm) ja kulutuskerros (murske # 0 16, 50 mm). Kentän ja sen käytön suunnittelussa varmistetaan, että pintarakenteen muut kerrokset eivät vaurioidu eikä niiden toimintakyky, kuten kaasunkeräysrakenteen kaasunjohtavuus, heikkene haitallisesti. Lisäksi jätetäyttöalueilla varastoitava jätemäärä mitoitetaan siten, että pintarakenteilla suljetun kaatopaikan kuivatuskerroksen salaojamaton veden välityskyky ei heikkene haitallisesti maton kokoonpuristumisen ja/tai muun tekijän vuoksi. Kentät varustetaan riittävin putoamisestein ja jätteiden leviämistä estävin rakentein. Jätteet varastoidaan jätekohtaisesti esim. lavoilla, seinämin erotetuissa tiloissa tai aumoissa, jotka peitetään tarvittaessa esim. muovilla. Koska varastointi tapahtuu jätetäytön laella, ympäröivien alueiden hulevesiä ei valu sinne. Suljetun täyttöalueen hulevedet johdetaan jäteaseman puhdistamolle. Varastointi ei lisää syntyvän kaatopaikkaveden määrää. Jätteiden varastointi käytössä olevalla täyttöalueella Ennen kentän rakentamista tehtävien stabiliteettilaskelmien perusteella varastoitavan jätteen määrä mitoitetaan siten, että jätetäyttö ei painu epätasaisesti ja että jätetäytön vakavuus ei vaarannu. Jätetäyttöalueet varustetaan riittävällä määrällä sivusiirtymän ja painuman mittauspisteitä. Pintarakenteettomilla jätetäyttöalueilla kenttien pohja-alueet varustetaan riittävällä

11 (137) kaatopaikkakaasun keräysputkistolla tai kaatopaikkakaasun hallitsematon purkautuminen kenttien kohdilta estetään muutoin asianmukaisesti. Jätteen varastokenttää varten alue tasataan noin 0,2 0,5 metrin maaaines- ja betonimurskekerroksella varastoitavan jätteen erottamiseksi loppusijoitetusta jätteestä. Kenttäalue salaojitetaan, mikä estää hulevesien pääsemisen varastokasaan. Penkereen päälle rakennetaan betonista ja tiilestä 400 mm paksu kantava kerros. Kantavan kerroksen päälle tulee 200 mm:n paksuinen kalliomurskeesta ja sora-moreenista rakennettu liikennöintikerros. Kentän reunoille asennetaan betonipaaluja ja työmaa-aitoja. Kentän kantavuus todetaan levykuormituskokein ja painumaa seurataan gpsmittauksin. Kentät varustetaan riittävin putoamisestein ja jätteiden leviämistä estävin rakentein. Jätteet varastoidaan jätekohtaisesti esim. lavoilla, seinämin erotetuissa tiloissa tai aumoissa, jotka peitetään tarvittaessa esim. muovilla. KAATOPAIKKA Jätetäyttöalueet Metsä-Tuomelan kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne loppusijoitetaan tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia yhdyskunta-, rakennus-, teollisuus- ja erityiskäsiteltäviä jätteitä. Täyttöalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on tällä hetkellä noin 5,5 hehtaaria. Käytössä olevan täyttöalueen pinta-ala on tällä hetkellä noin 1,3 hehtaaria. Lopulliset kaatopaikan pintarakenteet on rakennettu noin 2,9 hehtaarin alueelle. Täyttöalue I II/1 II/2 II/3 Yhteensä Valmistumisvuosi 1992 2002 2009 2013 Pinta-ala, ha 2,9 1,3 1,2 0,1 5,5 Ensimmäinen jätetäyttöalue oli käytössä vuodesta 1993 vuoteen 2007. Täyttöalueelle I rakennettiin reunarakenne vuosina 2008 2009 ja pintarakenne vuosina 2012 2014. Vuonna 2013 rakennettiin pinnan muotoilu-urakan yhteydessä kaatopaikan pohjarakenteet täyttöalueen II käyttämättömälle luoteisosalle (täyttöalue II/3). Kaatopaikan laajennus oli pieni, noin 950 m2. Laajennuksen yhtenä tarkoituksena oli helpottaa täyttöalueen II tulevaa muotoilua ja sulkemista. Täyttöalueen III rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä, mutta se halutaan vielä pitää hakemuksessa mukana. Jätettä otetaan vastaan täyttöalueille II/2 ja II/3. Kaatopaikan jäljellä oleva täyttötilavuus lasketetaan vuosittain. Helmikuussa 2017 tehdyn mittauksen mukaan täyttöalueilla II/2 ja II/3 täyttötilavuutta on jäljellä 26 224 m3.

12 (137) Kaatopaikan teoreettisen kokonaistäyttötilavuuden tiedot eivät ole muuttuneet aiemmin ilmoitetuista tiedoista, koska kaatopaikalle ei ole suunniteltu uusia täyttöalueita. Jätetäyttö I lakikorkeus ilman pintarakenteita on +96,00 metriä (N60). Jätetäyttöjen lakikorkeus II ja III-alueilla saa olla enintään +106,00 metriä (N60) ilman pintarakenteita. Loppusijoitettavat jätteet Kaatopaikalle loppusijoitettavat jätteet on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 taulukossa A. Sekalaisen rakennusjätteen seassa on joskus kipsijätettä, joka on loppusijoitettu muun hyötykäyttökelvottoman jätteen seassa. Tämän kipsijätteen määriä ole arvioitu. Jätteen lajittelun toimintatapoja kehitetään niin, että jatkossa jätetäyttöön ei voi päätyä kipsijätteen jäämiä. Täyttösuunnitelma Täyttöalue on jaettu 30 m x 30 m ruutuihin, joilla on omat numerokoodit. Jätekuormien sijoitus kirjataan ruutujen avulla ylös jätteitä vastaanotettaessa. Täyttöalueen lisäksi myös muilla sijoitusalueilla ja -paikoilla on koodit. Kaatopaikan täyttöä tehdään suunnitelmallisesti alueittain ja lohkoittain kerrostäyttönä. Jätetäytön kerrospaksuus on noin 2 3 metriä. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle. Jätteet tiivistetään kaatopaikkakoneella täyttöluiskaan. Erityiskäsiteltävät jätteet loppusijoitetaan jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin ja peitetään välittömästi. Asbestijäte loppusijoitetaan sille tehtyyn kaivantoon ja peitetään päivittäin, pakkaamaton asbesti kuten kokonaiset kattolevyt peitetään välittömästi. Pakkaamatonta tai puutteellisesti pakattua pölyävää asbestia ei oteta vastaan. Tarvittaessa tiivistetty jäte peitetään 0,2 0,3 metrin maakerroksella. Peitemaina voidaan käyttää ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia, pilaantuneita maa-aineksia ja öljyisiä maaaineksia, joiden öljypitoisuus on alle 2 500 mg/kg. Täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. KAATOPAIKAN RAKENTEET Pohjarakenteet Täyttöalueella I maaperää tiivistettiin luonnonsavella reuna-alueilta, joissa luontaisen savikerroksen paksuus oli alle yksi metri. Täyttöalueen II/1 pohjarakenne ylhäältä alaspäin:

13 (137) kumirouhe, 0,4 metriä välpätty sora, 0,1 m suodatinkangas suojahiekka HDPE-kalvo, 2 mm savikerros. Täyttöalueiden II/2 ja II/3 pohjarakenne ylhäältä alaspäin: sepeli ø 8 64 mm, 0,5 m salaojaputket kivituhka ø 0 8 mm, 0,15 m HDPE-kalvo (geomembraani), 2 mm mineraalieriste, savi, 0,5 m tiivis pohjamaa. Pintarakenteet Täyttöalueen II sulkemisvaihtoehdoista on teetetty selvitys (MetsäTuomelan jäteasema, viimeistelyrakenneselvitys, Ramboll, 5/2015), jossa on esitetty seuraavia vaihtoehtoisia materiaaleja ja rakenteita: Esipeitto/muotoilu Muotoiluun ja esipeittoon voidaan käyttää lievästi pilaantuneiksi luokiteltuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat PIMA-asetuksessa esitettyjen ohje- ja raja-arvojen välissä. Esipeittoon voidaan käyttää myös energiatuotannon lento- tai pohjatuhkaa ja ns. puhtaita ylijäämämaa-aineksia ja/tai maa-aineksia. Käytettävän materiaalin tulee olla teknisesti käyttötarkoitukseensa soveltuva ja täyttää asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Kaasunkeräys Kaasunkeräyskerroksessa voidaan käyttää lievästi pilaantuneiksi luokiteltuja maa-aineksia. Haitta-ainepitoisuudet ovat PIMA-asetuksessa esitettyjen ohje- ja raja-arvojen välissä. Rakenteessa voidaan käyttää mineraalisia maa-aineksia, mm. sepeli, murske, luonnon sora, moreeni. Kaasunkeräyskerrokseen voidaan käyttää myös energiatuotannon jalostettua arinatuhkaa, lento- tai pohjatuhkaa sekä ns. puhtaita ylijäämämaaaineksia ja/tai maa-aineksia. Käytettävän materiaalin tulee olla teknisesti käyttötarkoitukseensa soveltuva ja täyttää asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Kaasukanaalirakenne Kaasunkeräyskerros voidaan korvata kaasukanaalin ja esipeittokerroksen yhdistelmäratkaisulla. Rakenteessa erillinen kaasunkeräyskerros korvataan

14 (137) esipeittokerroksella, jossa käytettävä materiaali toteuttaa kaasunkeräyskerrokselle asetetun johtavuusvaatimuksen. Kanaalit sijoitetaan luiskaan niin, että ne keräävät mahdollisimman tehokkaasti kaatopaikkakaasun sekä jätetäytöstä että esipeittokerroksesta. Kanaalin pohjan tulee olla jätetäytössä. Kanaali täytetään kaasunkeräyskerroksen soveltuvalla materiaalilla, kuten lasimurskeella. Kanaalin keräystehoa voidaan tehostaa salaojituksella. Tiivistyskerros Rakenteessa voidaan käyttää mineraalisia maa-aineksia, jotka täyttävät asetetut tekniset käyttötarkoitusvaatimukset ja vedenläpäisevyysvaatimukset. Näitä materiaalia ovat mm. savi, silttimoreeni, teollisesti valmistetut maabentoniitti ja kuitusavi. Paksu kerrosrakenne voidaan korvata HDPE-kalvolla tai bentoniittimatolla. HDPE-kalvon tulee olla vähintään 2 mm:n paksuinen. Käytettävän bentoniittimaton vedenläpäisevyyden tulee täyttää tiivistysrakenteelle asetetut vaatimukset. Rakenteessa käytettävän HDPE-kalvon ja bentoniittimaton tulee täyttää myös muut materiaalista annetut vaatimukset. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen pinnan suojaus toteutetaan tarvittaessa esim. suodatinkankaalla pintamaan rakeisuudesta riippuen riittävänä kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Rakenteessa voidaan käyttää mineraalisia maa-aineksia, mm. sepeli, murske, luonnon sora, moreeni. Rakenteessa voidaan käyttää ns. puhtaita ylijäämämaa-aineksia ja/tai maa-aineksia. Käytettävän materiaalin tulee olla teknisesti käyttötarkoitukseensa soveltuva ja täyttää asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Paksu kerrosrakenne voidaan korvata salaojamatolla, jonka ydin on yli 6 mm:n paksuinen. Salaojamatto voi olla yksi- tai molemminpuolisella kankaalla varustettu. Salaojamattona käytetään kahteen suuntaan vettä johtavaa mattoa, jonka vedenjohtokapasiteetti vastaa 0,5 metrin paksuista mineraalista kuivatuskerrosta. Salaojamattomateriaalia valittaessa on huomioitava maton ala- ja yläpuolisten kerrosten materiaalien aiheuttama maton ytimen tukkeentumisvaara. Kuivatuskerroksessa käytettävän rengasrouheen tulee olla noin 300 x 300 mm raekokoon rouhittua. Rengasrouhetta käytettäessä huomioidaan materiaalin huomattava kasaan painuminen kerrospaksuudessa. Rengasrouhetta käytettäessä kuivatuskerroksen reunaosalle tehdään erillinen riittävän laaja suojarakenne mineraalisia maa-aineksista.

15 (137) Pintakerros Pintakerroksen alaosassa käytetään puhtaita ylijäämämaa-aineksia ja/tai maa-aineksia, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Rakenteessa käytettävien puhtaiden ylijäämämaa-aineiden ja/tai maaaineksien tulee olla teknisesti käyttötarkoitukseensa soveltuva. Pintakerroksen alaosan materiaalin rakeisuus on maksimissaan 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Pintakerroksen yläosassa eli kasvukerroksessa käytetään kompostoitua haravointijätettä, humuspitoisia maa-aineksia, kompostimultaa, ruokamultaa tai vastaavaa, kompostin ja kivennäismaan sekoitusta tai näitä vastaavia materiaaleja. Vaihtoehtoiset rakenteet Pintarakennevaihtoehtoja ovat perusrakenne, ohennettu rakenne ja yhdistelmärakenne. Perusrakenteessa esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros; kasvukerros 300 mm, alaosa 700 mm kuivatuskerros; sepeli, 500 mm tiivistyskerros; savi tai maabentoniitti, 500 mm kaasunkeräyskerros; 300 mm. Ohennetussa esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros; kasvukerros 300 mm, alaosa 700 mm kuivatuskerros; salaojamatto > 6 mm tiivistyskerros; bentoniittimatto tai HDPE-kalvo, 2 mm kaasunkeräyskerros; korvataan esipeittokerroksella ja kaasukanaaleilla. Yhdistelmärakenteesta löytyy kaikki vaadittavat esipeittokerroksen päälle rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros; kasvukerros 300 mm, alaosa 700 mm kuivatuskerros tiivistyskerros kaasunkeräyskerros.

16 (137) Reunarakennevaihtoehtoja ovat kivikorirakenne ja pystyeriste. Käytettävään pintarakenneratkaisuun valittu tiivistyskerros tulee liittää olemassa olevaan pohjarakenteen tiivistyskerrokseen. Metsä-Tuomelan täyttöalueen luiskan kaltevuuden takia perusratkaisun käyttäminen aiheuttaa laajoja jätteen leikkauksia tai pohjarakenteen jatkamisia, jotka eivät ole kustannustehokkaita ja tilan vähyyden takia hankalasti toteutettavia ratkaisuja. Täyttöalueen I reuna- ja luiska-alueen rakenteissa on käytetty ns. kivikorirakennetta ja ohettua pintarakennetta sekä jyrkempää luiskakaltevuutta. Käytettävään pintarakenneratkaisuun valittu tiivistyskerros liitetään olemassa olevan pohjarakenteen tiivistyskerrokseen joko kivikorin alapuolella tai sen täyttöalueen puoleisella pystysivulla. Jätetäytön luiskassa kivikorista noin 10 15 metrin etäisyydellä voidaan käyttää jyrkempää 1:2 luiskakaltevuutta, jotta vältytään suurilta jätteen leikkauksilta. Patomaisella pystyeristeratkaisulla liitetään käytettävään pintarakenneratkaisuun valittu tiivistyskerros olemassa olevaan pohjarakenteen tiivistyskerrokseen. Reunan tiivistysrakenteena toimivan padon pohja sijoitetaan pohjarakenteen tiivistyskerroksen päälle. Padon yläreuna sijoittuu pintarakenteen tiivistyskerroksen alapintaan. Padon avulla pohja- ja pintarakenteen tiivistyskerrokset liittyvät toisiinsa vesitiiviisti. Patorakenne vaatii tukirakenteen (vastapaineen) täyttöalueen ulkopuolelta. Patorakenne täyttää materiaaliltaan, että rakenteeltaan tiivistyskerrokselle asetettavat vaatimukset. KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS JA KÄSITTELY Keräysjärjestelmä Kaatopaikkakaasua kerätään täyttöalueilta I, II/1 ja II/2. Täyttöalueen I kaatopaikkakaasu kerätään kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluvilla kaasunkeräyskerroksella sekä kaasunkeräyskanaaleilla. Lisäksi kaasua kerätään tällä hetkellä niistä täyttöalueen I väliaikaisen kaasunkeräysjärjestelmän putkista, joista vielä saadaan polttokelpoista kaasua. Täyttöalueilta II/1 ja II/2 kaasua kerätään täytön edistyessä rakennetusta väliaikaisesta kaasunkeräysjärjestelmästä, joka koostuu pystykaivoista ja niitä yhdistävistä vaakasalaojista. Kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään polttamalla soihtupolttimessa. Vuonna 2013 on tehty kaatopaikkakaasun hyödyntämisselvitys, jossa todettiin, että kerätyn kaatopaikkakaasun määrä ei ole riittävän suuri, jotta kaasun hyödyntäminen olisi taloudellisesti järkevää.

17 (137) Kaasumäärä Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Talteen otettu kaatopaikkakaasu milj. m3 0,344 0,415 0,541 0,86 0,82 CH4 til % CO2 til % O2 til % 40 40 47 45 40 33 32 34 31,7 29,5 3 2,9 0,7 1 1,2 SIIRTOKUORMAUS Siirtokuormausasema sijaitsee jäteaseman koillisreunalla. Asema-alueen pinta-ala on 4 000 m2. Asema koostuu ajoluiskasta ja -tasanteesta, siilosta, jätepuristimesta sekä neljästä 30 m³:n jätesäiliöistä. Kenttä on asfaltoitu ja siirtokuormauksesta syntyvät vedet on viemäröity jäteaseman jätevedenpuhdistamolle. Siirtokuormausaseman laitteet ja kulloinkin käytössä oleva jätesäiliö ovat betonilaatan päällä. Siirtokuormattavan yhdyskuntajätteen (20 01 01) enimmäismäärä on 15 000 tonnia vuodessa. Kerrallaan varastossa on enintään 80 tonnia jätettä. Siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan jäteaseman vaa alla, josta kuorma ohjataan siirtokuormausasemalle. Jäte siirtokuormataan koneellisesti kontteihin. Jäteaseman henkilökunta valvoo kuorman tyhjennystä siiloon ja käyttää laitetta. Kuorma-autot tyhjentävät kuormat tasanteelta siiloon. Tyhjennetty jäte puristetaan säiliöön. Yhteen säiliöön mahtuu jätettä 9 12 tonnia. Päivittäin tuotavan jätteen siirtokuormaamiseen tarvitaan kolme säiliötä. Laitokselta toimitetaan kerrallaan kolme säiliöllistä jätettä polttolaitokselle. Yksi säiliö on varasäiliö. Säiliöiden siirtoihin käytetään vaihtolava-autoa. Käsiteltävästä jätemäärästä riippuen siirtokuormausasema on toiminnassa arviolta 3 5 tuntia päivässä. Yhdyskuntajätteen viipymä siirtokuormausasemalla on korkeintaan vuorokausi lukuun ottamatta viikonloppuja ja juhlapyhiä. Tällöin viipymä on enintään 1 3 vuorokautta. Jätteenpolttolaitokseen lähtevät siirtokuormauskontit punnitaan jäteaseman vaa alla kuorman lähtiessä. Jäteaseman henkilökunta valvoo kuorman tyhjennystä. Laitteisto voidaan tarvittaessa sammuttaa ja poistaa siilosta mahdolliset siirtokuormattavaksi soveltumattomat jätteet. Polttoon soveltumattomat jätteet kuljetetaan välivarastoitaviksi tai käsiteltäviksi jäteaseman eri alueille saman työpäivän aikana. Siirtokuormattu sekalainen yhdyskuntajäte toimitetaan hyödynnettäväksi energiana.

18 (137) JÄTTEEN LAJITTELU JA HAKETUS Puujäte Puhdasta puujätettä kuten risuja ja kantoja, sekä rakennusjätteestä erotettua puujätettä (17 02 01, 19 12 07, 20 01 38, 20 02 01) varastoi ja hakettaa jäteasemalla ulkopuolinen yrittäjä. Puujätteen haketus tapahtuu jäteaseman itäreunalla kallioleikkaukseen rajautuvalla asfalttipinnoitteisella kentällä. Haketusta tehdään noin kolme kertaa vuodessa, yleensä enintään kolme päivää kerrallaan. Puuta vastaanotetaan ja haketetaan enintään 7 000 tonnia vuodessa. Kentällä varastoidaan kerrallaan risuja enintään 200 tonnia (1 300 m 3 ), kantoja 300 tonnia, puuta 200 tonnia ja haketta 400 tonnia (1 400 m 3 ). Hakkeet toimitetaan hyödynnettäväksi mm. lämpölaitoksille tai kompostointilaitoksille tukiaineeksi. Polttoon toimitettavasta pintakäsitellyn puutavaran murskeesta tehdään kierrätyspolttoainetta koskevan standardin mukaiset laadunvalvontaanalyysit kerran vuodessa kokoomanäytteestä tai tarvittaessa jokaisesta polttoon menevästä erästä. Polttolaitoksille toimitettavan yhdyskuntajätteen polttokelpoisuus todetaan kunkin jätteen palvelusopimuksessa eritetyllä tavalla. Sekalainen rakennusjäte Lajiteltavan ja loppusijoitettavan rakennusjätteen enimmäismäärä on 8 000 tonnia vuodessa. Enimmillään sekalaista rakennusjätettä on kerrallaan varastoituna 100 tonnia. Rakennusjätteen enimmäisvarastointiaika on kolme kuukautta, mutta käytännössä yksi viikko. Sekalainen rakennusjäte (17 09 04) käsitellään lajittelemalla. Lajitteluun ohjataan sellaiset rakennusjätekuormat, joissa on merkittäviä määriä hyödyntämiskelpoisia materiaaleja. Rakennusjätteestä erotellaan metallit (17 04 07), puu (17 02 01, 19 12 07), polttokelpoinen jäte (19 12 10) ja muut jätejakeet (19 12 12), joiden erottelu on teknis-taloudellisesti toteutettavissa ja jotka voidaan hyödyntää muualla, sekä loppusijoitettava jäte. Metallit toimitetaan romualan yrityksille, puu haketetaan ja polttokelpoinen jäte toimitetaan laitoksille, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Lajittelua tehdään jätetäytön päällä kaivinkoneella. Sekalaista rakennusjätettä varastoidaan käytössä olevalla jätetäyttöalueella siinä tapauksessa, että rakennusjätteen lajittelua käytössä olevalla jätetäytöllä jatketaan. Muussa tapauksessa sekalaista rakennusjätettä varastoidaan suljetun jätetäyttöalueen päällä. Rakennusjätteet varastoidaan jätekohtaisesti lavoilla, seinämin erotetussa tilassa tai muutoin asianmukaisesti. Välivarastoinnin aikana estetään sadevesien pääsy rakennusjätteisiin peittämällä esim. muovilla. Varaston purkamisessa huomioidaan tuuliolot roskaantumisen ehkäisemiseksi.

19 (137) Jos jätetäytön päällä tehtävälle lajittelulle ei myönnetä lupaa, lajittelua siirrytään tekemään kestopäällysteisellä kentällä, jonka hulevedet ohjataan öljynerotuksen kautta tasausaltaaseen. Suunnitelmat tarvittavista toimintojen siirtämisistä ja rakenteiden parantamisesta käyttöön soveltuviksi toimitetaan valvontaviranomaisen hyväksyttäviksi vuoden sisällä ympäristöluvan voimaantulosta. PILAANTUNEEN MAAN-AINEKSEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY Muutokset toimintaan Ympäristölupamääräyksen mukaista puru- tai muuta seosainekerrosta nestemäisen haitta-aineen keräämiseksi ei levitetä aumojen alle, koska se huonontaa käsittelytehokkuutta. Myöskään huokoskaasukäsittelyssä aumojen peittomateriaalit eivät ole kaasutiiviitä eikä läpivientejä tiivistetä, koska aumaan tulee päästä korvausilmaa imetyn huokosilman tilalle. Käsiteltävä jäte ja määrä Varastointi Käsittelymenetelmät Pilaantuneita maamassoja (17 05 04, 19 13 02) käsittelee jäteasemalla tällä hetkellä ulkopuolinen yrittäjä. Käsiteltävän maa-aineksen enimmäismäärä on 20 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavien pilaantuneiden maiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää yleisesti käytössä olevia vaarallisen jätteen pitoisuuksia. Maamassat eivät saa olla märkiä tai valuvia. Jäteasemalle vastaanotettavista kuormista täytyy olla siirtoasiakirja ja lausunto pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Vaakahenkilökunta tarkistaa kuorman silmämääräisesti, punnitsee ja opastaa oikeaan sijoituspaikkaan. Pilaantunutta maa-ainesta varastoidaan kerrallaan enintään 2 000 tonnia (1 300 m 3 ) jätteentäyttöalueella tai sen ulkopuolella nestetiiviiksi pinnoitetulla kentällä, josta vedet johdetaan öljynerottimen läpi tasausaltaaseen. Varastoinnin aikana maa-ainesta kostutetaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Yli kaksi kuukautta varastoitavat maa-ainekset peitetään peitteellä. Pilaantuneiden maiden käsittely tapahtuu pääasiassa aidatulla romuajoneuvokentällä. Maa-ainesten seulontaa ei tähän asti ole tehty. Käsittelyaumat muotoillaan ja peitetään muovikalvolla. Kullekin aumalle tehdään aumakohtainen käsittely- ja valvontasuunnitelma. Käsittelytapa ratkaistaan tapauskohtaisesti pilaantuneisuuden määrän, laadun ja maamassan ominaisuuksien mukaan. Käsittelymenetelminä ovat tehostettu kompostointi ja huokoskaasukäsittely. Eräkohtaisia kokoomanäytteitä otetaan vähintään yksi jokaista alkavaa 500 tonnin maa-aineserää kohti sekä kompostoitavista että huokoskaasukäsiteltävistä massoista. Kokoomanäyte koostuu edustavasta osanäytemäärästä

20 (137) ja näytteet tutkitaan laboratoriossa. Eri kohteista peräisin olevia massoja ei yhdistetä samoihin aumoihin, paitsi jos selvityksistä ja eräkohtaisista kokoomanäytteistä ilmenee erien olevan samalla tavoin pilaantuneita. Öljyhiilivetyjä (C10 C40) tai PAH-yhdisteitä sisältävät maamassat käsitellään käyttäen tehostettua kompostointia. Käsittelyn kesto on pilaantuneisuudesta ja maaperän laadusta riippuen 1 2 kesäkautta. Käsittelyn etenemistä seurataan kenttänäyttein, maanäytteiden kenttäanalyysien sekä laboratorioanalyysien avulla. Haihtuvia öljyhiilivetyjä (C5 C10) sisältävät maamassat käsitellään käyttäen huokoskaasukäsittelyä. Käsittelyn kesto on pilaantuneisuudesta ja maaperän laadusta riippuen 2 8 kuukautta. Käsittelyn etenemistä seurataan ottamalla maanäytteitä laboratorioanalyysiin sekä mittaamalla imuilman hiilivetypitoisuutta kenttämittarilla (PID) ja hiiliputkinäyttein. Huokoskaasukäsittelyn imuilma käsitellään aktiivihiilisuotauksella, mikäli haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ja kokonaismäärät ovat pienet. Mikäli haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ja kokonaismäärät ovat suuret, huokoskaasukäsittelyn imuilma hajotetaan katalyyttisesti. Edelleen toimittaminen Maamassojen käsittelyä jatketaan niin kauan, kunnes massat ovat kaikilta ominaisuuksiltaan ja haitta-ainepitoisuuksiltaan kaatopaikka- ja hyödyntämiskelpoisia. Käsitellyt massat hyödynnetään pääasiassa Metsä-Tuomelan kaatopaikan rakenteissa tai päivittäispeitoissa. JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN Kaatopaikan käytön aikana hyödynnettävät jätteet Kaatopaikan käytön aikana hyödynnettävät jätteet on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 taulukossa B. Vuosittain hyödynnettävä määrä riippuu loppusijoitettavan jätteen määrästä ja kaatopaikan sisäisten rakenteiden rakentamistarpeesta. Jätteiden hyödynnettävä vuotuinen määrä on karkea arvio keskimääräisestä tarpeesta. Viime vuosina seula-alitetta ei ole vastaanotettu. Hyödynnettävät materiaalit täyttävät kaikilta ominaisuuksiltaan tavanomaiselle jätteelle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja käyttötarkoituksen edellyttämät tekniset vaatimukset. Maa-aines ja seula-alite varastoidaan täyttöalueelle. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettävät jätteet Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettävät jätteet on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 taulukossa C. Pintarakenteessa tarvittava materiaalimäärä riippuu valittavasta rakenneratkaisusta. Käytössä olevan, aikanaan peitettävän täyttöalueen pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Pintarakenteissa hyödynnettävää materiaalia tullaan tarvitsemaan perusrakenteella noin 60 000 m3rtr.

Pilaantunut maa-aines 21 (137) Tuhkia hyödynnetään biosuotimena kompostin kanssa jätetäyttöalueen laidoilla. Tuhkat välivarastoidaan väliaikaisesti peitetyn jätetäytön päällä. Tuhkia on hyödynnetty viimeksi vuonna 2015 kaasua vuotaneen täyttöalueen II/1 reunan biosuotimessa. Lasia hyödynnetään täyttöalueen kaasunkeräysrakenteissa kaasuputkien ympärillä korvaamassa soraa. Jäteasemalla voidaan käyttää lasia, joka on niin epäpuhdasta, että sen hyötykäyttö materiaalina on hyvin kallista. Lasijätettä ei murskata jäteasemalla. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa hyödynnettävä betonijäte on eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) peitetyn rakenteen laatuvaatimusten mukaista. Betoni- ja tiilimurskeen näytteenottotiheys on asetuksen mukainen. Kaatopaikkakelpoisia pilaantuneita maamassoja hyödynnetään täytön aikana ja pintarakenteissa. Pilaantunutta maata varastoidaan ensisijaisesti käytössä olevalla jätetäyttöalueella. Toissijaisesti varasto sijaitsisi suljetulla jätetäyttöalueella. Pilaantuneen maa-aineksen varastointikentillä on tiivis asfaltti- tai muu pinnoite, joka estää jätteen sekoittumisen loppusijoitettavaan jätteeseen ja kentän pohjarakenteisiin. Välivarastoinnin aikana estetään sadevesien pääsy kasoihin peittämällä ne esim. muovilla. Kenttäalue salaojitetaan, mikä estää hulevesien pääsemisen varastokasaan. Varastointi ei lisää syntyvän kaatopaikkaveden määrää. Varastoaumojen purkamisessa pölyämistä ehkäistään huomioimalla tuuliolot ja tarvittaessa kostuttamalla maa-aineksia. Maarakentamisessa hyödynnettävät jätteet Betonimursketta ja purkutiiltä (17 01 01, 17 01 02, 17 01 07) otetaan vastaan sekä murskaamattomana että murskattuna. Hakija esittää vastaanotettavan jätteen määräksi yhteensä enintään 7 000 tonnia vuodessa ja kerrallaan varastoitavaksi enintään 20 000 tonnia. Betoni- ja tiilimursketta hyödynnetään enintään 7 000 tonnia vuodessa. Betonimurske ja purkutiili hyödynnetään jäteaseman sisäisten teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa. Suurikokoiset betonikappaleet toimitetaan eteenpäin. Niitä on myös loppusijoitettu. Betonijätettä varastoidaan rakennusjätteen lajittelupaikan läheisyydessä enintään kolmen vuoden ajan. Jätetäyttöalueen ulkopuolisessa maarakentamisessa betoni- ja tiilijätteen haitallisten aineiden pitoisuudet (mg/kg) ja liukoisuudet (L/S = 10 l/kg) eivät ylitä em. asetuksessa asetettuja peitetyn rakenteen raja-arvoja. Betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää haitallisia aineita, kuten PCB:tä, kreosoottia tai asbestia. Asbestin purkualueelta vastaanotettavan betoni- ja tiilijätteen laatu varmistetaan asianmukaisesti tehdyllä asbestikartoitus- tai muulla luotettavalla selvityksellä. Betonimurskeen kappalekoon on oltava alle 150 mm.

22 (137) Betonimurske ei saa sisältää muuta purkujätettä. Hyödynnettävä betonimurske saa sisältää tiilimursketta enintään 30 painoprosenttia. Betonijätteen biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä ei saa olla suurempi kuin 15 prosenttia ja 1.1.2020 alkaen enintään 10 prosenttia. Murskeita hyödynnetään rakenteen vaatima määrä, kuitenkin enintään 1,5 metriä. Betoni- ja tiilimurskeen päälle rakennetaan vähintään 0,1 metrin paksuinen pintakerros luonnonkivestä tai maa-aineksesta tai asfaltointi. Betoni- ja tiilimurskeen laadunhallinta perustuu Nurmijärven kunnan tai murskausurakoitsijan laatimaan laadunhallintajärjestelmään. Laadunhallintajärjestelmä hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen sen käyttöönottoa. HYÖTYJÄTTEIDEN JA VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO Hyötyjätteet Vastaanotettavat hyötyjätteet ja niiden määrät on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 taulukossa A. Autonrenkaiden, puujätteen ja metalliromun varastointipaikat sijaitsevat pinnoitetulla hyötyjätekentällä ja puutarhajätteen varastointipaikka entisellä aumakompostointikentällä. Ainoastaan puhtaat kannot varastoidaan hyötyjätekentän reunalla murskepinnalla. Lasia ja pienmetallia tuodaan kunnan hyötyjätteen keräyspisteiltä ja varastoidaan hyötyjätekentällä betonielementeillä rajatulla alueella. Lasijätettä ei tällä hetkellä tule jäteasemalle, mutta sen vastaanotto halutaan säilyttää luvassa. Pienille hyötyjäte-erille on jäteasema-alueella vaihtolavat tai keräysvälineet. Pientuojien lajittelupisteellä on vaihtolavat sekajätteelle, poltettavalle sekajätteelle, puujätteelle ja metallille. Lisäksi lajittelupisteellä on erillinen vaihtolava kipsijätteelle. Kipsijätettä tulee noin 50 tonnia vuodessa ja se toimitetaan kipsilevytuotantoon Autonrenkaita, paperia, pahvia, puhdasta lasia, kestopuuta ja energiajätettä varastoidaan jäteasemalla enintään yksi vuosi. Puuta, risuja ja kipsijätettä varastoidaan enintään puoli vuotta, kantoja ja louhetta enintään kolme vuotta ja puutarhajätettä ja metallia enintään kaksi kuukautta. Lajitellut hyötyjätteet toimitetaan tuottajayhteisöjen järjestämään jätehuoltoon tai muihin luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Puutarhajäte toimitetaan hyödynnettäväksi esimerkiksi kompostointilaitokseen. Paperi-, pahvi- ja kartonkijätteestä vastaa Paperinkeräys Oy. Energiajätettä (rakennusjätteen lajittelujätettä ja elinkeinoelämän polttokelpoista jätettä) välivarastoidaan asfalttikentällä aumoissa. Auma rakennetaan esimerkiksi betonielementeistä ja on suljettu kolmelta sivulta. Jäte tii-

23 (137) vistetään ja kun auma on täynnä, se peitetään tarkoitukseen soveltuvalla muovipeitteellä tai muulla peitteellä. Energiajätettä voidaan varastoida myös suljetulla täyttöalueella aumassa, joka rajataan esimerkiksi betonielementeillä. Tiivistetty jäte peitetään muovilla. Varastoauman peittäminen estää sadeveden pääsyn aumaan, eivätkä ympäröivän alueen hulevedet pääse varastoitavan jätteen sekaan. Varastointi ei lisää syntyvän kaatopaikkaveden määrää. Varastoauman purkamisesta aiheutuvaa roskaantumista ehkäistään esim. huomioimalla tuuliolot. Energiajäte ei sisällä kotitalousjätettä tai elintarviketeollisuuden jätettä, mikä ehkäisee ennalta varaston purkamisessa mahdollista hajuhaittaa. Energiajätteen varastointia ei ole aloitettu. Louhe Vaaralliset jätteet Louhetta (17 05 04) vastaanotetaan 15 000 tonnia vuodessa. Kerrallaan varastossa on louhetta enintään 30 000 tonnia. Louhetta varastoidaan murskepintaisella kentällä hakijan esittämällä alueella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla alueella, enintään kolmen vuoden ajan. Kiviainesta on tähän asti hyödynnetty pääasiassa viereisellä Nurmijärven kunnan Metsä- Tuomelan maankaatopaikalla. Vastaanotettavat vaaralliset jätteet ja niiden määrät on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 taulukossa A. Vaaralliset jätteet ovat pääosin peräisin pientuojilta. Vaaralliset jätteet varastoidaan kahdessa paikassa; lukitussa rakennuksessa, jossa on betonilattia, ja ulkovarastossa. Vaarallisen jätteen ulkovarasto sijaitsee hallirakennuksen seinustalla katoksen alla ja asfalttikorokkeella rajatulla alueella. Vaarallisia jätteitä varastoidaan noin yhden kuukauden ajan. Noutoja on viikoittain, mutta kaikkia astioita ei tyhjennetä joka kerta. Jäteöljyjä varastoidaan enimmillään yhden vuoden ajan ja akkuja kaksi kuukautta. Vaarallisia jätteitä saatetaan varastoida myös edellä mainittuja aikoja pidempään. Kestopuu varastoidaan hyötyjätekentällä kasassa. Kestopuu toimitetaan käsiteltäväksi Demolite Oy:lle. Jäteöljyt ja öljyvesiseokset varastoidaan omissa 10 m 3 :n maanalaisissa muovissa säiliöissä, jotka sijaitsevat täyttöalue I itäreunalla. Säiliöt on sijoitettu betonibunkkeriin ja varustettu ylitäytönestimellä. Säiliöt on tarkastettu ja korjattu vuonna 2010. Samalla säiliöiden kohdalle asennettiin salaoja, jonka lähtö oli säiliöihin tulevien öljyputkien alta. Salaoja liitettiin konehallin takana jätetäytön vieressä olevaan betonikaivoon, josta vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Säiliöiden väliin asennettiin muovinen tarkkailukaivo.