Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.11.2017 COM(2017) 772 final 2017/0309 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta FI FI

1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä joitakin kohdennettuja muutoksia unionin pelastuspalvelumekanismista, jäljempänä unionin mekanismi, annettuun neuvoston päätökseen N:o 1313/2013/EU, jonka nojalla Euroopan unioni tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelun alalla. Tarkoituksena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet unionissa ja sen ulkopuolella. Ehdotus pohjautuu yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteisiin, ja sen yleistavoitteena on varmistaa, että unioni voi tarjota kansalaisilleen Euroopassa ja sen ulkopuolella aiempaa parempaa kriisi- ja hätäapua. Ehdotuksessa todetaan, että katastrofien ennaltaehkäisyllä on olennainen rooli kriisi- ja hätäavun tarpeen rajoittamisessa. Unionin pelastuspalvelumekanismista päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklan mukaisesti hiljattain toteutetun väliarvioinnin 1 sekä muiden tuloksellisuusarviointien, kuten tilintarkastustuomioistuimen unionin pelastuspalvelumekanismista laatiman arvioinnin 2, mukaan mekanismi on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, jonka kautta voidaan ottaa käyttöön ja koordinoida apua, jota mekanismiin osallistuvat valtiot tarjoavat kriisitilanteissa unionin sisä- ja ulkopuolella. Mekanismi on konkreettinen osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Eräät näiden asiakirjojen perusteella tehdyt päätelmät sekä muu näyttö ovat kuitenkin nostaneet esiin tiettyjä aloja, joilla lainsäädännön muuttaminen on perusteltua. Operatiivinen kokemus on ollut tässä suhteessa keskeinen näkökohta ja merkittävä syy tämän aloitteen tekemiseen, sillä se on tuonut esiin nykyisen järjestelmän rajoitteita. Vuodesta 2013 lähtien Euroopan unionissa on tapahtunut suuri määrä katastrofeja, joissa on menetetty ihmishenkiä ja joilla on ollut haitallisia seurauksia niin kansalaisille, yrityksille, yhteisöille kuin ympäristöllekin. Avustustoiminta monien äskettäisten katastrofien yhteydessä on asettanut unionin pelastuspalvelumekanismin todelliselle koetukselle. Haasteita ovat asettaneet muun muassa pakolais- ja muuttoliikekriisin humanitaariset vaikutukset, puutteelliset voimavarat vuosien 2016 ja 2017 metsäpalokausina, joista jälkimmäinen oli erityisen pitkä ja intensiivinen ja aiheutti yli 100 ihmisen kuoleman, sekä Karibialla riehuneet hurrikaanit ja ankarat myrskyt ja tulvat EU:ssa. Mekanismin stressitestaus on ollut erityisen tiukkaa sellaisten laajojen hätätilanteiden aikana, jotka ovat vaikuttaneet yhtä aikaa useisiin jäsenvaltioihin. Tällaisissa tilanteissa se, että jäsenvaltiot osallistuvat vapaaehtoisesti avustustoimiin katastrofien yhteydessä, on ollut monesti riittämätöntä, ja vuoden 2017 alkupuolella julkaistussa valmiuksien puutteita käsittelevässä raportissa 3 eritellyt nykyiset puutteet tietyissä kriittisissä avustusvalmiuksissa ovat käyneet aivan liian ilmeisiksi. Silmiinpistävin esimerkki tästä on se, ettei EU:n yhteisillä voimavaroilla pystytty vastaamaan 1 2 3 ICF, Interim Evaluation of the Union Civil Protection Mechanism. 2014-2016, Final Report, elokuu 2017 (jäljempänä väliarviointi ). Väliarvioinnin loppuraportti on julkaistu seuraavassa osoitteessa: https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/eb41bfee-78c3-11e7-b2f2-01aa75ed71a1/language-en/format-pdf Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 33/2016: Unionin pelastuspalvelumekanismi: avustustoiminnan koordinointi on ollut EU:n ulkopuolella sattuneissa katastrofeissa suurelta osin vaikuttavaa, julkaistu seuraavassa osoitteessa: http://www.eca.europa.eu/lists/ecadocuments/sr16_33/sr_disaster_response_fi.pdf Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa saavutetusta edistyksestä ja niissä edelleen olevista puutteista, 17.2.2017. FI 1 FI

kaikkiin metsäpaloihin liittyviin avunpyyntöihin, joita oli 17. Pyynnöistä vain 10:een vastattiin, ja silloinkin viivästykset heikensivät toisinaan avun oikea-aikaisuutta. Tätä taustaa vasten on perusteltua tarkistaa kohdennetusti unionin pelastuspalvelumekanismia koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan puuttua mekanismin tämän hetken tärkeimpiin haasteisiin. Konkreettisesti tässä ehdotuksessa esitettävillä muutoksilla on tarkoitus saavuttaa seuraavat tavoitteet: a) Parannetaan ennaltaehkäisevän toiminnan tehokkuutta osana katastrofiriskin hallintasykliä ja vahvistetaan kytköksiä muihin EU:n toimintapolitiikkoihin katastrofien ehkäisyn ja katastrofiavun alalla. b) Vahvistetaan unionin ja jäsenvaltioiden yhteistä kykyä toimia katastrofien yhteydessä ja korjataan toistuvat ja uudet voimavaroja koskevat puutteet etenkin perustamalla unionin tasolla erityinen avustusvalmiuksien reservi resceu. Päätökset resceu:n voimavarojen käyttöön ottamisesta tekee komissio, jolla on myös määräys- ja valvontavalta. RescEU:n käytössä on valikoituja hätäapuvalmiuksia, joilla voidaan tarvittaessa reagoida maastopaloihin, tulviin, maanjäristyksiin ja terveyttä uhkaaviin hätätilanteisiin. Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tarvitaan myös kenttäsairaala, joka voidaan zika- ja ebolavirusten aiheuttamien epidemioiden kaltaisissa tilanteissa saada unionin sisällä tai sen ulkopuolella nopeasti käyttöön osana eurooppalaisia lääkintäapujoukkoja. Eurooppa on joutunut myös useiden terrori-iskujen kohteeksi. Hätäapuvalmiuden asettaminen saataville EU:n tasolla auttaa luomaan mittakaavaetuja ja vähentämään kustannuksia, koska kaikkien ei tarvitse tahollaan hankkia samoja resursseja. c) Varmistetaan, että hätäoperaatioita tukevat unionin mekanismin hallinnolliset menettelyt ovat joustavia ja tehokkaita. On laajasti tunnustettua, että eurooppalaista pelastuspalvelua on tarpeen lujittaa katastrofien, kuten äärimmäisten sääolojen, yleisyyden sekä sisäistä turvallisuutta koskevien uhkien perusteella. Tämän ehdotuksen taustalla on myös pelastuspalvelualan viranomaisten kanssa hiljattain yhdessä toteutettuja analyyseja ja tarkkoja pohdintoja havaituista puutteista. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Tämä ehdotus edistää yhtä niistä kymmenestä poliittisesta painopisteestä, jotka komissio asetti kaudelle 2015 2019, eli luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan oikeusalueen toteuttamista. Vastavuoroinen luottamus perustuu yhteisvastuun periaatteeseen, joka on päätöksen N:o 1313/2013/EU perustana. Sitä samoin kuin jaetun vastuun ja vastuuvelvollisuuden periaatteita lujitetaan tässä ehdotuksessa. Komission työskentelyä on viime vuosina ohjannut ja ohjaa tulevaisuudessakin pyrkimys luoda EU, joka suojelee. Nyt ehdotettavat muutokset ovat täysin yhdenmukaisia tämän laajan tavoitteen kanssa. Ehdotus perustuu nykyisestä järjestelmästä tähän mennessä saatuihin myönteisiin tuloksiin, ja sen tarkoituksena on korjata järjestelmän puutteet lujittamalla säännöksiä, jotta jäsenvaltioiden toimia tällä alalla voidaan tukea, koordinoida ja täydentää jatkossakin. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Unionin yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikilla asiaankuuluvilla EU:n politiikoilla ja välineillä kehitetään unionin voimavaroja, jotka liittyvät katastrofiriskien hallintaan eli katastrofien ennaltaehkäisyyn ja niihin varautumiseen sekä avustustoimiin ja katastrofeista toipumiseen. Tarkistettuun pelastuspalvelumekanismiin sisältyvät toimet ovat tämän FI 2 FI

tavoitteen mukaisia. Tarkistettu mekanismi ilmentää myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrättyä tavoitetta edistää jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Erityistä huomiota kiinnitetään huolelliseen koordinointiin sekä johdonmukaisuuteen sellaisten toimien kanssa, joita toteutetaan EU:n muiden politiikkojen, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisen, ja välineiden mukaisesti katastrofien ennaltaehkäisyn ja katastrofien riskien vähentämisen alalla. Tällaisia politiikanaloja ovat muun muassa koheesiopolitiikka, maaseudun kehittäminen, tutkimus ja terveys sekä muuttoliike- ja turvallisuuskysymykset. Ehdotuksella pyritään myös luomaan vahvempia yhteisvaikutuksia humanitaarisen avun politiikan kanssa erityisesti unionin ulkopuolella koetuissa hätätilanteissa. Millään unionin muiden politiikkojen alaan kuuluvalla säädöksellä ei voida tällä hetkellä saavuttaa tämän ehdotuksen tavoitteita. Näin ollen tällä alalla ei pitäisi olla toimien päällekkäisyyttä. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 196 artikla. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Jäsenvaltiot eivät pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin. Unionin pelastuspalvelumekanismi perustettiin, koska suurkatastrofit voivat ylittää minkä tahansa yksinään toimivan jäsenvaltion avustusvalmiudet. Mekanismin keskeisin piirre on huolellisesti koordinoidun ja nopean vastavuoroisen avun tarjoaminen jäsenvaltioiden välillä. Johdonmukaisuuteen ja yksinkertaistamiseen tähtäävien muutosten lisäksi ehdotuksessa esitetään muita mahdollisuuksia parantaa yhteistä kykyä varautua katastrofeihin ja reagoida niihin. Tämä on erityisen merkityksellistä silloin, kun tapahtuu yksi tai useampi niin laajasti vaikuttava katastrofi, että jäsenvaltioiden kriittisen määrän voimavarat ylittyvät samanaikaisesti, mikä saattaa lamauttaa niiden mahdollisuudet vastavuoroiseen auttamiseen. Tämä koskee myös voimavaroja, joita tarvittaisiin, jos tapahtuisi epätodennäköinen, mutta vaikutuksiltaan huomattava suurkatastrofi. Tällaisissa tapauksissa on selvää, että jäsenvaltiot eivät voi yksinään varmistaa riittävää avustustoimintaa, joten niiden toimia tukemaan ja täydentämään tarvitaan EU:n apua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 196 artiklan mukaisesti. Kun otetaan huomioon hyödyt, joita koituu ihmishenkien säästämisestä ja taloudellisten ja aineellisten sekä ympäristövahinkojen vähenemisestä, ehdotus tuottaa selkeästi EU:n lisäarvoa. Suhteellisuusperiaate Ehdotus rajoittuu siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä käsitellään puutteita, jotka on yksilöity väliarvioinnissa ja muissa hiljattain julkaistuissa pelastuspalvelumekanismin tuloksellisuutta arvioivissa asiakirjoissa (edellä mainitut FI 3 FI

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus unionin pelastuspalvelumekanismista 4 ja komission kertomus eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa saavutetusta edistyksestä ja niissä edelleen olevista puutteista 5 sekä EU:n riskikatsaus 6 ), ja ehdotetaan ratkaisuja neuvoston ja Euroopan parlamentin antaman valtuuden mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden hallinnollinen rasitus on vähäinen eikä ylitä sitä, mikä on ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Hallinnollista taakkaa vähentää lisäksi tiettyjen EU:n osarahoitusosuuksien yksinkertaistaminen ja yhteisrahoituksen poistaminen tietyiltä aloilta. Toimintatavan valinta Ehdotus päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Puutteet, jotka tällä ehdotuksella pyritään korjaamaan, ovat nousseet esiin operatiivisesta kokemuksesta sekä unionin pelastuspalvelumekanismin väliarvioinnin yhteydessä hiljattain toteutetun kattavan sidosryhmäkuulemisen 7 tuloksista. Kuulemisen yleisenä tavoitteena oli antaa kaikille asiaankuuluville sidosryhmille mahdollisuus esittää näkemyksensä unionin pelastuspalvelumekanismin toiminnasta sen täytäntöönpanokauden alkupuoliskolla. Erityisinä tavoitteina oli (a) (b) kerätä Euroopan kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä tuloksista, joita unionin pelastuspalvelumekanismin avulla on tähän mennessä saavuttu; määritellä eri painopisteiden merkitys katastrofiriskin hallinnassa, sellaisena kuin se koetaan eri puolilla EU:ta; (c) saada kohdennettua palautetta ja teknisiä neuvoja unionin pelastuspalvelumekanismin ensisijaisilta sidosryhmiltä; (d) kerätä unionin pelastuspalvelumekanismin väliarviointia tukevaa näyttöä kaikkien tärkeimpien arviointiperusteiden osalta. Kuulemisen aikana oltiin yhteydessä seuraaviin neljään keskeiseen sidosryhmään: Tahot, jotka toteuttavat unionin pelastuspalvelumekanismia: jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaiset, jotka osoittavat yksiköitä ja/tai asiantuntijoita eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin, jäsenvaltioiden muut pelastuspalveluviranomaiset, mekanismiin osallistuvien valtioiden 8 pelastuspalveluviranomaiset. 4 5 6 7 8 Ks. alaviite 2. Ks. alaviite 3. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Overview of Natural and Man-made Disaster Risks the European Union may face, 23.5.2017, SWD(2017) 176 final. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin pelastuspalvelumekanismin soveltamista vuosina 2014 2016 koskevasta väliarvioinnista, 30.8.2017, COM(2017) 460 final. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Montenegro, Norja, Serbia ja Turkki. FI 4 FI

Tahot, joihin unionin pelastuspalvelumekanismi vaikuttaa: vastaanottavat maat, jotka ovat saaneet unionin pelastuspalvelumekanismin tukea (EU, liittymisneuvotteluja käyvät maat, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja muut kolmannet maat), Euroopan parlamentti, alueiden komitea, paikallisviranomaiset. Tahot, joilla on unionin pelastuspalvelumekanismiin liittyviä intressejä: jäsenvaltioiden muut viranomaiset, osallistuvien valtioiden muut viranomaiset, YK:n erityisjärjestöt, Maailmanpankki, kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, säätiöt jne. Tahot, joilla on unionin pelastuspalvelumekanismin kannalta olennaista kokemusta (esim. katastrofiriskien hallinnasta): yliopistot/huippuosaamiskeskukset ja ajatushautomot pääasiassa osallistuvissa valtioissa. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö Tämän ehdotuksen perustana olevan väliarvioinnin suoritti ulkopuolinen arvioija syyskuun 2016 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana. Väliarviointi perustui kannanottoihin, jotka saatiin keskusteluissa osallistuvien valtioiden kanssa (pelastuspalvelualan komiteassa, pelastuspalvelualaa koskevassa neuvoston työryhmässä ja pääjohtajien kokouksissa). Siinä otettiin huomioon myös tiedot, jotka oli saatu avoimesta julkisesta kuulemisesta, unionin pelastuspalvelumekanismia koskevasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta ja komission kertomuksesta, joka koskee eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa saavutettua edistystä ja niissä edelleen olevia puutteita. Arviointi koostui kolmesta vaiheesta: i) valmistelu, johon kuului unionin pelastuspalvelumekanismin toiminnan tarkastelu asiakirja-aineiston perusteella sekä valmistelevat haastattelut vastuuvirkamiesten kanssa; ii) iii) tutkimus, johon kuului unionin pelastuspalvelumekanismin tärkeimpien sidosryhmien 9 kohdennettu kuuleminen sähköisten kyselyiden sekä kasvotusten ja puhelimitse toteutettujen haastattelujen avulla samoin kuin kolme tapaustutkimusta (Kyproksen metsäpalot, Virossa toteutettu harjoitus ja muuttoliikekriisi); analysointi ja yhteenveto, johon kuului tietojen triangulaatio, päätelmien ja suositusten laatiminen sekä itse kirjoitustyö. Edellä mainittu avoin julkinen kuuleminen toteutettiin verkossa kolmen kuukauden aikana (marraskuusta 2016 helmikuuhun 2017), ja siinä 130 vastaajaa eri puolilta Eurooppaa antoi palautetta unionin pelastuspalvelumekanismista. Raportti kuulemisen tuloksista julkaistiin maaliskuun 2017 lopussa. 10 Vaikutustenarviointi Ehdotuksesta ei ole laadittu vaikutustenarviointia, sillä ehdotettujen muutosten toteuttaminen on äärimmäisen kiireellistä. Tämä johtuu erityisesti vuoden 2017 metsäpalojen aikana korostuneista kriittisten voimavarojen puutteista Euroopan 9 10 Kuulemiseen vastasivat seuraavat sidosryhmät: pelastuspalveluviranomaiset 26 osallistuvasta valtiosta (sähköiset kyselyt), pelastuspalveluviranomaiset 17 osallistuvasta valtiosta (haastattelut), kansalliset koulutuskoordinaattorit 21 osallistuvasta valtiosta (sähköiset kyselyt), 137 asiantuntijaa, jotka ovat osallistuneet asiantuntijoiden vaihto-ohjelmaan, ja 23 unionin puolustuspalvelumekanismin kautta rahoitettujen hankkeiden vetäjää 13 osallistuvasta valtiosta (sähköiset kyselyt), 14 kansainvälistä kumppania, kuten YK:n erityisjärjestöjä, OECD, Maailmanpankki, Punainen Risti jne. (haastattelut), 15 EU:n toimielinten pääosastoa ja yksikköä (haastattelut). Raportti on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/echo/eucpm-consult_en FI 5 FI

tasolla. Tällaiset puutteet ovat vaikuttaneet merkittävästi EU:n mahdollisuuksiin avustaa katastrofeissa ja aiheuttaneet näin suuren määrän kuolonuhreja, raskaita taloudellisia vaikutuksia ja ympäristövahinkoja. Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen Ehdotettu tarkistus on laajuudeltaan ja luonteeltaan rajallinen, siinä otetaan tasapainoisesti huomioon jäsenvaltioiden edut ja se on oikeasuhteinen operatiivisiin tarpeisiin nähden. Koska kyse on olemassa olevan säädöksen tarkistamisesta, komissio on tarkastellut mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja vähentää rasitteita. Vaikka useita yksinkertaistamistoimia onkin nimetty, kuten edellä selitetään, niitä ei ole ollut mahdollista arvioida määrällisesti, sillä tiukan aikataulun vuoksi tietoa on saatu vain rajallisesti. Tällä ehdotuksella vähennetään byrokratiaa ottamalla käyttöön erityinen viite yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden määrien käytölle kuljetuskustannusten osarahoituksen yhteydessä. Lisäksi sillä yksinkertaistetaan nykyisiä hallinnollisia menettelyjä virtaviivaistamalla osarahoitusta koskevia sääntöjä. Yleisemmin ehdotuksen tarkoituksena on päivittää operatiivisia menettelyjä, jotta ne ovat tarkoitukseen soveltuvia ja joustavia sekä helppoja ymmärtää ja soveltaa. Näin varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada tukea ja apua unionin mekanismin kautta. Viimeaikaiset katastrofit ovat esimerkiksi osoittaneet, että unionin resurssit eivät välttämättä riitä laajaan toimintaan useisiin jäsenvaltioihin samanaikaisesti vaikuttavissa hätätilanteissa (esim. maastopalot, äärimmäiset sääilmiöt, laajamittaiset tulvat, maanjäristykset, ebolan kaltaiset epidemiat ja terrori-iskut). Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltiot eivät aina pysty tarjoamaan apua. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Kuten päätöksen N:o 1313/2013/EU 19 artiklassa todetaan, rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten vuosien 2014 2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä ovat 368,4 miljoonaa euroa. Tässä määrässä on 223,8 miljoonaa euroa otsakkeesta 3 Turvallisuus ja kansalaisuus ja 144,6 miljoonaa euroa otsakkeesta 4 Globaali Eurooppa. Lisäksi hallinnollisia ja henkilöstökuluja katetaan otsakkeesta 5 noin 52,5 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on kattaa edellä 1 jaksossa asetetut tavoitteet eli lujittaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisiä valmiuksia toimia katastrofeissa perustamalla unionin tasolla erityinen avustusvalmiuksien reservi resceu, jossa määräys- ja valvontavalta on komissiolla; kasvattaa (75 prosenttiin) eurooppalaisen reservin käyttöön osoitettavien voimavarojen osarahoitus, joka kattaa mukauttamisesta, korjaamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia; keskittyä paremmin ennaltaehkäisyyn ja parantaa johdonmukaisuutta EU:n muiden keskeisten politiikanalojen kanssa; ja tehostaa yhteistyötä naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. Ehdotuksella pyritään kasvattamaan unionin pelastuspalvelumekanismin rahoituspuitteita 280 miljoonalla eurolla kaudella 2018 2020. FI 6 FI

5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklan 2 kohtaa sovelletaan. Kohdassa säädetään, että rahoitustukea saavien toimien toteutusta seurataan säännöllisesti, jotta niiden täytäntöönpanoa voidaan seurata. Siinä säädetään komissiolle myös yleisempiä vaatimuksia arvioida päätöksen soveltamista ja antaa väli- ja jälkiarviointikertomukset sekä tiedonanto täytäntöönpanosta. Arviointien olisi perustuttava päätöksen 3 artiklassa säädettyihin indikaattoreihin. Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Tällä ehdotuksella muutetaan tiettyjä päätöksen N:o 1313/2013/EU artikloja edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa yhteisiä valmiuksia (ilmasammutusresurssit, suurtehopumput, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusresurssit, kenttäsairaalat ja hätälääkintäryhmät), jotta voidaan reagoida katastrofeihin ja auttaa jäsenvaltioita toimimaan katastrofeissa, jotka ovat viime vuosina yhä useammin vaikuttaneet Euroopan sosiaaliseen rakenteeseen. Tavoite saavutetaan seuraavasti: Luodaan erityinen avustusvalmiuksien reservi, resceu. Ehdotuksessa komissiolle annetaan selkeä valtuus hankkia omia operatiivisia voimavaroja ja toteuttaa järjestelyjä, joilla varmistetaan niiden nopea saaminen käyttöön. Tarkoituksena on luoda erityinen voimavarojen reservi, jonka avulla paikataan kansallisella tasolla ilmenneet puutteet. Voimavaroista, jotka on vuokrattu tai liisattu EU:n järjestelyjen kautta tai hankittu kokonaan EU-rahoituksella, tulee osa resceu:ta. Kaikki näiden voimavarojen kustannukset katettaisiin täysin EU-rahoituksella, ja EU vastaisi mekanismin aktivoimisen jälkeen niiden operatiivisesta valvonnasta ja päättäisi niiden käyttöönotosta. Lisävoimavaroja nimetään yhteistyössä resceuasiantuntijaryhmän kanssa. Vahvistetaan eurooppalaisia hätäapuvalmiuksia, joihin jäsenvaltiot voivat sitoa ennakkoon kansallisia avustusvalmiuksia (kuten kemiallisten, biologisten, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien uhkien havaitsemis- ja näytteenottoyksikkö, veden puhdistusyksikkö, metsäpalojen maasammutusyksikkö, veneitä käyttävä tulvapelastusyksikkö tai muut resurssit, kuten liikuteltavat laboratoriot). Eurooppalaiset hätäapuvalmiudet ovat edelleen unionin pelastuspalvelumekanismin keskeinen osa, ja niitä kutsutaan jatkossa Euroopan pelastuspalvelureserviksi. Tällä ehdotuksella tarkistetaan järjestelmää, jolla kannustetaan luovuttamaan voimavaroja Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön korottamalla osarahoitusosuuksia. Myös tukikelpoisia kustannustyyppejä tarkistetaan. Erityisesti uuden ehdotuksen mukaan Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön annettujen voimavarojen osalta korvataan 75-prosenttisesti kaikki kustannukset, jotka ovat syntyneet unionin pelastuspalvelumekanismin operaatioissa unionin sisällä. Tämä kattaa mukauttamisesta, korjaamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Minkälaista tahansa EU:n osarahoitusta saavat voimavarat on sisällytettävä Euroopan pelastuspalvelureserviin. Jotta järjestelmä olisi yksinkertaisempi ja voimavarojen saatavilla olo paremmin ennakoitavissa, Euroopan pelastuspalvelureservin ulkopuolisille voimavaroille ei enää myönnetä taloudellista tukea. Ehdotuksella lisätään myös kannustimia valmiuksien yhdistämiseen (esimerkiksi komissio kattaa reserviin lisättäviksi tarkoitettujen FI 7 FI

avustusresurssien kuljetuskustannukset jäsenvaltiosta toiseen ja tällaisten resurssien siirto- ja varastointikustannukset kolmansissa maissa). Toisen tavoitteen osalta kytköksiä ennaltaehkäisyn, varautumisen ja avustustoimien välillä on lujitettu yhdistämällä riskinarvioinnit riskinhallintasuunnitteluun ja edellyttämällä, että jäsenvaltiot toimittavat riskinhallintasuunnitelmansa komissiolle viimeistään 31. tammikuuta 2019. Sen varmistamiseksi, että kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä tehokkaita ennaltaehkäisykeinoja ja että resceu:ta ei käytetä kansallisten valmiuksien korvikkeena, komissiolla on myös mahdollisuus vaatia yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta erityisiä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia. Ennaltaehkäisysuunnitelmissa on oltava lyhyen aikavälin toimien lisäksi myös pidemmän aikavälin toimia, joilla pyritään yleisesti sopeutumaan ilmastonmuutoksen lisääntyviin vaikutuksiin. Lisäksi tulevan skenaariosuunnittelun olisi perustuttava riskinarviointeihin ja voimavarojen käyttöön, jolloin ennaltaehkäisyn, varautumisen ja avustustoimien välille syntyisi vahvempi tosiasiallinen yhteys. Johdonmukaisuutta unionin muiden katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyvien unionin välineiden kanssa vahvistetaan luomalla kytkös tämän mekanismin ja koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämispolitiikan ja terveys- ja tutkimuspolitiikkojen välille. Jäsenvaltioiden edistyminen ennaltaehkäisyn ja varautumisen alalla otetaan huomioon tehtäessä tämän alan rahoituspäätöksiä. Johdonmukaisuutta muiden katastrofiapuun liittyvien EU:n politiikkojen kanssa edistetään myös parantamalla unionin mekanismin ja muiden unionin välineiden (kuten humanitaarisesta avusta annetun asetuksen) nojalla myönnetyn rahoitusavun täydentävyyttä ja/tai samantahtisuutta. Tässä yhteydessä asetuksen (EU, Euratom) 966/2012 11 129 artiklan 1 kohtaa koskevalla poikkeuksella varmistetaan olemassa olevien rahoitusmahdollisuuksien parempi käyttö ja parannetaan jäsenvaltioiden avustustoimien tehokkuutta. Myös EU:n näkyvyyttä lisätään erityisellä artiklalla. Toisen tavoitteen suhteen ehdotuksessa on politiikan johdonmukaisuuden lisäämiseksi myös säännöksiä, joilla varmistetaan, että EU-rahoituksen maksamiseen unionin mekanismin kautta liittyy myös unionin riittävä näkyvyys. Tämä ehdotus luo myös mahdollisuuden kehittää erityinen verkostorakenne, EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto, jolla vahvistetaan unionin pelastuspalvelumekanismin koulutusosiota tiiviissä yhteistyössä vastaavien kansallisten rakenteiden kanssa. Kolmannen tavoitteen osalta ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja vähentämään siten viivytyksiä avun lähettämisessä. Nykyistä järjestelmää yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön vain yksi sellaisten avustusvoimavarojen luokka, joiden käyttö edellyttää osarahoitusta jäsenvaltioilta ja EU:n talousarviosta: Euroopan pelastuspalvelureservi. Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi otetaan kuljetuskustannusten osarahoituksen osalta käyttöön erityinen viite yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden määrien käytölle. Lisäksi ehdotuksessa on säännöksiä, joilla unionin mekanismin aktivoimisen enimmäisaika rajoitetaan 90 päivään (ellei muu ole perusteltua). Näin täsmennetään mekanismin laajuutta ja kannustetaan käyttämään voimavaroja välittömässä avustusvaiheessa. 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). FI 8 FI

2017/0309 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Unionin pelastuspalvelumekanismilla, jäljempänä unionin mekanismi, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1313/2013/EU 12, lisätään yhteistyötä unionin ja jäsenvaltioiden välillä ja helpotetaan pelastuspalvelualan koordinointia, jotta voidaan parantaa unionin avustustoimia luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä. (2) Samalla, kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. (3) Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat tapahtua missä tahansa maapallolla, monesti ilman varoitusta. Sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia katastrofeja tapahtuu yhä useammin ja kansallisista rajoista riippumatta, ne ovat yhä suurempia ja monimutkaisempia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat niitä. Katastrofien inhimilliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat seuraukset voivat olla valtavia. (4) Viimeaikainen kokemus on osoittanut, että tukeutuminen vapaaehtoisiin, unionin koordinoiman ja helpottaman vastavuoroisen avun tarjouksiin ei aina riitä varmistamaan, että käytettävissä on riittävät voimavarat, joilla voitaisiin vastata tyydyttävällä tavalla katastrofin kohdanneiden ihmisten perustarpeisiin tai turvata ympäristö ja omaisuus asianmukaisesti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun toistuvia katastrofeja tapahtuu jäsenvaltioissa samanaikaisesti eivätkä yhteiset voimavarat riitä. (5) Ennaltaehkäisy on keskeistä katastrofeilta suojautumisessa ja edellyttää lisätoimia. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi jaettava säännöllisesti riskinarviointeja ja tiivistelmiä 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924). FI 9 FI

katastrofien riskinhallintasuunnitelmistaan, jotta voidaan varmistaa katastrofinhallinnan yhdennetty lähestymistapa, jossa yhdistyvät ennaltaehkäisy, varautuminen ja avustustoimet. Lisäksi komission olisi voitava vaatia, että jäsenvaltiot toimittavat sille tietynlaisiin katastrofeihin liittyviä erityisiä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia etenkin, jotta voidaan maksimoida unionin yleinen tuki katastrofiriskien hallintaan. Hallinnollista rasitusta olisi vähennettävä ja ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistettava muun muassa varmistamalla tarvittavat kytkökset unionin muihin keskeisiin politiikan aloihin ja välineisiin, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1303/2013 13 johdanto-osan 2 kappaleessa lueteltuihin Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin. (6) On tarpeen vahvistaa yhteisiä mahdollisuuksia varautua katastrofeihin ja reagoida niihin erityisesti keskinäisen tuen kautta Euroopassa. Sen lisäksi, että vahvistetaan mahdollisuuksia, jotka ovat tarjolla eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien eli vapaaehtoisen reservin kautta, josta tästedes käytetään nimitystä Euroopan pelastuspalvelureservi, komission olisi myös perustettava resceu-reservi. Siihen olisi sisällytettävä nopeasti käyttöön saatavia hätäapuvalmiuksia, joilla voidaan reagoida maastopaloihin, suuriin tulviin ja maanjäristyksiin, sekä Maailman terveysjärjestön normien mukainen kenttäsairaala lääkintäryhmineen. (7) Jos käytettävissä olevat voimavarat eivät riitä mahdollistamaan tehokkaita avustustoimia katastrofien yhteydessä, unionin olisi voitava tukea jäsenvaltioita joko osallistumalla vuokraus- tai liisausjärjestelyjen rahoitukseen sen varmistamiseksi, että voimavarat saadaan nopeasti käyttöön, tai rahoittamalla näiden voimavarojen hankintaa. Tämä lisäisi tuntuvasti unionin mekanismin vaikuttavuutta, kun voitaisiin varmistaa, että voimavaroja on saatavilla erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa laajamittaisen ja moniin jäsenvaltioihin vaikuttavan katastrofin yhteydessä ei muutoin pystyttäisi toimimaan tehokkaasti. Sen, että unioni hankkii voimavaroja, pitäisi synnyttää mittakaavaetuja ja parantaa koordinointia katastrofeihin reagoitaessa. (8) Euroopan peruspalvelureservin vahvistaminen edellyttää tehokkaampaa unionin rahoitusta sekä valmiuksien mukauttamiseen ja korjaamiseen että käyttökustannuksien kattamiseen. (9) Koulutuksen ja harjoitusten tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ja jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisten ja -yksiköiden välisen yhteistyön tehostamiseksi on tarpeen perustaa nykyisiin rakenteisiin pohjautuva EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto. (10) Jotta resceu olisi toimintakykyinen, unionin mekanismin puitteissa toteutettavien toimien rahoittamiseksi olisi asetettava saataville lisää määrärahoja. (11) Unionin mekanismin menettelyjä on yksinkertaistettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada apua ja voimavaroja reagoidakseen luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin mahdollisimman nopeasti. 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320). FI 10 FI

(12) Jotta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä rahoitusvälineitä ja tukea jäsenvaltioita niiden tarjotessa apua etenkin unionin ulkopuolella tapahtuneiden katastrofien yhteydessä, olisi säädettävä poikkeuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 14 129 artiklan 1 kohdasta silloin, kun rahoitusta myönnetään päätöksen N:o 1313/2013/EU 21, 22 ja 23 artiklan nojalla. (13) On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja tehokkaasti ja lieventääkseen niiden vaikutuksia. Säännöksillä olisi lujitettava kytköksiä ennaltaehkäisyn, varautumisen ja unionin mekanismin kautta toteutettavien avustustoimien välillä. Lisäksi olisi varmistettava johdonmukaisuus unionin muun sellaisen asiaankuuluvan lainsäädännön kanssa, joka koskee ennaltaehkäisyä ja katastrofiriskien hallintaa, mukaan lukien rajat ylittävät ennaltaehkäisytoimet ja reagointi rajat ylittävien vakavien terveysuhkien 15 kaltaisiin uhkiin. Samoin olisi varmistettava johdonmukaisuus suhteessa kansainvälisiin sitoumuksiin, joita ovat muun muassa Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015 2030, Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. (14) Komissiolle päätöksellä N:o 1313/2013/EU tehtyä säädösvallan siirtoa olisi muutettava, jotta voidaan saada aikaan tehokkaat Euroopan unionin hätäapuvalmiudet (resceu). Komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä muun tyyppisten avustusvalmiuksien määrittelemiseksi todettujen riskien perusteella ja useita riskejä kattava lähestymistapa huomioon ottaen. (15) Jäsenvaltiot eivät yksin toimimalla voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (16) Päätös N:o 1313/2013/EU olisi sen vuoksi muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti: 1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti: e) lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä. b) Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti: 14 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1). FI 11 FI

a) edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnin, riskinhallintakykyään koskevan arvion ja yhteenvedon katastrofien hallintasuunnittelustaan; 2) Lisätään 4 artiklaan 12 kohta seuraavasti: 12. osallistuvalla valtiolla tarkoitetaan unionin mekanismiin 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti osallistuvaa kolmatta maata. 3) Korvataan 5 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti: a) toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on yhteisiä riskejä; 4) Muutetaan 6 artikla seuraavasti: a) Korvataan a ja b alakohta seuraavasti: a) kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla ja toimitettava ne komissiolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi; b) kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien perusteella ja ottaen huomioon c alakohdassa tarkoitetun riskinhallintakykynsä ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yleiskatsauksen; b) Lisätään toinen alakohta seuraavasti: Komissiolle on toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2019 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi yhteenveto riskinhallintasuunnittelun olennaisista tekijöistä sekä tietoa valituista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Lisäksi komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan sille erityisiä katastrofeihin liittyviä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia, joiden on katettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet. Unioni tarkastelee huolellisesti jäsenvaltioiden edistymistä katastrofien ennaltaehkäisemisessä ja niihin varautumisessa osana kaikkia tulevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisia ennakkoehtomekanismeja. c) Lisätään e alakohta seuraavasti: e) Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden keskuudessa, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille. 4) Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti: 1. Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä, jotta voidaan parantaa katastrofiapuoperaatioiden suunnittelua unionin mekanismin puitteissa muun muassa laatimalla skenaarioita katastrofiavun varalle 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun riskejä koskevan yleiskatsauksen perusteella, kartoittamalla voimavaroja ja laatimalla suunnitelmia avustusvalmiuksien käyttöönottoa varten. 5) Muutetaan 11 artikla seuraavasti: FI 12 FI

a) Korvataan otsikko seuraavasti: b) Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti: Euroopan pelastuspalvelureservi 1. Perustetaan Euroopan pelastuspalvelureservi. Se muodostuu jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien reservistä, ja siihen kuuluu yksiköitä, muita avustusvalmiuksia ja asiantuntijoita. 2. Komissio määrittää todettujen riskien perusteella Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä valmiustavoitteet. Komissio seuraa edistystä valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja jäljellä olevien puutteiden korjaamisessa ja kannustaa jäsenvaltioita korjaamaan kyseiset puutteet. Komissio voi tukea jäsenvaltioita 20 artiklan, 21 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti. c) Korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti: 7. Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä unionin mekanismin kautta toteutettaviin avustusoperaatioihin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta tehdyn pyynnön perusteella, paitsi jos jäsenvaltioita kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen. 8. Käyttöön otetut valmiudet pysyvät ne käyttöön antaneiden jäsenvaltioiden määräysvallassa ja valvonnassa, ja ne voidaan ottaa pois käytöstä, jos jäsenvaltioita kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen ja estää avustusvalmiuksien pitämisen käytettävissä. Tällaisissa tilanteissa on kuultava komissiota. Komissio avustaa tarvittaessa eri avustusvalmiuksien koordinoinnissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä 15 ja 16 artiklan mukaisesti. d) Lisätään 10 kohta seuraavasti: 10. Viittauksia eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin ja vapaaehtoiseen reserviin on pidettävä viittauksina Euroopan pelastuspalvelureserviin. 6) Korvataan 12 artikla seuraavasti: resceu 1. Perustetaan resceu tarjoamaan hätäapua silloin, kun olemassa olevat voimavarat eivät riitä varmistamaan tehokasta reagoimista katastrofeihin. 2. Siihen sisältyvät seuraavat valmiudet: a) metsäpalojen ilmasammutusyksiköt b) suurtehopumppausyksiköt c) taajama-alueiden etsintä- ja pelastusyksiköt d) kenttäsairaala ja hätälääkintäryhmiä. 3. Komissio voi ostaa, vuokrata ja/tai liisata valmiuksia ja/tai muulla tavoin sopia valmiuksista, jotka voidaan ottaa käyttöön 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. FI 13 FI

4. Todettujen riskien perusteella ja useita riskejä kattava lähestymistapa huomioon ottaen komissiolla on 30 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla määritellään 2 kohdassa yksilöityjen valmiuksien lisäksi tarvittavien avustusvalmiuksien lajeja ja tarkistetaan tarvittaessa resceu:n kokoonpanoa. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa on varmistettava. Jos erittäin kiireelliset syyt sitä edellyttävät tapauksissa, joihin liittyy katastrofi tai välittömästi uhkaava katastrofi, tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 31 artiklassa säädettyä menettelyä. 5. Komissio määrittää laatuvaatimukset avustusvalmiuksille, jotka kuuluvat resceu:hun. Laatuvaatimusten perustana ovat vakiintuneet kansainväliset standardit, mikäli sellaisia on jo olemassa. 6. Komissio varmistaa, että 2 kohdassa tarkoitetut valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa. 7. RescEU:n avustusvalmiudet ovat käytettävissä avustusoperaatioihin unionin mekanismin puitteissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen. Päätöksen niiden käyttöön ottamisesta tekee komissio, jolla on myös määräys- ja valvontavalta resceu:n valmiuksiin. 8. Jos resceu:n resurssit otetaan käyttöön, komissio sopii apua pyytäneen jäsenvaltion kanssa niiden operatiivisesta käyttöönotosta. Apua pyytäneen jäsenvaltion on helpotettava omien voimavarojensa ja resceu:n toimien koordinointia operaatioiden aikana. 9. Komissio avustaa tarvittaessa eri avustusvalmiuksien koordinoinnissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä 15 ja 16 artiklan mukaisesti. 10. Jos komissio hankkii kalustoa, esimerkiksi metsäpalojen ilmasammutusyksiköitä, ostamalla, liisaamalla tai vuokraamalla, huolehditaan seuraavista seikoista: a) komission ostaman kaluston rekisteröimisestä jossakin jäsenvaltiossa on määrättävä komission ja kyseisen jäsenvaltion välisessä sopimuksessa; b) komission liisaama tai vuokraama kalusto on rekisteröitävä jäsenvaltioon. 11. Jäsenvaltioille ilmoitetaan resceu:n valmiuksien operatiivisesta tilasta yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta. 7) Lisätään 12 a artikla seuraavasti: 12 a artikla Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Komissio tiedottaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistyksestä 11 ja 12 artiklan täytäntöönpanossa. 8) Korvataan 13 artiklan otsikko ja 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto 1. Komissio perustaa asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoiden ja -elinten verkoston, joka muodostaa yhdessä komission kanssa EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston. FI 14 FI

Verkosto suorittaa seuraavia tehtäviä koulutuksen, harjoitusten, saatujen kokemusten ja osaamisen jakamisen alalla, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osaamiskeskusten kanssa: 9) Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti: 1. Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve. 10) Korvataan 16 artiklan 1 kohta seuraavasti: 1. Kun unionin ulkopuolella tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen maa voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Apua voidaan pyytää myös Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen taikka alalla toimivan kansainvälisen järjestön välityksellä, tai ne voivat itse pyytää apua. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve. 11) Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti: 1. Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten kaudella 2014 2020 ovat 631 566 000 euroa käypinä hintoina. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 3 Turvallisuus ja kansalaisuus otetaan 480 630 000 euroa käypinä hintoina ja otsakkeesta 4 Globaali Eurooppa 150 936 000 euroa käypinä hintoina. 12) Lisätään 20 a artikla seuraavasti: 20 a artikla Näkyvyys Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä unionille, myös sen tunnukselle niissä valmiuksissa, joita tarkoitetaan 11 ja 12 artiklassa ja 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa. 13) Muutetaan 21 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti: j) resceu:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti; b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti: c) i) Korvataan c alakohta seuraavasti: kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että avustusvalmiuksia parannetaan tai korjataan käyttövalmius- ja saatavuustilaan, jotta niitä voidaan antaa käytettäviksi Euroopan pelastuspalvelureservin osana, hyväksyntäprosessin kuluessa laadittujen Euroopan pelastuspalvelureserviä koskevien laatuvaatimusten ja tarvittaessa suositusten mukaisesti, jäljempänä mukauttamiskustannukset. Kyseisiin kustannuksiin voi sisältyä kuluja, jotka liittyvät kaluston käyttöön sekä yksiköiden ja muiden avustusvalmiuksien yhteentoimivuuteen, riippumattomuuteen, omavaraisuuteen, siirrettävyyteen ja FI 15 FI

pakkauksiin, samoin kuin muita tarpeellisia kustannuksia sillä edellytyksellä, että ne liittyvät nimenomaan siihen, että valmiudet ovat osa Euroopan pelastuspalvelureserviä. Mukauttamiskustannukset voivat kattaa: i) 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista avustusvalmiuksien parantamisen yhteydessä, jos tämä on enintään 50 prosenttia niiden keskimääräisistä kehittämiskustannuksista; ii) 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista korjaamisen yhteydessä. Avustusvalmiudet, jotka saavat rahoitusta i alakohdan nojalla, liitetään Euroopan pelastuspalvelureserviin vähintään 5 vuodeksi ja avustusvalmiudet, joita tuetaan ii alakohdan nojalla, vähintään 10 vuodeksi, paitsi jos niiden taloudellinen elinkaari on lyhyempi. Mukauttamiskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista tai kertasuorituksista, jotka määritellään valmiuslajin mukaan. ii) Kumotaan d alakohta. c) Lisätään kohdat seuraavasti: 3. Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat sen varmistamisesta, että resceu:n voimavarat ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa, kun niitä tarvitaan katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin vuoksi unionissa tai osallistuvassa valtiossa. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin on sisällyttävä tilanteen mukaan: (a) (b) (c) kustannukset, jotka liittyvät resceu:n valmiuksien hankkimiseen, vuokraamiseen tai liisaamiseen; kustannukset, jotka liittyvät resceu:n valmiuksien käyttämiseen, kuljetus mukaan luettuna; kustannukset, jotka liittyvät resceu:n valmiuksien käytön kannalta tarpeellisten palveluiden hankkimiseen julkisilta tai yksityisiltä tahoilta. 4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään tarvittaessa valmiusluokan tai -lajin mukaan. 14) Muutetaan 23 artikla seuraavasti: a) Korvataan otsikko seuraavasti: Tarvikkeisiin ja operaatioihin liittyvät tukikelpoiset toimet b) Korvataan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti: 2. Unionin osuus Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön sidottuihin voimavaroihin annetusta rahoitustuesta rajoittuu 75 prosenttiin kustannuksista, joita syntyy valmiuksien käytöstä, myös kuljetuksesta, katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin yhteydessä unionissa tai osallistuvassa valtiossa. FI 16 FI

3. Unionin osuus kuljetukseen annetusta rahoitustuesta voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka liittyvät Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sidottujen avustusvalmiuksien kuljettamiseen silloin, kun ne otetaan käyttöön katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin yhteydessä unionin ulkopuolella 16 artiklan mukaisesti. 4. Unionin rahoitustuki, joka annetaan Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön 11 artiklan mukaisesti ennakkoon sidotuille kuljetusvoimavaroille, voi lisäksi kattaa enintään 100 prosenttia a, b, c ja d alakohdassa kuvatuista tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jos tämä on tarpeen jäsenvaltioiden avun yhdistämiseksi operatiivisesti tehokkaalla tavalla ja jos kustannukset liittyvät johonkin seuraavista: a) lyhytaikainen varastokapasiteetin vuokraaminen jäsenvaltioiden avun väliaikaista säilyttämistä varten niiden koordinoidun kuljettamisen helpottamiseksi; b) kuljetus apua tarjoavasta jäsenvaltiosta jäsenvaltioon, joka helpottaa niiden koordinoitua kuljettamista; c) jäsenvaltioiden avun uudelleen pakkaaminen käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tai erityisten operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi; tai e) yhdistetyn avun paikallinen kuljetus, siirto ja varastoiminen koordinoidun toimittamisen varmistamiseksi apua pyytävässä maassa olevassa lopullisessa kohteessa. e) Lisätään kohta seuraavasti: 8. Kuljetuskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään kustannusluokan mukaan. 15) Korvataan 26 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: 1. Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavat toimet eivät saa tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Tästä poiketen tämän päätöksen 21, 22 ja 23 artiklan nojalla myönnetty rahoitustuki ei estä rahoitusta, jota myönnetään unionin muista välineistä niissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisen rahoitustuen hakijat ja edunsaajat antavat komissiolle tiedot muista lähteistä, myös unionin yleisestä talousarviosta, saatavasta rahoitustuesta ja vireillä olevista tällaista tukea koskevista hakemuksista. 2. Muiden unionin välineiden, kuten koheesiopolitiikkaa, maaseudun kehittämistä, tutkimusta ja terveyttä sekä muuttoliike- ja turvallisuuskysymyksiä tukevien välineiden kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen. Humanitaaristen kriisien yhteydessä kolmansissa maissa toteutettavien avustustoimien osalta komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitetut toimet ovat johdonmukaisia asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa ja täydentävät niitä. 16) Korvataan 28 artiklan 3 kohta seuraavasti: FI 17 FI