Yleisiä huomioita Lausunto. HE 104/2017 vp. Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Uudistuksen lähtökohdat

Samankaltaiset tiedostot
Lausunto oikeusministeriölle nimilain uudistamisesta

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. Sateenkaariperheet ry. Lausunto Asia: OM 24/41/2015.

Lausunto Erityisenä huomiona haluamme nostaa esiin kohtuun kuolleen lapsen nimeämisen.

Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua sateenkaariperheiden kannalta keskeisen tärkeästä lakihankkeesta.

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. 1 luku. Etunimi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lausunto Asia: OM 24/41/2015

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Lausunto Sukuseurojen Keskusliitto ry lausuu lakiehdotuksesta etu- ja sukunimilaiksi seuraavaa.

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. 1 luku. Etunimi. Väestörekisterikeskus. Lausunto Asia: OM 24/41/2015

OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE (III) LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLIS- TEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 104/2017 vp.)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Lausunto hallituksen esityksestä isyyslaiksi

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Eduskunnan lakivaliokunnalle

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. Lastensuojelun Keskusliitto. Lausunto Asia: OM 24/41/2015.

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. 1 luku. Etunimi. Kotimaisten kielten keskus. Lausunto

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 104/2017 vp.)

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö

Äitiyslaki Kansalaisaloitteen julkinen kuulemistilaisuus. Lakivaliokunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Luonnos Salla Silvola

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto

Teuvo Pohjolainen

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:11

Eduskunta Lakivaliokunta

Vanhemmuuslain uudistaminen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE (II) LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLIS- TEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 104/2017 vp.)

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola

Raha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Lausunto 1(6) Oikeusministeriö Lausunto lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta uudistuksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Perheiden monimuotoisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä koulutuksessa

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Sateenkaariperheet ry:n perhepoliittiset tavoitteet vuosille

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry

Monimuotoiset perheet

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Teuvo Pohjolainen

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus lastensuojelu- ja neuvolapalveluiden näkökulmasta

Lausunto FYSI ry kiittää erityisesti työaikapankkijärjestelmän ulottamista työaikalakiin.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

Janne Salminen Kirjallinen lausunto. Perustuslakivaliokunnalle

Ajankohtaista Biopankkilaista

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Kuuleminen henkilötunnuksen uudistamista koskevan työryhmän johtoryhmän väliraportista

Lausunto Kuntayhtymien tehtävät puolestaan perustuvat kuntalain lisäksi kuntayhtymän perussopimukseen (kuntalaki 55 ja 56 ).

Lausunto 1(6) Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015

Hallituksen esitys uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta. Lausunnonantajan lausunto. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto lausunto

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Lausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

EUROOPAN PARLAMENTTI

Henkilön yksilöinnin uudistus , Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Hallituksen esitys HE 47/2011 vp

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta JOHDANTO.

Transkriptio:

18.10.2017 Lausunto Asia: Lausunto lakivaliokunnalle etu- ja sukunimilaista HE 104/2017 vp Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Yleisiä huomioita Uudistuksen lähtökohdat Lapsen edun olisi tullut olla nimilain keskeinen lähtökohta, kun on kyse lapsen omasta etutai sukunimestä. Kuitenkin esityksessä lapsen etu alistetaan paikoittain muille eduille. Sukunimisuoja vaikeuttaa lapsen sukunimiyhteyden turvaamista monimuotoisissa perhetilanteissa. Lapsen etu tulisi huomioida myös yksilökohtaisesti, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Lain tulisi kyetä huomioimaan myös sukupuoltaan epätyypillisesti ilmentävien lasten ja erilaisissa (sateenkaari)perhetilanteissa elävien lasten yksilöllinen etu. Esitys epäonnistuu tässä erityisesti sukupuoltaan epätyypillisesti ilmentävien lasten edun suojelemisessa. Lapsen edun lisäksi nimilain uudistamisen toiseksi keskeiseksi lähtökohdaksi olisi tullut nostaa ihmisten vapaus valita itselleen mieltymystensä ja identiteettinsä mukainen etu- ja sukunimi. Ei ole mitenkään perustelua, että täysi-ikäinen ihminen ei voi vapaasti valita etunimeä oikeudellisesta sukupuolestaan riippumatta. Hallituksen esityksessä on arvioitu lain vaikutuksia tavanomaista laajemmin. Lapsivaikutusten arvioinnista jää kuitenkin kokonaan puuttumaan arvio lain vaikutuksista sukupuoltaan epätyypillisesti ilmentäville lapsille. Hallituksen esitykset pyrkivät hallituksen oman arvion mukaan lisäämään lapsen osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia oman nimensä osalta, mutta lapsen itsemääräämisoikeus oman sukupuolen kokemuksensa mukaiseen nimeen ei parane lainkaan hallituksen esityksillä. Sukunimisuojasta tulisi luopua kaikissa tilanteissa Se vaikeuttaa lapsen yksilöllisen edun, tosiasiallisten perhesuhteiden ja sukunimiyhteyden turvaamista. Hallituksen esitykset edistävät osittain perheiden monimuotoisuuden ja lapsen tosiasiallisten perhesuhteiden huomioimista sukunimen määräytymisessä (esimerkiksi avoparien yhteinen sukunimi, sijaisvanhemman sukunimi), mutta esitykset jäävät puolitiehen, johtuen ennen kaikkea linjauksesta säilyttää sukunimisuoja. Päätöksessä pysyttäytyä sukunimien suojassa asetetaan muut edut lapsen edun edelle.

Sukunimisuojasta luopuminen mahdollistaisi lapsen sukunimen valinnan tosiasiallisten perhesuhteiden perusteella paljon nyt esitettyä useammissa tilanteissa. Jos sukunimisuojassa pysyttäydytään, sille voidaan toki säätää poikkeuksia esimerkiksi perhesyistä hallituksen esityksen mukaisesti. Mutta jokainen poikkeus pitää säätää erikseen, ja jokaisen poikkeustilanteen tulee olla sellainen, että se on objektiivisesti osoitettavissa. Tämä johtaa siihen, että jos sukunimisuojassa pysytään, perheiden moninaisuutta ja lapsen tosiasiallisia perhesuhteita voidaan huomioida väkisinkin vain rajatulta osin. Jos sen sijaan sukunimisuojasta luovutaan, voisi sukunimen valita kaikissa tilanteissa lapsen tosiasiallisten perhesuhteiden mukaan. Sukunimisuojassa pitäytymistä perustellaan sillä, että sukunimisuojasta luopuminen kokonaan olisi omiaan vahingoittamaan ja loukkaamaan tiettyjä väestöryhmiä, eikä huomioisi sukunimistöön liittyvää kulttuurista ja informatiivista merkitystä. Ilmeisesti sukunimisuojalle on hyvin laaja poliittinen kannatus yhteiskunnassa, kun lapsen edun edelle on mahdollista asettaa näin toisarvoisia etuja. Yksi seuraus sukunimisuojasta on myös erittäin monimutkainen säätely sukunimen ottamisen osalta. Ehdotus: luovutaan sukunimisuojasta kokonaan Jos sukunimisuojassa kuitenkin päätetään pitäytyä, sukunimisuojaa pitää heikentää tietyissä tilanteissa enemmän kuin 16 ehdotetussa muodossaan mahdollistaa. On erittäin kannatettavaa, että avopuolisoille tuodaan mahdollisuus ottaa yhteinen sukunimi, mutta esitetyt ehdot eivät huomioi perheiden moninaisia tilanteita riittävällä tavalla. Yhteisen sukunimen ottaminen pitäisi olla mahdollista vaikka naimattomat puolisot eivät asuisi yhdessä. 16 :n kohta 6 on perusteluissa määritelty niin tiukaksi, että se tuskin pystyy huomioimaan valtaosaa monimuotoisten perheiden erityisistä tilanteista vahvistaa tosiasiallisia perhesuhteita sukunimiyhteydellä, vaikkakin on hyvin arvokasta, että hallitus lisäsi lausuntomme perusteella perusteluihin esimerkkitapaukseksi sateenkaariperheen, jossa lapsella on useampi kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. Lapsen sukunimen valinnalle tässä yhteydessä asetetaan kuitenkin muita ehtoja ja määrätään, että poikkeuspykälää tulee soveltaa suppeasti. Siten 16 :n 6 kohta ei tule palvelemaan lapsen tosiasiallisten perhetilanteiden tunnistamista kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Lapselle olisi voitava antaa pääsääntöisesti sellainen sukunimi, joka huomioi hänen tosiasialliset perhesuhteet ja vahvistaa niitä sukunimiyhteydellä. Tällaisen sukunimen antamisen ei pitäisi vaatia vanhemmilta erityistä perustelua ja lainsäädännön poikkeussääntöjen tuntemista. Lapselle olisi voitava antaa (syntymässä tai myöhemmin) sama sukunimi kuin hänen tosiasiallisella vanhemmallaan silloin kun vanhempia on useampia kuin kaksi tai kun on kyse uusperheestä. Lapsen edun mukaista voi myös olla, että hänelle annetaan sama nimi kuin hänen puolisisaruksellaan tai tosiasiallisella sisaruksellaan on. Vastaavasti lapselle olisi voitava antaa sen vanhemman nimi, joka on antanut hänet adoptoitavaksi. Joskus vanhemmuudesta luopuva vanhempi jää lapsen elämään tosiasiallisena vanhempana esimerkiksi silloin lapsella on useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa alusta lähtien tai kun vahvistetaan niin sanottu avoin adoptio.

Ehdotus: Lisätään 6 :ään 4. momentti: Lapsen sukunimeksi voidaan 1-3 momentin estämättä valita myös lapsen vanhemmuudesta luopuneen vanhemman, lapsen puolisisaruksen, lapsen muun tosiasiallisen vanhemman tai muun tosiasiallisen perheenjäsenen nimi. On tärkeää, että perheen sisäinen adoptio on huomioitu esityksessä mainitulla tavalla adoptiolasta koskevassa pykälässä 8. Etunimien sukupuolisidonnaisuudesta tulee luopua kokonaan Hallituksen esitys pysyttäytyy etunimien sukupuolisidonnaisuudessa. Vaikka esityksen perusteluissa muuta väitetäänkin, hallituksen esitykset eivät ota huomioon sukupuolivähemmistöjen tarpeita yhtään nykyistä paremmin. Hallituksen esitykset vain vakiinnuttavat nykyistä käytäntöä sukupuoli-identiteettiin liittyvästä poikkeuskäytännöstä. Lisäksi hallituksen esitys luo sukupuolittamiseen liittyvän tilastollisen tarkastelun, joka vääjäämättä johtaa alkujaan sukupuolineutraalien uudisnimien sukupuolittumiseen ajan myötä. Henkilötunnuksen pysyminen sukupuolitettuna ei millään konkreettisella tavalla edellytä, että etunimet pysyisivät sukupuolitettuina. Etunimen sukupuolittamisesta luopumisella ei olisi hallinnollista merkitystä. Etunimen sukupuolittaminen ei myöskään ole tärkeää henkilöiden tunnistamisen kannalta. Henkilön tunnistaminen ei ole ongelmallista, vaikka osa etunimistä on nykyiselläänkin sukupuolineutraaleja. Sukupuolittamisesta luopumisessa on kyse nimenomaan arvovalinnasta, yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä ja ihmisten identiteetin ja kokemuksen kunnioittamisesta tai kunnioittamatta jättämisestä. Hallituksen teettämä kansainvälinen vertailu osoittaa, että työryhmän esitys pysyttäytyä sukupuolitetuissa etunimissä on konservatiivinen ratkaisu verrattuna kehitykseen olennaisissa vertailumaissa, vaikka tätä huomiota ei olekaan nostettu mukaan hallituksen esitykseen. Etunimen sukupuolittaminen vaikeuttaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aikuisten ja lasten elämää. Uusimpien tutkimusten mukaan noin 4-5 % väestöstä ei koe syntymäsukupuoltaan ainakaan täysin omakseen. Esityksessä mahdollistettavat poikkeukset sukupuolittamisen säännöstä on toteutettu kapeasta näkökulmasta sukupuolen moninaisuuteen. Ennen kaikkea on pyritty huomioimaan transsukupuolisten henkilöiden tarpeet, mutta heidänkin kohdallaan erityisesti vain sukupuolen korjaukseen hakeutuvien osalta. Muiden sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ryhmien, kuten intersukupuolisten, muunsukupuolisten ja transvestiittien, tarpeet jäävät pääosin huomioimatta. Näillä ryhmillä olisi erityisiä tarpeita sukupuolirajoja ylittävien ja sukupuolineutraalien etunimien käyttöön, sekä sukupuolineutraalien nimien pysyvyyteen sukupuolineutraaleina. Työryhmän esitykset eivät edistä näitä tavoitteita verrattuna nykytilanteeseen, vaan ainoastaan vakiinnuttavat nykyistä jäykkää, sukupuolittavaa ja syrjivää käytäntöä. Esitetyt sukupuolittavat käytännöt ovat syrjiviä henkilöitä kohtaan, joiden sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua ne eivät tunnusta. Syrjintä sukupuoli-identiteetin perusteella on kielletty tasaarvolaissa (6 c (30.12.2014/1329). Tasa-arvolaissa esitetty vaatimus edistää tasa-arvoa koskee myös lainsäätäjää. Ehdotus: poistetaan 2 1. momentin 2. kohta.

Uudisnimille ei missään tapauksessa pidä luoda sukupuolittavaa automaatiota työryhmän esittämällä tavalla. Esityksen mukaan etunimien sukupuolittuneisuudesta pidetään kiinni, ja etunimen vakiintuneisuus tietylle sukupuolelle ehdotetaan ratkaistavaksi tarkastelemalla väestötietojärjestelmässä olevia merkintöjä kyseisestä nimestä kummallakin sukupuolella. Toiselle sukupuolelle vakiintuneen nimen voisi ottaa, jos väestötietojärjestelmässä on viisi elossa olevaa samaa sukupuolta olevaa henkilöä, jolla on sama nimi. Tämä vastaa nykyistä soveltamiskäytäntöä. Ehdotettu käytäntö mahdollistaa niiden vanhojen sukupuolinneutraalien etunimien ottamisen ja antamisen, jotka jo nykyisellään ovat molempien sukupuolten käytössä. Sen sijaan uudisnimien osalta se luo kestämättömän tilanteen, joka johtaa vääjäämättä uudisnimien sukupuolittumiseen jossain vaiheessa. Mietinnön mukaan uudisnimet ovat luonteeltaan aluksi sukupuolineutraaleja, mutta työryhmän esityksestä seuraa, että kun uudisnimi annetaan riittävän monelle samaa sukupuolta olevalle henkilölle, se jää toisen sukupuolen käyttämättömiin. Ainoa mahdollisuus, miten uudisnimi voisi pysyä sukupuolineutraalina, on, että myös toisen sukupuolen edustajien määrä pääsee nousemaan viiden nimen kynnyksen yli, esimerkiksi maahanmuuton tai erityiseen syyhyn perustuvan nimenmuutoksen takia. Valtaosassa tapauksia alun perin sukupuolineutraali etunimi kuitenkin vääjäämättä aikaa myöten sukupuolittuu ja jää vain toisen sukupuolen käyttöön. Jos joku on ottanut tieten tahtoen itselleen sukupuolineutraalin nimen, koska se ilmentää hänen sukupuoli-identiteettiään, on täysin kohtuutonta luoda lainsäädäntöä, joka väistämättä johtaa kyseisen henkilön nimen sukupuolittumiseen. Henkilön sukupuolineutraalina nimenä ottaman nimen sukupuolittaminen on kyseisen henkilön identiteetin vakava loukkaus. Työryhmä perustelee, että sukupuolittuneissa etunimissä pysyttäytyminen ei ole ongelma sukupuolineutraaleja nimiä kaipaaville, koska uudisnimet ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Samalla työryhmä esittää automaation, joka väistämättä sukupuolittaa nämä nimet. Uudisnimet on jätettävä sukupuolittamisen ulkopuolelle, vaikka nimi olisi viidellä saman oikeudellisen sukupuolen edustajalla. Sukupuolineutraalin nimen on pysyttävänä sukupuolineutraalina, jotta nimenhaltijan oikeuksia ei loukata. Ehdotus: Lisätään 3 2. momentti: Ne nimet, jotka lain voimaantulon aikaan ovat sukupuolineutraaleja, ja kaikki uudisnimet, jotka otetaan käyttöön lain voimaan tulon jälkeen, pysyvät molempien sukupuolien käytössä riippumatta niiden naisten ja miesten määristä, joilla ne tulevaisuudessa ovat käytössä. Ne toisin sanoen pysyvät sukupuolineutraaleina jatkossakin. Myös alaikäisen lapsen etunimi on joskus tarpeen muuttaa nimeksi, joka on sukupuolittunut hänen oikeudellisen sukupuolensa vastaisesti. Nimen korjaaminen suojelee sukupuoliristiriitaa kokevien ja sukupuolinormeista selkeästi erottuvien lasten ja nuorten turvallisuutta ja tukee heidän identiteettiään ja ns. sosiaalista transitiota. Nykykäytäntö ja ehdotetut esitykset eivät sisällä ehdottomia esteitä tälle, mutta alistavat sen viranomaisharkintaan poikkeuspykälien kautta. Hallituksen esityksen perustelut eivät nosta millään lailla esille sitä, että tarve etunimen muuttamiseen sukupuoli-identiteettiin liittyvän syyn perusteella koskee usein nimenomaan lapsia ja nuoria. Asian vaikeneminen hallituksen esityksessä ei tue rohkeaa ja lapsen oikeudet huomioivaa tulkintakäytäntöä viranomaisen työssä. Ehdotus: Valiokunta kirjaa omaan mietintöönsä huomion siitä, että myös alaikäisen henkilön identiteettiä ja turvallisuutta on usein syytä tukea korjaamalla etunimeä sukupuoli-identiteettiin liittyvään syyn perusteella.

Lisätietoja antaa: Juha Jämsä toiminnanjohtaja 044 997 1956 juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet ry on vuonna 1997 perustettu lastensuojelu- ja perhejärjestö. Se toimii Suomen sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien sekä perhettä suunnittelevien ja vanhemmuudesta kiinnostuneiden ihmisten kontaktifoorumina, vertaistuen tarjoajana, oikeuksien puolustajana, tiedonvälittäjänä ja edunvalvojana sekä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kouluttajana. Sateenkaariperheet ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että erilaisten perheiden näkökulma tulee lähtökohtaisesti aina huomioida lainsäädäntötyössä, jotta uudistettavat käytännöt huomioivat kaikki lapset ja perheet. Perheiden monimuotoisuutta edustaa yksittäisten perhejärjestöjen lisäksi Monimuotoiset perheet -verkosto, jonka asiantuntemus on lainsäätäjän käytettävissä. www.monimuotoisetperheet.fi