MMT, dosentti Risto Lauhanen, MMM Juho Lahti, FM Kari Laasasenaho, FT, dosentti Raimo Timonen, prof.emer. Jouko Laasasenaho & DI Alpo Kitinoja

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia tuorehakkeen poltosta

Metsäenergia Pohjanmaalla

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Tuoreen puun poltto - kokemukset ja mitä se laajentuessaan muuttaa?

Energiapuun varastointitekniikat

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Tuoreen puun polton kokemuksia 10 MW laitoksessa. BIOkattilat kuumaksi Ari-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö Oy

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Tuoreen rankahakkeen poltto kaukolämpökeskuksissa tehokasta suomalaisen bioenergian tuottoa

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Suomessa vuonna 2005

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät Koli. Finnish Forest Research Institute

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Energiapuun mittaus ja kosteus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma/ bioenergia. Juuso Sipola POLTTOHAKKEEN TUOTANTOKETJU

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti

Energiaa ja elinvoimaa

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Riittääkö puuta kaikille?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Liikenteen biopolttoaineet

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Energiaa ja elinvoimaa

Transkriptio:

Tuorehakkeen poltto helpottaisi suometsien puunkorjuuta MMT, dosentti Risto Lauhanen, MMM Juho Lahti, FM Kari Laasasenaho, FT, dosentti Raimo Timonen, prof.emer. Jouko Laasasenaho & DI Alpo Kitinoja TUOHI-hanke, SeAMK Ruoka Tieteiden talo, Helsinki, 26.11.2018 TUOHI-hanke Esitys tukeutuu osin hankkeen seminaariesitelmään 20.4.2018 MMT Risto Lauhanen, FM Kari Laasasenaho ja MMM Juho Lahti. Lisäksi VY:n ja HY:n jäljempänä mainitut tutkijat ja kehittäjät ovat tärkeällä tavalla taustalla tässä esityksessä. Tuoreen energiarangan hankintalogistiikan kehittäminen hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa 2016-2018 (30.6.2019), budjetti 211 000. Keskeisenä kohteena Kauhavan kaukolämpölaitos. Viimeiset polttokokeet vasta talvella 2018-2019. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa seuraavien yksityisten tahojen kanssa; Kauhavan Kaukolämpö Oy, Kpa Unicon Oy, Vantaan Energia, Elenia Lämpö Oy, Alajärven Lämpö Oy, Laihian Nuuka Lämpö Oy, Mhy Etelä-Pohjanmaa, Mhy Metsäpohjanmaa, Mhy Soini, Mhy Suomenselkä, Mhy Isojoki-Karijoki, Mhy Keskipohja, Mhy Lakeus, Vapo Oy, Jyväskylän Energia Oy, Caligo Industria.

Tuorehakehanke Hanketeemat yksityisrahoittajien kanssa yhdessä toimien Koordinointi (VY, Levon-instituutti) Metsä- ja ympäristö (SeAMK) Tuorehakkeen hankintalogistiikka (SeAMK) Puusta haihtuvat yhdisteet (SeAMK, VY Levoninstituutti, Helsingin yliopisto) Polttoteknologia ja palaminen (VY, Levon-instituutti) Suometsien kaliumkysymys puunkorjuussa ekologia, teknologia, talous ja ympäristö huomioiden (mm. Huikari, Kaunisto, Finer) (Kuva Risto Lauhanen) K

Rajoitteet Tuorehaketta poltetaan kuntatason (3-10 MW kattilatehon) lämpölaitoksilla Älkää hyvät ihmiset polttako märkiä polttopuita takassa tai saunankiukaan pesässä Maatiloilla ja kyläkouluilla poltetaan edelleen kuivaa haketta Kuivahake, kuivattu energiaranka -hankintaketjut Käytetään maatiloilla, kyläkouluilla, kuntatason lämpölaitoksilla sekä suurilla voimalaitoksilla Haketus metsäautoteiden varsilla, terminaaleissa tai voimalaitoksen varastokentillä. Hakkurin terät voivat vanhalla kalustolla kulua ja haketustyön tuottavuus alenee 10 % LUKEn mukaan. Nykykalustolla ei tuottavuuseroa. Kaukokuljetus karsittuna, kuivattuna rankana tai hakkeena (kosteus 30-35%). Ei kuljeteta vettä liikaa. Toimitusajat pitkiä eli 8 12 kk tienvarsivarastoinnin takia Tienvarsivarastot peitettävä kuivumisen edistämisen ja metsätuhoriskin takia. Lisäksi ravinteita voi päästä varastoista ojiin ja hiilidioksidia ilmaan. Varastoissa biomassahävikkiä ja sitoutunutta pääomaa. Autohakkurit liikkuvat heikosti kantavilla paikallisteillä ja metsäautoteillä Metsäkuljetus tuoreena karsittuna rankana Energiarangan hakkuu tuoreena karsittuna rankana

Tuorehake / tuorepuu -hankintaketjut Käytetään kuntatason lämpölaitoksilla, kattilateho 3-10 MW Savukaasujen puhdistus ja lämmön talteenotto, tehoja lisää jopa 30 % Voimalaitoksen varastokentällä haketus (kosteus 45-55%). Hakkurien terät eivät kulu vanhemmalla kalustolla niin paljoa kuin kuivan rangan haketuksessa. Nykyhakkureilla ei tuottavuuseroa LUKEn mukaan, eli sama tuottavuus, kun haketetaan tuoretta ja kuivaa energiarankaa. Kaukokuljetus karsittuna tuoreena rankana, jossa myös vettä mukana Toimitusaikataulut kuten tukilla ja kuitupuullakin Metsätienvarsivarastoinnin aika lyhyt, metsätuholain velvoitteet täyttyvät ja hyönteistuhoriskit vähenevät. Lisäksi ravinteita ei pääse varastoista ojiin eikä hiilidioksidia vapaudu varastoista ilmaan. Varastoissa ei suurta biomassahävikkiä eikä pääomaa sitoutuneena kuivaketjuun nähden. Autohakkurit eivät liiku heikosti kantavilla paikallisteillä eikä metsäteillä Hakkuu ja metsäkuljetus tuoreena karsittuna rankana Hankintakustannukset, /m 3 (Metla, Juha Laitilan malli) Kauhavalainen esimerkkimännikkö, pinta-ala 3,0 ha, metsäkuljetusmatka 300 m, kaukokuljetusmatka 40 km, hakkuupoistumassa rungon keskijäreys 50 dm 3, hakkuukertymä 50 m 3 /ha. Kuivan varastoaika 8 kk, korko 6 %, hävikki 1%. Kuiva, 35% Tuore, 50 % Puun hinta 10,1 10,0 Koneellinen hakkuu 15,7 15,6 Metsäkuljetus 5,8 5,7 Varaston peittäminen 1,0 0,0 (metsätuhot, siisteys) Haketus välivarastolla 6,7 0,0 (työhygienia) Kaukokuljetus 5,6 hake 4,6 ranka Käyttöpaikkahaketus 0,0 2,0 Yleiskustannukset 4,0 4,0 Yhteensä 48,9 (25,1) 41,9 /m 3 (22,5 /MWh)

Hankintakustannukset, /m 3 (Metla, Juha Laitilan malliavaruus) Kauhavalainen esimerkkikoivikko, pinta-ala 3,0 ha, metsäkuljetusmatka 300 m, kaukokuljetusmatka 40 km, hakkuupoistumassa rungon keskijäreys 45 dm 3, hakkuukertymä 50 m 3 /ha. Kuivan varastoaika 8 kk, korko 6 %, hävikki 1%. Kuiva, 35% Tuore, 45 % Puun kantohinta 10,1 10,0 Koneellinen hakkuu 16,9 16,7 Metsäkuljetus 5,8 5,7 Varaston peittäminen 1,0 0,0 Haketus välivarastolla 6,7 0,0 (siisteys, työhygienia) Kaukokuljetus 5,6 hake 4,6 ranka Käyttöpaikkahaketus 0,0 2,0 Yleiskustannukset 4,0 4,0 Yhteensä 50,1 (21,3) 43,0 (18,8 /MWh) Puusta haihtuvat yhdisteet (HY dos. Raimo Timonen ja tutkimusryhmä) Kun tuorehakkeen hankinta alkoi, kiinnostus puusta haihtuvia energiapitoisia yhdisteitä (alkoholit, ketonit, esterit, terpenoidit, aldehydit, sulfidit, nitriilit) kohtaan heräsi. Tämän hetken tiedon mukaan useat pihkansukuiset ja energiapitoiset yhdisteet kuitenkin haihtuvat puusta varsin nopeasti. Rangasta monoterpeenien haihtuminen on hitaampaa kuin hakkeesta. α-pineeni ja 3-kareeni ovat terpeeneitä, jotka haihtuvat merkittävästi jo kahdessa päivässä HY:n Raimo Timosen ryhmän mukaan. Mutta kaikki yhdisteet eivät kuitenkaan ehdi haihtua. Koska puu ei lahoa metsäautotien varressa, on tuorepuulla näin ollen etunsa kemiallisen energian takia. Käsillä olevassa tutkimuksessa haihtuvilla aineilla ei merkitystä tarkasteluoloissa ja aikahorisontissa. Puita ei kuitenkaan kannata pakata muoviin metsässä korjuuvaiheessa. Tuorehakeketjussa puut toimitetaan tukkien tavoin nopeasti käyttöpaikalle (vertaa: kesällä tukit sinistyvät värivikaisiksi kahdessa viikossa)

Polttoteknologialla 25-35 % lisää energiaa (VY:n tutkimusjohtaja, FT Erkki Hiltunen, DI Tapio Syrjälä, DI Alpo Kitinoja ja tutkimusryhmä) Poltossa hakkeen vesi kaasuksi, joka tiivistetään takaisin nestemäiseksi vedeksi aktiivisessa lämmönkeräimessä ja lämpö saadaan talteen Samalla hakkeen palamisaika kasvaa Riittävä vesimäärä savukaasuissa (palokaasuissa) siirtää lämmön tehokkaasti kattilaan ja lämmönkeräimeen. Tukena lämpöpumppu. Kuivattu mäntyhake, kosteus 35 %. Kattilasta 1,68 MWh/m 3, jos ei lämmön talteenottoa on tulos 1,68 MWh/m 3 Tuore mäntyhake, kosteus 55 %. Kattilasta 1,51 MWh/m 3 ja lämmön talteenotolla 2,12 MWh/m 3 Kuivattu koivuhake, kosteus 40 %. Kattilasta 1,96 MWh/m 3, jos ei lämmön talteenottoa on tulos 1,96 MWh/m 3 Tuore koivuhake, kosteus 50%. Kattilasta 1,86 MWh/m 3 ja lämmön talteenotolla 2,60 MWh/m 3 Tarkastelu Juha Laitila ym. 2017 Silva Fennican artikkelin mukaan hankintakustannus (kosteus 55 %) oli tuorehakkeelle keskimäärin 41,1 /m 3 ja kuivalle 45,1 /m 3 Rovaniemen alueen esimerkeissä. Laitilan ym. laskelmissa karsitun energiarangan kantohinta oli keskimäärin 5,5 /m 3 ja TUOHIhankkeessa 10,0 /m 3, koska Etelä-Pohjanmaalla energiapuun hinta on ollut muuta maata korkeampi. TUOHI-hankkeen tulokset noudattavat samaa linjaa Laitilan ym. tulosten kanssa. Laskelmat ovat esimerkkejä. Kustannuseroa tuorehakkeen eduksi aiheutuu kuivattavan energiarangan peittämisestä (1,0 /m 3 ) sekä käyttöpaikkahaketuksen (5,5 /m 3 Laitilan ym. lukuarvo) edullisuudesta tienvarsihaketukseen (8,0 /m 3 Laitilan ym. lukuarvo). Rangan kuljetus on hakkeen kuljetusta edullisempaa samalla kosteustasolla. Ainespuun ja energiapuun hankintakustannuksissa merkitsee eniten hakkuupoistuman rungon keskijäreys. Mitä pienempiä runkoja korjataan, sitä kalliimpaa korjuu on ja sitä heikompi on ostajan puusta maksukyky (Laitila 2005, Lauhanen ym. 2014, Laitila ym. 2016, 2017) Haihtuvat yhdisteet ja tuorepuun kemiallinen energia tukena uuden polttotekniikan lisäksi. Esimerkkilaskelmat käsittivät hankintakustannukset metsästä lämpölaitokselle. Erikseen on tarkasteltava, mitä lisäarvoa tuorepuun yhdisteistä ja uudesta lämpölaitostekniikasta saadaan lämmöntuotannossa? Lisäksi metsätuhohyödyt ja ilmastohyödyt laskettava erikseen.

Karsittua energiarankaa turvemaiden metsistä (kokopuun korjuun sijaan) Neulaset ja kalium jäävät turvemaan metsään Puunhankinta mahdollista olemassa olevalla peruskalustolla metsästä käyttöpaikalle Ajourien havutus mahdollista Korjuu- ja kuljetusajat kuten ainespuullakin Hankintakustannukset laskevat Hakkeen tasainen palakoko ja laadunhallinta poltossa (vrt. tiheät oksat kokopuuhakkeessa) Lämpölaitosteknologia hyödyntää tuorehakkeen kosteuden