Herttonomin ABC Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys 8.6.2014 Työryhmä: Anna-Maija Gruber, Kaija Kumpukallio, Jari Poutanen hspy.hallitus at gmail.com
SISÄLLYS 1 ALUKSI... 5 2 HALLINTO JA MÖKKILÄISEN ASEMA... 6 2.1 Perustietoa siirtolapuutarhasta... 6 2.1.1 Hallinto... 6 2.1.2 Vuokrasopimus... 6 2.1.3 Kaupanteko... 6 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenyys... 7 2.1.6 Yhdistyksen päätöksenteko... 8 2.1.7 Laskutus... 8 2.1.8 Osoitteenmuutokset... 9 2.1.9 Alueen aukioloajat... 9 2.2 Yhdistystoiminta... 9 2.2.1 Toimikunnat ja kesän monet aktiviteetit... 9 2.2.2 Talkoot... 9 2.2.3 Riihi ja sen varaaminen... 10 2.2.4 Vessat ja suihkut... 10 2.2.5 Tiedotus ja yhdistyksen postin kulku... 10 2.2.6 Kymppipalkinto... 11 3 RAKENTAMINEN... 12 3.1 Rakentamisen monet määräykset... 12 3.2 Rakentamiseen liittyvää taustatietoa... 12 4 PUUTARHANHOITO... 14 4.1 Huoltokäytävät... 14 4.2 Katselmukset... 14 4.3 Kasvinsuojelu... 15 4.4 Pensasaidat... 15 4.5 Puut ja pensaat... 16 4.6 Puutarhan suunnittelu ja rakentaminen... 16 4.7 Vieraslajit... 17 5 JÄTEHUOLTO... 18 5.1 Talousjäte... 18 5.2 Kompostointi... 20 5.3 Puutarhajäte... 20 5.4 Jätelavat... 21 5.5 Kirpputorit ja kierrätys... 21 5.6 Muualle toimitettava jäte... 21 5.7 Vaarallinen jäte eli ongelmajäte... 21 5.8 Rakennusjäte, sähkölaitteet... 22
6 MÖKIN KUNNOSSAPITO... 23 7 MÖKKIRAUHA JA TURVALLISUUS... 25 7.1 Kotirauha puutarha-alueella... 25 7.2 Turvallinen mökkialue ja ympäristö... 25 7.3 Murroista ja ilkivallasta... 26 LIITE 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHASSA... 28 LÄHTEET JA HERTTONOMIN TÄRKEÄT ASIAKIRJAT... 29 MUISTIINPANOJA... 30 MUISTIINPANOJA... 31
5 1 ALUKSI Herttoniemen siirtolapuutarha on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokas alue. Vuonna 1934 perustettu siirtolapuutarhamme on Kumpulan ohella esimerkki korkeatasoista suunnittelua edustavasta, hyvin säilyneestä siirtolapuutarhasta. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet alueellemme suojelumääräyksellä merkityn asemakaavan (2007) sekä Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön statuksen, jota Helsingin kaupunki ehdotti vuonna 2006. ABC on syntynyt monista käytännön tarpeista, mutta myös huolesta: miten voimme säilyttää alueemme arvokkaaksi tunnustetun yleisilmeen ja saamamme erityisaseman. Jotta alueen yleisilme säilyisi, myös yksittäisten mökkien ja palstojen yleisilmeen tulisi säilyä riittävän yhtenäisenä. Siirtolapuutarhaliikkeen vanhoista hyvistä arvoista halusimme nostaa esille erityisesti ekologisuuden ja yhteisöllisyyden. Kompostointi, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, yhteiset talkoot ja juhlat ovat meille tärkeitä. Siirtolapuutarhamökki on kaiken kaikkiaan varsin omaleimainen paikka viettää kesää. Alue on vihreä keidas keskellä sykkivää kaupunkia, kaikille avoin puisto porttien aukioloaikoina. Myös tätä avoimuutta ja yhteisöllisyyttä, alueemme merkitystä kaupunkilaisille tärkeänä virkistysalueena haluamme korostaa. Toki tiedostamme, että tästä ABC:stä puuttuu moni tärkeä asia, ja mielellämme lisäämme sen seuraavaan painokseen. Rakentamiseen, remontoimiseen ja palstanhoitoon liittyvät määräykset ja ohjeet löydät voimassa olevasta Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys ry:n Rakentamisohjeesta (2009), asemakaavan ohjeista, Helsingin kaupungin kaikkia siirtolapuutarhoja koskevasta rakennusohjeesta ja kaupungin julkaisusta Siirtolapuutarhojen yhteiset pelisäännöt. Hyvää kesää toivottaen, HSPY
6 2 HALLINTO JA MÖKKILÄISEN ASEMA 2.1 Perustietoa siirtolapuutarhasta 2.1.1 Hallinto Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry:llä on Helsingin kaupungin kanssa vuonna 1997 tehdyn 30-vuotisen vuokrasopimuksen perusteella sisäinen itsehallinto. Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen virallinen kokous, joka tekee varsinaiset päätökset. Päätökset panee täytäntöön toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus, joka valitaan vuosittain yhdistyksen virallisessa syyskokouksessa. Hallinnon yksityiskohdat selviävät yhdistyksen säännöistä. Kaikki yhdistyksen toimenpiteet ovat yhdistyslain alaisia. Yhdistyslaki edellyttää, että yhdistyksen kaikkia jäseniä tulee kohdella tasavertaisesti. 2.1.2 Vuokrasopimus Käytännössä yhdistyksen hallintomalli tarkoittaa sitä, että yhdistys vuokraa koko siirtolapuutarhan maa-alueen kaupungilta vuosittain vahvistettavalla neliöhinnalla ja vuokraa sen yksittäisinä tontteina edelleen mökkiläisille. Yhdistys on siis mökkiläisten vuokraisäntä ja mökkiläiset puolestaan yhdistyksen vuokralaisia. Mökkiläinen maksaa tontistaan säädettyä vuokraa siirtolapuutarhayhdistykselle. Mökin omistaja ei siis pääsääntöisesti asioi suoraan kaupungin kanssa, vaan esimerkiksi koko alueen sähkösopimus tehdään yhdistyksen ja Helsingin Energian välillä. 2.1.3 Kaupanteko Koska siirtolapuutarhan maa-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa, mökkiä ostettaessa ja myytäessä mökkiläisen hallinnassa oleva tontti ei siirry kau-
panteossa ostajan omistukseen, vaan mökin, sen irtaimiston ja kasvuston lisäksi kaupassa vaihtaa omistajaa mökin vuokraoikeus. Vuokraoikeus voidaan siirtää vain kaupungin asettamat ehdot täyttäville helsinkiläisille, joiden tulee todistaa helsinkiläisyytensä kaupanteon yhteydessä. Mökin kaikkien uusien omistajien tulee täyttää tämä ehto, joka osoitetaan Helsingin maistraatista saatavalla helsinkiläisyystodistuksella. Myyjän velvollisuus on tarkistaa, että ostajat täyttävät helsinkiläisyysvaatimuksen. Tämän säännön kiertäminen voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen. Myyjän ja ostajan välisestä kauppakirjasta on selvittävä kaupan ehdot, kuten mökin hinta, hintaan sisältyvän irtaimiston osuus sekä omistuksen ja hallintaoikeuden siirtoajankohta. Kauppakirja tehdään kolmena kappaleena, joista yksi kappale tulee aina toimittaa alueen vuokraisännälle eli siirtolapuutarhayhdistykselle. Kauppakirjan perusteella yhdistys tekee tontin vuokrasopimukseen liitteen, jolla alkuperäinen vuokrasopimus siirtyy mökin uudelle omistajalle. Samassa yhteydessä uudet omistajat rekisteröidään siirtolapuutarhayhdistyksen jäseniksi. Mökin myynnistä myyjä suorittaa säädetyn myyntivoiton veron, ja ostaja puolestaan maksaa varainsiirtoveron. Yhdistys ilmoittaa verovirastolle vuosittain mökkien omistusoikeuksien muutokset. Tonttia ja mökkiä ei saa vuokrata edelleen, vaan ne on vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti tarkoitettu vuokralaisen omaan käyttöön. Vuokrasopimuksen ehtojen rikkominen, tontin hoidon laiminlyöminen, määräysten kiertäminen ja säädettyjen maksujen laiminlyöminen voivat johtaa vuokraoikeuden menetykseen. 2.1.4 Asemakaava Herttoniemen siirtolapuutarha-alue, rakentaminen ja mökkityypit on vahvistettu virallisessa asemakaavassa. Asemakaava määrittelee muun muassa mökin koon, sijoituksen tontille sekä kasvillisuuteen liittyviä seikkoja. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää alueen maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvot. Asemakaavan määräykset sitovat yhdistystä ja kaikkia mökkiläisiä. Asemakaavan määräykset liitteenä 1. 2.1.5 Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenyys Vuokrasopimuksen perusteella siirtolapuutarhan tontit voidaan vuokrata vain yhdistyksen jäsenille; jäsenyys perustuu siis omistussuhteeseen. Kullakin mökillä voi kuitenkin olla omistussuhteen perusteella useita tasavertaisia omistajia, joilla tulee yhdistyslain vaatimusten mukaan olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Sääntöjen mukaan he voivat kaikki olla niin halutessaan yhdistyksen jäseniä kuitenkin niin, että kaikilla yhden mökin omistajilla on yhdistyksen yleisissä kokouksissa vain yksi yhteinen ääni, jotta tasavertaisuus toteutuu lain tarkoittamassa hengessä. 7
8 Kunkin mökin kaikki omistajat voivat siis niin halutessaan ilmoittautua yhdistyksen jäseniksi. Tällöin yksi heistä voi olla yhteyshenkilö yhdistykseen päin ja muut voivat olla osakasjäseniä. Jäsenmaksut peritään kuitenkin täysimääräisinä vain kertaalleen yhtä mökkiä kohden, jotta tasavertaisuutta ei loukata. Osakasjäseniltä voidaan periä erikseen säädetyt alhaisemmat jäsenmaksut. Koska yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Siirtolapuutarhaliittoon, yhdistykselle ilmoitettu mökin edustaja/omistaja on myös Siirtolapuutarhaliiton jäsen liiton omien sääntöjen mukaisesti. Osakasjäsenet voivat halutessaan liittyä liittoon ns. perhejäseninä, joista liitto veloittaa säätämänsä vuosittaisen jäsenmaksun. Mökin omistajan tai omistajien perheenjäsenet, jotka eivät omista mökkiä tai mitään osaa siitä, voivat halutessaan liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Hekin voivat omasta toivomuksestaan liittyä Suomen Siirtolapuutarhaliiton ns. perhejäseniksi, jolloin he joutuvat maksamaan tästä jäsenyydestä säädetyn perhejäsenmaksun. 2.1.6 Yhdistyksen päätöksenteko Yhdistyksen asioista päätetään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen virallinen kokous, joka tekee varsinaiset päätökset. Viralliset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä maaliskuun ja lokakuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsiteltävät asiat jäsen voi panna vireille yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla. Yhdistyksen jäsenillä on kokouksissa ääni- ja puheoikeus. Kuten edellä on mainittu, yhdistyksen päätökset panee täytäntöön hallitus. Hallitus myös valmistelee yhdistyksen kokoukset ja hoitaa monia käytännön asioita sekä ns. yhdistysrutiineita kuten taloudenpidon ja laskutuksen. Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asiansa hallituksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee toimittaa asiansa hyvissä ajoin etukäteen kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen kokousajat ja pöytäkirjat löytyvät yhdistyksen kotisivuilta. 2.1.7 Laskutus Yhdistys laskuttaa jäseniltään kolmella vuosittaisella laskulla erilaiset maksuvelvoitteet, kuten tontin vuokran, jäsenmaksut sekä erilaiset huoltopalvelut, kuten veden- ja sähkönkulutuksen, jätehuollon ja mm. hoitomaksut. Tontin vuokra määräytyy vuokrasopimuksen ja kaupungin sille laskeman vuosittaisen indeksin perusteella. Muista veloituksista päätetään yhdistyksen kokouksissa. Maksujen laiminlyöminen rikkoo vuokrasopimuksen ehtoja ja oikeuttaa yhdistyksen irtosanomaan vuokrasopimuksen. Myöhässä olevista maksuista yhdistys veloittaa laskussa ilmoitetut perimiskulut ja viivästyskoron.
9 2.1.8 Osoitteenmuutokset Jäsenen tulee tehdä osoitteenmuutos viipymättä yhdistyksen hallinnolle laskutusta ja Siirtolapuutarhaliitosta tulevaa postia varten. Siirtolapuutarhalehden tilausasiat hoitaa yhdistyksen hallitus. 2.1.9 Alueen aukioloajat Puutarha-alueen viralliset, pääportilla ilmoitetut aukioloajat ovat 1.5. 15.9. klo 7.00 21.00. 2.2 Yhdistystoiminta 2.2.1 Toimikunnat ja kesän monet aktiviteetit Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen tarkoitus on valvoa jäsentensä yhteisiä etuja, ylläpitää, kehittää ja edistää siirtolapuutarhatoimintaa sekä edistää jäsenien yhteisiä henkisiä ja fyysisiä harrastuksia. (Yhdistyksen säännöt) Siirtolapuutarha-aatteeseen kuuluu yhteisöllisyys, jota haluamme vaalia aktiivisesti. Yhdistyksen vilkkain toiminta-aika alkaa luonnollisesti keväällä ja päättyy syksyllä. Hallitus on nimennyt erilaisia toimikuntia, kuten huvitoimikunta, rakennustoimikunta, taloustoimikunta, ympäristö- ja puutarhatoimikunta, jotka suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia aktiviteetteja. Isäntä ja emäntä talkoojoukkoineen tekevät mahdollisiksi monta isoa ja pientä tapahtumaa ja toimea keväästä syksyyn. Kotisivuillamme olevasta kalenterista sekä virallisilta ilmoitustauluilta löydät tietoa mm. juhlista, kursseista, lasten toiminnasta, petankin pelaamisesta, kirjaston aukioloajoista, mullan ja lannoitteiden myynnistä, kilpailuista, kirpputoreista, myyjäisistä ja talkoista. Seuraa ilmoituksia myös aluejärjestön kesäkisoista, Roopen ruukusta ja muista siirtolapuutarhojen yhteisistä tempauksista. Kesän yksi kohokohdista on juhannusjuhla, joka alkaa lipunnostolla. Ohjelmassa on yleensä arpajaiset, lasten ja aikuisten ohjelmaa, tarjoilua ja tanssit. Herttonomeja ja heidän juhannusvieraitaan tanssittaa usein kulmakunnan paras bändi. Heinäkuussa on yleensä ohjelmallinen ilta ja kesän lopussa elojuhlat. Elomarkkinoilla voi myydä kesän satoa ja pitää kirpputoripöytää. Tervetuloa mukaan! Ota rohkeasti yhteyttä vastuuhenkilöihin tai hallituksen jäseniin ja tule mukaan myös ideoimaan yhteistä toimintaamme. 2.2.2 Talkoot Kerran kuukaudessa järjestettävät lauantaitalkoot sekä juhlien ja tapahtuminen järjestäminen kokoavat eri-ikäisiä herttonomeja yhteen. Samalla tutustumme toisiimme ja puutarhaamme entistä paremmin. Lauantaitalkoissa laitamme riihtä ja sen ympäristöä sekä mm. istutuksia, jätealuetta ja niittyä kuntoon. Lopuksi
10 nautimme maistuvan keittolounaan. Juhannusjuhlien järjestäminen on ehkä suurin jokakesäinen talkooponnistuksemme. Vieraslajien kitkentä on myös tärkeää talkoopuuhaa, jota teemme yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Talkoista tiedotetaan yhdistyksen virallisilla ilmoitustauluilla, ja sinne tulee myös mahdolliset ennakkoilmoittautumislistat. Tervetuloa mukaan! 2.2.3 Riihi ja sen varaaminen Yhdistyksemme yhteinen tila on 1700-luvulta peräisin oleva entinen Kulosaaren kartanon tupakankuivausriihi. Riihellä järjestetään kesäaikana kaikki yhdistyksen tilaisuudet, ja jäsenet voivat vuokrata riihtä yksityistilaisuuksiinsa. Riihen käyttöä varten on ohjeet, joissa muistutetaan mm. paloturvallisuudesta. Lisätietoa riihen varaamisesta on Herne-lehdessä ja yhdistyksen kotisivuilla. 2.2.4 Vessat ja suihkut Huoltorakennuksen yhteydessä on vesivessat, joihin käy sama avain kuin ekovessoihin ja portin ja portilla olevan kärryn lukkoihin. Suihkun avain lunastetaan erikseen, koska suihkun käytöstä peritään erillinen maksu. Alueella on tällä hetkellä myös kaksi ekovessaa. 2.2.5 Tiedotus ja yhdistyksen postin kulku Hallitus tiedottaa kahdella virallisella ilmoitustaululla, jotka ovat huoltorakennuksella ja pääportilla. Lisäksi virallinen tiedotuskanava on yhdistyksen nettisivut sekä kesällä ilmestyvä Herne-lehti. Alueella on kaksi muutakin ilmoitustaulua, jonne toimitetaan tiedotteita mahdollisuuksien mukaan. Vuosikokousposti ja laskut tulevat herttonomin kotiosoitteeseen. Mökin portilla tulee olla postilaatikko yhdistyksen kesäpostia varten. Yhdistykselle tuleva posti lähetetään puheenjohtajan kotiosoitteeseen. Kesällä hallitukselle tulevaa postia varten on huoltorakennuksella oleva postilaatikko. Kotisivuilla olevan lomakkeen avulla voit myös lähettää viestin hallitukselle. Yhdistyksen sähköpostiosoite on hspy.hallitus at gmail.com Facebookissa on Herttoniemen siirtolapuutarhan oma ryhmä, jossa käydään keskustelua ja jaetaan kokemuksia. Facebook ei ole yhdistyksen virallinen tiedotuskanava, mutta vireä ja hyödyllinen se kuitenkin on. Muistathan, että jos haluat saada asiasi yhdistyksen hallituksen tietoon tai käsiteltäväksi hallituksen kokouksessa, ota kirjallisesti yhteyttä puheenjohtajaan. Hallituksen sähköpostiosoite: hspy.hallitus at gmail.com
11 2.2.6 Kymppipalkinto Kymppipalkinto on yhdistyksen kiertopalkinto, joka annetaan ansioituneelle mökkiläiselle. Palkinto jaetaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.
12 3 RAKENTAMINEN 3.1 Rakentamisen monet määräykset Kaupunki on vuokrannut maa-alueita siirtolapuutarhatoiminnasta vastaaville yhdistyksille, jotka taas hoitavat hallinnon ja valvovat määräysten ja ohjeiden noudattamista. Siis: kun aiot rakentaa tai remontoida palstallasi, kysy ohjeet ja hoida lupa-asiat ajoissa kuntoon HSPY:n hallituksen kanssa. Rakentamiseen, remontoimiseen ja tontille sijoitettaviin rakennelmiin liittyvät määräykset ja asiakirjat: Toimenpideilmoitus ja rakentamislupa (ladattavissa kotisivuilta) Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima rakennusohje vuodelta 2009 (ladattavissa kotisivuilta) Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston ohje vuodelta 2009 (ladattavissa kotisivuilta) Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava (ks. liite 1) 3.2 Rakentamiseen liittyvää taustatietoa Herttoniemen siirtolapuutarhassa rakentaminen ja puutarhan hoito on ollut tarkasti ohjeistettua alusta lähtien. Majat on rakennettu kaupungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan ja niihin on saanut myöhemmin lisätä lasikuistit ja varastot kaupungin kiinteistöviraston ohjeiden mukaan. Puutarhojen istutuksia on ohjattu mallisuunnitelmin ja istutusohjein. Samalla ohjeet ovat jättäneet tilaa
yksilöllisyydelle. Kaupungin kiinteistövirasto ja puisto-osasto valvoivat ohjeiden noudattamista. 1990-luvulla tilanne muuttui merkittävästi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti kaikille siirtolapuutarhoille uusia tyyppipiirustuksia. Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys piti niitä epäonnistuneina ja ryhtyi valmistelemaan omaa ehdotustaan, jonka lähtökohtana oli perinteisten majojen ja tyylin säilyminen. Samaan aikaan Herttoniemen vuokrasopimus oli lopuillaan, eikä puutarhan jatkosta ollut varmuutta. Yhdistys ryhtyi painostamaan kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan alueelle suojelevan asemakaavan. Kaupunki rupesi myös siirtämään ohjaus- ja valvontatehtäviä yhdistysten itse hoidettaviksi, tämän hoitamiseksi yhdistys laati oman rakentamisohjeensa vuonna 2000. Yhdistyksen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuokrasopimus on uusittu. Suojeleva asemakaava on vahvistettu, ja yhdistyksen laatimat tyyppipiirustukset on hyväksytty. Lisäksi Herttoniemen siirtolapuutarha on yleiskaavassa luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja sittemmin Museoviraston toimesta jopa valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rakentamisohjeet ovat olleet käytössä vuodesta 2000 ja niitä on päivitetty vuonna 2009. Tänä aikana yhdistys on hoitanut lupien myöntämisen ja valvonnan. Käytännön kokemukset ovat vaihtelevia. Yhdistyksen ohjeiden perusajatus: perinteisten majojen kunnostus ja laajentaminen on osoittautunut onnistuneeksi. Toisaalta rakentamisohjeiden olemassaolo ja niiden tarkoitus ei ole aina ollut kaikkien rakentajien tiedossa, tai niitä ei ole koettu velvoittaviksi. Kun yhdistys myöntää rakentamisluvan, se myös valvoo rakentamista ja tarkastaa, että määräyksiä on noudatettu. Vuoden 2000 rakentamisohjetta on päivitetty siksi, että ohjeiden rooli on muuttunut. Vuoden 2000 ohjeet olivat luonteeltaan yhdistyksen omia epävirallisia suosituksia. Asemakaavan vahvistaminen merkitsee, että siinä määritellyt seikat ovat yhdistystä ja jäseniä sitovia ja yhdistykselle on annettu kaupungin toimesta valvontavelvollisuus. Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2009. Rakentamisohje on Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima ja hyväksymä ohjeisto, joka sisältää jäseniä velvoittavat säännöt koskien palstoilla tapahtuvaa rakentamista ja puutarhanhoitoa. Rakentamisohje on ladattavissa kotisivuilta ja saatavana hallitukselta. 13
14 4 PUUTARHANHOITO 4.1 Huoltokäytävät Palstojen välissä on 60 cm:n levyinen huoltokäytävä, jonka hoidosta vastaavat molemmat rajanaapurit. Huoltokäytävä pidetään rikkaruohottomana ja sillä ei saa varastoida edes väliaikaisesti mitään. Huoltokäytäviä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kulkemiseen. 4.2 Katselmukset Yhdistyksen hallitus tekee kesäisin palstakatselmuksia, joissa tarkastetaan kaikkien palstojen sääntöjen mukaisuus kuten pensasaitojen korkeus, huoltokäytävien ja puutarhojen siisteys sekä puutarhan rajoittuvien teiden rikkaruohottomuus. Mikäli palsta ei ole sääntöjen mukainen, annetaan palstan haltijalle huomautus ja määräaika, johon mennessä puutteet tulee korjata. Mikäli kunnostustöitä ei tehdä, yhdistyksellä on oikeus järjestää vuokrasopimuksen 13 :n mukainen yksilöity katselmus ja teettää sen jälkeen määrätyt työt palstan haltijan kustannuksella. Siirtolapuutarhan yleisilmeestä vastaa yhdistyksen hallitus. Kaupunki tekee vuosittain oman katselmuksensa ja antaa tarvittaessa yhdistykselle omat korjauskehotuksensa.
15 4.3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojelua on tuholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaa kasveista. Pääpaino kasvinsuojelussa tulee aina olla ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä ja vain poikkeustapauksessa tehdään varsinaista torjuntaa. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa: Valitaan kasvilajeja ja -lajikkeita, joilla ei juuri ole kasvinsuojeluongelmia. Kasvatetaan kasveja niille sopivissa olosuhteissa, eli ei liian varjossa tai paahteisessa paikassa. Suojellaan tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten lintuja ja peto- ja loishyönteisiä. Käytetään maanpinnalla katteita, esimerkiksi olkea ja haketta, estämään rikkakasvien kasvua. Vältetään liikalannoitusta. Hävitetään tautiset kasvinosat heti kun ne havaitaan. Joskus varsinkin tuholaisia joudutaan kuitenkin torjumaan kasveista. Suosituksena on, että siirtolapuutarha-alueella käytetään vain luonnonmukaisia torjuntakeinoja, joita ovat esimerkiksi suihkutus vedellä ja muutamat Eviran sallimat kasvinsuojeluaineet. Huomattavaa on, että rikkakasvien torjuntaan ei ole yhtään luomutuotannossa sallittua kasvinsuojeluainetta. Luomutuotannossa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet: www.evira.fi > Tietoa Evirasta > Asiakokonaisuudet > Kasvit > Kasvinsuojelu 4.4 Pensasaidat Siirtolapuutarha-alueen yleisilme muodostuu osaksi hyvin hoidetuista, saman korkuisista pensasaidoista, joiden sisällä jokainen puutarha on ainutlaatuinen. Palstan ja tien välissä tuleekin kasvattaa leikattua pensasaitaa. Koska pensasaitaa kasvatetaan usein vuosikymmeniä, kannattaa sen perustamiseen ja hoitoon kiinnittää huomiota. Erityisesti on huomioitava sen etäisyys tiestä, jotta tiealue ei aidan kasvaessa jää liian kapeaksi. Pensasaita saa asemakaavan perusteella olla enintään 140 cm korkea. Kulleropolun varrella olevien pensasaitojen korkeudesta on joustettu (korkeus saa olla enintään 160 cm) huoltoliikenteen aiheuttaman pölyn takia. Aidan leveydeksi suositellaan 60 cm. Pensasaidan lisäksi saa asentaa enintään 90 cm korke-
16 an ja väriltään sekä materiaaliltaan mahdollisimman huomaamattoman verkkoaidan joko pensasaidan sisä- tai ulkopuolelle. Portin kohdalle voi kasvattaa pensasaitaa korkeamman kaariportin. Kaaren tulee olla leveyttään korkeampi, esimerkiksi leveys 180 cm ja korkeus 240 cm. Jos pensasaita on ajan mittaan kasvanut liian leveäksi tai harvaksi, pensasaita täytyy nuorentaa leikkaamalla se noin 10 cm:n korkeudelta. Leikkaaminen kannattaa tehdä aikaisin keväällä, jotta pensasaidalla on koko kesä aikaa kasvaa. Leikkausjätteen saa viedä yhdistyksen jätealueelle. Pensasaitaa leikataan säännöllisesti, jotta se kasvaa tuuheaksi ja sen saa pidettyä riittävän kapeana. Neuvoja kannattaa kysyä herttonomeilta, joiden pensasaita on erityisen hyvinvoiva. 4.5 Puut ja pensaat Siirtolapuutarhan ulkonäköön kuuluvat ehdottomasti vanhat omenapuut. Jokaisella palstalla tulee kasvaa vähintään yksi hedelmäpuu. Erityisesti on tarkkaan harkittava ennen kuin vanhoja omenapuita kaadetaan, sillä osa niistä on kasvanut aivan puutarhan alkuajoista lähtien. Osa vanhoista omenapuista on jo harvinaistuneita lajikkeita, minkä takia niillä voi olla arvoa tulevaisuudessa. Koska monet puulajit kasvavat nopeasti liian suuriksi palstojen koon, puiden kasvattamisessa on huomioitava, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille. Luonnonvaraiset puut palstalla eivät kuulu siirtolapuutarhojen yleisilmeeseen. Juuristo ei saa levitä palstan ulkopuolelle. Puiden enimmäiskorkeus on 4,5 metriä, jolloin ne eivät kohtuuttomasti varjosta naapuripalstoja. Liian korkeaksi kasvaneet puut ja pensaat madalletaan vähitellen 3-5 vuoden kuluessa. 4.6 Puutarhan suunnittelu ja rakentaminen Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaavassa todetaan: Piha-alueitten tulee olla alueen ominaispiirteisiin soveltuvia. Puutarhan suunnittelussa tulee luonnollisesti huomioida asemakaavan määräysten lisäksi Helsingin kaupungin rakennusohje ja HSPY:n oma rakennusohje vuodelta 2009. Muuten puutarhan suunnitteluun ei ole olemassa mitään yleispäteviä ohjeita. Joku haluaa puutarhasta helppohoitoisen, kun taas joku nauttii puutarhanhoidosta. Siirtolapuutarha-alueelle mahtuukin kasviharrastajia, hyötykasvien viljelijöitä ja niitä, joille puutarha on paikka, jossa ainoastaan nautitaan kesästä.
Puutarhaa suunniteltaessa kannattaa kuitenkin miettiä minne sijoittaa oleskelualueen ja jätealueen, jotta molemmat ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tämän jälkeen voi miettiä käytävien, istutusten ja nurmikon sijainnit. Tasamaalla olevilla tonteilla tulee kiinnittää huomiota myös sadevesien kulkuun, jotta esimerkiksi katolta tulevat sadevedet eivät ohjaudu käytäville ja oleskelualueille. Puutarhaan ei kuitenkaan saa rakentaa keinotekoisia korkeuseroja, mutta esimerkiksi rinnettä saa porrastaa, jolloin sitä pystyy hyödyntää paremmin. Palstoilta ei saa viedä pois maa-aineista. 17 4.7 Vieraslajit Eräät kasvilajit voivat levitä helposti luontoon ja aiheuttaa siellä haittaa luonnonvaraisille kasveille ja eläimille. Lisäksi osasta kasvilajeja voi olla jopa vaaraa ihmisille, jotka eivät osaa niitä varoa. Näiden haittojen vähentämiseksi Suomessa on luokiteltu osa kasvilajeista ns. vieraslajeiksi, joiden luontoon leviäminen tulee estää. Suositus on, että siirtolapuutarhassa vältetään istuttamasta seuraavia kasvilajeja sekä estetään jo istutettujen kasvien leviäminen luontoon: Etelänruttojuuri Japanintatar ja jättitatar Jättipalsami Jättiputki Komealupiini Kulta- ja tarhapiiskut Kurtturuusu Pajuasteri Punakarhunköynnös Haitallisten kasvien hävittämisessä on huomioitava, että siemenet ja juurakot, joista kasvi voi levitä, tulee hävittää Ämmässuon kaatopaikalla kuumakompostoinnissa. Aivan pienet määrät voi viedä yhdistyksen biojätealueelle, mutta suuremmista määristä tulee sopia ennalta yhdistyksen kanssa. Palstojen ulkopuolelle levinneiden vieraslajien torjunnassa hyödynnetään talkoita ja tarvittaessa yhdistys voi tilata apua kaupungilta tai työhön erikoistuneilta yrityksiltä. Lisätietoa vieraslajeista: www.vieraslajit.fi
18 5 JÄTEHUOLTO Jokainen jäsen osallistuu Herttoniemen siirtolapuutarhan jätehuoltokustannuksiin maksamalla jätehuoltomaksun. Siirtolapuutarhassa on erinomaiset mahdollisuudet harjoittaa järkevää jätehuoltoa, joka pitää kustannukset alhaalla. Lajittelemalla jätteet ja laittamalla ne oikeaan paikkaan säästämme huomattavia summia. 5.1 Talousjäte Yhdistykselle on hankittu syksyllä 2011 maanalaiset Molok-jätesäiliöt. Säiliöitä on kolme: sekajätteelle, paperille ja kartongille. Lisäksi on jäteastiat metallille ja lasille. Säiliöt pidetään suljettuina talven ajan ja avataan keväällä. Koska molokit täyttyvät nopeasti ja suuret jäteautot aiheuttavat haittaa kulkiessaan alueen halki, suosittelemme jätteen määrätietoista vähentämistä. Esimerkiksi mökille lähdettäessä voi ostoksista purkaa tarpeettomat kääreet ja pahvit. Molokeihin saa toimittaa tavallista arkielämässä syntyvää talousjätettä. Isot esineet kuten huonekalut, patjat jne. eivät kuulu talousjätteeseen eikä niitä saa jättää molokien viereen. Isommat jäte-erät, joita syntyy vaikkapa remontissa, muutossa tai perusteellisessa siivouksessa tulee mökkiläisen itse toimittaa Sorttiasemalle. Sekajäte on jätettä, jota ei voi hyödyntää. Sekajätettä ovat muun muassa kertakäyttövaipat, posliini, pölyimuripussit, alumiinipinnoitetut muovit kuten kahvipaketit ja sipsipussit. Sekajätteeseen ei saa laittaa ongelmajätettä kuten akkuja, ei myöskään sähkölaitteita. Ei puutarhajätettä eikä rakennusjätettä. Kartonkikeräykseen saa laittaa kartonkiset nestepakkaukset; esim. maito- ja mehutölkit, myös alumiinivuoratut
19 kuivien tuotteiden kartonki-, pahvi- ja paperipakkaukset, esim. muro ja -keksipakkaukset, sokeri- ja jauhopussit, leivoslaatikot ja munakennot, juomien kartonkiset monipakkaukset, esim. sixpackit pizzalaatikot, myös hieman rasvaiset WC- ym. paperihylsyt muovipinnoitetut käärepaperit, esim. kopiopaperin kääreet kaikki paperikassit aaltopahvilaatikot Huuhtaise likaiset nestepakkaukset ja valuta ne kuiviksi. Litistä pakkaukset ja pakkaa ne sisäkkäin. Niittejä, paperiliittimiä tai pakkausteippejä ei tarvitse poistaa. Kartonkikeräykseen EI SAA LAITTAA likaisia ja huuhtelemattomia pakkauksia muovikasseja ja -rasioita styroksia runsaasti painoväriä ja teippiä sisältäviä pinnoitettuja lahjapapereita Paperinkeräykseen SAA LAITTAA sanoma- ja aikakauslehdet mainosposti, esitteet ja muut vastaavat painotuotteet puhelin- ja tuoteluettelot pehmeäkantiset kirjat kopiopaperit ja tulosteet, värilliset ja värittömät valkoiset piirustus ja lehtiöpaperit valkoisesta paperista tehdyt paperikassit kirjekuoret (myös ikkunalliset) Niittejä ja paperiliittimiä ei tarvitse poistaa. Kaiken materiaalin tulee olla puhdasta ja kuivaa. Keräyspaperia ei saa laittaa sekajätteeseen. Paperinkeräykseen EI SAA LAITTAA märät tai likaiset paperit pahvit tai kartongit ruskeat paperit tai paperikassit muovit alumiini- tai vahapaperit Lähde: www.hsy.fi/jatehuolto/sivut/default.aspx
20 5.2 Kompostointi Kaikkien tulee pyrkiä kompostoimaan puutarhajätteensä omalla palstallaan. Kompostoinnissa jätteiden sisältämät ravinteet palaavat takaisin puutarhan kasvien käyttöön ja lisäksi kompostointi parantaa maata. Mikäli kompostoi puutarhajätteen lisäksi elintarvike- tai käymäläjätettä, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) ja huomioitava siihen liittyvät muutamat määräykset. Kompostointi ei ole vaikeaa, mutta jotta kompostoituminen onnistuu, pitää siinä ottaa huomioon muutamia asioita. Neuvoja saa muilta herttonomeilta ja HSY:n internet-sivuilta. Lisäksi yhdistys järjestää ajoittain kompostointikursseja. Kompostointi ohjeita ja kompostointi-ilmoitus: www.hsy.fi > Jätehuolto > Kiinteistön jätehuolto > Asuinkiinteistöt > Kompostointi 5.3 Puutarhajäte Yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta itse kompostoida jätteitä, vaan yhdistys tilaa jätealueelle tuotujen risujen ja muun puutarhajätteen pois viennin ulkopuolisilta toimijoilta. Koska puutarhajätteen hävittämisestä syntyy yhdistykselle suhteellisen suuret kustannukset, on tärkeää, että kaikki viljelijät pyrkivät välttämään puutarhajätteen tuontia yhdistyksen jätealueelle. Ensisijaisesti puutarhajäte tuleekin kompostoida omalla pihalla. Jos teet ison puutarharemontin, josta syntyy paljon jätettä, huolehdit luonnollisesti itse sen hävittämisestä. Lisätietoja saat tarvittaessa hallitukselta. Yhdistyksen jätealueella voi tuoda pieniä määriä puutarha-jätettä. Alueella on kaksi eri osaa puutarhajätteille: omat alueet risuille ja oksille sekä pehmeävartiselle puutarhajätteelle. Eri alueet on merkitty kyltein. Muuta biojätettä, kuten ruuan tähteitä ei alueelle saa tuoda! Koska puutarhajätteitä syntyy alueella paljon, pitää jätealuetta täyttää takareunasta alkaen. Elo-syyskuussa jätealueella on omenalava, johon voi tuoda mädäntyneitä ja muumiotaudin pilaamia omenoita. Suositus on, että pilaantuneet omenat hävitettäisiin kuitenkin omassa puutarhassa esimerkiksi kaivamalla ne maakuop-