Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Samankaltaiset tiedostot
Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi

Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Toimenpiteet: tarkkailtava

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Puiden kuntoarvioraportti


Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Napapiirin luontokansio

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Metsänmittausohjeita

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Honnin padon korjaaminen

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Juurien kiinnitys / Puun sidonta

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

TIETOA TIMBERWISE-LAJITELMISTA

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pystypuusta lattialankuksi

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Juurien kiinnitys/ Puun sidonta

Rauduskoivun pystykarsintakoe

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA. Arno Tuovinen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Kirjanpainajatuhoriskit

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

TALOT HEINÄSARANKAARI

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

KIVA JA PANEELI-ÄSSÄ. Puu on kauneimmillaan kuultavaksi käsiteltynä

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Kuoren rakenne ja kemia

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI

Monimuotoinen metsäluonto


Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Monimuotoisuudelle arvokkaat ontot puut kaupunkialueilla. Onttojen runkojen esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät

Boknäs Yhdessä. OVH-hinnasto (sis. alv. 24%) Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin.

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

SUOMALAISET LAATUPARKETIT

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Transkriptio:

3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu kivetyksellä. Juuria on vaurioitettu kaivuutöiden yhteydessä jonkin verran. Sydänlahoa löytyi Tomograf-ja mikroporamittauksissa vähän. Vain Vuorijalavassa nr 4 on runsaammin sydänlahoa. Kuivia ja kuolleita oksia on jonkin verran. Muutamia isoja,kuivia oksia on myös. Nämä voivat pudotessaan aiheuttaa pahojakin vaurioita alla oleville. Turvallisuusvaatimukset tällä alueella ovat erittäin kovat. Jatkossa on näitä puita kohdeltava huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Raskaamman rakentamisen ajaksi on juuristoalueet ja rungot suojattava huolellisesti ja tehokkaasti. Puolinainen suojaaminen on yleistä, mutta se kostautuu myöhemmin. 1

1. Tilia x vulgaris / Puistolehmus 26 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 48,9 cm. Ympärysmitta 154 cm. Ääniaaltojen keskimääräinen kulkunopeuden laskeminen 1186 m/s johtuu huokoisemmasta manto puusta. Vaaleat kohdat reunoilla johtuvat pehmeämmän mantopuun ja kovemman sydänpuun tiheyseroista. Lahoa se ei ole. Ilmiön nimi on kärrynpyöräilmiö. Tyvi on terve. Terve puu lehmuksessa on noin 1200 m/s. Runsaasti sahauspintoja ja vesiversoja Vähän liian syvällä, täyttömaata. Tutkimuskuva näyttää hyvää puuta. Mikroporatutki mus 3 cm maasta etelästä näyttää myös hyvää puuainesta. Vaurioituneiden juurien kautta ei ainakaan vielä ole laho edennyt tyvelle. Runko: Paljon vesiversoja johtuen voimakkaista leikkauksista. Runsaasti pieniä leikkaushaavoja. Latvus: Vino puu. Runsaasti sahauspintoja. Kuivuneita oksia. Runsaasti sahauspintoja sensori 7 Puu on vielä hyvässä kunnossa. Tiivis maa Vähän liian syvällä, täyttömaata 2

2. Tilia x vulgaris / Puistolehmus 26 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 47,5 cm. Ympärysmitta 155 cm. Kestävä haaraliitos Ääniaallot 1230 m/s, erittäin kovaa sydänpuuta. Tästä kertoo Tomografian tuloksen erittäin tumma väri sydänpuussa. Tässäkin kyse kärrynpyöräilmiöstä. Terve puu lehmuksessa on noin 1200 m/s. Runsaasti sahauspintoja Runsaasti sahauspintoja Vähän liian syvällä, täyttömaata. Tutkimuskuva näyttää hyvää puuta. Mikroporatutki mus 5 cm maasta itäkaakosta näyttää myös hyvää puuainesta. Vaurioituneista juurista ei ole vielä tullut lahoa tyvelle. Runko: Paljon vesiverosja. Runsaasti sahauspintoja. Latvus: Vino puu. Kestävä haaraliitos. Runsaasti sahauspintoja. Vähän kuivuneita oksia. Puu on vielä hyvässä kunnossa. sensori 7 3

3. Ulmus glabra / Vuorijalava 29 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 77,1 cm. Ympärysmitta 254 cm. Ääniaallot ka. m/s on laskenut 1613 m/s. Terve puu vuorijalavassa on noin 1900 m/s. Isoja, kuolleita oksia sensori 8 Tutkimuskuva näyttää pienen lahoalueen lännessä 20 cm:n syvyydessä. Sensori 9 kohdalla pieniä muutoksia puuaineksessa. Muuten kovaa puuta. Lahoa on noussut vähän juurien kautta tyvelle. Mikroporatutki mus sensorien 4-5 välissä vahvistaa lahoalueen. Lahoa 27,5-34 cm:ssä. Katso liite. Alempana tyvellä maanrajassa mikroporatutki - mukset näyttävät enemmän lahoa. Pohjoisesta 15 cm maasta lahoa ja halkeamia 22-32,5 cm:ssä ja halkeaman 38 cm:ssä. Lounaasta 13 cm maasta lahoa 24,5-27,5 cm:ssä ja idästä 2 cm maasta hyvää puuainesta. Runko: Kunnossa. Kestävä haaraliitos Latvus: Epätasapainoinen. Kestävä haaraliitos. Runsaasti sahauspintoja. Pieniä ja isoja kuivu - neita oksia. sensori 1 sensori 10 Puu on kohtalaisessa kunnossa. Kasvanut hyvin umpeen 4

4. Ulmus glabra / Vuorijalava 29 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 77,7 cm. Ympärysmitta 246 cm. Ääniaallot ka. m/s on laskenut 1436 m/s. Terve puu vuorijalavassa on noin 1900 m/s. sensori 1 Vaakatasoinen pintaruhje. Tutkimuskuva näyttää laajaa sydänlahoa. Mikroporatutki mukset vahvistavat lahoalueen. Sensori 4 oikealta puolelta lahoa 19 cm:n jälkeen ja sensorien 11-12 välissä lahoa 11,5 cm:n jälkeen. Alempana tyvellä mikroporatutki mukset näyttävät 6 cm maasta kaakosta lahoa 16 cm:n jälkeen ja 8 cm maasta pohjoisesta lahoa 15 cm:n jälkeen. Lounaasta 8 cm maasta on halkeama 14 cm:ssä ja alentunutta puun tiheyttä 18-21,5 cm:ssä, sen jälkeen lahoa. Paljon lahoa tyvellä. Lahopylväs nousee runkoon. Runko: Lahoa rungosta. Kasvanut hyvin umpeen Kestävä haaraliitos Latvus: Epätasapainoinen. Kestäviä haaraliitoksia. Vähän kuivuneita oksia. Löysä irto-oksa. sensori 4 Pintaruhje Puu huonossa kunnossa. Heikko tyvi. Seuranta kolmen vuoden kuluttua. tai Poistetaan puolen vuoden sisällä. 5

5. Ulmus glabra / Vuorijalava 37 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 75,9 cm. Ympärysmitta 242 cm. Ääniaallot ka. m/s on laskenut 1521 m/s. Terve puu vuorijalavassa on noin 1900 m/s. sensori 5 Tutkimuskuva näyttää pienen lahoalueen sydänpuussa. Mikroporatutki mus sensori 6 oikealta puolelta vahvistaa lahoalueen. Halkeama 30 cm:ssä ja lahoa 37 cm:n jälkeen. Katso liite. Alempana tyvellä maanrajassa mikroporatutki - mukset näyttävät idästä 3 cm maasta lahoa 38,5 cm:n jälkeen ja etelästä 3 cm maasta halkeamia 27,5-39 cm:ssä ja 35-38 cm:ssä. Luoteesta 8 cm maasta hyvää puuainesta. Lahoa on nousemassa runkoon. Runko: Kunnossa. Iso leikkaushaava on kasvanut hyvin umpeen. Latvus: Vino puu. Kestäviä haaraliitoksia. Vähän kuivu neita oksia. Puu on kohtalaisessa kunnossa. sensori 3 Kestävä haaraliitos sensori 11 Kasvanut hyvin umpeen 6

6. Tilia x vulgaris / Puistolehmus 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 44,1 cm. Ympärysmitta 138 cm. Ääniaaltojen nopeuden keskimääräinen laskeminen 1094 m/s johtuu manto puusta. Kärrynpyöräilmiö näkyy tuloksessa. Terve puu lehmuksessa on noin 1200 m/s. Runsaasti sahauspintoja Tutkimuskuva näyttää hyvää puuta. Mikroporatutki mus 4 cm maasta lännestä näyttää myös hyvää puuainesta. Vaurioituneista juurista ei lahoa ole vielä tullut tyvelle. Runko: Runsaasti sahauspintoja ja vesiversoja. Vanha ruhje on kasvanut hyvin umpeen. Latvus: Epätasapinoinen. Runsaasti sahauspintoja. Vähän kuivuneita oksia. Puu on vielä hyvässä kunnossa. sensori 6 Runsaasti sahauspintoja Ruhje, kasvanut hyvin umpeen 7

7. Tilia x vulgaris / Puistolehmus 26 cm maasta (sensori 1, pohjoinen). Läpimitta 57,7 cm. Ympärysmitta 178 cm. Ääniaaltojen keskimääräinen laskeminen 1162 m/s johtuu manto puusta. Tuloksessa näkyy kärrynpyöräilmiö. Terve puu lehmuksessa on noin 1200 m/s. Runsaasti sahauspintoja Tutkimuskuva näyttää hyvää puuta sydänpuussa. Sensorien 8-9 välissä vain pieni alue vähän muuttunutta puuainesta. Mikroporatutki mus 5 cm maasta kaakosta näyttää myös hyvää puuainesta. Vaurioituneista juurista laho ei vielä ole aiheuttanut lahoa tyvellä. Runko: Runsaasti sahauspintoja ja vesiversoja. Vanha ruhje on kasvanut hyvin umpeen. Latvus: Vino puu. Runsaasti sahauspintoja. Pieniä ja isoja, kuivuneita oksia. Löysä irto-oksa portin yläpuolella. Kasvanut hyvin umpeen Puu on vielä hyvässä kunnossa. ttua. sensori 8 8