Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217 Asta Laari RAPORTTI 218 nro 829/18
Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217 Tutkimusraportti nro 829/18, 1.1.218 Laari, A. 218. Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 829/18. 11 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Asta Laari, tutkija, FM Tilaaja: Oriveden kaupunki
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN SUORITUS... 1 3. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 4. VUODEN 217 SÄÄOLOT... 3 5. TARKKAILUTULOKSET... 4 5.1 Oriselän vedenlaatu (V13A)... 4 5.1.1. Talvikerrosteisuus... 4 5.1.2. Kesäkerrosteisuus... 6 5.2 Pappilanselän vedenlaatu (V11A)... 8 5.3 Neulaniemen vedenlaatu (V11)... 9 5.4 Koljonselän vedenlaatu (V12)... 1 6. YHTEENVETO... 1 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta Liite 3. Puhdistamon kuormituskuvaajat
Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217 1. Johdanto Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Oriselkään, jonka vedet laskevat Venehjokea pitkin Längelmäveden Pappilanselkään. Oriselän alueella on lukuisia pieniä Oriselkään laskevia järviä ja lampia, kuten Kirkkolahti, Oripohjanjärvi, Myllyhauta ja Lahnus. Oriselkä kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja sijaitsee Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueelle kuuluvalla Oriselän alueella (35.741). Oriselän alueen pinta-ala on 226,57 km 2, järvisyys 8,8 % ja keskivirtaama 2,1 m 3 /s. Oriselän pinta-ala on 2,58 km 2, keskisyvyys 6,7 m ja maksimisyvyys 25,6 m. Tiedot on poimittu ympäristöhallinnon ylläpitämästä Hertta-tietokannasta sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä ja ylläpitämästä Vesistömallijärjestelmästä. Oriselkä on järvityypiltään pieni humusjärvi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa sen ekologinen tila on tyydyttävä. Jätevesien vaikutuksia Oriselkään tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa KVVY Tutkimus Oy (KVVY) Oriveden kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. 2. Tarkkailun suoritus Tarkkailuohjelma on Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen Pirkanmaan ELY-keskus) hyväksymä. Vuonna 1994 tarkkailuohjelmaan tehtiin joitain tarkistuksia Oriselän ja Koljonselän osalta (Hämeen ympäristökeskuksen kirje 2.1.1995 nro 395Y196/123). Tarkkailuohjelman mukaan Oriselältä (13A) otetaan näytteet alku- ja lopputalvella sekä alku- ja loppukesällä. Pappilanselältä (11A) ja Neulaniemestä (11) näytteet otetaan lopputalvella ja loppukesällä.
2 Kolmen vuoden välein tarkkailu toteutetaan laajempana, jolloin se sisältää perustarkkailun lisäksi näytteenotot Koljonselällä (V12) lopputalvella ja loppukesällä sekä rehevyysselvityksen (ORKKPT). Rehevyysselvitysnäytteet otetaan Oriselältä, Pappilanselältä, Neulaniemestä ja Koljonselältä -2 metrin syvyydeltä kokoomanäytteenä kesän aikana kuusi kertaa. Laajempi tarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 215, ja vuonna 217 oli vuorossa perustarkkailu. Epähuomiossa näytteet otettiin kuitenkin myös Koljonselältä. Muuten näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 2.1). Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vedenlaatumuuttujat. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Taulukko 2.1. Havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna 217. 217 2.1. 13.3. 15.6. 29./3.8. ORKK/13A Oriselkä V13A x x x x ORKK/11A Längelmävesi 11a Pappilanselkä x x ORKK/11 Neulaniemi V11 x x ORKK/V12 Koljonselkä V12 x x 3. Jätevesikuormitus Tähtiniemen puhdistamolla käsitellään Oriveden kaupungin keskusta-alueen jätevedet sekä vuodesta 212 alkaen myös Hirsilän ja Juupajoen jätevedet. Verkoston liittyjämäärä on noin 6 asukasta. Lisäksi puhdistamolla käsiteltiin vuonna 217 sakokaivolietteitä 1172 m 3 ja umpikaivolietteitä 224 m 3. Myös Eräjärven puhdistamon tiivistetyt lietteet ja Juupajoen kunnalta vastaanotetut tiivistetyt lietteet käsiteltiin puhdistamon lieteprosessissa. Eräjärven puhdistamon toiminta loppui kesällä 217, ja verkostoalueen jätevedet on 28.6.217 alkaen johdettu Tähtiniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Tähtiniemen puhdistamoa saneerattiin vuosina 212 213, minkä myötä puhdistamon ilmastus- ja selkeytystilavuus kasvoi. Tämä onkin näkynyt sitä seuranneiden vuosien erinomaisessa puhdistustuloksessa (taulukko 3.1). Puhdistamon puhdistustulos oli vuonna 217 kaikilta osin ympäristöluvan edellyttämällä tasolla ja myös yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/26) edellyttämä puhdistustulos saavutettiin kaikilta osin. Poistuva typpi oli lähes kokonaan vesistössä happea kuluttamattomassa nitraattimuodossa. Tähtiniemen puhdistamon toimintaa käsitellään tarkemmin erillisessä vuosiraportissa (Juusela 218).
3 Taulukko 3.1. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolta Oriselkään johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina 2 217. Virt. BOD7-ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi m3/d mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% 2 1816 3,6 6,4 98,24,44 96 22 4 38 1,1 3,2 98 21 17 2,6 4,4 99,2,34 97 17 29 55 1,5 2,6 96 22 149 2,2 3,3 99,19,28 98 18 27 59 2,2 3,3 95 23 143 2,4 3,5 99,21,3 98 33 47 37,6,8 9 24 246 2,8 5,8 99,16,33 98 22 45 39 1,5 3,1 96 25 183 2,3 4,3 99,23,42 98 23 43 48 1,2 2,2 98 26 188 4, 7,5 98,23,43 97 32 6 25 1,7 3,2 9 27 188 3,2 6, 99,27,5 96 3 56 34 1, 1,9 98 28 257 2,9 7,5 98,31,79 95 22 57 37 1,2 3,1 97 29 1679 4, 6,8 99,22,37 98 3 5 49 6,5 11, 9 21 187 4,2 7,9 98,24,45 98 26 49 51 2,7 5, 95 211 198 5,1 1, 99,28,56 97 25 49 53 3,4 6,7 93 212 22 15, 3, 93,44,89 94 32 64 31 6,4 13, 86 213 193 1,9 3,6 99,11,22 99 32 61 37,9 1,7 99 214 184 1,7 3,1 1,13,24 99 36 67 4,5,9 99 215 21 2, 4,1 99,14,29 98 35 74 25,5 1, 99 216 28 2,8 5,8 99,18,37 98 36 74 3 1,1 2,2 98 217 213 3, 6,4 99,22,46 97 34 72 35,5 1,1 99 4. Vuoden 217 sääolot Joulukuu 216 oli leuto ja sateinen, mutta lämpötila alkoi kylmetä heti vuoden vaihduttua. Tammikuu oli tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi (kuva 4.1). Sateet tulivat ajoittain vetenä. Helmikuu oli myös tavanomaista leudompi ja sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Helmikuun lopulla sää lämpeni ja sateet tulivat Etelä-Suomessa vetenä. Maaliskuu oli pääosin tavanomaista lämpimämpi muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Sademäärä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen. Maaliskuun aikana lumien sulaminen oli jo hyvässä vauhdissa maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuukin alkoi melko tavanomaisten lämpötilojen saattelemana, mutta kuukauden puolivälin tienoilla tuli noin viikon kestänyt selvästi keskimääräistä kylmempi jakso. Päivälämpötilat jäivät tällöin Etelä-Suomessakin nollan asteen tuntumaan, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi ja kuivempi. Kuun puolivälissä saatiin vielä lumisateita ja noin puolet maasta oli vielä lumen peitossa. Myöhäinen kevääntulo viivästytti jäiden lähtöä. Kuun puolivälin jälkeen sää alkoi lämmetä. Lämpötila laski vielä loppukuusta yöllä maanpinnassa etelää myöten paikoin pakkaselle. Päivällä mitattiin Etelä-Suomessa ylimmillään noin 2 astetta. Kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä koleammat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Pilviset olosuhteet pitivät päivälämpötilat alhaisina, mutta toisaalta yölämpötilat korkeina, jolloin
4 keskilämpötila oli melko tavanomainen lähes koko maassa. Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Syyskuun alussa oli poutaista ja vuodenaikaan nähden melko lämmintä, mutta kuukauden keskivaiheilla sää muuttui sateisemmaksi. Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin paikoin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia. Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan maata. Eniten satoi maan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertymät olivat useita kymmeniä millimetrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja myös Etelä-Suomeen saatiin kuun loppupuolella muutamaksi päiväksi lumipeite. Sää jatkui keskimääräistä lauhempana ja sateisena marraskuussa. Ajoittain satoi lunta, joka kuitenkin suli pois. Joulukuu oli tavanomaista leudompi ja lähes koko maassa tavanomaista sateisempi. Paikoin sademäärät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä maan etelä- ja keskiosassa. mm 16 Jämsä, Halli 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 216 217 1981-21 Kuva 4.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 216 ja 217 sekä pitkän ajan keskiarvo Jämsän Hallin säähavaintoasemalla. Lähde: Ilmatieteen laitos. 5. Tarkkailutulokset 5.1 Oriselän vedenlaatu (V13A) 5.1.1. Talvikerrosteisuus Jätevedet kerääntyvät talvisin suuremman tiheytensä takia Oriselän alusveteen. Tämä näkyi alusvedessä korkeampina kokonaistyppipitoisuuksina (32-45 µg/l) myös talvella 217. Suurin osa typestä oli nitraattitypen muodossa eivätkö ammoniumtyppipitoisuudet olleet koholla. Vesistötulokset tukevat siten jätevedenpuhdistamon seurantatuloksia, joiden perusteella voitiin todeta jätevesien nitrifioinnin olevan tehokasta. Päällysvedessä ei nytkään todettu jätevesien vaikutuksia. Sähkönjohtavuus (4,9-6,2 ms/m) oli luonnonvesien tasoa ja fosforipitoisuus vaihteli 23-28 µg/l. Alusveden happipitoisuudet laskivat talven
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 5 aikana, mutta happea riitti lopputalvestakin pohjan läheisyydessä ja happitilanne oli kokonaisuutena hyvä (kuva 5.1). Päällysveden hygieeninen laatu oli molemmilla tarkkailukerroilla hyvä. Lopputalvi mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m 16 14 12 1 8 6 4 2 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 Kuva 5.1. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina 198 217. Pohjan happitilanne on 2-luvulla vaihdellut paljonkin, mutta on kuitenkin ollut huomattavasti aiempaa parempi nitrifikaation käynnistymisen (v. 1997) jälkeen (kuva 5.1). Jätevesillä on nykyään pääsääntöisesti vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen. Myös fosforipitoisuus on laskenut selvästi (kuva 5.2). Etenkin pohjanläheiset ja väliveden (1 15 m) pitoisuudet ovat pienentyneet. Jätevedenpuhdistamon kuormitus kohdistuu purkuputkesta juuri väliveteen ja sitä kautta myös syvimpään vesikerrokseen. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.2. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina 198 217.
1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 6 Happea kului alusvedestä ennen nitrifioinnin aloittamista (v. 1994 1996) tammi-maaliskuussa keskimäärin 24 8 kg. Talvella 217 sitä kului 15 496 kg (221 kg/d). Hapen kulutus johtuu rehevyydestä ja järven humuspitoisuudesta, sillä puhdistamon suora orgaaninen kuormitus oli keskimäärin vain noin 6,4 kg/d. Fosforisisältö oli laskennallisesti alkutalvella koko vesimassassa 589 kg, josta alusvedessä oli 28 kg. Fosforisisältö laski talven aikana kokonaisuudessaan 96 kg. Oriselän fosforisisältö on vähentynyt tarkkailujakson aikana selvästi (kuva 5.3), mitä selittää puhdistamon aiheuttaman fosforikuormituksen pienentyminen. Lisäksi jätevesien nitrifioinnin aloittaminen on parantunut happitilannetta, minkä ansiosta sisäinen kuormitus on pienentynyt. Typpisisältö oli laskennallisesti alkutalvella 32 14 kg koko vesimassassa, josta alusvedessä oli 14 354 kg. Tulosten mukaan typpisisältö lisääntyi alusvedessä talven aikana noin 7486 kg (17 kg/d). Määrä on suurempi kuin jäteveden keskimääräinen kuormitus (72 kg/d). Kokonaistyppisisältö on pysynyt 21-luvulla samalla tasolla. Vuoden 216 ja 217 maksimiarvot olivat kuitenkin aiempaa suurempia (kuva 5.3). 2-luvun alussa typpisisältö oli kasvussa, mikä oli seurausta puhdistamon typpikuormituksen lisääntymisestä. Typpeä on peräisin myös hajakuormituksesta. Nykyisin myöskään hapettomia olosuhteita vaativaa denitrifikaatiota ei tapahdu alusvedessä happitilanteen parannuttua selvästi. Jätevesien nitrifiointi on kuitenkin vähentänyt oleellisesti alusveden ammoniumtyppimäärää. Vuonna 217 alusveden ammoniumtyppisisältö oli lopputalvella 62 kg. Ammoniumtyppeä on nykyään huomattavasti vähemmän kuin 199-luvulla, jolloin vuosina 1993 1996 määrä oli jopa 25 39 kg. kg P 1 Fosfori kg N 45 Typpi 9 4 8 35 7 6 5 4 3 3 25 2 15 2 1 1 5 Kuva 5.3. Oriselän vesimassan fosfori- ja typpisisältö vuosikeskiarvona sekä havaintokuukausien minimi- ja maksimiarvot vuosina 1988 217. Kesäkuun 5 m pitoisuudet on ennen vuotta 217 laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona. 5.1.2. Kesäkerrosteisuus Kesällä Oriselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden fosforimäärä (2-21 µg/l) viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. Levämäärä oli kuitenkin rehevälle järvelle ominainen (klorofylli-a 13-18 mg/m 3 ). Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli luonnontasosta koholla ja vastasi alkukesästä ekologisessa luokittelussa välttävää tilaa (pienet humusjärvet, Aroviita ym. 212). Loppukesästä typpipitoisuus oli kuitenkin laskenut ja oli ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tilassa. Fosforipitoisuuden perusteella tila oli sekä alku- että loppukesästä hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli loppukesällä hyvä.
7 Alusvedessä jäteveden vaikutukset näkyivät lähinnä korkeahkoina typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Parempien sekoittumisolosuhteiden ansiosta pitoisuudet ovat kesäisin talvea alhaisemmat. Maksimipitoisuudet mitattiin loppukesällä tavanomaiseen tapaan 1 metrin syvyydellä, joten jätevedet levisivät välivedessä. Myös sähkönjohtavuus oli koholla 1 metrissä. Alkukesästä vesimassa oli sekoittuneempaa ja pitoisuudet samankaltaisia koko alusvedessä. Levätuotanto kulutti typpeä päällysvedestä. Ammoniumtyppipitoisuudet eivät olleet päällysvedessä koholla. Pohjan läheisyydessä pitoisuus oli korkeimmillaan kesäkuussa 11 µg/l. Jätevesillä ei ollut vaikutusta alusveden fosforipitoisuuteen, koska minimipitoisuudet havaittiin välivedessä. Aiempinakin vuosina pienimpiä fosforipitoisuuksia on havaittu välivedessä ja pitoisuudet ovat kasvaneet pohjaa kohden. Erikoisen ilmiön selityksenä lienee fosforin sedimentoituminen typen liuetessa väliveteen. Happitilanne oli alkukesällä erinomainen mutta loppukesällä vain tyydyttävä. Päällysvesi oli elokuussakin hapekasta, mutta syvemmällä pitoisuus kuitenkin laski ja pohjan lähellä happea oli vain,3 mg/l (kyll.% 3). Talven tavoin alusveden happea kulutti Oriselällä lähinnä järven rehevyys ja humuspitoisuus, sillä puhdistamolta tullut happea kuluttavan ammoniumtypen ja orgaanisen aineen kuormitus oli vähäistä. Tilastojen mukaan myös loppukesän happitilanne on parantunut alusvedessä selvästi jätevesien nitrifikaation alettua vuonna 1997 (kuva 5.4). Alusveden happisisältö loppukesällä vuosien 1994 1996 keskiarvona oli 1 8 kg, kun vuonna 216 se oli 27 kg. Loppukesällä 217 tilanne oli tavallista heikompi ja alusveden happisisältö oli 13 2 kg. Päällysveden rehevyys ei ole nitrifikaation tehostumisen myötä vähentynyt. Sen sijaan väliveden fosforipitoisuus on laskenut (kuva 5.5). Fosforipitoisuus on siten laskenut samassa kerroksessa, jossa esiintyy typpimaksimi. Myös pohjan lähellä fosforipitoisuus on ollut laskussa parantuneen happitilanteen ansiosta. Nitrifikaatio on siten vaikuttanut eniten alusveden laatuun. Avovesikausi on typen poistajana hyvin oleellinen. Nitraattia poistui kesän 217 näytteenottokertojen välillä denitrifikaatiossa aivan päällysveden pintakerroksesta noin 15 kg. Alusvedessä määrä sen sijaan kasvoi noin 97 kg. Typpikuormitus sekä typen sedimentaatio selittävät typen lisääntymistä alusvedessä. Loppukesä mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m 12 1 8 6 4 2 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 Kuva 5.4. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina 198 217.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 8 µg P/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.5. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina 198 217. 5.2 Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Pappilanselän päällysvesi oli vuoden 217 lopputalvella hieman Neulaniemen (V11) päällysvettä ravinnepitoisempaa ja ruskeampaa. Tätä selittää Oriselältä laskevan Venehjoen lisävirtaaman vaikutus päällysveden laatuun. Oriselän (V13A) päällysveteen verrattuna ravinnetaso oli kuitenkin matalampi. Päällysvesi oli kirkasta ja lievästi humuspitoista. Fosforipitoisuus oli 15 µg/l ja typpipitoisuus 61 µg/l. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Happea oli päällysvedessä hyvin, mutta pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun (kuva 5.6). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet, sähkönjohtavuus ja sameus kohosivat pohjan läheisyydessä. Kohoaminen oli kuitenkin lievää eikä selviä merkkejä sisäisestä kuormituksesta ollut siten havaittavissa. Myöskään jätevesien vaikutuksia ei havaittu. mg O2/l Lopputalvi 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m 14 12 1 8 6 4 2 Kuva 5.6. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina 198 217.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 9 Loppukesällä Pappilanselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden laatu oli hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä (V11). Fosforipitoisuus (12 µg/l) ja levämäärää (klorofylli-a: 8,4 mg/m 3 ) viittasivat lievästi reheviin vesiin. Ekologisessa luokittelussa pintaveden fosforipitoisuus vastasi hyvää ja kokonaistyppipitoisuus (32 µg/l) erinomaista tilaa (suuret vähähumuksiset järvet, Aroviita, ym. 212). Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton ja vesi soveltui uimiseen hyvin. Happitilanne oli kokonaisuudessaan hyvä (kuva 5.7). Päällysvedessä happea oli hyvin mutta alusvedessä pitoisuus oli alentunut. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut. mg O2/l Loppukesä 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m 12 1 8 6 4 2 Kuva 5.7. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina 198 217. 5.3 Neulaniemen vedenlaatu (V11) Neulaniemessä päällysvesi oli lopputalvella kirkasta ja veden humusleima oli lievä. Venehjoen vaikutus ei ulottunut Neulaniemeen saakka. Ravinnepitoisuudet (kok P: 13 µg/l, kok N: 47 µg/l) olivat hieman matalammat kuin Pappilanniemessä. Happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli hapekasta 2 metriin asti (kyll.% 74-82), mutta 3 metrissä pitoisuus oli selvästi alentunut (kyll.% 1) ja pohjan lähellä pitoisuus oli vain,41 mg/l (kyll.% 3). Sisäisestä kuormituksesta ei kuitenkaan ollut selviä merkkejä, vaikka ravinnepitoisuudet, sameus ja sähkönjohtavuus pohjan lähellä hieman kasvoivatkin. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton. Loppukesällä Neulaniemen päällysvesi oli lievästi samentunutta. Ravinnepitoisuudet olivat laskeneet hieman talvesta. Ekologisessa luokittelussa fosforipitoisuus (11 µg/l) vastasi hyvää ja kokonaistyppipitoisuus (31 µg/l) erinomaista tilaa (Aroviita ym. 212). Happitilanne oli hyvä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karua ja klorofyllipitoisuus lievästi rehevää vettä. Veden hygieeninen laatu oli kesällä hyvä.
5.4 Koljonselän vedenlaatu (V12) 1 Pintavesien tila Koljonselällä oli sekä talvella että kesällä hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä (V11). Humusleima ja väri olivat lieviä, ja päällysvesi oli talvella kirkasta ja kesällä lievästi sameaa. Kesällä pintaveden fosforipitoisuus oli karuille vesille ominainen. Ekologisessa luokittelussa sekä pintaveden fosfori- että typpipitoisuus (kok P: 1 µg/l, kok N: 31 µg/l) vastasivat erinomaista tilaluokkaa (suuret humusjärvet, Aroviita ym. 212). Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton ja kesällä hyvä. Neulaniemeen verrattuna alusveden happitilanne oli Koljonselällä parempi. Happitilanne oli kokonaisuudessaan talvella hyvä ja kesällä jopa erinomainen happipitoisuuden ollessa pohjan läheisessä vedessä 6,2 mg/l (kyll.% 52). 6. Yhteenveto Vuonna 217 Tähtiniemen puhdistamon käsittelytulos oli ympäristöluvan käsittelymääräysten ja yhdyskuntajätevesiasetuksen edellyttämän tason mukainen. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta vuonna 213 valmistuneen saneerauksen jälkeen. Jätevedet johdetaan rehevähköön, humussävytteiseen Oriselkään, jossa jätevedet kerääntyivät talvella suuremman tiheytensä takia alusveteen 1 24 metrin syvyydelle. Tämä näkyi korkeahkoina kokonaistyppipitoisuuksina pohjaa lähestyttäessä. Pääosa typestä oli nitraattimuodossa jätevesien tehokkaan nitrifioinnin takia, eikä happea kuluttavaa ammoniumtyppeä todettu kohonneita pitoisuuksia. Alusveden happipitoisuus laski lopputalvella mutta tilanne pysyi kuitenkin kokonaisuutena hyvänä. Jätevesillä oli vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen nitrifioinnin toimiessa hyvin. Päällysvedessä ei todettu jätevesien vaikutuksia. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella hyvä. Myös kesällä jätevesien vaikutukset näkyivät Oriselän alusvedessä kohonneina typpipitoisuuksina. Loppukesällä maksimit mitattiin 1 metrin syvyydellä, jossa jätevedet tavallisesti leviävät. Fosforipitoisuudet eivät kuitenkaan olleet tässä syvyydessä koholla, mikä kertoo tehokkaasta jätevesien fosforinpoistosta. Jätevesien aiheuttama hapenkulutus oli melko pientä, ja rehevyydestä johtuvan hapenkulutuksen osuus oli valtaosa kokonaiskulutuksesta. Kesäkuussa happitilanne oli erinomainen mutta elokuussa vain tyydyttävä. Oriselältä Pappilanselkään laskevan Venehjoen vaikutukset näkyivät talvella Pappilanselän pintavedessä lievänä ravinteiden lisääntymisenä Neulaniemeen verrattuna. Happipitoisuus oli alentunut alusvedessä sekä talvella että kesällä. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut eikä sisäisestä kuormituksesta ollut selviä viitteitä. Fosforipitoisuus oli loppukesällä lievästi rehevällä tasolla. Selviä jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Neulaniemessä ravinnepitoisuudet olivat kesällä karuille vesille ominaiset. Happitilanne oli talvella tyydyttävä ja kesällä hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä. Koljonselän päällysveden vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä. Happitilanne oli parempi ollen talvella hyvä ja loppukesällä erinomainen.
11 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkija Asta Laari Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta Jakelu Oriveden kaupunki, tekninen johtaja (antti.jortikka@orivesi.fi) Oriveden kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen (tarja.viteli@orivesi.fi) Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus (anneli.vainonen@ely-keskus.fi) Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 212. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 212 213 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/212. Juusela, V. 218. Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 217. KVVY Tutkimus Oy. Kirje nro 288/18, 7 s. + liitteet.
KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m3 2.1.217 ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,2 m; Lumi,3 dm; Klo 14:3; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; 1,,8 11, 77 3,8 4,9 6,5 11 14 96 54 37 28 2 5, 1,3 11,5 81 3,1 6,4 14 93 4 25 1, 1,8 1,8 78 3,1 6,7 6,8 11 15 1 5 26 15, 2, 1,7 78 3,6 8,5 84 25 2 7 29 2, 2,1 1,6 77 3,8 9,6 6,8 29 25 7 36 23,5 2,5 7,9 58 4,7 1,5 6,7 9 11 32 27 47 41 13.3.217 ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Jää 5 dm; Klo 1:2; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1, 1,8 1,4 75 1,3 6,2 6,7 83 11 12 85 5 23 5, 1,7 1,1 72 1,4 6,2 6,7 12 85 5 2 1, 1,7 8,9 64 1,7 8,7 6,7 9,7 23 19 7 24 15, 1,9 8,5 61 1,9 11,6 6,8 81 38 37 1 24 2, 1,9 7,8 56 2,4 12,4 6,7 43 43 12 31 23,2 2,1 5,6 4 3, 13,5 6,7 85 9,8 45 45 13 35 15.6.217 ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 22 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1, 16, 1,1 1 3,4 6,2 7,5 11 59 15 2 67 34 5, 12,3 8,5 79 12 15 1, 1,5 8,6 77 2, 7, 6,9 15 1 68 17 53 25 15, 9,4 8, 7 2, 7,3 6,8 16 11 73 17 55 6 2, 8,5 7,6 65 2,2 7,3 6,8 16 11 87 18 61 16 24, 8,4 7,4 63 3, 7,5 6,8 16 11 11 22 7 29-2. 18 29.8.217 ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 17:1; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 15,7 7,7 78 3,9 5,9 7,1 58 9,3 69 34 17 21 52 12 3 5, 15,6 7,9 79 3,8 5,9 7,1 7 35 22 22 8, 13,4 7, 67 1, 12,2 2, 18 3,2 1,6 6,6 8,4 3 3 8 2 25 45 15, 9,7 1,5 13 6, 7,8 6,5 59 15 12 9 19 <1 45 2, 9,3,79 7 5, 7,8 6,5 14 12 12 19 <1 33 24, 9,2,3 3 9, 7,9 6,5 64 8,7 14 1 64 23 <1 7-2. 13 13.3.217 ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,4 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 5 dm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 1,7 11, 79,86 5,3 6,9 39 6,7 61 15 1. 1,7 1, 72 1,2 5,3 6,7 43 6,7 62 16 2. 2,1 8,2 59 2, 5,4 6,6 46 6,8 66 23 25. 2,4 5,1 37 26 29. 2,7,92 7 3,5 3,3,62 5 4,1 11,1 7,5 51 9, 14 31 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m3 3.8.217 ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 32, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 16,2 8,6 88 3,3 5, 7,2 23 4,4 32 12 1. 16,1 8,6 87 3,6 5, 7,3 17 4,3 3 11 2. 9,4 3,3 28 3, 5,4 6,5 31 5, 57 17 25. 8,4 2,1 18 18 31. 8,2 1, 9 9, 5,6 6,4 38 5,2 68 25-2 8,4 13.3.217 ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 32,8 m; Näk.syv. 3,9 m; Jää 5 dm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 1,9 1,5 75,79 5, 6,9 28 5,7 47 13 1. 1,9 11,4 82,84 5, 6,9 5,8 13 2. 2,1 1,2 74 1,6 5,1 6,7 29 5,7 47 16 3. 2,6 1,3 1 39 32, 3,,41 3 5,5 9,2 7,3 48 6,9 12 43 3.8.217 ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 16, 8,2 83 3,3 5, 7,2 23 5,8 31 11 1 1. 16, 8,4 85 3,3 7,3 5,7 13 2. 1,2 2,3 2 5,2 5,4 6,5 29 6,2 58 19 3. 1, 1,5 13 24 32,5 1, 1,3 12 8,8 5,4 6,4 36 4,9 63 31-2 8,4 13.3.217 ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 45,5 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 5 dm; Klo 14:; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 2,1 1,7 78,56 4,3 6,9 4 6,8 49 12 1. 2,1 11,9 86 11 2. 2,2 1,4 76,73 4,3 6,8 37 6,5 47 13 3. 2,5 9,5 7 14 4. 2,7 7,5 56,97 4,5 6,5 6,3 17 44,5 3,2 2,4 18 1, 5,3 6,4 57 7,4 61 24 3.8.217 ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 46,7 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 15,7 8,3 84 2,2 4,3 7,1 27 5,2 31 1 1 1. 15,7 8,3 84 9 2. 9,2 6,5 56 1,6 4,4 6,6 3 5,6 48 11 3. 8,4 6,7 57 1 4. 8,2 6,8 58 1,2 4,4 6,6 5,7 1 46. 8, 6,2 52 1,4 4,4 6,6 34 5,7 46 11 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Liite 3 kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo BHK-kuormitus 198-217 1 8 6 4 2 kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Fosforikuormitus 198-217 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Typpikuormitus 198-217 8 7 6 5 4 3 2 1