Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Samankaltaiset tiedostot
Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Biotalouden globaalit näkymät

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Bioenergiatavoitteet liian suuria lupauksia?

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

JATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ

Euroopan unionin metsien monikäyttöisyys ja kestävyys

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Biotalouden kestävyyshaasteet

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Bio- ja ympäristökysymykset

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Yhteismetsäpäivät Metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Kainuun metsäohjelma

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Kampanjan tavoitteet

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

VASTUULLISIA VALINTOJA

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Ilmastonmuutos ja biotalous

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Transkriptio:

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Lapin metsätalouspäivät 16.2.2018, Rovaniemi Anna Repo Jyväskylän yliopisto/ Suomen ympäristökeskus JYU. Since 1863. 13.2.2018 1

Talouselämä 9.9.2011 Keskisuomalainen 19.4.2017 Lapin Kansa 17.5.2014 Keskisuomalainen 19.11.2016 JYU. Since 1863. 13.2.2018 2

Yleisimmät sanat biotaloutta käsittelevissä suomalaisissa lehtikirjoituksissa 2010-2011 Peltomaa & Kolehmainen 2017. Ten years of bioeconomy in the Finnish media. Alue ja Ympäristö. JYU. Since 1863. 13.2.2018 3

Metsät ovat biotalouden perusta Suomen metsät tärkeitä kansallisesti 75% maapinta-alasta 65% biotalouden viennin arvosta 25% kokonaisenergiasta 80% uusiutuvasta energiasta ja EU:ssa Suurin metsäpinta-alan osuus maapinta-alasta Toiseksi suurin puuntuottajamaa Miten varmistaa kestävyys ja hyväksyttävyys? Kuva: Sustainable growth from bioeconomy - the Finnish bioeconomy strategy 2014 JYU. Since 1863. 13.2.2018 4

Kestävyyden uudet vaateet Puuta kasvaa enemmän kuin hakataan, ja hakatut metsät uudistetaan kestävä metsätalous? Biotalousstrategia laajentaa näkökulmaa Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. JYU. Since 1863. 13.2.2018 5

Miksi metsien käytön ilmastovaikutukset puhututtavat? 1) Käsitteet Hiilivarasto Hiilitase Hiilinielu puuston kasvu JYU. Since 1863. 13.2.2018 6

Miksi metsien käytön ilmastovaikutukset puhututtavat? 2) Vertailutaso Suomen metsien hiilitase 2015-2044 eri skenaarioissa Päästö Nielu Lehtonen et al. 2016 Skenaariolaskelmiiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2016 Vertailutila: a) Hiilinielu = 0 metsät pysyvät hiilinieluna b) Hiilinielun kehitys hakkuiden lisäys pienentää hiilinielun absoluuttista kokoa c) Poliittinen vertailutila nielu pysyy suurempana kuin vertailutila JYU. Since 1863. 13.2.2018 7

Viisas käyttö varmistaa ilmastohyödyn Metsät ovat sitoneet 30-60% päästöistämme 1990-2014 Jos käyttö leikkaa nielua, ilmastohyöty syntyy kun päästösäästö > nielun pienenemä. Tilastokeskus 2016. Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2014 JYU. Since 1863. 13.2.2018 8

Miksi metsäluonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut puhututtavat? 1) Uhanalaiset lajit Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (36,2 %) Metsäelinympäristöjen muutokset ovat 693 lajin (30,8 %) ensisijaisena uhanalaisuuden syynä Ekosysteemien toiminta Vakuutus muuttuvassa ilmastossa 2) Yleisten lajien elinympäristöjen väheneminen Puolet lajistosta metsälajeja 3) Tiedetään että puuntuotannon ja muiden ekosystemipalveluiden välillä voi olla ristiriitoja Virkistys, riista, marjat, sienet Pohjanmies et al. 2017 Conflicting objectives in production forests pose a challenge to for forest management. Ecosystem Services Triviño et al. 2016 Optimizing management to enhance multifunctionality in a boreal forest landscape. J. Applied Ecology Rassi et al. 2016 Red List of Finnish Species JYU. Since 1863. 13.2.2018 9

Kuinka varmistaa kestävyys ja hyväksyttävyys? Metsäohjelman tavoitteiden toteutuminen lisää metsin hakkuumäärää merkittävästi. Hakkuu- ja korjuumäärien kasvu lisää metsäluonnonmonimuotoisuuteen, vesistöön ja monikäyttöön kohdistuvia paineita. Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnonhoidon yhteensovittaminen on metsäalan lähivuosien merkittävin haaste. - Keski-Suomen metsäohjelma Kuva: Esa Nikunen JYU. Since 1863. 13.2.2018 10

Tutkimushanke Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin? Miten metsäsuunnittelulla voidaan minimoida mahdolliset haitat? Menetelmät 17 valuma-aluetta, > 32 000 metsäkuviota, n. 50 000 ha Häme & Keski-Suomi Metsänkäsittelyvaihtojen simulointi SIMO-ohjelmistolla 100 v. Monitavoiteoptimointi suurin kestävä (100 % even flow = maksimi jatkuva virta teollisuuteen) ekosysteemipalvelu- ja monimuotoisuusindikaattorit Eyvindson ym. Mitigating forest biodiversity and ecosystem service losses in the era of bio-based economy. Manuscript in review.

Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin? Puuntuotannon maksimointi suurimman kestävän hakkuumäärän tavoittelu haitallista muille metsien käyttötavoille ja tavoitteille Metsien käsittelymenetelmien monipuolistaminen ja suunnittelu voivat pienentää hakkumäärien noston haittoja Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä puuntuotannon että monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen

Mitkä metsänkäsittelyvaihtoehdot minimoivat haitat? Metsänkäsittelyvaihtojen osuus huomioiden puuntuotanto, ekosysteemipalvelut ja monimuotoisuus eri hakkuutasoilla Monitavoitteisuus edellyttää käsittelyjen kirjoa Optimaaliset käsittelyt riippuvat hakkutasosta - mutta peitteinen metsänkasvatus aina mukana Suunnittelulla puuntuotantotavoitteet saavutettavissa pienemmällä pinta-alalla

Ratkaisuja ympäristökestävyyteen ja hyväksyttävyyteen Koko ketjun tarkastelu metsästä puutuotteiksi tai bioenergiaksi 1. Ratkaisuja metsänhoidosta Metsänhoitotoimien monipuolistaminen Luonnonhoito Monitavoitteinen maisematason suunnittelu hyödyntäen tarkkaa dataa 2. Ratkaisuja biomassan viisaasta käytöstä Kaskadikäyttö: tuotteet >> energia Pitkäikäiset tuotteet, hiili-intensiivisten tuotteiden/energian korvaus 3. Ratkaisuja kiertotaloudesta Korkean arvon tuotteet Uudet liiketoimintamallit JYU. Since 1863. 13.2.2018 14

Kiitos anna.m.repo@jyu.fi https://www.jyu.fi/science/en/bioe nv/research/natural-resourcesand-environment/borealecosystems-research-group JYU. Since 1863. 13.2.2018 15