Idän uskonnot ja gnostilaisuus. Pentti Tuominen

Samankaltaiset tiedostot
Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielu Ihmisen kuolematon tosiolemus Pentti Tuominen Avoin koulu Valoa etsiville 4. osa

Valo ja Gnosis. Pentti Tuominen

Gnostikon polku kohti sisäistä eheyttä Valo ja Gnosis

Gnosis Sisäinen tietoisuus. Pentti Tuominen

Sielu. Ihmisen kuolematon tosiolemus. Pentti Tuominen

Valo ja gnosis alkukirkosta nykyaikaan. Pentti Tuominen

Ihmisen yhteys Jumalaan Avoin koulu Valoa etsiville

Teot määräävät kohtalon ei usko

PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN

Valo ja gnosis alkukirkosta nykyaikaan. Pentti Tuominen

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen

Uusgnostilaisuus. Pentti Tuominen

Jumalakäsitykset. Pentti Tuominen

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

Uus-gnostilaisuus. Pentti Tuominen

Ihmisen chakrajärjestelmä

Valon maailma. Gnostilainen mytologia. Pentti Tuominen

Syvän Itsen Löytäminen

Nyt haluaisimme käsitellä enemmän sitä kuinka ihminen saavuttaa tämän kaiken, sen matkan jolloin hänen on mahdollista avata monia ovia, jotka

Mesopotamian muinaiset uskonnot ja mysteerikoulut. Pentti Tuominen

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Gnostilaisuuden historia. Pentti Tuominen

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

12 Kristallin Akatemia. Rakkaudentähti Ry

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Teosofisen liikkeen ja gnostilaisuuden yhtymäkohtia. Marja Artamaa

TAOLAISUUS. Ihminen on osa luontoa

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

Lyhyet kurssikuvaukset

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät Luku III Luominen...

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

JOHDANTO USKONTOON SUURET MAAILMANUSKONNOT HINDULAISUUS USKONTO ILMIÖNÄ

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

YOGA ILOA ELINVOIMAA& MIELENRAUHAA MEDITAATIOSTA.

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Egyptin muinaiset uskonnot ja mysteerkoulut. Pentti Tuominen

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella

Aslak Larjo ANTAHKARANAN RAKENTAMINEN

Harhaoppisia vai totuuden perillisiä? Kristillisen ja gnostilaisen identiteetin muotoutuminen keskinäisen polemiikin myötä

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

Hindulaisuus sukellus tyystin toisenlaiseen todellisuuteen

Hermetismi. Pentti Tuominen

HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

ZEN -väitetty Totuus -vertailua kristinuskoon

Lataa Korkeammaksi minäksi muuntuminen & sisäisen lapsen kanssa tehty eheyttäväaikamatka elämäsi halki - Anna Kauppila

Pekka Ervastin esitelmä 3/

Fransiskaanit ja teologia

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Mikä on harhaoppi? Timo Eskola. Yleistä

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

8. Skolastiikan kritiikki

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

LUKU 117 KORKEIN JUMALA

MITÄ ON USKO? RR lokakuu 1970 nro 8

Pekka Ervastin esitelmä Helsingissä (Artikkeliksi järjestetyt muistiinpanot)

Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916

DEEVAT JA ELEMENTAALIT KESKUUDESSAMME. Aslak Larjo

Minä uskon Jumalaan. Apostolinen uskontunnustus Jumalasta, Isästä

Gnostilaisuus alkukirkon ajoista tähän päivään. Pentti Tuominen

ÄÄRETÖN HENKI LUKU 8. [sivu 90]

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

Lyhyet kurssikuvaukset

Mitä on teosofia? VASTAUKSIA ETSIMÄSSÄ. Keitä olemme ja miksi olemme täällä!

Uni ja minuuden ydin. Kanavoinut; Anu Markoff Rakkaudentähti 2015

JÄLLEENSYNTYMINEN JA YLÖSNOUSEMUS

Pekka Ervastin esitelmä Helsingissä (Artikkeliksi järjestetyt muistiinpanot)

Hyvä Sisärengaslainen,

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

SISÄLLYS 11 ALKUSANAT 13 I AAMU, JOKA MUUTTI KAIKEN 15 II EHTYMÄTÖN ENERGIA

KAIKEN TEORIA Yhtymäkohtia gnostilaisiin kirjoituksiin Studia Gnostica

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Hyvä Sisärengaslainen,

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

The Love & Return of Unicorns. Yksisarvisten Rakkaus ja Paluu. E i l e e n B r o o k s

KUOLEMA. RR tammikuu 1969 nro 1

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

JÄLLEENSYNTYVÄN MINÄN ARVOITUS

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Vuorisaarna ja Jeesuksen vertaukset

Ristiäiset. Lapsen kaste

KESKUSUNIVERSUMI JA SUPERUNIVERSUMIT

JUMALAN RAKKAUS Pekka Ervastin esitelmä (Pikakirjoittanut A. H.)

Mitä kuolema opettaa?

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

BUDDHALAINEN KUOLEMA JA SAATTOHOITO Koulutuspäivä Teosofisen seuran salissa Helsingissä

Transkriptio:

Idän uskonnot ja gnostilaisuus Pentti Tuominen

Idän uskonnot Vedalaisuus 1500-900 eaa. Brahmalaisuus 900 500 eaa. Hindulaisuus 500 eaa. Buddhalaisuus 500 eaa. Jainalaisuus 500 eaa. Kungfutselaisuus 500 eaa. Shintolaisuus 500 eaa. Taolaisuus 100 jaa. Sikhiläisyys 1500 jaa.

Idän uskonnot Hindulaisuus 500 eaa. Jainalaisuus 500 eaa. Intiassa Sikhiläisyys 1500 jaa. Buddhalaisuus 500 eaa. Kungfutselaisuus 500 eaa. Taolaisuus 100 jaa. Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa Shintolaisuus 500 eaa. Japanissa

Idän uskonnot Hindulaisuus 1 100 milj. Buddhalaisuus 490 milj. Kungfutselaisuus 221 milj. Taolaisuus 173 milj. Shintolaisuus 100 milj. Sikhiläisyys 28 milj. Jainalaisuus 4 milj.

Idän uskonnoista on gnostilaisuuden kannalta kiinnostava vain: Hindulaisuus Buddhalaisuus Kungfutselaisuus Taolaisuus Shintolaisuus Sikhiläisyys Jainalaisuus

Muinaiset korkeakulttuurit uskontojen kehto Kaksoisvirtain alue Niilin laakso Indus virran laakso Keltaisen joen laakso

Alku-gnosis sisälsi uskontojen ytimen se syntyi muinaisessa Egyptissä Alku-gnosis

Egyptiläinen alku-gnosis Egyptiläinen papisto oli jo 2600 eaa. hyvin perehtynyt salaiseen jumalalliseen viisauteen. Ylimmät papit olivat myös mysteerikoulujen hierofantteja, jotka edustivat korkeinta ja puhtainta viisautta. He korostivat todellisen Itsen eli jumalallisen tietoisuuden löytämistä itsestään (= alku-gnosis ).

Egyptiläinen alku-gnosis Muinaisen Egyptin mysteerikouluissa jo 2600 eaa. opetettiin tuntemaan Jumalan todellinen olemus. Jumala käsitettiin ykseydeksi, jolla tarkoitettiin sitä voimaa, joka on kaikessa olevaisessa, niin mineraaleissa, kasveissa, eläimissä kuin ihmisissäkin. Tähän kuului käsitys, että elolliset olennot elävät vain siksi, että niissä elää Jumalan voima. Tämä voima on ollut kaiken olevaisen lähteenä ja sen voiman ykseyteen kaikki olevainen aikanaan palaa, kun olevainen loppuu.

Egyptiläinen alku-gnosis Egyptin mysteerikouluissa opetettiin, että maailmankaikkeus on tietoinen. Mysteerikouluissa opetettiin myös, että ihmisen sisin olemus tietoinen Itse eli sielu on lähtöisin jumalallisesta tietoisuudesta. Tämä oli pohjana heidän sielukäsitykselleen.

Alku-gnosis levisi muinaista karavaanireittiä pitkin hedelmällisen puolikuun alueelle Urmia (1000 100 eaa.) Egyptin alku-gnosis (2600 1000 eaa)

Urmia Setin lapset Ryhmä Egyptissä vihkimyksensä saaneita viisaita siirtyi noin 1000 eaa. Luoteis-Persiaan Urmian kaupunkiin perusti sinne henkisen veljeskunnan alkoi opettaa sikäläisiä oppineita Veljeskunnasta käytettiin nimitystä Setin lapset. Arkeaologisissa kaivauksissa on löytynyt raunioita heidän rakennuksestaan.

Setin lapset Historioitsija Josephus kirjoitti: Setin lapset olivat laajalti arvostettuja taivaallisia tietäjiä, jotka löysivät taivaankappaleet ja tunsivat niiden liikkeet. Heillä oli dualistinen maailmankuva: hyvä Valon maailma paha aineen maailma. Heillä oli myös tieto siitä, millainen on täydellinen ihmisyys ja miten se saavutetaan.

Setin lapset olivat henkinen veljeskunta Setin lapset pyhittivät itsensä ihmisten palvelemiseen. Heistä alettiin käyttää nimityksiä telestai (= Henkisesti suunnatut ). Tätä veljeskuntaa pidetään gnostilaisuuden alkuna. Sen jäsenistä alettiin myöhemmin käyttää kreikankielistä nimitystä gnostikos (tietävät).

Setin lapset olivat henkinen veljeskunta He uskoivat, että korkeimman jumaluuden Valon maailma on kauttaaltaan hyvä. Siellä ei ole hyvän ja pahan kaksijakoisuutta. He uskoivat, että pahuuden lähde on ihminen itse omine paheineen. Pahuus ei siis ole Jumalasta lähtöisin eikä se ole Saatanan aiheuttamaa. Tämän opin omaksuivat myöhemmin myös gnostilaiset.

Samaan aikaan Intiassa vallitsi Veda-kulttuuri ja uskonto Setin lapset (1000 100 eaa.) Veda (2600-500 eaa.)

Veda-uskonto Veda-filosofia muodostaa hindulaisuuden pohjan. Veda-kaudella palvottiin lukemattomia eri jumaluuksia. Veda-kirjoihin talletettujen ylistyshymnien laulaminen jumalille oli pappisluokan eli brahmiinien yksinoikeus.

Vedan rinnalle syntyi Brahmalaisuus Veda-uskonnon rinnalle alkoi 900-luvulla eaa. kehittyä pappisluokan (brahmiinien) piirissä brahmalaisuus, jossa lukuisien jumaluuksien merkitys väheni. Brahmalaisuuden keskeisimmäksi käsite oli Brahman. Se tarkoittaa pyhää voimaa, joka ylläpitää kaikkea olevaista. Se on Kosminen Tietoisuus, Maailman sielu, kaikkeuden taustalla oleva perimmäinen Totuus ja Äly. Sen olemus on transsendentti, kaikkialla läsnä oleva, ääretön ja lopullinen. Brahmanin ajateltiin ilmenevän om-tavussa, jota resitoitiin.

Brahmalaisuuden sielukäsitys Brahmalaisuuden toinen keskeinen käsite oli Jivatman / Atman eli yksilöllinen sielu. Sielun uskottiin syntyvän uudelleen niin monta kertaa, että inhimillinen tietoisuus on saavuttanut tiedon omasta perimmäisestä olemuksestaan ja oivaltaa yksilöllisen sielunsa ja maailmansielun (Brahmanin) olevan yhtä.

Mistä Brahmalaisuus tuli? Mistä brahmalaisuuden siemenet tulivat 900-luvulla eaa. intialaisten pappien tietoon?

Brahmalaisuuden synty? Brahmalaisuuden keskeiset opinkappaleet olivat lähes samanlaisia kuin persialaisen Setin lasten esoteerisen veljeskunnan opetukset. Setin lasten keskus oli Urmia-järven rannalla Luoteis-Persiassa. Setin lasten jonkin ryhmän tiedetään 900- luvulla eaa. lähteneen itään päin luultavasti Intiaan saakka.

Alku-gnosis levisi Urmiasta Intiaan ja synnytti Brahmalaisuuden? Setin lapset (1000 100 eaa.) Veda (2600-500 eaa.) Brahmalaisuus (900 eaa. )

Brahmalaisuuden jatko 500 -luvulla eaa. brahmalaisuus jakaantui useaksi suuntaukseksi, joista merkittävimmiksi kohosivat hindulaisuus, buddhalaisuus ja jainalaisuus. Brahmalaisuus Hindulaisuus Buddhalaisuus Jainalaisuus

Hindulaisuus syntyi Brahmalaisuuden ja Vedalaisuuden pohjalta Iso-iso-äitinä oli alku-gnosis Setin lapset (1000 100 eaa.) Egyptin alku-gnosis (2600 1000 eaa) Brahmalaisuus (900 eaa. ) Veda (2600-500 eaa.) Hindulaisuus (500 eaa. )

Hindulaisuus

Hindulaisuus Veda-kaudella palvottuja lukemattomia eri jumaluuksia alettiin brahmalaisuuden aikana pitää absoluuttisen ja persoonattoman Brahmanin eri ilmentyminä ja aspekteina. Hindulaisuuteen jäi kuitenkin lukematon määrä erilaisia vanhoja persoonallisia jumaluuksia ja myös monia uusia jumaluuksia keksittiin. Keskeiseen asemaan kohosivat Vishnu ja Shiva sekä myöhemmin vielä Devi.

Brahman Kosminen Tietoisuus, Maailman Sielu, kaikkeuden taustalla oleva perimmäinen Totuus ja Äly. Pyhä voima, joka ylläpitää kaikkea olevaista. Kaiken olleen, olevan ja tulevan summa. Brahmanin olemus on transsendentti, kaikkialla läsnä oleva, absoluuttinen, ääretön ja lopullinen. Bramania ei voi kuvailla millään määritelmillä. Brahman on persoonaton voima, joka ei puhu ihmisille, ja jota ihminen ei voi puhutella eikä palvoa. Brahman ei siis ole jumala monoteistisessä mielessä.

Hindulaisuuden sielukäsitys Ihmisen sielu (Jivatman/Atman) on lähtöisin maailmansielusta (Brahman). Siksi sielu on kuolematon. Kun sielu laskeutuu ihmisruumiiseen, se samastuu ruumiiseen ja kuvittelee olevansa tuo kuolevainen ruumis. Sielulle syntyy väärä minä-tunne ego. Ihminen alkaa pelätä omaa kuolemaansa.

Sielun kehot Hindulaisen filosofian eräiden suuntausten mukaan ihmisellä on viisi kehoa eli peitettä (kosha): 1. Fyysinen keho (Anna-maya kosha) 2. Elinvoimakeho (energiakeho, eetterikeho ) 3. Mieli (tunnekeho, astraalikeho) 4. Intuitiokeho (viisauskeho, mentaalikeho,) 5. Autuuskeho (sielukeho, kausaalikeho) Näiden ympärillä on Jivatman eli yksilöllinen sielu.

Sielun osat Hindulaisen filosofian eräiden suuntausten mukaan ihmisen viiden kehon kääreenä on Jivatman eli yksilöllisen sielun inhimillinen osa. Se on heijastuma persoonattomasta Ylisielusta, josta käytetään myös nimitystä Paramatman. Tämä puolestaan on heijastuma Maailman sielusta eli Brahmanista. Jivatmanin ja Paramatmanin välissä on yksilöllisen sielun jumalallinen osa eli Atman Nämä käsitykset vertautuvat hyvin gnostilaiseen käsitykseen sielun kahtiajaosta (syzygos).

Hindulainen sielukäsitys Sielun tienä on evoluutio: päästä irti harhakäsityksistään ja kehittyä kohti täydellisyyttä. Sielun evoluution tarkoituksena on ymmärtää Itse ja valaistua. Sielun kehitys on hidasta. Yksi ihmiselämä ei riitä tekemään sielusta täydellistä. Siksi tarvitaan monia maallisia ja henkisiä kokemuksia ja useita inkarnaatioita eli jälleensyntymiä.

Sielun kehot Kun ruumis kuolee, sielu siirtyy taivasmaailmaan. Siellä sielu käy läpi eletyn elämänsä ja tallettaa kokemuksensa kausaaliruumiiseensa. Tässä vaiheessa ego kuolee ja sielu viettää taivasmaailmassa sille määrätyn ajan valmistautuen uuteen inkarnaatioon (esim. ihmiseksi). Kun sielun kehitystasoa vastaava uusi keho on näköpiirissä, sielu kiinnittyy siihen.

Energiakeskukset eli chakrat

Energiakeskukset eli chakrat Intialaisessa lääketieteessä chakroilla tarkoitetaan ihmisen energiakehon pinnalla sijaitsevia energiapyörteitä

Energiakeskukset eli chakrat Chakrojen uskotaan olevan hienojakoisen energian vastaanottamisen ja muuntamisen keskuksia, joilla on tehtävänsä myös ihmisen henkisessä kehityksessä.

Energiakeskukset eli chakrat Päälakikeskus Otsakeskus Valaistuminen Henkisyys Kurkkukeskus Sydänkeskus Napakeskus Sukupuolikeskus Rauha Tunteet Ruoka Seksuaalisuus Juurikeskus Omistaminen

Hindulainen käsitys sielusta: Kun ihminen syntyy, sielu eli jumalallinen tietoisuus laskeutuu ruumiiseen päälaen kautta. Päälakikeskus edustaa jumalallista tietoisuutta.

Ihminen alkaa himoita aistikohteita egonsa ajamana. Tällöin hän unohtaa sisällään olevan jumalallisen tietoisuuden, joka näin vajoaa alimpiin energiakeskuksiin.

Ihminen on keskittynyt vain alimpien enegriakeskusten alhaisiin pyyteisiin (omistamiseen, seksiin yms.)

Henkisen kehityksen edistyessä henkinen energia (kundaliini) alkaa kohota alimmasta juurichakrasta ylöspäin.

Kun henkinen energia (kundaliini) on saavuttanut päälakikeskuksen, ihminen saavuttaa jälleen jumaloivalluksen.

Näin ihmisen tietoisuus yhtyy jumalalliseen tietoisuuteen ja hänestä tulee valaistunut. Tämä vastaa samaa kuin gnosis.

Dharma Dharma tarkoittaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää. Dharmalla on hindulaisuudessa monta merkitystä: Jumalallinen laki Olemassaolon laki Oikeudenmukaisuus Uskonto Elämänohje Velvollisuus Hyve Oikeus Hyvyys Totuus "Se joka ylläpitää kaikkeutta". Ihmisen dharma on oivaltaa jumalallisuus itsessään (vrt. gnosis).

Karman laki eli syyn ja seurauksen laki Ihmisen nykyinen olotila on seurausta tässä tai edellisissä elämissä tehdyistä teoista. Karma on näiden tekojen alati muuttuva summa. Teoiksi katsotaan myös ajatukset ja sanat sekä asenteet tai mielentilat. Teot vaikuttavat siihen, mitä ihmiselle tai hänen sielulleen tapahtuu tässä tai seuraavassa elämässä Jokainen joutuu lopulta kohtaamaan tekojensa seuraukset hyvät ja huonot.

Jälleensyntymisusko Sielunvaellus Elämä ymmärretään kiertokuluksi, jossa sielu jättää ruumiin ja syntyy lukemattomia kertoja uudelleen joko: ihmisenä eläimenä jumalolentona tai aaveen kaltaisena olentona helvettiin tai kiirastuleen Sielu on yksilö, jonka identiteetti säilyy syntymästä toiseen.

Moksha Sielu syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes oivaltaa yksilöllisen sielun ja maailmansielun olevan yhtä. Kun sielu aikanaan vapautuu jälleensyntymisen pakosta, se yhtyy maailmansieluun, josta sielu on lähtöisin. Vapautumista jälleensyntymisen pakosta sanotaan mokshaksi.

Hindulaisuus ei ole pelastususkonto Hindulaisuudessa uskotaan ihmisen jälleensyntyvän lukemattomia kertoja. Lopullinen päämäärä on jällensyntymien kiertokulusta vapautuminen (moksha) ja yhtyminen Jumalaan. Kaikki saavuttavat sen lopulta.

Setin lasten opit levisivät muuallekin Setin lasten länteen levinneestä haarasta kehkeytyi gnostilaisuus. Setin lasten itään levinneestä haarasta kehkeytyi brahmalaisuus.

Alku-gnosiksen leviäminen Setin lapset (1000 100 eaa.) Egyptin alku-gnosis (2600 1000 eaa) Gnostilaisuus Brahmalaisuus (900 eaa. ) Veda (2600-500 eaa.) Hindulaisuus (500 eaa. )

Meniköhän se näin? Egyptin alku-gnosis (2600 1000 eaa) Setin lapset (1000 100 eaa.) Gnostilaisuus Brahmalaisuus (900 eaa. ) Veda (2600-500 eaa.) Hindulaisuus (500 eaa. )

Gnostilaisuus

Gnostilaisuus on Ainakin 5000 vuotta vanha filosofinen oppi gnosiksesta mysteeriuskonto henkisen kasvun oppi esoteerinen salaoppi kr. gnosis = tieto, tietoisuus, sisäinen tietoisuus

Gnostilainen kosmogonia

Mitä tämä tarkoitti?

Kosminen tietoisuus (Kaikkeuden mieli) Todellinen Jumala

Todellinen Jumala emanoi eli vuodatti itsestään Valon maailman ja sinne valoolentoja Kosminen tietoisuus (Kaikkeuden mieli) Todellinen Jumala Valon maailma (Valo-olennot eli aionit)

Yhdestä valoolennosta tuli Luoja-jumala (Demiurgi). Kosminen tietoisuus (Kaikkeuden mieli) Todellinen Jumala Valon maailma (Valo-olennot eli aionit) Luojajumala (Demiurgi)

Kosminen tietoisuus (Kaikkeuden mieli) Todellinen Jumala Luoja-jumala loi (emanoi) aineellisen maailman, ja sinne viimeisenä ihmisen. Valon maailma (Valo-olennot eli aionit) Luojajumala (Demiurgi) Aineen maailma

Gnostilainen dualismi

Gnostilainen dualismi 1) Valon maailma eli Täyteys (kr. Pleroma), on ikuinen, henkinen ja täydellinen 2) Aineen maailma (kr. Hysterema), on ajallinen, epätäydellinen, kuolevainen

Gnostilainen Jumalakäsitys

Gnostilainen Jumalakäsitys Kaiken taustalla on "Todellinen Jumala", josta on käytetty myös nimityksiä Kosminen tietoisuus, Kaikkeuden mieli, Ikuinen Valo, Absoluutti ja Yksi Todellisen Jumalan tietoisuus läpäisee kaiken ja on kaikkialla läsnä. Jumala on kaiken alku ja loppu, vailla persoonallista hahmoa. Vanhoissa legendoissa Todellisen Jumalan työläiseksi kuvataan Luojajumala (Demiurgi). Myöhemmin koko Valon maailman uskottiin olleen luojia.

Gnostilainen sielukäsitys

Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on kipinä jumalallista Valoa eli lähtöisin Valon maailmasta. Ihmisen kuoltua sielu palaa takaisin Valon maailmaan.

Gnostilainen sielukäsitys Sielu Ihminen Ruumis Henki Ihminen koostuu ruumiista, hengestä ja sielusta.

Gnostilainen sielukäsitys Sielu Ruumis on ihmisen kulkuväline. Ruumis Henki Ruumis

Gnostilainen sielukäsitys Sielu Ruumis Henki Ruumis Henki Henki on ruumista elävöittävää energiaa ja kulkuvälineen polttoainetta.

Sielu on tietoinen, yksilöllinen persoonallisuus, joka muodostaa ihmisen tosiolemuksen. Sielu Ruumis Henki

Mistä sielu tulee ihmisruumiiseen?

Aioni Aioni Valon maailma Aioni Aioni Aioni Valon maailmassa elää kuolemattomia valoolentoja eli aioneja Näistä alempien tulee aika-ajoin inkarnoitua ihmisiksi. Ruumis Henki

Aioni Aioni Valon maailma Aioni Aioni Aioni Sielut ovat siis lähtöisin Valon maailmassa elävistä kuolemattomista valoolennoista. Siksi sielutkin ovat kuolemattomia. Ruumis Henki

Valon maailma Sielu laskeutuu syntyvään ihmislapseen Valon maailmasta. Aioni Sielu Ruumis Henki

Valon maailma Syzygos Sielu Ruumis Henki Sielun toinen puolikas, ylempi osa, eli taivaallinen kaksonen (Syzygos) jää Valon maailmaan. (Kr. Syzygos = kumppani)

Valon maailma Syzygos Syzygos eli sielun ylempi osa ohjaa ihmisessä olevaa sielun alempaa osaa ja toimii tälle omantunnon äänenä. Se kuulee myös rukoukset. Sielu Ruumis Henki

Mitä sielulle tapahtuu kuoleman jälkeen?

Sielu Kuolema alkaa, kun elämän liekki sammuu. Kulkuvälineestä loppuu polttoaine. Ruumis Henki

Sielu Kuolemassa henki irtaantuu ruumiista ja sen energia palaa takaisin kosmiseen energian kiertokulkuun. Ruumis Henki

Tämän jälkeen aineellinen ruumis alkaa hajota ja sen mineraalit palaavat aikanaan aineen kiertokulkuun. Sielu Ruumis

Valon maailma Syzygos Sielu Kuolemassa sielu vapautuu aineellisen ruumiin vankeudesta. Ruumis

Valon maailma Syzygos Sielu. ja sielu siirtyy kohti Valon maailmaa.

Valon maailma Syzygos Sielu. sielu palaa takaisin todelliseen kotiinsa.

Valon maailma Aioni Sielu sulautuu kaksospariinsa ja eheytyy aionissa. Se on nyt yhtä elämänkierrosta kehittyneempi valo-olento.

Valon maailma Aioni Kuolema ei ole loppu, vaan uuden elämän portti. Aioni voi syntyä uudelleen sieluksi johonkin toiseen ihmishahmoon. Kun aioni on kylliksi kehittynyt sen ei tarvitse enää jälleensyntyä aineen maailmaan, vaan se saa jatkaa kehittymistään Valon maailmassa.

Gnostilainen pelastuskäsitys

Gnosis = pelastava tieto

Gnosis Gnosis = tietoisuutta ihmisen sisimpään kätkeytyvästä jumalallisesta Valosta ja sielun jumalallisesta alkuperästä.

Gnosis kasvuprosessi Gnosikseen pyrkiessään ihmisen tulee: hylätä lihallisten ja aineellisten tarpeidensa ensisijaisuus toimia eettisesti oikein täyttyä viisauden valosta hänen henkisen olemuksensa tulee eheytyä

Gnosis muuttunut tietoisuuden tila Gnosiksen saavuttamiseksi ihminen läpikäy jossain muodossa kolme vaihetta: 1) Universaalit viisaudet 2) Itsetuntemus, itsehillintä ja nöyryys 3) Tietoisuus sielun jumalallisesta alkuperästä sekä ymmärrys rakkaudesta kaiken täyttymyksenä

Gnosiksen 1. vaihe Universaalit viisaudet? Ensimmäisessä vaiheessa ihminen oppii tuntemaan universaaleja, ajattomia viisauksia, jotka antavat hänelle valmiudet käsittää Jumalan ja olevaisen olemus. Näitä viisauksia opetettiin mm. Egyptin mysteerikouluissa.

Gnosiksen 2. vaihe Tunne itsesi! Gnosikseen pyrkimisen toisessa vaiheessa ihminen oppii syvällisesti tuntemaan itsensä sekä pyrkii hillitsemään ruumiillisia halujaan ja mielensä paheita. Ihminen tunne itsesi, niin opit tuntemaan Universumin salaisuudet ja jumaluutesi. Näiden tuloksena ihminen saavuttaa nöyryyden, joka antaa gnostilaiselle toivon Valosta.

Gnosiksen 2. vaiheeseen liittyy vapautumisprosessi Vapautuminen Demiurgin kahleista Aistien orjuudesta Mielihalujen orjuudesta riippuvuudet Paheiden orjuudesta Synnin orjuudesta Hallitse mielihalujasi, että ne eivät hallitsisi sinua!

Gnosiksen 3. vaihe Tietoisuus Jumalasta Kolmannessa vaiheessa ihminen alkaa tuntea sisimpäänsä kätkeytyvän jumalallisen Valon ja tulee tietoiseksi sielunsa jumalallisesta alkuperästä sekä ymmärtää, että rakkaus on kaiken täyttymys ihmiselämän tarkoitus ja Jumalan laki. Tätä viimeistä vaihetta kutsutaan gnosikseksi tai valaistumiseksi.

Gnosis Kun Sielu kun laskeutuu Valomaailmasta ihmisen aineelliseen kehoon, se unohtaa alkuperänsä. Gnosiksen avulla ihminen kehittyy henkisesti niin, että lopulta muistaa, kuka on ja mistä on kotoisin.

Gnosis Henkisen kehityksen kautta ihmisestä tulee jumaluuden kaltainen ja sielu pääsee vapaaksi jälleensyntymän kierteestä. Siten sielu palaa takaisin Ykseyteen, mistä on lähtöisinkin. Jokainen sielu pelastuu lopulta. Ikuista kadotusta ei ole.

Gnosis pelastus Gnosiksen saavuttaminen sanotaan antavan ihmiselle mielenrauhan jo tässä elämässä. Se poistaa kuoleman pelon, sillä gnostikolle kuolema ei ole loppu, vaan uuden alku portti uuteen elämään.

www.gnosis.fi