Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2)
Työryhmän toimeksianto Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on: 1) laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma siten, että siihen sisältyvät tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma 2) koordinoida eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä 3) selvittää mahdollisesti tarpeelliset säädösmuutokset Työryhmän raportti luovutettiin 19.3.2014
Kehittämisohjelman keskeinen sisältö - Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on vuosina 2014-2020 toteutettava ohjelma, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet - Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon eli sopimusomaishoidon ja muun hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattavan omaishoidon - Omaishoito = hoitomuoto, joka mahdollistaa kaikenikäisten toimintakyvyltään heikentyneiden, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona asumisen - Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota: - omaishoitajien aseman vahvistamiseen - yhdenvertaisuuteen asuinpaikasta riippumatta - jaksamisen tukemiseen - ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen (edistetään työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa iäkkäitä vanhempiaan ansiotyön ohella ja säilyttää vammaisten lasten vanhempien työsuhteet) - Kelan ja kuntien edellytetään lisäävän ja kehittävän omaistaan hoitavien kuntoutusta.
Laki sopimusomaishoidosta - Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta. Uusi laki korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005). Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytyksistä, omaishoitosopimuksesta sekä hoitopalkkioiden valtakunnallisista saantiperusteista, palkkioluokista ja palkkioiden määristä sekä sopimusomaishoitoa tukevista palveluista. - Hoitopalkkioluokkia olisi jatkossa kolme. Ne perustuisivat hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen - Hoitopalkkioita korotettaisiin mutta ne säilyisivät verotettavana tulona - Kaikilla hoitopalkkioperusteen täyttävillä olisi ns. subjektiivinen oikeus palkkioon ja lakisääteiseen vapaaseen (kahdessa ylimmässä luokassa kolme ja alimmassa kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohden) - Sopimusomaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuussa kaksi vaihtoehtoista mallia: - Vahvennettu kuntamalli: kunta vastaisi sopimusomaishoitajan ja hoidettavan palvelujen lisäksi hoitopalkkion järjestämisestä ja saisi niitä varten valtionosuutta - Niin sanotussa Kelan rahoitusmallissa Kela (valtio) vastaisi hoitopalkkion maksatuksesta ja rahoituksesta ja palvelut säilyisivät kunnan vastuulla - Kummassakin em. mallissa omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä
Sopimusomaishoidon kustannukset - Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo arvioituna omaishoidolle vaihtoehtoisten hoitomuotojen kustannusten avulla on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon tukeen sisältyvien hoitopalkkioiden ja palvelujen kustannukset ovat nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa omaishoidon tuki on siten arviolta 1,3 miljardia euroa muita hoitomuotoja edullisempi - Kehittämisohjelman vuosikustannukset olisivat sopimusomaishoidon osalta arviolta 94 miljoonaa euroa vuonna 2016, mistä ne kasvaisivat 468 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä - Suurin menojen kasvu aiheutuisi sopimusomaishoitajien määrän lisäämisestä nykyisestä noin 40 500 henkilöstä noin 60 000 henkilöön - Sopimusomaishoidon kehittämisen avulla hillittäisiin muiden hoitomuotojen kustannusten kasvua - Kehittämisohjelman toteutuminen kasvattaisi sopimusomaishoidon laskennallisen arvon 2,5 miljardiin euroon ja sopimusomaishoidon avulla palvelujen menoissa saatavat laskennalliset säästöt runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuonna 2020 (toisin sanoen laskennallinen säästö kasvaisi noin 0,2 miljardia euroa nykytasosta)
Omaishoidon kehittämisen tausta ja tarpeet - Hallituksen periaatepäätösten mukaisesti ikäihmisten, kaikenikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden on voitava asua ensisijaisesti omassa kodissa tarpeellisten palvelujen tukemana - Sote -palvelujen kysyntä kasvaa erityisesti väestön ikääntymisestä johtuen. Kysyntää lisäävät myös eri-ikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmat, syrjäytyminen, perherakenteiden muutokset ja sukulaissuhteiden löyhentyminen - Hoitoalan ammattilaisten eläköityminen ja kasvava kysyntä lisää työvoiman tarvetta - Hallituksen päätös rakennepoliittisesta ohjelmasta sisältää laitoshoidon vähentämisen vanhustenhuollossa siten, että vuoden 2017 loppuun mennessä kuntien menot kasvavat 300 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna menoihin nykyisellä palvelurakenteella jatkettaessa + hallitus on myös tehnyt periaatepäätöksen vammaispalvelujen uudistamisesta ja vammaisten laitoshoidon asteittaisesta lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä. edellyttävät muun muassa omaishoidon kehittämistä ja sen houkuttelevuuden lisäämistä - Omaishoidon tarpeen kasvuun vastaaminen edellyttää niin työikäisten kuin eläkkeellä olevien henkilöiden panosta. Nykyään jo noin viidennes työssäkäyvistä yli 30-vuotiaista suomalaisista auttaa eri tavoin omaistaan tai muuta läheistään kotona selviytymisessä
Omaishoidon nykytila - Kunnilla yhtenäinen perusohjeistus omaishoidon tuen myöntämisperusteista mutta kuntien laatimat omat yksityiskohtaisemmat perusteet vaihtelevat huomattavasti - Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden, jos omaishoitaja on sidottu ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin siten, että hoito on yhtäjaksoista tai siinä on vain vähäisiä keskeytyksiä. Kunnan on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana - Omaishoidon tukeen kuuluu aina hoitopalkkio. Taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Kunnat päättävät palkkioluokkien määrästä ja perusteista lain rajoissa. Lain mukainen vähimmäispalkkio v. 2014 on 381 eur/kk. Jos omaishoitaja joutuu jäämään työstä pois hoitopalkkio on vähintään 761,99 eur/kk - Omaishoitopalkkiosta kertyy eläketurvaa - Kunnan on otettava tapaturmavakuutus omaishoitosopimuksen tehneelle hoitajalle - Omaishoidon tuesta on laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma - Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitosopimus - Kunta tekee omaishoidon tukena annettavista palveluista maksupäätöksen. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan korvaavien palvelujen maksu saa olla enintään 11,30 eur/vrk v. 2014. Muista maksuista ei erillistä lakisäädöstä kunnat voivat halutessaan käyttää maksuja koskevia yleissäännöksiä - Omaishoidon tuen hoitopalkkio on ansiotuloa, jota verotetaan kuten muutakin työn perusteella saatavaa tuloa
Omaishoidon kattavuus - Vuonna 2006 yli 65 vuotiaiden osuus omaishoitosopimuksen tehneistä 47 %, vuonna 2012 jo 53 % - Hoidettavista vuonna 2012 vähintään 65 vuotiaita oli 67 %, 18 64 vuotiaita oli 19 % ja alle 18 vuotiaita 14 % - Arviolta noin 20 000 omaishoidon tuen saantiedellytykset täyttävällä ei ole sopimusta (vrt. sitovaa Hoitoa ja omaishoidon tuen piirissä olevien määrä) - Kolme yleisintä syytä omaishoidon tuen piirissä olevilla: fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet ja pitkäaikaiset fyysiset sairaudet tai vammat - Kuntien arvion mukaan 44 % omaishoidettavista olisi vuonna 2012 ollut ympärivuorokautisessa hoidossa ilman omaishoitajuutta, eli maanlaajuisesti noin 18 000 henkilöä
Omaishoidon kattavuus - Omaishoitajista noin 70 % oli vuonna 2012 naisia. Omaishoidettavista miehiä oli 56 % - Yli puolet omaishoitosopimuksen tehneistä oli vuonna 2012 eläkkeellä, noin neljäsosa oli täyttänyt 75 vuotta. Työssäkäyvien osuus laskenut vuoden 2006 jälkeen - Omaishoitajista noin puolet hoiti omaa puolisoaan, noin neljännes omaa lastaan Vanhempiensa omaishoitajina toimivien osuus laskenut vuoden 2006 jälkeen - Vain noin puolet omaishoitajista piti vuonna 2012 lakisääteiset vapaans. - Noin viidennes omaishoidon tuen hakemuksista hylättiin vuonna 2011. Yleisimmät syyt kriteerien täyttymättömyys ja määrärahojen riittämättömyys - Keskimääräinen hoitopalkkio oli vuonna 2012 kuukaudessa 445 euroa. 90 % palkkioista sijoittui välille 365 737 eur/kk. Keskimääräiset hoitopalkkiot jäivät jälkeen elinkustannusindeksistä vuosina 2006-2012 - Omaishoidon tuen ja yleisempien vaihtoehtoisten palvelujen kustannukset (brutto)1 Palvelu Kustannukset kunnalle /vuosi/asiakas - Omaishoidon tuki (palkkio ja palvelut) 13 300 - Kotihoito (2 käyntiä/vrk, 38 /käynti) 27 700 - Vanhusten tehostettu palveluasuminen (141 /vrk) 51 500 - Vanhainkotihoito (180 /vrk) 65 700 - Kehitysvammahuollon palvelut yhteensä 37 000 - Hoito kehitysvammalaitoksessa (297 /vrk) 108 400
Omaishoidon SWOT
Kehittämistyöryhmän esitys VISIO VUODELLE 2020 Omaishoito on sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona toimijoiden yhteistyönä toteutettu arvostettu hoitomuoto. Omaishoito mahdollistaa osaltaan kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden tai vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Omaishoitotilanteiden riittävä tukeminen edistää hoidettavien ja omaishoitajien hyvinvointia. VUOTEEN 2020 MENNESSÄ SAAVUTETUT OMAISHOIDON TAVOITTEET: 1. Omaishoitajien keskinäinen yhdenvertaisuus ja nykyistä vahvempi asema on saavutettu. (Subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon, sopimusomaishoitajan palkkioon ja vapaaseen) 2. Sitova ja vaativa omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä ja muuta omaishoitoa tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin. (Sopimusomaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 000 nykyisestä 40 500:sta 3. Sopimusomaishoitoa tukevien palvelujen ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden. (Vaihtoehtoina ns. vahvennettu kuntamalli ja Kelan rahoitusmalli
Kehittämistyöryhmän esitys 4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa. (laissa on määritelty kolme hoitopalkkioluokkaa hoidon ja huolenpidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkioiden tasoa on nostettu) 5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu. (Kuntien toimiva palveluohjaus, monipuoliset palvelut, maksuttomat aloitustarkastukset ja muut tarpeen mukaiset terveystarkastukset) 6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään. (Lainsäädännön suomia mahdollisuuksia työn ja omaishoidon yhteensovittamiseksi hyödynnetään) 7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksuja on sisällytetty maksukattoon. (Omaishoitoon liittyvät asiakasmaksut on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmän uudistuksessa) 8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein. (Kotona asumisen ja omaishoidon edellytykset on otettu huomioon laaja-alaisesti kuntastrategioissa ja kuntien hyvinvointisuunnitelmissa) 9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty. (Yhteistyön kehitetään kuntien kanssa. RAY lisää järjestöjen avustusten systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Em. Kehittämistavoitteilla (kaikkiaan 35 toimenpidettä) hillitään sotemenojen kasvupaineita
Omaishoidon uusi määritelmä - Kunta selvittää palveluja hakevan henkilön palvelutarpeet monipuolisesti ja luotettavasti. Jos palvelutarvetta on, kunta tekee hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä hoidettavan ja hänen omaisen/läheisen kanssa. Omaishoito voidaan valita hoitomuodoksi, jos se on hoidettavan edun ja toiveiden mukaista ja hänellä on omaishoitajaksi haluava, kykenevä ja soveltuva omainen tai muu läheinen - Omaishoito voidaan toteuttaa joko sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona. Sopimusomaishoidosta säädetään uudessa erityislaissa ja muun omaishoidon tukemisesta uudessa sosiaalihuoltolaissa Sopimusomaishoito: - Perustuu toimeksiantosopimukseen (omaishoitosopimus) kunnan ja hoitajan välillä. Kunta on osapuoli riippumatta hoitopalkkion järjestämis- ja rahoitusvastuusta (kunta / Kela) - Edellytykset: Hoidettava tarvitsee sitovaa ja vaativaa hoitoa tai huolenpitoa heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi. Vaativuus ja sitovuus määritellään tarkemmin hoitopalkkion määräytymisperusteissa - Hoito ja huolenpito voidaan järjestää joko kokonaan tai osittain sopimusomaishoitona omaishoitaja voi käydä myös työssä - Hoidon oletetaan kestävän pääsääntöisesti vähintään kolme kk. Poikkeus esim. saattohoito
Omaishoidon uusi määritelmä Sopimusomaishoito (jatkuu): - Omaishoito ei tule kysymykseen, jos hoidettava on yli 14 vrk kalenterikuukaudessa kunnan järjestämässä ympärivuorokautisessa hoidossa - Sopimusomaishoitajan kykenevyys ja soveltuvuus arvioidaan tarvittaessa terveystarkastuksessa, jonka järjestäminen on kunnalle uusi harkinnanvarainen sopimusomaishoitoon liittyvä tehtävä. Terveystarkastusta ei tarvita, jos hoitajalla ei ole pitkäaikaissairauksia tai hän on työterveyshuollon piirissä - Sopimusomaishoito tapahtuu pääsääntöisesti hoidettavan jaa hänen hoitajan yhteisessä kodissa. Rajanveto perhehoidon suhteen on tarkennettava - Sopimusomaishoitajalle maksetaan hoitopalkkio; kolmiportainen - Lakisääteinen vapaa muutetaan riippuvaksi hoitopalkkioluokasta. Alimmassa luokassa 2 vrk/kk, kahdessa muussa 3 vrk/kk - Oikeus eläketurvaan ja tapaturmavakuutukseen säilyvät - Kunta tukee sopimusomaishoitajan osaamista ja jaksamista - Kunta nimeää sopimusomaishoidon tueksi vastuutyöntekijän, kun tukea tarvitaan palvelujen toteuttamisessa ja hankkimisessa
Omaishoidon uusi määritelmä Sopimusomaishoito (jatkuu): järjestämisvaihtoehdot a) Järjestämisvastuu säilyy kokonaan kunnalla - Nykyisin omaishoidon tukea säännelty puitelainsäädännöllä kunnalla harkintavalta käytölle ja määrärahasidonnaisuudelle - Uudessa laissa tulee selkeästi ilmaista, onko sopimusomaishoito subjektiivinen oikeus. Olisi perusteltua yhdenvertaisuuden väestön ikääntymisen ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta b) Hoitopalkkion järjestämisvastuu siirtyy Kelalle - Kelan taloudellisten etuuksien maksaminen määritelty tarkoin Kela maksaisi hoitopalkkion kaikille lakisääteiset edellytykset täyttäville sopimusomaishoitajille ilman tarveharkinnan mahdollisuutta - Kunta vastaisi edelleen palveluiden järjestämisestä - Valtion tulisi varata talousarvioonsa määräraha
Järjestämis- ja rahoitusvaihtoehtojen yhtäläisyydet ja erot
Sopimusomaishoidon palkkioluokat - Kolme tasoa: 500, 700 ja 1100 euroa/kk (vuoden 2013 tasossa). Perusteena vaativuus ja sitovuus - Määrä tarkistettaisiin vuosittain ja palkkio säilyisi veronalaisena tulona - Kuntakohtaisten lisien maksaminen olisi mahdollista
Muu omaishoito - Kysymys on omaishoidosta, joka on tavanomaisiin perhe- ja ystävyyssuhteisiin liittyvää toimintaa laajempaa hoitoa ja huolenpitoa, joka voi tarvita tuekseen kunnan järjestämiä tai muita palveluja - Sopimusomaishoidon ulkopuolella olevaa omaishoitoa toteuttavat pääasiassa omaishoitajat, joiden antama hoito ja huolenpito ei täytä sopimusomaishoidon ja hoitopalkkioiden saantikriteerejä - Tulee kysymykseen myös, kun henkilön vaativaa ja sitovaa hoitoa toteuttava omainen ei halua tehdä sopimusomaishoidon toimeksiantosopimusta mutta tarvitsee tehtäväänsä ja jaksamistaan tukevia sosiaalihuollon mukaisia palveluja - Muuta omaishoitoa on myös omaishoito, jossa työssäkäyvä omaishoitaja pitää huolta omaisestaan ja hoitaa häntä säännöllisesti osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa viikonloppuisin ja loma-aikoina - Muu omaishoitaja saa ohjausta, neuvontaa, virkistystoimintaa, sosiaalihuollon palveluja, vertaistukea, valmennusta ja neuvontaa kolmannelta sektorilta ja kuntoutusta Kelalta Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu ei kuulu lakisääteiseen omaishoitoon
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman vaikutukset Kustannusvaikutukset: - Koostuu sopimusomaishoitajien hoitopalkkioista, vapaapäivistä ja terveystarkastuksista sekä sopimusomaishoitoa tukevista sosiaalipalveluista aiheutuvista lisäkustannuksista kunnalle (Kelalle) + hallinnointikustannusten muutoksista - Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiokustannukset nousevat keskimäärin noin 3300 euroa hoidettavaa kohti valtakunnan tasolla (ml. sotut) 259 milj. euroa, josta 102 miljoonaa palkkioiden korotuksista ja 157 milj. uusien sopimusomaishoitajien hoitopalkkioista - Terveystarkastukset arviolta 3 milj. - Lakisääteisen vapaan aikaisten palveluiden kasvu arviolta 77 milj. - Muu tuki arviolta 1000 euroa/vuosi/hoitaja = noin 40 milj. euron kasvu nykyisille + uusien hoitajien vapaat + muu tuki = 80 milj. - Kuntien vastuutyöntekijöiden kustannus on arviolta 8,3 milj. - Vahvennetun kuntamallin hallinnointikulut 0,9 milj. Kelan rahoitusmallissa lausunnon tekeminen Kelalle lisäisi kustannuksia 0,8 milj. muusta hallinnoinnista vähenisi 1,0 milj.
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman vaikutukset Kustannusvaikutukset jatkuu: - Kelalle kustannukset Kelan rahoitusmallissa: - Hoitopalkkioiden käsittelyn henkilöstökulut 1,4 milj. - Tietojärjestelmän kertaluonteinen rakentaminen 1,8 milj. Sopimusomaishoidon lisääminen hillitsee palvelujen kokonaiskustannusten kasvua:
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman vaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset: - Omaishoidon kehittämisohjelma muuttaa toteutuessaan palvelurakennetta kotihoitopainotteisemmaksi - Muuttaa asenteita: lisää arvostusta, parantaa omaishoitajien hyvinvointia ja tilannetta, työelämän yleistä suhtautumista omaishoitajuuteen - Helpottaa työntekijäpulaa