2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013 Tekijät Lauri Kontkanen liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Simo Luukkainen liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopisto Lasse Tirri liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Kuvat Lauri Kontkanen Ohjausryhmä Veijo Sallinen vapaa-aikapäällikkö Kontiolahden vapaa-aikatoimi Hannu Itkonen professori Jyväskylän yliopisto
3 SISÄLLYS 1 Johdanto 4 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita 5 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu 7 3.1 Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu 8 3.2 Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella 9 3.3 Yhteistyö eri tahojen kanssa 14 3.4 Liikuntapaikkojen käyttökustannukset 14 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat 15 4.1 Hankekategoriat 15 4.2 Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat 16 1 Johdanto Kontiolahti on noin 14 000 asukkaan kasvava kunta Pohjois-Karjalassa, Joensuun naapurissa. Kunnan ikärakenne on maakunnan nuorimpia ja väkiluvun kasvu on ollut viime vuosina tasaista. Kontiolahti tunnetaan kuntana, jossa liikunta ja urheilu ovat perinteisesti olleet tärkeässä asemassa. Kunnassa on pyritty luomaan hyvät liikunnan edellytykset niin harrastajille kuin maailman huipulle
4 tähtääville urheilijoille. Kansainvälisistä huippu-urheilijoista menestynein on viime vuosina ollut Kontiolahden Urheilijoita edustava, vuoden 2011 ampumahiihdon maailmanmestari, Kaisa Mäkäräinen. Tämä liikuntapaikkasuunnitelma suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämistä vuosille 2013 2020. Suunnitelma nojaa Kontiolahden liikuntastrategiaan 2006 2015 sekä kuntastrategiaan 2005 2015. Liikuntastrategian tavoitteena on toimia liikuntasuunnittelun apuvälineenä kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikuntapalvelujen tarkoituksena on luoda kuntalaisille edellytyksiä monipuoliseen liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Näin mahdollistetaan hyvinvointipolitiikan mukaisesti liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistämisessä elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on siis niin liikunnan kuin uusien liikkujienkin määrän lisääminen. Liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadukkaalla sekä riittävällä tarjonnalla madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiseen ja sitä kautta terveellisten elämäntapojen omaksumiseen. Liikunnan vaikutuksista terveyteen tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja erilaisia suosituksia laaditaan. Lisäksi väestön tietoisuus liikunnan merkittävyydestä on lisääntynyt ja liikuntaharrastus on kasvussa. On kuitenkin huomattava, että samalla väestön liikkumisen kokonaismäärä on laskenut, koska arkiliikunnan määrä on vähentynyt enemmän kuin liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Samalla liikkumisen suhteen on tapahtunut polarisaatiota, jossa liikunnallisten ääripäiden eli aktiiviharrastajien ja riittämättömästi liikkuvien määrät ovat kasvaneet. Täten liikunnan tehtäväksi ei voida asettaa vain aktiiviharrastajien liikkumisen tukemista, vaan on myös pyrittävä aktivoimaan riittämättömästi liikkuvia kohti liikunnallisempaa elämätapaa. (Opetusministeriö 2008a, 62.) Liikunnallisen aktiivisuuden yksilöllisten erojen kasvu onkin huolestuttava ilmiö, johon on pyrittävä suunnittelulla vaikuttamaan. Kuntalaisten liikunnallisella aktiivisuudella on moninaisia positiivisia vaikutuksia, jotka ulottuvat esimerkiksi yksilön kokeman terveyden, hyvinvoinnin, ilon ja virkistyksen sekä yhteisöllisyyden lisäksi välillisesti myös ympäröivään yhteiskuntaan ja talouteen. Kontiolahden nuorekas kuntaprofiili tarjoaa otolliset lähtökohdat liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiselle. Liikuntapaikkasuunnitelman pohjaksi kerättiin tietoja kuntalaisille suunnatun nettipohjaisen liikuntapaikkakyselyn avulla helmi- ja maaliskuussa 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Heistä 199 oli yläkoulun 7.luokkalaisia, 32 lukion 2.luokkalaisia ja 215 vastaajaa kuului 19 80-vuotiaiden ryhmään. Kyselyn avulla selvitettiin muun muassa, mitä uusia liikuntapaikkoja ja liikuntalajien toimintaa Kontiolahdelle toivotaan eniten. Tehtyä kyselyä on hyödynnetty tämän liikuntapaikkasuunnitelman laadinnassa, ja suunnitelmaan on tiivistetty kyselyn tärkeimpiä tuloksia.
Lisäksi erilliseen liitteeseen on kerätty kaikki kyselyn tulokset. Tässä liikuntapaikkasuunnitelmassa annetaan myös suuntaviivat Kontiolahden liikuntapaikkarakentamiselle vuoteen 2020 saakka. 5 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita Liikuntalain (1998/1054) mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on luoda liikunnalle yleiset edellytykset. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lailla pyritään lisäksi liikunnan kautta edistämään tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapolitiikan kuntatason tavoitteena on tukea liikunnallista elämäntapaa edistävän ympäristön luomista. Käytännössä elinympäristön fyysinen rakenne määrittää huomattavilta osin sen, kuinka saavutettavissa erilaiset palvelut ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien osalta ja ovatko palvelut kaikkien väestöryhmien ulottuvilla. Varsinkin vähän liikkuville välittömän elinympäristön olosuhteet ovat liikunnan määrää säätelevä tekijä. Erityisesti matalan kynnyksen liikkumisympäristöt soveltuvat lähes kaikille, eivätkä lähiliikuntapaikat sitouta käyttäjiä esimerkiksi käyttömaksuilla. (Opetusministeriö 2008a, 15.) Näin jokaiselle kuntalaiselle tarjotaan mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan.
6 Kuntalaisten liikunnallisen tasa-arvon kannalta suunnittelussa oleellista on liikuntapaikkojen ja -palveluiden sijoittaminen niin, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Saavutettavuudella tarkoitetaan tältä osin sitä, kuinka helposti käyttäjien saavutettavissa liikuntapaikka sijaitsee fyysisesti, vastaako se toiminnallisilta ominaisuuksiltaan tarkoitustaan ja soveltuuko se laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin (Opetusministeriö 2008b, 24). Lähtökohtaisesti liikunnan lähipalveluita tulisi tarjota siellä, missä ihmiset asuvat. Päähuomio suunnittelussa tulisi pitää liikunnan lähipalveluissa. Tarjoamalla hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan kunta kannustaa asukkaita kohti terveellisiä elämäntapoja. Liikuntapaikkojen saavutettavuudesta puhuttaessa on lisäksi huomattava, että liikuntaa ei tule käsittää vain varsinaisilla liikuntapaikoilla tapahtuvaksi toiminnaksi, vaan esimerkiksi myös kevyen liikenteen väylillä tapahtuva kulkeminen tulee huomioida. Keskitetyllä liikuntapaikkarakentamisella tarkoitetaan ratkaisua, jossa suurin osa liikuntapaikoista keskitetään yhdelle alueelle. Maantieteellisesti laajassa kunnassa muodostuisi tällä tavoin helposti eriarvoisuutta liikuntapaikkojen saavutettavuuden osalta. Taloudellisesti tällainen ratkaisu olisi usein kaikkein tehokkain. Hajakeskitysmallissa palveluita keskitetään hajautetusti kunnan alueella myös pienempien asuinalueiden saavutettavaksi eikä niitä keskitetä vain yhteen keskukseen. Tässä mallissa liikuntapalvelut sijoitetaan niin, että yhdellä alueella on mahdollista harrastaa useampaa lajia. Keskitetyn mallin tavoin hajakeskitetyssä liikuntapaikkarakentamisessa on mahdollista saada myös hallinnollis-taloudellisia yhteisetuja henkilöstö- ja käyttökustannuksissa. Hajasijoitetussa ratkaisussa liikuntapaikat sijoitetaan mahdollisimman kattavasti kunnan alueelle. Liikuntapaikat eivät ole rakennettu ryppäittäin, vaan ne on rakennettu niin, että toisaalla on yksi liikuntapaikka ja toisaalla toinen. Liikuntapaikkojen elinkaari merkitsee niiden monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta käyttäjien tarpeiden muuttuessa sekä rakentamistaloudellisia tekijöitä. Rakentamistalouden osalta on huomioitava rakennuskustannusten lisäksi myös koko liikuntapaikan elinkaaren mittaiset kustannuserät. Lisäksi käyttömenojen yleinen kasvu uusien liikuntapaikkojen myötä on huomioitava kunnan kulubudjetteja laadittaessa.
7 Kunnan liikuntatoimi toimii liikuntasuunnittelussa suunnittelutiedon kokoajana ja järjestäjänä. Tällä tarkoitetaan sitä, että parhaimmillaan kunnallisessa liikuntasuunnittelussa yhdistyvät sekä kunnan suunnitteluresurssit että esimerkiksi kylätoimikuntien tiedot asukkaiden kokemuksista ja elämyksistä. (Suomi 1989a, 130.) Loppukäyttäjien liikuntatottumuksiin ja -tarpeisiin reagoiminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden kautta hyvän liikuntapaikkojen käytettävyyden ja käyttöasteen. Samalla huomioon tulee otettua paikalliset ominaispiirteet, joiden huomioiminen on toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Kansalaisten osallistuminen on yksi kansalaistoiminnan ja julkisen hallinnon yhteistoiminnan muoto. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos ovat synnyttäneet lähiöitä ja autioituvia kyliä. Kylä- ja kaupunginosatoiminnoilla eristäytymistä ja vieraantumista on pyritty ehkäisemään. (Salmikangas 2004, 66 67.) Osallistuvalla suunnittelulla tavoitellaan kansalaisten mukanaolon korostamista niin, että suunniteltavan kohteen osallisten tasavertainen osallistuminen suunnitteluprosessiin varmistetaan (Suomi 1989b, 43). 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu Kunnan erityispiirteet tulee ottaa huomioon tehtäessä liikuntasuunnitelmia. Paikallistasolla liikuntasuunnitteluun vaikuttavat kuntalaisten liikuntakäyttäytyminen ja -mieltymykset sekä liikuntapoliittiset tavoitteet (Suomi 2009). Kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen Kontiolahdella vaikuttavat kunnan lajikulttuuriset perinteet, maantieteelliset etäisyydet ja se, että kunta on taajamia lukuun ottamatta varsin haja-asuttua aluetta. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millaisia
8 liikuntamuotoja kuntalaiset haluavat käyttää ja siihen, millaisia liikuntapaikkoja Kontiolahdella käytetään. Kontiolahden kunta on esittänyt kunnan arvot, toiminta-ajatuksen ja strategiset päämäärät kuntastrategiassa 2005 2015. Kunnan arvot ovat vastuullisuus, luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyöhakuisuus. Liikuntapaikkojen osalta vastuullisuus tarkoittaa erityisesti sitä, että liikuntapaikat ovat turvallisia ja välineet liikuntapaikoilla ovat kunnossa. Tällöin vaaditaan, että liikuntapaikkapalveluiden laatu tulee varmistaa ja liikuntapaikkoja tulee kehittää. Kuntalaisilla on oltava luottamus sekä liikuntapaikkojen turvallisuudesta että laadusta. (Kontiolahden liikuntastrategia 2006 2015.) Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntapaikkapalvelut ovat alueellisesti kattavasti saavutettavissa. Myös eri ikäryhmät, sosioekonomiset luokat ja väestöryhmät tulee huomioida liikuntapaikkapalveluita suunniteltaessa. Kansalaisten tulisi kunnan alueella olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen suhteen. Yhteistyöhakuisuus tulisi näkyä sekä seudullisessa että poikkihallinnollisessa yhteistyössä. (Kontiolahden liikuntastrategia 2006 2015.) 3.1 Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu Kontiolahtelaiset eri puolilla kuntaa eivät ole kaikilta osin tasavertaisessa asemassa liikuntapaikkapalveluiden osalta (Kontiolahden liikuntastrategia 2006 2015). Kunta on pinta-alaltaan laaja ja väestöä on pinta-alaan nähden vähän. Neliökilometriä kohden asukkaita Kontiolahden kunnassa on noin 18. Esimerkiksi uimahalleja ja jäähalleja kunnan alueella on vain yksi, mistä johtuen useilla kuntalaisilla etäisyys liikuntapaikoille kasvaa suureksi. Pääsääntöisesti Kontiolahden kunnan alueella on kuitenkin onnistuneesti liikuntasuunnittelussa käytetty sekä hajakeskitettyä että hajautettua liikuntapaikkarakentamista onnistuneesti. Esimerkiksi Kontiolahden kirkonkylältä ja Lehmosta löytyvät liikunta-alueet, jonne on keskitetty useiden lajien suorituspaikat. Lisäksi eri kylät ja kyläkoulujen ympäristöt tarjoavat perusliikuntapaikkoja alueen kuntalaisille. Näin pystytään mahdollistamaan se, että kunnan alueella on jokaisella kuntalaisella mahdollisuus harrastaa liikuntaa omalla asuinalueellaan.
9 Täysin keskitetty liikuntapaikkarakentaminen esimerkiksi vain Kontiolahden kirkonkylälle eriarvoistaisi kuntalaisia liikuntapaikkapalveluiden osalta. Osalle kuntalaisista kaikki palvelut olisivat erittäin hyvin saavutettavissa, mutta samanaikaisesti suurimman osan kohdalla saavutettavuus olisi heikko. Keskitetyn liikuntapaikkarakentamisen etuna ovat taloudelliset synergia-edut, kun käyttö- ja henkilöstökustannuksissa pystytään säästämään. Näitä etuja on kuitenkin saatavilla myös hajakeskitetyllä ratkaisulla. Mahdollisuuksien mukaan jatkossa tulisikin esimerkiksi koulujen yhteyteen rakentaa liikuntapaikkoja, joita pystyttäisiin hallinnoimaan yhteisesti teknisen-, vapaa-aika- ja koulutoimien kesken. Hajakeskitettyä suunnittelua tulee kehittää erityisesti kirkonkylän ja Lehmon alueella. Samalla hajautetusta liikuntasuunnittelusta tulee pitää huolta, jotta kuntalaisten tasavertaisuus liikuntamahdollisuuksien osalta toteutuisi mahdollisimman hyvin. Hajautetussa suunnittelussa tulee huomioida kunkin kylän erityispiirteet. 3.2 Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella Kansalaisten selvästi suosituimmat liikuntapaikat Suomessa ovat kevyen liikenteen väylät. Vuonna 2009 kevyen liikenteen väyliä liikunnan harrastamiseen käytti 62 % suomalaisista. Pyöräilyteilläkin liikuntaa harrasti 37 % väestöstä. Myös ulkoilualueet ja -ulkoilureitit ovat suosittuja
liikuntapaikkoja. Sisäliikuntatiloista uimahallit ja kuntosalit ovat selvästi suosituimmat liikuntapaikat. Myös koulujen liikuntasalit ovat aktiivisessa käytössä. (Suomi ym. 2012, 71.) 10 Helmikuussa 2013 tehdyllä Surveypal-kyselyllä selvitettiin, mitkä ovat kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Kysely tehtiin kolmelle eri vastaajaryhmälle: 7.luokkalaisille, lukion toisen vuoden opiskelijoille ja 19 80-vuotiaille aikuisille. Yläkoululaiset vastasivat kyselyyn valvotuissa olosuhteissa koulupäivän aikana (n=199) ja lukiolaiset (n=32) omatoimisesti vapaa-ajallaan. Aikuisille kysely oli avoinna Kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jossa kyselyyn vastasi yli 200 kuntalaista. Kontiolahtelaisten harrastamat liikuntalajit ovat perinteisiä liikuntamuotoja. Aikuisväestön osalta selvästi eniten harrastetaan hiihtoa. Seuraavaksi suosituimmat liikuntamuodot ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Myös lukiolaiset ja yläkoululaiset suosivat edellä mainittuja lajeja. Nuorten keskuudessa myös uinti, pyöräily, laskettelu ja joukkuelajit ovat suosittuja harrastusmuotoja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavat sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään. Kysely myös antaa viitteitä siitä, mitä liikuntapaikkoja on jatkossa syytä kehittää. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntalajit. Taulukko 1. Kontiolahtelaisten eniten harrastamat lajit vastaajaryhmittäin (kolme suosituinta). Aikuiset (N=189) Lukiolaiset (N=32) 7. luokkalaiset (N=199) Talvi Talvi Talvi Hiihto 50% Hiihto 25% Laskettelu/lumilautailu 27% Kävely/lenkkeily 16% Laskettelu 16% Jääkiekko/luistelu 16% Kuntosali 11% Kuntosali 16% Hiihto 10% Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kävely/lenkkeily 37% Kävely 22% Uinti* 38% Juoksu 16% Juoksu 16% Kävely/lenkkeily 12% Kuntosali 8% Pyöräily 16% Pyöräily 10% Salibandy 7% Taulukossa 2 on eritelty Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmääriä seuroittain. Listaus antaa kuvaa kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden suunnasta, mutta ei luonnollisestikaan kerro kuntalaisten itsenäisesti tapahtuvasta liikkumisesta. Kunnan liikuntatoimintaa arvioidessa organisoidun harrastamisen merkitystä ei ole syytä vähätellä, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä käytännön toiminnan ja liikkumisen lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Taulukko 2. Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. SEURA Jäseniä yht. Jäseniä (alle 18-v) Budoseura Tokumakai ry 13 6 Extreme Club Cremasters ry 20 0 Höytiäisen Urheilijat ry 181 89 Jakokosken Vesa ry 120 60 Kanoottisissit 22 7 Kontio-Veljet ry 15 0 Kontiolahden Avantouimarit ry 80 15 Kontiolahden Isku ry 170 80 Kontiolahden Kajastus ry 200 120 Kontiolahden Seudun Autosuunnistajat ry 13 0 Kontiolahden Urheilijat ry 356 175 Kulhon Kunto ry 60 20 Lehmo Balls -96 ry 412 357 Lehmon Pallo -77 ry 250 200 Mönnin Veto 85 10 P-K:n Urheiluratsastajat ry 307 150 Selkien Sisu ry 100 50 Yhteensä 2404 1339 Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia uusia liikuntapaikkoja Kontiolahden kunnan alueelle kuntalaiset haluavat. Kyselyssä vastaajat saivat valita viisi toivotuinta kohdetta liikunnan harrastamiseen. Yläkoululaiset toivoivat Kontiolahdelle eniten keilahallia ja uimahallia. Kyselyyn vastanneista 39% ilmoitti haluavansa keilahallin kuntaan. Uutta uimahallia toivoi kolmannes 7.luokkalaisista. Muita toivottuja uusia liikuntapaikkoja olivat muun muassa kuntosalit, uimarannat ja urheilukentät. Vastauksia tarkasteltaessa tulee huomioida se, että vastaajat asuvat eri puolilla kuntaa. He käyvät kuitenkin kunnan ainoaa yläkoulua, joka sijaitsee kirkonkylällä. Eri puolilla kuntaa asuvilla ilmeni erilaisia tarpeita liikuntapaikkojen suhteen. Kuvioissa 2 esitetty tarkemmin 7.luokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. 11
12 Kuvio 2. Seitsemäsluokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Lukiolaisten vastaukset olivat varsin yhteneväiset yläkoululaisten vastausten kanssa. Yläkoululaisten tavoin myös lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat olivat keilahalli ja uimahalli. Keilahallia nuorista toivoi 35 % ja uimahallia 29 % vastaajista. Seuraavaksi halutuimmat liikuntapaikat olivat pallo- tai urheilukenttä, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Myös tenniskenttä ja ratsastusalue saivat kannatusta lukiolaisilta. Kuviossa 3 on esitetty lukiolaisten kymmenen toivotuinta liikuntapaikkaa.
13 Kuvio 3. Lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Aikuisväestön vastaajista 46 % toivoi kuntaan uutta uimahallia. Vastauksissa näkynee myös pelko varuskunnan lakkautuksen myötä uimahallin poistumisuhasta. Aikuisväestö totesi uimahallin erittäin tärkeäksi liikuntapaikaksi. Pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista toivoi niin ikään merkittävä osuus vastaajista (41 %). Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten eniten käyttämä liikuntapaikka (Suomi ym. 2012, 17) ja tässä mielessä kontiolahtelaisten vaatimus kevyen liikenteen väylien kehittämisestä on aiheellinen. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen parantaisi kontiolahtelaisten liikunnan harrastamisen edellytyksiä sekä voisi lisätä esimerkiksi työmatkaliikuntaa. Kontiolahden aikuisväestön vastaajat toivoivat myös hiihtolatuverkoston kehittämistä ja lisää uusia kuntosaleja. Kunta tukee jokaisen kylän hiihtolatujen valmistusta ja huoltoa. Kunnalla ei ole resursseja ajovälineistön ostoon kylille, mutta urheiluseuroille ja kylille on maksettu latukoneiden käytöstä kulukorvaukset maksimituntimäärän puitteissa. Hiihtolatujen osalta latuverkostoista huolehtiminen on siis perustunut pitkälti kyläläisten ja seurojen aktiivisuuteen. Joillakin kylillä tämä on onnistunut erinomaisesti, mutta toisaalla latuverkostoista ei ole pidetty vastaavaa huolta. Tämä on aiheuttanut epätasavertaisuutta ja tämä lienee yksi syy, miksi hiihtolatuverkoston kehittämistä
vaaditaan. Vastaajat toivoivat nuorten tavoin myös frisbeegolfradan rakentamista Kontiolahteen. Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 14 Kuvio 4. Aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 3.3 Yhteistyö eri tahojen kanssa Kontiolahdella urheiluseurojen ja kuntalaisten panos liikuntaan on tärkeä. Urheiluseurat järjestävät kunnassa liikunta- ja urheilutoimintaa, mutta myös osallistuvat liikuntapaikkojen ylläpitämiseen yhteistyössä kunnan kanssa. Urheiluseurat ja kyläyhdistykset osallistuvat esimerkiksi latujen ja jääalueiden kunnossapitoon. Yhteistyötä liikuntapaikkapalveluiden osalta Kontiolahdella tuleekin hakea sekä yritysten että vapaaehtoisten kansalaistoimijoiden tai seurojen kanssa. Kontiolahden kunnan arvoihin kuuluu muutoinkin yhteistyöhakuisuus. Liikunnan edistämisen mahdollisuutena on yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Erityisesti poikkihallinnollista yhteistyötä kuntaorganisaation sisällä tulee tiivistää. (Kontiolahden liikuntastrategia 2006 2015.) Erityisesti uusia asuinalueita suunniteltaessa on vapaa-aikatoimen oltava aktiivinen ja huomioitava alueen liikuntaolosuhteet, kuten esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ja lähiliikuntapaikat. Toimivien kokonaisuuksien luomisen onnistumiseksi nämä osa-alueet tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, joten vapaa-aikatoimen osallistuminen kaavoitusprosesseihin on tärkeää.
15 Useissa hankkeissa Joensuun seudun kuntien on järkevää tehdä myös kuntien välistä yhteistyötä. Tällainen hanke on esimerkiksi Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Sekä menoja että tuloja olisi tällaisten kohteiden kohdalla mahdollista jakaa useamman kunnan kesken. Joensuun seudulla tulisi myös yhteistyössä miettiä, millaisia olosuhteita alueelle halutaan kehittää ja mikä kunta vastaa mistäkin suuremmasta hankkeesta. Keskinäistä kilpailua suurempien hankkeiden kohdalla tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja pyrkiä kaikessa toiminnassa hakemaan yhteistyöetuja. Kuten Pohjois-Karjalan strategia 2030-asiakirjassa linjataan, palveluntuottamiseen on luotava uusia tehokkaita yhteistoimintamalleja ja kuntayhteistyötä on muutoinkin tiivistettävä. Palveluiden tuotantotapojen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä. (Pohjois-Karjalan strategia 2030, 14.) Myös Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian (2005) päälinjauksiin kuuluvat paikalliset ja ylipaikalliset verkostot. Lisäksi strategiaan kuuluvat laadukkaat liikkumisympäristöt, monimuotoinen kansalaistoiminta sekä koulutus, seuranta ja tutkimus (Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2005, 54-57). 3.4 Liikuntapaikkojen käyttökustannukset Liikuntapaikkojen käyttökustannukset ovat ulkoliikuntapaikkojen osalta Kontiolahdella vuosittain noin 370 000. Tämä sisältää kunnossapidon ja käyttökustannukset ulkoliikuntapaikkojen osalta. Sisäliikuntapaikkojen (pl. liikuntasalit) käyttökustannukset ovat puolestaan vuosittain noin 300 000. Käyttökustannukset jakaantuvat sisäliikuntapaikkojen osalta siten, että henkilöstökulut ovat noin 40 % ja muut kulut 60 %. Tuloja saadaan verrattain vähän menoihin nähden. Kuntosaleista tulee tuottoja noin 40 000 vuodessa. Lisää tuloja tuovat muun muassa uimakoulut sekä satunnaiset vuokrat, kuten nurmikenttien vuokraukset, mutta näiden tuotot ovat vähäisiä. 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat Liikuntarakentamisen periaatteet ovat Kontiolahden kunnan ja vapaa-aikatoimen strategioiden mukaisia. Tässä luvussa on esitetty malli hankekategorioista sekä linjattu liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat. 4.1 Hankekategoriat Liikuntapaikkarakentamisen hankkeet jaotellaan viiteen kategoriaan (katso taulukko 5). Taulukko 5 on tarkoitettu havainnollistamaan erilaisia liikuntapaikkahankkeita ja niiden tyypillisimpiä kustannuksia. Kategoriat eivät kuvaa hankkeiden tärkeysjärjestystä vaan ne on asetettu, jotta kaikki hankkeet eivät kilpaile keskenään toteuttamisjärjestyksestä. Edullisempia hankkeita voidaan toteuttaa useammin ja esimerkiksi jäähallin hinnalla voidaan tehdä useita lähiliikuntapaikkoja.
Taulukko 5. Kontiolahden liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat (Vrt: Joensuun liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat 2010). 1. SUURET HANKKEET Kustannukset: yli 750 000 euroa. Esimerkkejä: uimahalli, liikuntahalli, yleisurheilukenttä, jäähalli, suuret peruskorjaukset 2. PIENET HANKKEET Kustannukset: 50 000 750 000 euroa Esimerkkejä: hiekkakenttä, tekonurmi, kivituhkakenttä, kuntopolku 3km 3. LÄHILIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: keskimäärin 20 000 200 000 euroa; hallintokuntien yhteishankkeita Esimerkkejä: monitoimikentät, koulujen pihat, leikkikentät 4. MUIDEN HALLINTOKUNTIEN HALLINNOIMAT LIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: vapaa-aikatoimi ja tekninen toimi osoittavat hankkeisiin etupäässä henkilöstöresursseja Esimerkkejä: kevyen liikenteen väylät, ulkoilualueet 5. MUUT HANKKEET Huoltorakennus, varasto, katsomo, toimistotila ym. liikuntapaikan yhteydessä olevat tila, jota ei rakenneta varsinaisen liikkumisen paikaksi. 4.2 Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat Kevyen liikenteen väylät liikkumisympäristöinä ja kulkuväylinä tulee huomioida suunnittelussa aiempaa paremmin. Ne ovat suomalaisten käytetyimpiä liikuntapaikkoja, joiden kautta voidaan myös parantaa muiden liikuntapaikkojen saavutettavuutta. Kevyen liikenteen väylät mahdollistavat esimerkiksi työmatkaliikunnan ja johdattelevat kohti aktiivista elämäntapaa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa on tärkeää esimerkiksi kaavoitettaessa uusia alueita. Kontiolahden ampumahiihtokeskusta tulee kehittää kansainvälisen tason kilpaurheilupaikkana ja myös muita lajeja huomioon ottaen, jotta sen käyttö monipuolistuisi (esim. kuntosali ja frisbeegolfrata). Sen tulee täyttää kansainvälisen tason kilpailujen järjestelyvaatimukset. Ampumahiihtokeskuksella on kunnan ja maakunnan alueen imagolle myönteinen vaikutus. Sitä tulee kehittää yhteistyössä alueen muiden kuntien ja eri tahojen kanssa. Ulkoilumaastoja sekä luontoliikuntamahdollisuuksia on kehitettävä ja huolehdittava. Nämä rakentamattomat ja muokatut liikkumisympäristöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia vapaaseen omaehtoiseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen tulee asettaa etusijalle liikuntasuunnittelussa. Sijoittamalla lähiliikuntapaikkoja koulujen yhteyteen edesautetaan niiden tasavertaista 16
17 saavutettavuutta. Lähiliikuntapaikat ovat matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, joissa on vaivatonta harrastaa monipuolista liikuntaa ilman käyttömaksuja. Koko Kontiolahden kunnan aluetta tulee kehittää tasapuolisesti. Kirkonkylän ja Lehmon alueen liikuntapaikkakeskittymien kehittämistä tulee jatkaa. Kasvukeskuksissa on oltava tarjolla lyhyillä etäisyyksillä monipuoliset ja toimivat liikuntapaikat, jotka vastaavat kysyntää. Liikuntapaikkojen henkilöstö- ja kunnossapitomenoissa kirkonkylän ja Lehmon alueella on mahdollista päästä yhteisvaikutusetuihin. Eri väestöryhmät tulee huomioida liikuntasuunnittelussa. Kuntalaisten tulisi olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen edellytysten suhteen. Enenevässä määrin liikuntapaikkojen käyttäjät ja alueen ihmiset tulisi ottaa mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun. Osallistuva suunnittelu tulisi erityisesti kylissä olla keskeinen suunnittelumuoto. Liikuntapaikkojen toteuttamisessa ja ylläpidossa tulee tehdä sekä seudullista että poikkihallinnollista yhteistyötä. Hankkeissa tulee pyrkiä löytämään yhteisvaikutusetuja, jotka edesauttavat kaikkia toimijoita. Liikuntaolosuhteita tulee kehittää muiden hallinnon alojen hankkeiden yhteydessä (esim. koulujen pihojen rakentaminen). Vapaa-aikatoimen tulee olla aktiivinen eri hankkeiden valmisteluvaiheessa (esim. uuden asuinalueen kaavoitus).
18 Liikuntapaikkojen suunnittelussa tulee huomioida kestävä kehitys sekä se, että ne vastaisivat laajojen käyttäjäryhmien tarpeita. Suunnittelussa tulisi muistaa ekologisuus, ympäristöystävällisyys ja energiataloudellisuus. Liikuntapaikkojen tulisi olla monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Niiden suunnittelussa tulee huomioida esteettömyysnäkökulmat, jotta myös erityisryhmät pystyvät harrastamaan liikuntaa. Liikuntapaikkojen tulee olla turvallisia ja niillä olevien liikuntavälineiden huollettuja. Lähteet: Hasanen, E. 2010. Joensuun liikuntapaikkasuunnitelma vuosille 2010 2020. Joensuun kaupunki ja Joensuun kaupungin Liikuntatoimi. Kontiolahden kuntastrategia 2005 2015. 2005. Kontiolahden kunta. Kontiolahden liikuntastrategia 2006 2015 (Terveyttä ja elämänlaatua liikkuen). 2006. Kontiolahden kunta. Liikuntalaki 1998/1054. Saatavilla www-muodossa: URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981054. 15.5.2013 Opetusministeriö 2008a. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 14/2008. Opetusministeriö 2008b. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirja. Valtion liikuntaneuvosto. Opetusministeriön julkaisuja 45/2008. Pohjois-Karjalan strategia 2030. 2010. Maakuntasuunnitelma. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia. 2005. Maakunta liikkumaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Salmikangas, A-K. 2004. Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto: Väitöskirja. Suomi, K. 1989a. Yhdyskuntasuunnittelusta liikunnan elinpiirisuunnitteluun. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 121. Suomi, K. 1989b. Liikuntasuunnittelun uudistaminen yhteissuunnittelulla. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Teknillinen korkeakoulu. Suomi, K. 2009. Liikuntasuunnittelun perusteet. Luentosarja. Suomi, K., Sjöholm, K., Matilainen, P., Glan, V., Nuutinen, L., Myllylä, S., Pavelka, B., Vettenranta, J., Vehkakoski, K. & Lee, A. 2012. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo.
Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista 1998 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 19
20 LIITE 1. KONTIOLAHDEN LIIKUNTAPAIKKAKYSELYN TULOKSET Liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä toteutettiin liikuntapaikkakysely Kontiolahden kunnan asukkaille. Kysely tehtiin nettipohjaisella Surveypal -kyselysovelluksella ja siitä tiedotettiin paikallislehdissä. Kyselyyn vastasi 215 yli 19-vuotiasta kuntalaista ja siihen oli mahdollista vastata helmikuun 2013 aikana vapaasti kunnan nettisivuilta löytyvästä linkistä. Lisäksi kysely käytiin tekemässä johdetusti Kontiolahden yläkoulun kaikille 7-luokille (N=199). Vastauspyyntö lähettiin sähköisesti myös kaikille Kontiolahden lukion 2.luokkalaisille, joista 32 vastasi kyselyyn. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Kyselyn tulososiossa vastaajaryhmät on jaoteltu edellä mainittujen ryhmien mukaan: aikuiset, lukiolaiset (2.luokkalaiset) ja 7.luokkalaiset. Kyselytutkimuksen suoritti Lauri Kontkanen osana liikuntatieteen pro gradu -tutkielmaansa.