Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta, KUNNOSSAPITO Onko kulku estetty vesilaitokselle Maanpinta, pintavedet, valumat Kaivojen kunto Desinfiointivalmius Putkistokartat Valvontatutkimusohjelma 1
Valvontatutkimusohjelma Oltava kaikilla vesiosuuskunnilla mietittynä Vähintään 10m 3 tai 50 henkilölle vettä toimittava laitos on laadittava kirjallinen valvontatutkimusohjelma, joka toimitetaan liitteineen Aluehallintovirastoon. Sisältää kaikki vesihuollon perusasiat Mallipohjavaihtoehdot: Valvira Valvontatutkimusohjelma Vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma Valviranlaatima luonnos. Valvontatutkimusohjelmaan ei tule sisällyttää sellaista laitoksen turvallisuuteen liittyvää tietoa, jonka ulkopuoliset voivat helposti saada tietoonsa ja käyttää laitoksen toiminnan vahingoittamiseen. Esimerkiksi yksityiskohtaiset kartat verkostosta tai tarkat tekniset toimintaohjeet voi sisällyttää liitteisiin, jotka eivät ole yleisesti nähtävillä, mutta toimitetaan terveydensuojeluviranomaiselle, alueelliselle ympäristökeskukselle ja lääninhallitukselle ohjelman liitteinä. 1 Lainsäädäntö 2 Yhteystiedot vesihuolto-organisaatiossa 3 Organisaatio, hallinto ja henkilöstö 4 Valvontatutkimusohjelma 4.1 Laatiminen ja ylläpito 4.2 Voimassaolo 4.3 Aikaisemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat 5 Veden laadun tavoite 6 Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet 2
7 Veden osto ja myynti 7.1 Eri vedenottamot 7.2 Veden toimittajan velvollisuudet 8 Veden jakelu ja varastointi 9 Veden kulutus 9.1 Liittymien määrä 9.2 Eritysasiakkaat 9.3 Jakelualue 9.4 Putkistomateriaalit ja putkistojen kunto 10 Veden käsittely laitoksella 11 Vesinäytetulokset 12 Tapahtuneet muutokset 12.1 Veden laadun muutokset 12.2 Esiintyneet häiriöt 13. Turvallisuussuunnitelma 13.1 Vaaratekijöiden kartoitus 13.2 Riskianalyysi 13.3 Riskinhallinnan toimenpiteet 13.4 Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille 13.5 Selvitys vakuutusturvasta ( vastuuvakuutus, toiminnan keskeytys, hallintovastuu) 14 Käyttötarkkailu 14.1 Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma 14.2 Käyttötarkkailun näytteenottopaikat ja niiden tarkastaminen 14.3 Käyttötarkkailun suorittaminen 14.4 Käytettävät menetelmät 14.5 Laboratoriot 14.6 Toimintaympäristön tarkkailu 14.7 Käyttötarkkailun valvonta 14.8 Vaaratekijöiden ja riskien huomioiminen käyttötarkkailussa 14.9 Laitoksen erityispiirteet (raakaveden tarkkailu pintavesilaitoksissa jne) 15 Viranomaisvalvontatutkimukset 15.1 Näytteenottopaikat 15.2 Näytteenottosuunnitelma 15.3 Viranomaisnäytteiden näytteenottaja 15.4 Näytteenoton tiheyden lisäämisen ja vähentämisen perusteet 15.5 Käytettävät laboratoriot 15.6 Erityisliittyjät 15.7 Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta 16 Poikkeukset 16.1 Edellytykset poikkeuksille 16.2 Laitoksen poikkeukset 17 Ohjelmasta ja tutkimuksista syntyneet kustannukset 3
18 Erityistilanteet 18.1 Toiminta laatusuosituksten ylityksissä 18.2 Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä 18.3 Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa 19. Tiedottaminen ja Raportointi 19.1 Valvontatutkimustulosten lähettäminen valvontaviranomaiselle 19.2 Säännölllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille 19.3 Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille 19.4 Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista 19.5 Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä lääninhallitukselle 19.6 Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken 19.7 Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille 19.8 EU-raportointi: jos laitos toimittaa talousvettä väh 1000m3 tai 5000 käyttäjälle 20 Päiväys ja allekirjoitukset 21 Liitteet Liite 1 Kartta vedenottamoiden ja vesilaitoksen sijainnista Liite 2 Kartta verkostosta ja näytteenottopisteistä Liite 3 Toimintaohjeet erityistilanteiden varalle Liite 4 Esimerkkitiedote vedenkäyttäjille Liite 5 Luettelo tahoista, joille erityistilanteissa tiedotetaan erikseen Erityistilanteisiin varautuminen - tiedot käyttäjistä, erityistarpeet - varaveden toimittaminen - desinfiointivalmius 4
Viestintä terveysvalvontaan Pitää toimia molempiin suuntiin myös normaalioloissa Ilmoitus isoista töistä, käyttökatkot yms. Jos jotain sattuu = KRIISI Tärkeä osa epidemian hallintaa on etukäteen tehtävä varautuminen epidemian hoitamiseen. Tämä edellyttää eri viranomaisten välistä yhteistyötä, jossa eri toimijoiden tehtäväjako on selvillä. Vesiepidemian pääasiallinen selvitysvastuu on aina kunnan terveydensuojeluviranomaisella. Vesiepidemian pysäyttämisen kannalta oleellista on se, että toimenpiteisiin ryhdytään heti kun epäily epidemiasta syntyy. 1. toimenpide on ilmoitus terveysvalvontaan 5
Kriisiviestintä Tärkein asia vesiepidemian hoitamisessa on siitä tiedottaminen. Useimmissa vesiepidemioissa torjuntatoimet ovat onnistuneet hyvin, mutta kritiikkiä seuraa aina puutteellisesta tiedottamisesta. Tiedottamisen oltava aktiivista ja reaaliaikaista Sisäinen viestintä pitää olla mietitty etukäteen (vastuuhenkilöt lomien aikana, tavoitettavuus, tieto saatavissa myös sähkökatkojen aikana jne.) Keittokehotuksesta päättää aina viranomainen Viranomainen vastaa tiedotettavista asioista aina kun kyse on mahdollisesta terveyshaitasta Kriisiviestinnän tavoitteet Pelastaa ihmishenkiä ja suojella kuntalaisten terveyttä Antaa ohjeet, joilla selviytyä kriisitilanteesta Varmistaa sisäisen viestinnän toimivuus, jotta tilanne saadaan korjattua Reagoida kansalaisten ja median tiedontarpeeseen Lisätä turvallisuuden tunnetta Ehkäistä haitallista toimintaa Suojata vesihuoltolaitoksen mainetta ja lisätä luottamusta laitoksen toimintaan 6
Kriisin muistilista Tiedota: ongelma, varavesi Pysäytä epidemia: käyttörajoitukset Tutki: vesi ja potilaat Puhdista vesijohtoverkosto: huuhtele, desinfioi, selvitä syy Viranomaisen viestintävastuu Terveydensuojeluviranomainen: Jos veden epäillään saastuneen, on vesihuoltolaitokselta otettava välittömästi yhteysterveydensuojeluviranomaiseen. Terveydensuojeluviranomainen vastaa siitä, että veden käyttäjille tiedotetaan laatuvaatimusten tai -suositusten mukaisten rajaarvojen ylittymisestä. Toisaalta vesihuoltolaitoksella on vastuu siitä, että se toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Jos laitoksella epäillään, että vesi aiheuttaa terveyshaittaa, voidaan sieltäkin tiedottaa veden käyttörajoituksista. Näin joudutaan tekemään silloin, kun terveydensuojeluviranomaista ei tilanteessa tavoiteta. Vesihuoltolaitos: Vastaa tiedottamisesta silloin, kun kyseessä on laadun esteettinen heikentyminen tai jakeluhäiriö. Tällaisestakin tilanteesta on ensimmäisenä tiedotettava terveydensuojeluviranomaiselle. Epidemiatilanteissa tiedotusvastuun ottaa yleensä terveydensuojeluviranomainen. Pelastuslaitos: Hälytysten ja varoitusten antamisesta vastaa pelastuslaitos. Sen viestintävastuu on yleinen onnettomuustilanteissa. Joskus tiedotuksen voi hoitaa myös poliisi. 7