Ympäristömelu Raportti PR3055 Y04 Sivu 1 (6) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.1.2016 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELTYS Tarkastelu parkkihalli ja rakennusmassoittelumuutoksien vaikutuksista Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi
Tie ja raideliikennemeluselvitys Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Muutokset aiempaan selvitykseen... 3 2.1 Muutokset lähtötietojen osalta... 3 2.2 Muutokset laskentatuloksissa... 3 2.2.1 Piha alueiden keskiäänitasot... 3 2.2.2 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ja parvekkeiden lasitus... 4 3 Johtopäätökset... 5 4 Lisätietoa... 6 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikennemelua vastaan. Parvekkeiden lasitusten ääneneristävyysvaatimukset päiväajan ohjearvon saavuttamiseksi. 2
Tie ja raideliikennemeluselvitys 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen melua suunnitellun asuinrakennuskohteen alueella Lahdessa. Promethor Oy on laatinut kohteeseen aiemmin meluselvitykset PR3055 Y01 (päivätty 29.5.2014) ja PR3055 Y03 (päivätty 26.2.2015). Tämä selvitys on aiempien selvitysten päivitys, jossa melulaskennat on suoritettu viimeisimmälle rakennusmassoittelulle. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 MUUTOKSET AIEMPAAN SELTYKSEEN 2.1 Muutokset lähtötietojen osalta Laskennoissa on käytetty massoitteluna Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy:n laatimaa asemapiirrosta (päivätty 30.12.2015). Selvityksessä PR3055 Y03 tarkasteltuun massoitteluun nähden päivitetty massoittelu poikkeaa osalla aluetta rakennusten sijoittelun ja muodon osalta. Merkittävimpinä muutoksina ovat Helsingintien varteen suunnitellun liikerakennuksen sijainnin muutos ja parkkihallin toteuttaminen lähes avonaisena. Rakennusmassoittelua lukuun ottamatta lähtötiedot ovat samat kuin edellisessä selvityksessä PR3055 Y03 (maastomalli, laskentamenetelmät ja asetukset, tie ja raideliikenteen määrät). 2.2 Muutokset laskentatuloksissa 2.2.1 Piha alueiden keskiäänitasot Laskentatulosten tarkastelussa on käytetty samoja ohjearvoja kuin aiemmissa selvityksissä, päiväajalle 55 db(a) ja yöajalle 50 db(a). Liitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso alueella ennustetilanteessa asemapiirroksen 30.12.2015 mukaisella massoittelulla. Rakennusmassoittelun muutokset eivät käytännössä vaikuta sisäpiha alueiden melutasoihin. Laskennan perusteella suunniteltu massoittelu suojaa hyvin rakennusten sisäpihoilla olevia ulkoalueita melulta. Korkeat ja pitkät yhtenäiset Helsingintien ja junaradan suuntaiset asuinrakennusmassat estävät tehokkaasti melun leviämistä sisäpiha alueille. Laskentatulosten perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) asuinrakennusten sisäpiha alueilla. Ainoastaan junarataa lähimpänä olevan talorivin länsipuoleisimman rakennuksen edustalla keskiäänitaso on yli 55 db(a). Mikäli kyseiselle alueelle sijoitetaan oleskelupiha alue, tulee sitä todennäköisesti suojata aitarakenteella. Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) asuinrakennusten sisäpiha alueilla. Keskiäänitaso on myös alle 45 db(a) pääosalla sisäpiha alueita. Ainoastaan junarataa lähimpänä olevan talorivin länsipuoleisimman rakennuksen edustalla keskiäänitaso on yli 50 db(a). Mikäli kyseiselle alueelle sijoitetaan oleskelupiha alue, tulee sitä todennäköisesti suojata aitarakenteella. Parkkihallia ei ole laskennoissa huomioitu melun leviämistä estävänä rakennuksena sen avoimuuden vuoksi. oidaan kuitenkin olettaa, että vaikka parkkihalli toteutetaan avoimena, on sillä todellisuudessa hieman melutasoa alentava vaikutus mm. erilaisten rakenteiden ja parkkihallissa olevien autojen estevaikutuksen myötä. Näin ollen todellisuudessa melutaso erityisesti parkkihallirakennuksen ja ensimmäisten asuinrakennusten välisellä alueella tulee olemaan muutamia desibelejä alhaisempi kuin liitemelukartoissa 1A ja 1B on esitetty. 3
Tie ja raideliikennemeluselvitys Yhteispohjoismaisessa liikennemelumallissa osittain ääntä eristävän rakenteen huomioiminen ei ole mahdollista. Tästä syystä avoimen (mutta kuitenkin varmasti hieman äänen leviämistä estävän) parkkihallin huomioiminen ei ole laskennassa mahdollista. 2.2.2 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ja parvekkeiden lasitus Julkisivut Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on määritetty samalla periaatteella kuin aiemmissa selvityksissä eli käyttäen valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut ääneneristävyysvaatimukset eivät sisällä varmuusvaraa, mikä tulee huomioida laskentatuloksen tarkastelussa. Normaalisti laskennassa käytettävä varmuusvara on 1 3 db. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 2. Alle 26 db:n vaatimuksia ei ole esitetty. Suosittelemme kuitenkin, että kaikkien asuinrakennusten kaikkien julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksena sovelletaan vähintään 25 db:ä. Laskennan perusteella päivitetyllä massoittelulla julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat hieman alhaisemmat lähimpänä junarataa sijaitsevilla rakennuksilla ja hieman aiempaa korkeammat lähimpänä Helsingintietä olevilla rakennusten julkisivuilla. Laskennan perusteella julkisivuun kohdistuvat hetkelliset maksimimelutasot ovat lähimpänä junarataa sijaitsevilla rakennuksilla noin LAF,maks = 84 db(a). Äänitasomittauksen tulosten perusteella hetkelliset maksimimelutasot julkisivulla, sen ollessa asemapiirroksen mukaisella etäisyydellä junaradasta, vaihtelevat pääosin välillä L AF,maks = 80 87 db(a).näin ollen riittävän hyvät olosuhteet sisä äänitason osalta saavutetaan, kun julkisivujen ääneneristävyys radan puoleisilla julkisivuilla on 42 db(a). Tällöin myös keskiäänitaso sisätiloissa alittaa selvästi valtioneuvoston päätöksen ohjearvot. Tämän suuruinen vaatimus on korkea ja sen saavuttaminen vaatii julkisivulta normaalia parempaa ääneneristävyyttä. Tämä tulee huomioida rakennuksen suunnittelussa. aatimus on saavutettavissa käyttäen kiviainesrakenteista ulkoseinää (esimerkiksi betonisisäkuori + tiilimuuraus tai sandwichelementti) ja ääneneristävyydeltään hyviä ikkunoita. Lisäksi asuinhuoneistojen sisällä kyseiselle julkisivulle kannattaa sijoittaa niin sanottuja toisarvoisia tiloja (pesutilat, wc, eteistilat, keittiö). Muilla alueen julkisivuilla vaatimus on enimmillään 30 32 db(a). Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan normaaliksi. Parvekkeet Parvekkeiden lasituksen osalta on käytetty samoja periaatteita kuin aiemmissa selvityksissä eli käyttökelpoisuuden saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvon 55 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 3. Esitetty äänitasoerovaatimus kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan äänitason ja päiväajan ohjearvon välistä eroa. Laskennan perusteella parvekkeet tulee lasittaa osalla julkisivuista, jotta ohjearvo niillä varmuudella täyttyy. Kaikilla lasitettavilla parvekkeilla vaimennustarve on 1 7 db, joka tavallisesti saavutetaan normaalilla raollisella 6 mm lasituksella. Alueen kaakkoisosassa kolmen rakennuksen osalta lasitusvaatimus koskee vain ylimpiä kerroksia: 1) rakennuksessa kerrosluvultaan II vaatimus koskee länsipuolen kahta ylintä kerrosta, 2) rakennuksessa kerrosluvultaan II vaatimus koskee länsi ja pohjoispuolen kahta ylintä kerrosta ja 3) rakennuksessa kerrosluvultaan I vaatimus koskee itä ja pohjoispuolen kahta ylintä kerrosta. 4
Tie ja raideliikennemeluselvitys Lasitusratkaisuilla aikaansaatavaan vaimennukseen ja parvekkeella havaittavaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisujen lisäksi mm. parvekkeen rakenne, muoto ja mitat. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, tulee tarkentaa vielä rakennussuunnittelun edettyä. 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoalueet Päivitetyn massoittelun myötä merkittäviä muutoksia alueen melutasoissa oleellisilla alueilla ei tapahdu verrattuna aiemman selvityksen tuloksiin. Parkkihallin avoimuus nostaa lähimmäksi Helsingintietä sijoittuvien asuinkerrostalojen Helsingintien puoleisten alueiden melutasoa, mutta melutasot sisäpihaalueiden oleskelualueilla kuitenkin pysyvät alle ohjearvojen sekä yö että päiväaikaan. Ainoastaan junarataa lähimpänä olevan talorivin länsipuoleisimman rakennuksen edustalla melutaso on noussut ohjearvoja suuremmaksi. Mikäli kyseiselle alueelle sijoitetaan oleskelupiha, tulee sitä todennäköisesti suojata meluaidalla. Kyseisen alueen melutaso aiheutuu päiväaikaan likimain yhtä paljon junaradasta ja Helsingintiestä ja yöaikaan pääosin junaradasta. Laskentatulosten perusteella parkkihalli voidaan toteuttaa avoimena eli ilman ulkoseiniä. Ainoastaan yhden rakennuksen edustalla melutaso nousee avoimuudesta johtuen siten, että mahdollista pihaaluetta tulee todennäköisesti suojata meluaidalla tai piharakennuksella tai vastaavalla. Edellä esitetyn mukaisesti avoimellakin parkkihallilla on jonkin verran äänen leviämistä estävä vaikutus ja näin ollen kyseiselläkin alueella melutaso saattaa täyttää ohjearvot. Ennen meluaidan rakentamista piha alueen melutaso suositellaan mitattavan, jos alue suunnitellaan oleskeluun tarkoitettavaksi. Asemakaavassa mahdollinen melueste merkintä suositellaan tehtävän siten ehdollisena, että toteutettavalla ratkaisulla ohjearvot 55 ja 50 db(a) tulee toteutua. Toisin sanoen kaavassa ei olisi merkintää esimerkiksi aidan korkeusvaatimuksesta. Julkisivut Lähimpänä junarataa olevien rakennuksien junaradan puoleisten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus 42 db(a) on hieman pienempi aiempaan verrattuna, koska rakennusten etäisyys junaradasta on suurempi. Muutos on kuitenkin siten merkittävä, että aiemman vaatimuksen 45 db(a) saavuttaminen olisi hyvin todennäköisesti vaatinut kaksoisjulkisivua tai muuta erikoisratkaisua. Ääneneristävyysvaatimus 42 db(a) on saavutettavissa yksinkertaisella seinärakenteella, kunhan rakenteen ja ikkunoiden ääneneristävyydet ovat erittäin hyviä. Lähimpänä Helsingintietä olevien rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat hieman aiempaa korkeammat johtuen parkkihallin avoimuudesta, mutta ne ovat silti edelleen vaatimustasoltaan normaaleja (korkeimmillaan 32 db(a)). Parvekkeiden lasitusvaatimukset Parvekkeiden lasitusvaatimukset junaradan läheisyydessä ovat aiempaa pienemmät, koska rakennusten etäisyys junaradasta on suurempi. Kaikilla lasitettavista parvekkeista vaimennustarve on 1 7 db, joka tavallisesti saavutetaan normaalilla raollisella 6 mm lasituksella. Parvekelasitusten ratkaisut tulee tarkentaa, kun parvekkeiden sijoituspaikat ja parvekkeiden rakenteet ovat selvillä. 5
Tie ja raideliikennemeluselvitys Huoneistojen ja huoneiden sijoittelu Laskennan perusteella junaradan puoleisilla rakennuksilla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on yli 60 db(a). Näillä rakennuksilla tulee mahdollisuuksien mukaan välttää huoneistoja, joilla on avattava ikkuna ainoastaan rakennuksen meluisimmalla julkisivulla. Lisäksi asuinhuoneet suositellaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettavan rakennuksen ns. suojan puoleiselle sivulle. Muiden rakennusten osalta huoneistojen avautumissuuntia tai asuinhuoneiden sijoittelua ei ole melun näkökulmasta katsottuna tarpeen rajoittaa. 4 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 6
26480200 26480250 26480850 26480900 Parkkihalli (avonainen) I I II I I II X 6762600 6763000 6763000 6762550 26480200 26480250 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y04 Mittakaava 1:2000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. (asemapiirros 30.12.2015). Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 8.1.2016 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 26480850 26480900 Liite 1A 6762600 6762550
26480200 26480250 26480850 26480900 Parkkihalli (avonainen) I I II I I II X 6762600 6763000 6763000 6762550 26480200 26480250 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y04 Mittakaava 1:2000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. (asemapiirros 30.12.2015). Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 8.1.2016 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 26480850 26480900 Liite 1B 6762600 6762550
Parkkihalli (avonainen) I I I II I II X = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) = 42 db(a) = 44 db(a) = 45 db(a) PR3055-Y04 Rakennuksilla, jotka on ympyröity punaisella, tulee huomioida melun vaikutuksen huoneistojen avautumissuuntien suunnittelussa. Mittakaava 1:1500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. (asemapiirros 30.12.2015). Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tie- ja raideliikennemelua vastaan. 8.1.2016 Laskenta kerroksittain Liite 2
Parkkihalli (avonainen) I I I II I II X 1-7 db(a) 8-9 db(a) 10-11 db(a) 12-13 db(a) PR3055-Y04 Mittakaava 1:1500 (A3) Laskenta kerroksittain Tie- ja raideliikennemeluselvitys. (asemapiirros 30.12.2015). Parvekkeiden lasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tie- ja raideliikennemelua vastaan. Liite 3 8.1.2016