Kaksilinjainen biolaitos Markkinavuoropuhelu , Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Kokkolan biokaasulaitos

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maatalouden biokaasulaitos

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Joutsan seudun biokaasulaitos

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

PÄÄTÖS. ASIA Biokaasu- ja kompostointilaitoksen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Nokia

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Envor Group Hämeenlinna

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 113, Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 5,

Envor Group - historiikki

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Lahden seudun kierrätyspuisto

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Koukkujärven bioratkaisun ympäristövaikutusten arviointi

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi

Biokaasun jakelu Suomessa

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

KOMPOSTOINTIPROSESSIT LIITE 1 MAJASAAREN JÄTEKESKUS YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

Biokaasuntuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Etelä-Savossa. Mikkeli Erkki Karppanen

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

Biokaasun jakelu Suomessa

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Transkriptio:

Kaksilinjainen biolaitos Markkinavuoropuhelu, Tampere Esa Nummela Timo Varsala Elina Tiira Hannu Koisti Hannu Kokkonen

Ohjelma Avaus 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Yleiskuvaus hankinnan kohteesta 3. Biolaitoksen prosessivaiheet 4. Syötteet ja tuotteet 5. Kaasun ja energiahyödyntäminen 6. Hankkeen eteneminen 7. Toteutusmuodot 8. Hankinnan alustava aikataulu 9. Sähköinen kysely 10. Kysymykset 2

1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3

Hankkeen tausta - Nykyisin biojätteet kompostoidaan Tampereella Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa membraanikompostointilaitoksessa, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 lähtien. - Puhdistamolietteitä kompostoidaan ilmastetuissa aumoissa Nokialla Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa. - Nykyinen membraanikompostointilaitos Tarastenjärvellä on elinkaarensa loppupäässä. - Tarve uudelle käsittelylaitosratkaisulle toimialueelta erilliskerätyille biojätteille ja puhdistamolietteelle. 4

Tavoitteet - Tavoitteena on korvata nykyinen biologinen käsittely uudella laitosratkaisulla - Jätteen sisältämän energian talteenotto biokaasun muodossa - Ravinteiden aito kierto kasvintuotantoon - Tuotetun kaasun täysi energiahyödyntäminen - Ensisijaisena tavoitteena biokaasun liikennepolttoainekäytön merkittävä lisääminen Pirkanmaan alueella. - Siltä osin kuin biokaasua ei hyödynnetä liikennepolttoaineena, korvataan esim. fossiilista maakaasua yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. - Biokaasun liikennekäyttö edellyttää raakakaasun puhdistusta ja biokaasun jakelun varmistamista joko omana toimintana tai yhteistyöllä energiatoimijan kanssa. Yleisiä tavoitteita - Jätteestä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen minimointi - Resurssitehokkuuden lisääminen - EU:n kierrätystavoitteisiin vastaaminen (yhdyskuntajätteelle 65 p-% vuoteen 2035) - Etusijajärjestyksen noudattaminen elinkaariperusteisesti (LCA, life-cycleassessment) - Korkea tekninen laatu, luotettavuus ja kustannustehokkuus 5

2. Yleiskuvaus hankinnan kohteesta 6

Yleiskuvaus toteutettavasta biolaitoksesta - Biolaitos tarkoittaa hankkeessa biokaasulaitosta yhdistettynä kompostointiprosessiin. - Biokaasulaitoksen mitoituskapasiteetti jätteelle on yhteensä 34 000 t/a seuraavasti - Erilliskerätyille biojätteille ja puutarhajätteelle 24 000 t/a - Puhdistamolietteille 10 000 t/a (ilmaistuna TS 21 %) - Biokaasulaitos on kaksilinjainen - Biolinja perustuu biojätteiden ja puutarhajätteiden kuivamädätykseen - Lietelinja perustuu puhdistamolietteiden märkämädätykseen - Kummankin linjan jätemateriaalit pysyvät erillään toisistaan kaikissa vaiheissa vastaanotosta tuotteistamiseen (ei kontaminaatiota) - Molempien linjojen raakakaasu yhdistyy samaan jatkoprosessiin - Pääosa puhdistamolietteistä pumpataan laitokselle viereen suunnitteilla olevalta Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolta (TS n. 6-8 %) - Lietteitä vastaanotetaan biolaitokseen myös autokuljetuksina (TS n. 20 %) - Laitoksen rejektivedet voidaan palauttaa jätevedenpuhdistamolle - Puhdistamo mitoitetaan 40 000 asukasvastineluvun ja enimmillään 120 000 tonnin vuotuisen biolaitoksen rejektivesimäärän mukaan - Erityisesti lietelinjan mädätteiden rejektivedet on tarpeen palauttaa, ellei muuta hyötykäyttöä - Rakennukset ja toimintojen sijoittelu suunnitellaan siten, että käsittelykapasiteettia voidaan tarvittaessa laajentaa. Tämä tarkoittaa erityisesti tilavarausta rinnakkaiselle mädätysreaktorille biolinjalla. 7

Sijoituspaikka - Uusi biolaitos sijoittuu Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. 8

Sijoituspaikka - Ilmakuvassa on hankealue rajattu violetilla. Jälkikypsytys tapahtuu nykyisellä lietteiden käsittelyalueella, joka on rajattu vihreällä. 9

Toiminnallisia ja teknisiä näkökohtia - Biolaitos rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). - Biojätteet ja puhdistamolietteet pidetään toisistaan erillään kaikissa vaiheissa - Biojätteet käsitellään kuivamädätysprosessilla (biolinja) - Lietteen käsitellään märkämädätysprosessilla (lietelinja) - Biolinjan mädäte pyritään jalostamaan luomutuotantoon kelpaaviksi kierrätyslannoitteiksi - Mahdollisuuksien mukaan mädätteen nestejae ja kiinteä jäännös hyödynnetään ilman kompostointia - Lietelinjan mädäte kompostoidaan ja jalostetaan multatuotteiksi - Kompostointi nähdään välttämättömäksi - Hygienisointi on toteutettava sivutuoteasetuksen mukaisille luokkien 2 ja 3 mukaisille jätteille - Kompostointilaitokseen varataan kompostointikapasiteetti sekä lietemädätteen että biomädätteen kompostointiin - Kaasunpuhdistusyksikön tulee pystyä puhdistamaan biolaitoksen tuottama raakakaasu - Biokaasun tuotannon arvioidaan olevan mitoitusarvoilla noin 4,4 milj. Nm3/a (n. 500 Nm3/h), jonka energiasisältö on noin 25 GWh/a. - Laitoksen vastaanotto on auki klo 6.30 21.00 viitenä päivänä viikossa sekä rajoitetusti lauantaisin. Mädätysreaktorit toimivat 24/7. Vedenerotus ja mädätysreaktorien purku voivat toimia 24/7, mutta ne suunnitellaan 16/5 käyttöön. - Automatisointia voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jätteen purkamisesta biolannoitteiden lastaamiseen säiliöautoihin ja kuivamädätevarastoon. - Esikäsittelyrakennuksesta hallitaan laitoksen yleistä toimintaa - Jätteenkäsittely tapahtuu suljetuissa ja/tai katetuissa tiloissa siten, että hajut ja päästöt voidaan hallita ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. 10

3. Biolaitoksen prosessivaiheet 11

Biolaitoksen mahdollisia prosessivaiheita Prosessivaiheet eri linjoilla voivat pitää sisällään seuraavia osia: Vaihe 1: Vastaanotto ja esikäsittely - Vastaanotto ja välivarastointi (biojäte, puhdistamolietteet, rasvalietteet) - Murskaus (kappalekoon pienentäminen) - Haitallisten materiaalien erotus (kivien, metallien ja muovien erotus) Vaihe 2: Biologinen käsittely - Syötteen valmistus tarvittaessa (sekoitussäiliö, vesipitoisuuden säätö) - Hydrolyysi - Biokaasuprosessi (märkämädätys, kuivamädätys) - Hygienisointi (lämpökäsittely) Vaihe 3: Kaasumaisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Veden erotus biokaasusta - Hiilidioksidin ja rikkiyhdisteiden poisto biokaasusta - Liikennepolttoaineen valmistus ja/tai energiantuotanto (kaasumoottorit/mikroturbiinit/ CHP-laitos) - Haisevien kaasujen käsittely Vaihe 4: Kiinteiden tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Kuivaus / veden erotus - Maanparannusaineen valmistus (kompostointi) - Hygienisointi (lämpökäsittely) Periaatekuva biolaitoksen toiminnoista Vaihe 6: Nestemäisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus - Rejektivesien lannoitekäyttö, tarvittaessa käsittely jätevedenpuhdistamolla 12

Biolaitoksen alustava yleisnäkymä, layout - Käytettävissä oleva ala laitosrakenteiden sijoittamiselle 80 m x 120 m - Jälkikypsytys ja mullan jalostus tapahtuu laitosalueen ulkopuolella (oikealla) 13

Esikäsittelyrakennus - Sekä biolinjan että lietelinjan vastaanotto- ja esikäsittelyprosessit sijoitetaan samaan esikäsittelyrakennukseen. - Rakennuksen yhteydessä ovat myös nestemäisen jätteen vastaanottohalli sekä siihen liitetty ajoneuvopesu. - Keskusvalvomosta on yleisnäkymä kaikkiin rakennuksen sisälle tuleviin kuljetuksiin ja näkymä myös esikäsittely- ja prosessitiloihin. Esimerkkikuva biolaitoksen esikäsittelyrakennuksen layoutista 14

Kuivamädätyksestä - Biolinjalla tulevaan jätteeseen sekoitetaan noin 10-15 % rakenneainetta, esim. puutarhajätettä - Kuivamädätyksen esikäsittelyksi riittää murskaus tai seulonta - Mädätys tapahtuu moduulirakenteisissa jatkuvatoimisissa reaktoreissa - Prosessi voi olla termofiilinen, jolloin jäte hygienisoidaan mädätysvaiheessa Esimerkkikuvat kuivamädätysreaktoreista ja prosessista 15

Märkämädätyksestä - Lietelinjalla lietteet käsitellään perinteisellä märkämädätyksellä, koska kuiva-ainepitoisuus on paljon pienempi kuin kotitalouksien biojätteessä - Märkämädätys tapahtuu mesofiilisesti (noin 37 C lämpötilassa), millä varmistetaan vakaa ja optimaalinen prosessi - Esikäsittelyrakennuksessa lietelinjalle tehdään varaus panostyyppiselle esihygienisointiyksikölle Esimerkkikuvat märkämädätyssäiliöistä 16

Varastoinnista - Laitoksella tuotettu biokaasu ja nestemäinen mädäte varastoidaan yhdistettyyn kaasukelloon ja varastosäiliöön, jossa on joustava kalvokate. - Bio- ja lietelinjoille rakennetaan molemmille on varastonsa. Esimerkkikuva yhdistetystä kaasukellosta ja nestemäisen mädätteen varastosta 17

Raakakaasun puhdistuksesta - Raakabiokaasun tuotanto on mitoitusarvoilla noin 4,4 milj. Nm3/a, jonka energiasisältö on noin 25 GWh. - Raakabiokaasun puhdistus- ja jalostusyksikkö voidaan sijoittaa biokaasulaitoksen alueelle - Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena edellyttää kaasun jalostusta yli 95 %:n metaanipitoisuuteen ja epäpuhtauksien poistamista - Varajärjestelmäksi laitokselle tulee kaasun soihtupoltto Esimerkkikuva kaasun puhdistus- ja jalostusyksiköstä 18

Kompostoinnista - Mädätysjäännös jalostetaan kompostoimalla lannoite- ja maanparannusvalmisteiksi. - Mädätteeseen voidaan sekoittaa rakenneainesta, kuten viherjätettä. Tarvittaessa käytetään myös muita seosaineita parantamaan kompostin rakennetta ja laatua. - Intensiivinen kompostointiprosessi varustetaan ilmanvaihdolla, ja lämpötilaa ja kosteutta säädetään halutun kypsyysasteen saavuttamiseksi. - Kompostoinnista tuote kuljetetaan pyöräkuormaajalla aumoihin jälkikypsytyskentälle Esimerkkikuvat kompostoinnista 19

4. Syötteet ja tuotteet 20

Syötteet yhteensä - Biokaasulaitoksen jätesyötteet ja arvioitu kehitys vuoteen 2035 (tonnia) 21

Syötteet, biolinja - Biolinjan jätesyötteet ja arvioitu kehitys vuoteen 2035 (tonnia). Mitoitusarvo 24 000 t/a. 22

Syötteet, lietelinja - Lietelinjan jätesyötteet ja arvioitu kehitys vuoteen 2035 (tonnia). Mitoitusarvo 10 000 t/a (TS 21 %) -> n. 30 000 t/a (TS 7 %) 23

Raakakaasun tuotto - Biokaasulaitoksen kaasuntuotanto ja arvioitu kehitys vuoteen 2035 metaanitonneina (t_ch4). Syntyvä kaasumäärä mitoitusarvoilla noin 4,4 milj. Nm3/a. 24

Biokaasun tuotto - Biokaasulaitoksen tuottaman kaasun energiasisältö (puhdistettuna biokaasuna) on lähtötilanteessa noin 21 GWh/a ja sen arvioidaan kehittyvän 10-15 vuodessa tasolle 24-25 GWh/a. 25

Muut tuotteet, biolinja - Arvio biolinjan mädätteestä erotettavan nestejakeen ja kuivajakeen määristä (t/a). 26

Muut tuotteet, lietelinja - Arvio lietelinjan mädätteestä erotettavan nestejakeen ja kuivajakeen määristä (t/a). Lisäksi on arvioitu kompostoidusta kuivajakeesta valmistettujen multatuotteiden määrä (m3/a). 27

5. Kaasun energiahyödyntäminen 28

Kaasun energiahyödyntäminen - Skenaario 1: Kaasun energiahyödyntäminen omana toimintana - PJH:n omana toimintana kaasun puhdistus ja jakelu liikennekäyttöön. Ylijäämä raakakaasusta omalla CHP-yksiköllä sähköksi ja lämmöksi. 29

Kaasun energiahyödyntäminen - Skenaario 2: Kaasun energiahyödyntäminen yhteistyöllä energiatoimijan kanssa - PJH:n puhdistaa kaiken raakakaasun ja biokaasu paineistetaan energiatoimijan kaasuverkkoon. Jakelu liikennekäyttöön tapahtuu energiatoimijan kautta. 30

6. Hankkeen eteneminen 31

Yleisaikataulu - Rakentamisen arvioitu aloitusajankohta on aikaisintaan 1/2019. Rakentamisen kestoksi ilman edeltäviä maanrakennustöitä arvioidaan 12 kk. 5.1.2018 / PJH 2017 2018 2019 Tehtävä/vaihe 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Esisuunnittelu ja tarkentavat selvitykset YVA-menettely Laitoksen yleissuunnittelu Ympäristölupa Koukkujärven asemakaavoitus Laitoshankinnan kilpailutuksen valmistelu Laitoshankinnan kilpailutus Rakennuslupa Maanrakennustöitä Laitoksen rakentaminen x 32

7. Toteutusmuodot 33

Noudatettava lainsäädäntö Pirkanmaan jätehuolto Oy noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava lain menettelyä noudattaen Tavara- ja palveluhankinnat 60.000 (alv 0 %) Rakennusurakat 150.000 (alv 0 %) 34

Toteutusmuodot VE1: Kokonaistoimitus, KVR VE2: Kokonaistoimitus ja kokonaisurakka VE3: Kokonaistoimitus, kokonaisurakka ja erillishankinnat 35

Toteutusmuodot VE 1 KOKONAISTOIMITUS KOKONAISTOIMITUS, KVR Prosessi ja laitteet Rakennukset ja LVIAS MVR ja betonirakenteet kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Prosessisuunnittelu, laitetoimitukset, rakentaminen, käyttöönotto. Rakennukset ja LVIAS rakentaminen ja suunnittelu Maanrakentaminen ja kunnallistekniikka sekä betonirakenteet. Laitetoimituksen suunnittelun ja rakentamisen yhdistelmä. - Kokonaisvastuu suunnittelusta, rakentamisesta, käyttöönotosta ja prosessin toimivuudesta on valittavalla toimittajalla - Yksi sopimuskumppani 36

Toteutusmuodot VE 2 KOKONAISTOIMITUS JA KOKONAISURAKKA KOKONAISTOIMITUS, KVR KOKONAISURAKKA Prosessi ja laitteet Rakennukset ja LVIAS Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen MVR ja betonirakenteet Prosessisuunnittelu, laitetoimitukset, rakentaminen, käyttöönotto. Rakennukset ja LVIAS rakentaminen ja suunnittelu Laitetoimituksen ja rakentamisen yhdistelmä. Suunnittelu ja laitetoimitukset Maanrakentaminen ja kunnallistekniikka sekä betonirakenteet. Tilaajan suunnitelmat. - Kokonaisvastuu suunnittelusta, rakentamisesta, käyttöönotosta ja prosessin toimivuudesta on valittavalla toimittajalla - Kokonaisvastuu rakentamisesta Tilaajan suunnitelmin 37

Toteutusmuodot VE 3 KOKONAISTOIMITUS, KOKONAISURAKKA JA ERILLISHANKINNAT KOKONAISTOIMITUS, KVR KOKONAISURAKKA Prosessi ja laitteet Rakennukset ja LVIAS Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen MVR ja betonirakenteet Prosessisuunnittelu, laitetoimitukset, rakentaminen, käyttöönotto. Pois lukien 4 ja 5 Rakennukset ja LVIAS rakentaminen ja suunnittelu Laitetoimituksen ja rakentamisen yhdistelmä. Suunnittelu ja laitetoimitukset Maanrakentaminen ja kunnallistekniikka sekä betonirakenteet. Tilaajan suunnitelmat. - Kokonaisvastuu suunnittelusta, rakentamisesta, käyttöönotosta ja prosessin toimivuudesta on valittavalla toimittajalla - Lukuun ottamatta kompostointia ja kaasun käsittelyä - Kokonaisvastuu rakentamisesta Tilaajan suunnitelmin TILAAJAN ERILLISHANKINNAT Kompostointi Kaasun käsittely/jalostus xx.xx.2018 38

Prosessin osat 1. Esikäsittely 2. Märkämädätys 3. Kuivamädätys 4. Kompostointi 5. Kaasun käsittely / jalostus xx.xx.2018 39

8. Hankinnan alustava aikataulu 40

Hankinnan alustava aikataulu 41

9. Sähköinen kysely 42

Sähköinen kysely Kysely lähetetään kaikille sähköpostiosoitteensa antaneille lähipäivien aikana. Sähköpostissa on linkki nettikyselyyn Kysely sisältää kysymyksiä teknologioista ja hankintamuodoista Kyselyssä on mahdollisuus avoimeen palautteeseen Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta kyselyn lopussa on mahdollisuus jättää yhteystietonsa mahdollisia lisäkysymyksiä varten. Kukin organisaatio voi vastata kyselyyn vain kerran (kysely lähetetään vain yhdelle henkilölle / organisaatio) Kyselyyn tulee vastata 9.2.2018 mennessä 43

10. Kysymykset 44

Kysymykset Markkinavuoropuhelun aineisto ja esitykset julkaistaan osoitteessa http://pjhoy.fi/biolaitos 45

Kiitos!