PÄÄTÖS UUDELY/1231/07.00/2010 12.1.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Espoon kaupunki PL 111 02070 Espoon kaupunki Puolarinportti 1, 02290 Espoo RN:o 49-22-400-1 Espoon kaupunki Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistöllä sijaitsee sairaala. Sairaala on ollut toiminnassa vuodesta 1976 lähtien. Kunnostettavalle alueella on tuotu 1970-luvun jälkeen erilaisia täyttömaita. Sairaalan lämpökeskuksessa on poltettu kevyen polttoöljyn lisäksi sairaalan toiminnasta syntyneitä riskijätteitä. Öljysäiliöt sijaitsevat lämpökeskuksen sisällä. Jätteiden poltto lopetettiin 1990- luvulla. Sairaalaa laajennetaan ja alueelle rakennetaan vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 8.12.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Maksu 960 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1231/07.00/2010 2/14 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Puolarmetsässä osoitteessa Puolarinportti 1 (Liite 1.). Kohdealueen naapurusto on metsäistä aluetta, lukuun ottamatta eteläpuolella olevaa tiealuetta ja pohjoispuolella olevaa siirtolapuutarhaa. Kiinteistö on merkitty asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS) ja alueella sijaitsee sairaala. Aluetta ympäröi ulkoilu- ja virkistysalue. Kohdealueen kaavaa uudistetaan parhaillaan. Sairaalaa laajennetaan ja alueelle rakennetaan vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja. Espoon kaupunki, Tekninen keskus. Puolarmetsän sairaala. Maaperän pilaantuneisuustutkimus. Ramboll Finland Oy, 17.6.2005. Ympäristötekninen tutkimus. Puolarintien täyttöalue, Espoo. WSP Environmental Oy, 8.12.2009. Espoon sairaalan laajennus ja seniorihanke. Puolarintien täyttöalueen lisätutkimus. WSP Environmental Oy, 30.9.2010. Espoon sairaalan laajennus ja seniorihanke. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. WSP Environmental Oy, 10.11.2010. Kohde sijaitsee luode-kaakko suuntaisessa savipeitteisessä kallioperän ruhjelaaksossa. Korkeuserot vaihtelevat alueella +7,21 - +21,63 välillä. Täyttöalueen tutkimusten yhteydessä todettiin täyttöalueen maaperässä olevan suuria kivenlohkareita noin 2 3 metrin syvyyteen saakka, jonka jälkeen alkaa hiekasta, siltistä ja savesta koostuva pohjamaa, Lohkareiden joukossa on soraa, hiekkaa ja silttiä sekä vähäinen määrä roskia, metallinpaloja, tiiliä tms. Lämpökeskuksen luona havaittiin noin kahden metrin syvyyteen asti täyttömaata, joka koostui sorasta, hiekasta, siltistä ja savesta. Alue sijaitsee luokitellulla I-luokan pohjaveden muodostumisalueella (Puolarmetsä 0104920). Alueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu pohja- tai orsivettä.
UUDELY/1231/07.00/2010 3/14 Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Kohteessa ei sijaitse pintavesiä. Noin 260 metrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen sijaitsee pieni lampi ja 200 metrin etäisyydellä kulkee pieni oja/puro. Kiinteistöllä on toteutettu ympäristöteknisiä tutkimuksia vuosina 2005, 2009 ja 2010. Tutkimuspisteiden sijainnit on merkitty liitteeseen 2. Toukokuussa 2005 toteutetut tutkimukset Lämpökeskuksen läheisyyteen kaivettiin viisi koekuoppaa. Koekuoppien lisäksi otettiin yksi kokoomanäyte pintamaasta alueella, jossa tietojen mukaan oli säilytetty jätteiden poltossa syntynyttä tuhkaa. Näytteistä määritettiin raskasmetallit kenttämittauksella. Kahdesta näytteestä analysoitiin raskasmetallien ja kahdesta näytteestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa. Koekuopasta 2 otetussa näytteessä (1 0,6 m) todettiin arseenin kynnysarvon ylitys (6 mg/kg). Pintamaasta otetussa näytteessä 6 todettiin lyijyn kynnysarvon ylitys 170 mg/kg. Syyskuussa 2009 toteutetut tutkimukset Täyttöalueelle kaivettiin kuusi koekuoppaa ja otettiin 17 maaperänäytettä. Näytteistä määritettiin kenttämittauksella raskasmetallipitoisuudet (As, Cu, Pb ja Zn). Lisäksi valituista näytteistä määritettiin kokonaishiilivetypitoisuus kenttämittauksella. Osasta näytteistä analysoitiin TerrAttesT-analyysillä yleisimmin tunnetut maaperän haitta-aineet. Analyysin perusteella neljästä näytteestä analysoitiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa. Koekuopasta KK1 otetuissa näytteissä todettiin PAH-yhdisteiden yhteispitoisuuden alemman ohjearvotason ylitys 37 mg/kg (1-2 m) ja arseenin pitoisuus 201 mg/kg (0 1 m), joka ylitti ylemmän ohjearvotason. Koekuopasta KK3 otetussa näytteessä todettiin myös ylemmän ohjearvon ylittävä arseenipitoisuus 120 mg/kg (1 2 m). Syyskuussa 2010 toteutetut tutkimukset Tutkimukset tarkoituksena oli rajata lisätutkimuksen pilaantunut täyttöalue. Kaikista näytteistä määritettiin raskasmetallien (As, Cu, Pb ja Zn) pitoisuudet kenttämittauksella. Neljästä näytteestä analysoitiin PAHyhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet laboratoriossa. Koekuopasta KK10 otetussa näytteessä todettiin arseenipitoisuus 6 mg/kg, joka ylitti kynnysarvon.
UUDELY/1231/07.00/2010 4/14 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustarpeen arviointi on toteutettu laadullisena arviointina. Nykyisessä käytössä ei alueella arvioinnin mukaan ole kunnostustarvetta. Alueelle tullaan rakentamaan asuinrakennuksia ja alueen käyttötarkoitus osin muuttuu. Alueen kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvotasoja. Alueelta poistetaan rakennustöiden vuoksi maa-aineksia syvemmältä kuin mihin pilaantuneisuus ulottuu. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Alueen maaperässä on kuitenkin runsaasti hienoainesta sekä jonkin verran orgaanista ainesta, jotka pidättävät haitta-aineita. Lisäksi alueen pilaantuneisuus on vähäistä ja pistemäistä, joten haitta-aineista ei katsota aiheutuvan leviämisriskiä pohjaveden mukana. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on pilaantuneiden massojen poistaminen eli massanvaihto. Puhdistustasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyä alempaa ohjearvotasoa. Kunnostettavien alueiden pinta-alaksi on arvioitu yhteensä noin 200 m 2 ja pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismääräksi alueella arvioidaan noin 180 m 3. Täyttöalueella kunnostettavia alueita on noin 180 m 2 suuruisella alueella noin 150 m 3. Lämpökeskuksen läheisyydessä pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan 10 20 m 3. Pilaantuneet maaainekset poistetaan alueelta lämpökeskuksen purkutöiden yhteydessä. Kunnostettava alue aidataan tarvittavissa määrin ja aidat varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostus toteutetaan rakennustöiden yhteydessä, todennäköisesti hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden alkua. Tavoitearvot ylittävät maa-ainekset kaivetaan pois ja kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Maaperässä on pilaantuneiden maa-ainesten joukossa paljon kivilouhetta, joka joudutaan poistamaan ja erottelemaan pilaantuneista maa-aineksista. Kaivantojen mahdollisessa täytössä voidaan käyttää maaperässä olevaa kivilouhetta tai puhdasta maata. Rakennussuunnitelman mukaan aluetta ei kuitenkaan tulla täyttämään. Kivilouhe esitetään kuitenkin hyödynnettäväksi alueella maatäytössä. Pilaantuneelta alueelta poistetaan rakentamisen takia maata ja louhitaan kalliota paikoin 10 metriä rakennustason saavuttamiseksi. Mikäli kunnostustavoitteet saavutetaan, ei jälkiseurantaa tarvita. Jos kunnostustavoitteisiin ei jostain rajoittavasta tekijästä johtuen päästä,
UUDELY/1231/07.00/2010 5/14 arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta riskinarvioinnin perusteella. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen etenemistä seurataan näytteenotolla. Kunnostustavoitteiden toteutuminen todetaan tarvittaessa laboratoriossa analysoitavin jäännöspitoisuusnäyttein. Kunnostustavoitteiden täytyttyä kunnostus lopetetaan. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja niille laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maan välivarastointia kiinteistöllä pyritään välttämään. Jos pilaantunutta maata kuitenkin joudutaan välivarastoimaan, se pyritään toteuttamaan päällystetyllä alueella. Jos varastointia joudutaan toteuttamaan päällystämättömällä alueella, varastoinnin jälkeen nuhraantunut pintamaa poistetaan. Varastointitapauksissa pilaantuneet maakasat peitetään yön ajaksi. Kaivun yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat jätteet kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Työsuojelu Työmaa-alueella saavat liikkua vain kunnostustyön suorittamiseen osallistuvat henkilöt asianmukaisin turva- ja suojalaitteiden varustautuneena. Mahdollisen massanvaihdon yhteydessä haitta-aineiden leviäminen estetään mm. kastelemalla ja puhdistamalla autojen renkaat ennen alueelta poistumista. Kaikki pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Työmaalla noudatetaan yleistä varovaisuutta. Työntekijät perehdytetään pilaantuneen maaperän kunnostuksen erityisluonteeseen. Työmaalle nimetään työsuojelukoordinaattori. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Pilaantuneen maaperän kunnostuksessa saattaa tulla eteen odottamattomia tilanteita. Tapaturmien välttämiseksi on tärkeää noudattaa työsuojeluohjeita. Mikäli kohteesta löytyy uusia haitta-aineita tai pilaantuminen osoittautuu ennakoitua laajemmaksi, informoidaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia. Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Urakoitsija ja kunnostuksenvalvoja pitävät työmaapöytäkirjaa. Urakoitsijan pöytäkirjaan voivat valvoja ja viranomaiset tehdä merkintöjä. Masso-
UUDELY/1231/07.00/2010 6/14 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet jen poiston aikana valvoja pitää omaa työmaapäiväkirjaa mm. näytteenotosta, kaivetuista maa-aineksista ja sijoituspaikoista. Kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta ilmoitetaan viranomaisille, muille asianomaisille ja naapurustolle. Odottamattomista tilanteista informoidaan välittömästi tilaajaa ja viranomaisia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Espoon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoossa osoitteessa Puolarinportti 1 (RN:o 49-22-400-1), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka arseenin tai lyijyn pitoisuudet tai PAH-yhdisteiden summapitoisuus tai yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym-
UUDELY/1231/07.00/2010 7/14 menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen kallioon päättymättömistä seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/1231/07.00/2010 8/14 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/1231/07.00/2010 9/14 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val-
UUDELY/1231/07.00/2010 10/14 Yleiset perustelut tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty arseenin kynnysarvoksi 5 mg/kg ja lyijyn kynnysarvoksi 60 mg/kg. Arseenin alemmaksi ohjearvoksi on säädetty 50 mg/kg ja lyijyn 200 mg/kg. PAHyhdisteiden summapitoisuudelle on säädetty kynnysarvo 15 mg/kg ja alempi ohjearvo 30 mg/kg. Lisäksi on säädetty kynnysarvot ja alemmat ohjearvot seitsemälle yksittäiselle PAH-yhdisteelle. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi arseenille, lyijylle ja PAHyhdisteille alemmat ohjearvotasot. Mikäli alueella todetaan kynnysarvot
UUDELY/1231/07.00/2010 11/14 ylittäviä pitoisuuksia muita kuin arseenia, lyijyä ja PAH-yhdisteitä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
UUDELY/1231/07.00/2010 12/14 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.
UUDELY/1231/07.00/2010 13/14 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Espoon kaupunki PL 111 02070 Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/1231/07.00/2010 14/14 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus