TUTKIMUSSELOSTUS

TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 22500344-031 11.4.2018

YHTEENVETO ssa tehtiin sisäilmaolosuhteiden seurantamittauksia ja ilmanvaihtoteknisiä tutkimuksia. Tuloilmakoneet TK1, TK2, TK3 ja TK4 sekä niitä vastaavat poistoilmakoneet ovat 20-25 vuotta vanhoja, joten ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Ilmanvaihdon käyntiaikoja pidetään sopivina. Ilmanvaihtokoneet ovat toiminnassa ympäri vuorokauden. Koneiden pakkasraja on noin -12-13 C, jota kylmemmällä säällä ilmanvaihto toimii 1/2-teholla. Tuloilmakoneiden TK1, TK2 ja TK3 pihatasolla oleviin ulkoilmasäleiköihin kertyy puiden lehtiä ja neulasia. Tuloilmasuodattimien vaihtoväli on riittävä (2 kertaa vuodessa). Tuloilmasuodattimien suodatustaso on riittävä ja kehykset olivat tiiviit. Tuloilmakoneen TK1 ulkoilmakammiossa on esisuodatin ennen lämmöntalteenottopatteria. Sen sijaan tuloilmakoneiden TK2 ja TK3 ulkoilmakammiossa ei ole esisuodatusta ennen lämmöntalteenottopatteria, jolloin lämmöntalteenottopatteriin oli kertynyt erittäin paljon ulkoilmasta peräisin olevaa likaa. Tulo- ja poistoilmakanavien aistinvaraisten pölykertymäarvioiden perusteella kanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Erityisesti tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymät olivat vähäisiä. Tuloilmakanavissa ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Tuloilmakanavissa todettiin vaihtelevasti erilaisia rakennusmateriaaliperäisiä hiukkasia (mm. mineraalikuidut) sekä paikoin siitepölyä. Tuloilmakoneiden ja -kanavien sekä opetustilojen tuloilmapäätelaitteiden sisäpinnoilla ei todettu näkyvää pinnoittamatonta mineraalivillaa, jolloin tuloilmalaitteiden sisäosien vaimennusmateriaaleista ei nykyisellään irtoaisi mineraalikuituja tuloilmaan. Tuloilmakanavissa todetut mineraalikuidut voivat olla vanhoja jäämiä, jotka eivät ole poistuneet kanavien puhdistuksessa eivätkä ole kulkeutuneet tuloilman mukana tiloihin. Tuloilmakanavissa todettujen mineraalikuitujen mahdollinen nykyinen lähde on ilmanvaihtokonehuoneiden seinien ja katon pinnoittamaton mineraalivilla. Painesuhteiden seurantamittausten mukaan monet opetustilat olivat noin -5-15 Pa alipaineisia koulupäivinä (opetustilassa K35 paikoin -15-30 Pa). Opetustilat on suunniteltu alipaineisiksi, koska tuloilmavirta on suunniteltu poistoilmavirtaa pienemmäksi - tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran pitäisi tulla käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. Osassa opetustiloja on vetokaappi, jonka käyttö lisää ko. tilan alipaineisuutta. Ilmanvaihdon riittämättömyyttä ilmeni opetustiloissa, kun mitattua ilmanvaihtoa verrataan suunnitteluarvoihin ja D2-ohjearvoihin. Tärkein havainto on se, että oppilashuoltoon (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) sekä osaan opetustiloja ei tule tarpeeksi tuloilmaa. Asumisterveysasetus 2015:n mukainen hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ei kuitenkaan ylittynyt mitatuissa tiloissa. Ilmanvaihdon tulee kuitenkin vastata tilojen käyttöä D2-ohjearvojen mukaisesti. Kaivamattoman alustatilan ilmanvaihto oli tasapainossa. Alustatilan tulisi kuitenkin olla alipaineinen. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

Mitatuissa opetustiloissa sisäilman lämpötilat olivat sopivalla tasolla huomioon ottaen tilojen käyttö ja vuodenaika. Koulupäivien aikana opetustilojen lämpötilat olivat kokonaisuutena toimenpiderajojen mukaisia. Terveydenhoitajan huoneessa lämmityskauden aikainen lämpötila nousi ajoittain tavanomaista korkeammaksi tasolle 25-26,5 C. Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäväksi suositeltuja: - Tuloilmakoneiden TK2 ja TK3 erittäin likaiset lämmöntalteenottopatterit puhdistetaan. Koneiden TK2 ja TK3 ulkoilmakammioon asennetaan esisuodatin, joka suodattaa ulkoilman ennen lämmöntalteenottopattereita. - Ilmanvaihtokonehuoneiden seinien ja kattojen mineraalivillamateriaalit pinnoitetaan kuitujen irtoamisen estämiseksi. - Kaivamattoman alustatilan ilmanvaihto säädetään alipaineiseksi. - Opetustilojen alipaineisuuden pienentämiseksi tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 koulupäivien aikaista tuloilman määrää lisätään. Opetustilojen ilmanvaihto säädetään tiloittain vähintään D2-ohjearvojen mukaiseksi vastaamaan tilojen käyttöä ja tilakohtaisesti tasapainoon. Tasapainotuksen tavoitetasona voidaan pitää tilojen 0-2 Pa alipaineisuutta pitkällä aikavälillä. Opetustilojen ilmanvaihdon ollessa tasapainossa luovutaan käytäväseinillä olevien siirtoilmaventtiileiden käytöstä. - Terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin huoneiden ilmanvaihto lisätään vastaamaan tilojen käyttöä vähintään D2-ohjearvojen tasolle. Tiloissa tarkistetaan patteriventtiilien säädöt, käyttäjiä valistetaan patteriventtiilien säätömahdollisuudesta. - Tuloilmakoneiden TK1, TK2 ja TK3 pihatasolla olevat ulkoilmasäleiköt puhdistetaan. Jatkossa säleiköt puhdistetaan kerran vuodessa. - Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. - Tiloissa selvitetään pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla tuloilmakanavien vähäisessä pölyssä todettujen mineraalikuitujen vuoksi. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtävät: - Rakennuksen tulo- ja poistoilmakoneet sekä erillispoistot uusitaan. - Ilmanvaihtokonehuoneiden seinien ja kattojen pinnoittamattomat mineraalivillamateriaalit vaihdetaan mineraalivillaa sisältämättömiin vaimennusmateriaaleihin. - Kaivamattoman alustatilan ilmanvaihto muutetaan huippuimurilla toimivaksi koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi. Korvausilma otetaan ulkoa. - Kuraattorin ja psykologin huoneeseen asennetaan koneellisen tuloilman lisäksi koneellinen poistoilma. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

Sisältö 1 YLEISTIEDOT 1 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 2 3 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 2 3.1 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS 2 3.2 SISÄILMAN LÄMPÖTILA 3 3.3 SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS 3 4 ILMANVAIHTO 4 4.1 TULOILMAKONE TK1 4 4.2 TULOILMAKONE TK2 5 4.3 TULOILMAKONE TK3 7 4.4 TULOILMAKONE TK4 8 4.5 ERILLISPOISTOT 8 4.6 ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄT 9 4.7 TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS 11 4.8 TULOILMAKANAVIEN ÄÄNENVAIMENTIMET 11 4.9 OPETUSTILOJEN TULOILMAN PÄÄTELAITTEET JA SIIRTOILMAVENTTIILIT 12 4.10 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 13 4.11 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 15 4.12 JOHTOPÄÄTÖKSET 16 4.13 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 17 5 LIITTEET 18 TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Veräjäpellonkatu 10, Espoo Lähtötiedot: on vuonna 1959 käyttöön otettu betoni/puurakenteinen koulurakennus, jossa on suoritettu peruskorjaus vuonna 1997. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat peräisin 1990- luvulta. Rakennus on osin yksi- ja osin kaksikerroksinen. Koulurakennuksen käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu 18.2.2016 sisäilmastoolosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan oppilashuollon tiloissa kaikki neljä työntekijää kokevat puutteelliseen sisäilmaan viittaavia oireita sekä tiloissa on havaittu poikkeavia hajuja. Koulussa on noin 400 oppilasta ja 25 työntekijää. Rehtorilta saadun tiedon mukaan noin 100 oppilasta on valittanut terveydenhoitajalle sisäilman laadusta. Oireilua koetaan oppilashuollon tilojen lisäksi rehtorin mukaan myös 1. kerroksen luokissa 12, ATK, fysiikka ja kemia sekä kellarikerroksen luokissa. Tämä tutkimus sisältää sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset ja ilmanvaihtotekniset tutkimukset. Rakennukseen on myös tehty maaliskuussa 2018 aistinvarainen rakennetekninen katsastus, josta on kirjoitettu erillinen katsastusmuistio (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 9.4.2018). Tilaaja: Mauri Karoma Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijänä oli Jarkko Lesonen. Tutkimus kohteessa tehtiin ajalla 1. 15.3.2018. Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilmaolosuhteita ja rakennuksen painesuhteita seurantamittausten avulla, ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhtautta sekä ilmanvaihdon toimintaa. Piirustukset: Ilmanvaihtopiirustukset v. 1993, Hepacon Oy Pohjakuvat v. 2006 TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 1 (18)

2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Paine-erologgeri Lämpötila/suhteellinen kosteus-loggeri Hiilidioksidi-loggeri Ilmavirtamittari Dwyer Magnesense -paine-eromittari ja Tinytagtiedonkeruujärjestelmä Tinytag TGP-4500 lämpötila/suhteellinen kosteus -mittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Tinytag TGE-0010 -hiilidioksidimittari ja Tinytagtiedonkeruujärjestelmä SwemaFlow 126 -ilmavirtamittari, TSI Airflow PVM610 -paineeromittari 3 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 3.1 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin tallentavien mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan terveydenhoitajan huoneessa K16 sekä kymmenessä opetustilassa. Tuloilmakoneen TK1 alueella hiilidioksidipitoisuudet olivat pääosin seuraavat: - Terveydenhoitajan huone K16; noin 400-900 ppm koulupäivien aikana - Opetustila K26; noin 400-800 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E11; noin 400-1200 ppm koulupäivien aikana, lisäksi yhtenä koulupäivänä noin 400-1500 ppm - Opetustila E13; noin 400-1450 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E15; noin 400-850 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E20; noin 400-1250 ppm koulupäivien aikana Tuloilmakoneen TK2 alueella hiilidioksidipitoisuudet olivat pääosin seuraavat: - Opetustila K35; noin 400-950 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E4; noin 400-1050 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E5; noin 400-900 ppm koulupäivien aikana, lisäksi yhtenä koulupäivänä noin 400-1200 ppm - Opetustila E6; noin 400-1050 ppm koulupäivien aikana - Opetustila E8; noin 400-900 ppm koulupäivien aikana, lisäksi yhtenä koulupäivänä noin 400-1100 ppm Asumisterveysasetus 2015:n mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus on noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt yhdessäkään mitatussa tilassa. Seurantamittaustulokset on esitetty graafisesti liitteissä 3.1-3.11. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 2 (18)

3.2 SISÄILMAN LÄMPÖTILA Sisäilman lämpötilaa seurattiin tallentavien mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan terveydenhoitajan huoneessa K16 sekä yhdeksässä opetustilassa. Tuloilmakoneen TK1 alueella lämpötilat olivat pääosin seuraavat: - Terveydenhoitajan huone K16; pääosin noin 22,5-25,5 C koulupäivien aikana, yhtenä koulupäivänä sisäilman lämpötila nousi yli 26 ºC (26,7 ºC) klo 14.30-15.35 välisenä aikana. - Opetustila K26; noin 22-25 C koulupäivien aikana, lisäksi kolmena päivänä lämpötila nousi hetkellisesti yli 26 C (26,1 ºC) klo 17 aikaan - Opetustila E11; noin 21,5-24,5 C koulupäivien aikana - Opetustila E13; noin 21-23,5 C koulupäivien aikana - Opetustila E15; pääosin noin 21-23 C koulupäivien aikana. Yhtenä koulupäivänä lämpötila laski hetkellisesti alle 20 ºC (19,7 ºC) klo 13 aikaan. - Opetustila E20; noin 21-23,5 C koulupäivien aikana Tuloilmakoneen TK2 alueella lämpötilat olivat pääosin seuraavat: - Opetustila K35; noin 20-22,5 C koulupäivien aikana - Opetustila E5; noin 20,5-23 C koulupäivien aikana - Opetustila E6; noin 20-23 C koulupäivien aikana, lisäksi kolmena koulupäivänä iltapäivällä 23-25 C - Opetustila E8; noin 21-23,5 C koulupäivien aikana Asumisterveysasetus 2015:n mukaan oppilaitoksissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella 20 26 C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Koulupäivien aikana opetustilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia. Poikkeuksena oli opetustila E15, jossa lämpötila oli 19-20 C ajoittain koulupäivien aikana. Lisäksi opetustilassa E11 lämpötila oli yhtenä koulupäivänä hetkellisesti 19,7-20 C todennäköisesti ikkunan avaamisen vuoksi. Toimistotyyppisessä terveydenhoitajan huoneessa K16 ajoittain koulupäivien aikana mitatut lämpötilat 25-26,5 C ovat tavanomaista korkeampia lämmityskaudella. Seurantamittaustulokset on esitetty graafisesti liitteissä 4.1-4.10. 3.3 SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS Sisäilman suhteellista kosteutta seurattiin tallentavilla mittalaitteilla kahden viikon ajan terveydenhoitajan huoneessa K16 ja yhdeksässä opetustilassa. Suhteellinen kosteus vaihteli eri tiloissa välillä 3-35 %. Seurantajakson alussa suhteellinen kosteus oli usein alimmillaan aamuisin, kun ulkoilman lämpötila oli alle -10 C ja koulupäivä ei vielä ollut alkanut. Lisäksi koulupäivien aikana mitattiin paikon alle 10 % kosteutta. Seurantajakson puolivälin jälkeen ulkona lauhtui ja suhteellinen kosteus nousi tasolle noin 15-30 %. Mitatut kosteuslukemat ovat tutkituille opetustiloille varsin tavanomaisia talviaikaan, kun tilojen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toiminnassa koko ajan. Seurantamittaustulokset on esitetty graafisesti liitteissä 4.1-4.10. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 3 (18)

4 ILMANVAIHTO 4.1 TULOILMAKONE TK1 Kuva 1. Tuloilmakone TK1 - Palvelualue: Tilat A-osan kellarikerroksen ja 1. kerroksen pohjoisosassa - Sijainti: IV-konehuone K6, jonka seinissä ja katossa on pinnoittamatonta mineraalivillaa reikäpellin takana - Vastaavat poistoilmakoneet: TK1-PF1, TK1-PF2 ja TK1-PF3, jotka sijaitsevat vesikatolla - Käyttöönotto: 1990-luvun puoliväli (suunnitelmat v. 1993) - Puhaltimen ohjaus: 2-nopeuskäyttö aikaohjelman mukaan, ei taajuusmuuttajaa - Aikaohjelma: ma-pe klo 6-18; 1/1-teho ma-pe klo 18-6; 1/2-teho la-su klo 0-24; 1/2-teho - Pakkasraja: n. -12-13 C, jota alemmilla ulkoilman lämpötiloilla kone käy 1/2-teholla - Ulkoilmasäleikkö: Pihatasolla n. 2 metrin korkeudella maasta, säleikössä puiden lehtiä. - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla havaittiin vanhoja kosteusjälkiä. Tarkastushetkellä kammiossa ei havaittu kosteutta, kammio on viemäröity. Näkyvissä ei mineraalivillaa. (ennen kammiota on esisuodatin). - Lämmöntalteenotto: Nestekiertoinen neulaputkipatteri, jonka pölyn määrä oli vähäinen (ennen patteria on esisuodatin). - Tuloilman suodatus: Esisuodattimena M6-tasoinen pussisuodatin ja suodattimena F7- tasoinen pussisuodatin, kummankin kehykset olivat tiiviit. Edellinen suodatinvaihto on tehty syyskuussa 2017. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Konekotelo suodattimen jälkeen: Näkyvissä ei mineraalivillaa. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. - Tuloilmapuhallin: Hihna kunnossa - Ei jäähdytyspatteria TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 4 (18)

Kuva 2. Tuloilmakone TK1: M6-tasoinen esisuodatin, viemäröity ulkoilmakammio ja lämmöntalteenottopatteri. Kuvassa ilma virtaa vasemmalta oikealle. Kuva 3. Tuloilmakone TK1: F7-tasoinen suodatin ja lämmityspatteri. Pölyn määrä oli vähäinen. Kuvassa ilma virtaa vasemmalta oikealle. 4.2 TULOILMAKONE TK2 Palvelualue: Tilat A-osan kellarikerroksen ja 1. kerroksen eteläosassa, pääaula ja opettajien tilat - Sijainti: IV-konehuone K56, jonka seinissä ja katossa on pinnoittamatonta mineraalivillaa reikäpellin takana - Vastaavat poistoilmakoneet: TK2-PF1, TK2-PF2, TK2-PF3 ja TK2-PF4, jotka sijaitsevat vesikatolla - Käyttöönotto: 1990-luvun puoliväli (suunnitelmat v. 1993) - Puhaltimen ohjaus: 2-nopeuskäyttö aikaohjelman mukaan, taajuusmuuttaja - Aikaohjelma: ma-pe klo 6-18; 1/1-teho ma-pe klo 18-6; 1/2-teho la-su klo 0-24; 1/2-teho Kuva 4. Tuloilmakone TK2 - Pakkasraja: n. -12-13 C, jota alemmilla ulkoilman lämpötiloilla kone käy 1/2-teholla TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 5 (18)

- Ulkoilmasäleikkö: Pihatasolla noin 1,5-2 metrin korkeudella maasta, säleikössä neulasia ja puiden lehtiä. Säleikkö on yhteinen tuloilmakoneen TK3 kanssa. - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla oli mm. neulasia. Kammiossa ei havaittu kosteutta, kammio on viemäröity. Tarkastelluilta osin kammion seinämissä on reikäpelti, jonka takana on muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kammio on yhteinen tuloilmakoneen TK3 kanssa. - Lämmöntalteenotto: Nestekiertoinen neulaputkipatteri, jossa oli erittäin paljon ulkoa tullutta likaa (suodatin on vasta lämmöntalteenoton jälkeen). - Tuloilmasuodatin: F7-tasoinen pussisuodatin, suodatinkehys tiivis, edellinen vaihto on tehty syyskuussa 2017. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä oli vähäinen - Konekotelo suodattimen jälkeen: Sisäpinnoilla havaittiin pinnoitettua mineraalivillaa reikäpellin takana, puhaltimen jälkeen on pinnoitetut äänenvaimennuselementit. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. - Tuloilmapuhallin: Hihna kunnossa - Ei jäähdytyspatteria Kuva 5. Tuloilmakone TK2: Ulkoilma tulee viistoa ulkoilmakanavaa pitkin alas ulkoilmakammioon. Kammion jälkeen on lämmöntalteenottopatteri, jossa oli erittäin paljon likaa (ei suodatusta ennen patteria). TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 6 (18)

Kuva 6. Tuloilmakone TK2: F7-tasoinen suodatin ja lämmityspatteri. Pölyn määrä oli vähäinen. Kuvassa ilma virtaa vasemmalta oikealle. 4.3 TULOILMAKONE TK3 - Palvelualue: Keittiötilat ja ruokala - Sijainti: IV-konehuone K56, jonka seinissä ja katossa on pinnoittamatonta mineraalivillaa reikäpellin takana - Vastaavat poistoilmakoneet: TK3-PF1 ja TK3-PF2, jotka sijaitsevat vesikatolla - Käyttöönotto: 1990-luvun puoliväli (suunnitelmat v. 1993) - Puhaltimen ohjaus: 2-nopeuskäyttö aikaohjelman mukaan, ei taajuusmuuttajaa - Aikaohjelma: ma-pe klo 6.30-15.30; 1/1-teho ma-pe klo 15.30-6.30; 1/2-teho la-su klo 0-24; 1/2-teho - Pakkasraja: n. -12-13 C, jota alemmilla ulkoilman lämpötiloilla kone käy 1/2-teholla - Ulkoilmasäleikkö: Pihatasolla noin 1,5-2 metrin korkeudella maasta, säleikössä havaittiin neulasia ja puiden lehtiä. Säleikkö on yhteinen tuloilmakoneen TK2 kanssa. - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla oli mm. neulasia. Kammiossa ei havaittu kosteutta, kammio on viemäröity. Tarkastelluilta osin kammion seinämissä on reikäpelti, jonka takana on muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kammio on yhteinen tuloilmakoneen TK2 kanssa. - Lämmöntalteenotto: Nestekiertoinen neulaputkipatteri, jossa oli erittäin paljon ulkoa tullutta likaa (suodatin on vasta lämmöntalteenoton jälkeen). - Tuloilmasuodatin: F7-tasoinen pussisuodatin, suodatinkehys tiivis, edellinen vaihto on tehty syyskuussa 2017. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Konekotelo suodattimen jälkeen: Sisäpinnoilla havaittiin pinnoitettua mineraalivillaa reikäpellin takana, puhaltimen jälkeen on pinnoitetut äänenvaimennuselementit. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. - Tuloilmapuhallin: Hihna kunnossa - Ei jäähdytyspatteria 7 (18) TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

4.4 TULOILMAKONE TK4 - Palvelualue: Voimistelu-juhlasali ja siihen liittyvät puku- ja pesuhuoneet - Sijainti: IV-konehuone salin yläosassa - Vastaava poistoilmakone: TK4-PF1, joka on myös IV-konehuoneessa salin yläosassa - Käyttöönotto: 1990-luvun puoliväli (suunnitelmat v. 1993) - Puhaltimen ohjaus: Käy aikaohjelman mukaan ja säätyy CO2-pitoisuuden ja lämpötilan asetusarvojen puitteissa, taajuusmuuttaja - Aikaohjelma: ma-su klo 0-24 - Pakkasraja: n. -12-13 C, jota alemmilla ulkoilman lämpötiloilla kone käy 1/2-teholla. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä noin 3 metrin korkeudella maasta, säleikön epäpuhtauksien määrä vähäinen. - Ulkoilmakammio: Kammio on viemäröity. - Tuloilmasuodatin: F7-tasoinen pussisuodatin, suodatinkehys tiivis, edellinen vaihto on tehty syyskuussa 2017. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite, pölyn määrä vähäinen - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Konekotelo suodattimen jälkeen: Näkyvissä ei mineraalivillaa. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. - Tuloilmapuhallin: Hihna kunnossa - Ei jäähdytyspatteria 4.5 ERILLISPOISTOT Rakennuksessa on erillispoistoja, jotka sijaitsevat vesikatolla tai kellarikerroksen teknisissä tiloissa. Erillispoistot ovat: PK5-PF1; IV-konehuone K6 - ei ollut toiminnassa (koneessa on väärä PK5-PF4:n laitekilpi) PK5-PF2; Lämmönjako K8 ei ollut toiminnassa PK5-PF3; Sähköpääkeskus K55 - ei tarkasteltu PK5-PF4; IV-konehuone K56 - oli toiminnassa tutkimusten aikana (koneessa on väärä PK5-PF1:n laitekilpi) PK6-PF1; liesituuletin ent. talonmiehen asunnossa - käsikäyttöinen, oli toiminnassa tutkimusten aikana TK1-PF4; vetokaappi opetustilassa E15 (fysiikka ja kemia) - käsikäyttöinen TK1-PF5; vetokaappi opetustilassa E19 - käsikäyttöinen TK1-PF6; vetokaappi opetustilassa K26 (kuvaamataito) - käsikäyttöinen TK1-PF7; myrkkykaapit varastossa E16 (fysiikka ja kemia) - käy aina, oli toiminnassa tutkimusten aikana TK2-PF5; hissikuilu - käy aina, oli toiminnassa tutkimusten aikana TK4-PF2; pesuhuoneet, wc:t - käy aina, oli toiminnassa tutkimusten aikana TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 8 (18)

4.6 ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄT Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymiä selvitettiin aistinvaraisten arvioiden avulla tuloilmakoneiden TK1, TK2, TK3 ja TK4 palvelualueilla. Arviointipisteitä oli 15 tuloilmakanavissa ja 5 poistoilmakanavissa. Tuloksia verrataan ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokitukseen, joka on esitetty mm. Sisäilmastoluokitus 2008:ssa. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymäarviot olivat vähäisiä, alle 1 alle 2 g/m 2. Tuloilmakanavissa täyttyivät parhaimman puhtausluokan P1 vaatimukset pölykertymän osalta, luokassa P1 käytössä olevat kanavat olisi puhdistettava pölykertymän ylittäessä 2 g/m 2. Pölykertymäarvioiden perusteella tuloilmakanavia ei ole tarpeen puhdistaa. Poistoilmakanavien sisäpintojen pölykertymäarviot vaihtelivat välillä alle 2 5 g/m 2, mitkä ovat tavanomaisia pölykertymiä oppilaitosten poistoilmakanaville. Poistoilmakanavissa täyttyivät puhtausluokan P2 vaatimukset pölykertymän osalta, luokassa P2 käytössä olevat kanavat olisi puhdistettava pölykertymän ylittäessä 5 g/m 2. Usein poistoilmakanavissa voidaan sallia korkeampikin pölykertymä, koska poistoilmakanavien pölykertymän vaikutus sisäilmaan on vähäinen. Pölykertymäarvioiden perusteella poistoilmakanavia ei ole tarpeen puhdistaa. Seuraavissa kuvissa on esitetty näkymiä tutkittuihin tuloilmakanaviin. Kuva 7. Arviointipiste KP7. Tuloilmakoneen TK1 kanava opetustilassa E19, sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2. Kuva 8. Arviointipiste KP4. Tuloilmakoneen TK1 kanava terveydenhoitajan huoneessa K16, sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2. 9 (18) TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

Kuva 9. Arviointipiste KP9. Tuloilmakoneen TK2 kanava opetustilassa K35, sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2. Kuva 10. Arviointipiste KP10. Tuloilmakoneen TK2 kanava valmistelutilassa opetustilan E7 vieressä, sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2. Kuva 11. Arviointipiste KP14. Tuloilmakoneen TK3 kanava oppilaskunnan huoneessa K44, sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2. Kuva 12. Arviointipiste KP15. Tuloilmakoneen TK4 kanavat varastossa E29, sisäpintojen pölykertymät alle 2 g/m 2. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 10 (18)

4.7 TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumusta selvitettiin tuloilmakoneiden TK1, TK2, TK3 ja TK4 palvelualueilla. Näytteet kerättiin kokoomanäytteinä tuloilmakanavien sisäpinnoilta. Näytteet tutkittiin Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyssä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Sisäpintojen pölyssä todettiin vaihtelevasti erilaisia rakennusmateriaaliperäisiä hiukkasia, kuten kipsi- ja kiillehiukkasia, lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja, sinkki- ja rautapitoisia hiukkasia, alumiinioksidihiukkasia sekä kalsiumsilikaattihiukkasia. Paikoin todettiin myös siitepölyä. 4.8 TULOILMAKANAVIEN ÄÄNENVAIMENTIMET Tuloilmakanavien äänenvaimentimia tarkasteltiin pistokokein. Yhdessä tuloilmakoneen TK1 jälkeisessä IV-konehuoneessa K6 sijaitsevassa tuloilmakanavassa on äänenvaimennin, jossa on reikäpellin takana muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Tuloilmakoneen TK2 tuloilmakanavassa tilassa E8 on äänenvaimennin, jossa on reikäpellin takana harsolla tms. pinnoitettu vaimennusmateriaali. Tuloilmakoneen TK4 tuloilmakanavassa varastossa E29 on reikäpellin takana muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Samassa kohdassa kanavan sisällä on myös erilliset äänenvaimennuselementit, joissa on pinnoitus. Kuva 13. Tuloilmakoneen TK1 jälkeinen tuloilmakanava, jossa reikäpellin takana on muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kalvon olemassaolo todettiin paikan päällä. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 11 (18)

4.9 OPETUSTILOJEN TULOILMAN PÄÄTELAITTEET JA SIIRTOILMAVENTTIILIT Opetustiloissa on tyypillisesti syrjäyttävän ilmanvaihdon tuloilmalaitteet. Tuloilmalaitteen sisällä on pinnoitettu mineraalivilla. Villalevyjen reunat ovat olleet alun perin pinnoittamattomia, joten jossain vaiheessa reunoja on tiivistetty massalla. Kuva 14. Tuloilmalaite opetustilassa E13. Kuva 15. Opetustilojen tilakohtainen tuloilmavirta on suunniteltu poistoilmavirtaa pienemmäksi. Korvaavan ilman on suunniteltu tulevan käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. Siirtoilmaventtiilien sisällä on pinnoitettu mineraalivilla. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 12 (18)

4.10 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Koneellisia tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin opetustiloissa, oppilashuollon tiloissa (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) sekä kaivamattomassa alustatilassa. Mittaukset tehtiin ilmanvaihdon täydellä teholla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 1993 ilmanvaihtopiirustusten suunnitteluarvoihin sekä suunnittelun aikana voimassa olleisiin vuoden 1987 D2-ohjearvoihin (opetustilojen D2-ohjearvot olivat samat vuosina 1987-2012). D2-ohjearvoina on käytetty tilojen käyttäjämääriin perustuvia ohjearvoja. D2-ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja. D2:n mukaan mitatuissa ilmavirroissa sallitaan 20 % poikkeama suunniteltuun arvoon verrattuna. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 1. Oppilashuolto Terveydenhoitajan huoneessa on koneellinen tulo- ja poistoilma. Kuraattorin ja psykologin huoneessa on vain jälkikäteen asennettu koneellinen tuloilma (kuraattorin ja psykologin huone ovat osa entistä talonmiehen asuntoa). Kuraattorin ja psykologin huoneiden lähellä entisessä talonmiehen asunnossa on poistoilmaventtiileitä wc- ja pesutiloissa, keittiössä ja varastossa. - Terveydenhoitajan huoneen K16 mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat suunniteltua pienempiä. Lisäksi mitattu tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa pienempi. - Kuraattorin ja psykologin huoneissa K16x mitatut tuloilmavirrat olivat D2-ohjearvoja pienempiä. Ilmanvaihtokoneet TK1 ja TK1-PF1 Mitattuja tiloja olivat opetustilat K22, K26, E15, E19 ja E20. - Tilojen E15, E19 ja E20 tilakohtainen tuloilmavirta on suunniteltu 15 % poistoilmavirtaa pienemmäksi, tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran on suunniteltu tulevan käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. Tilojen E15, E19 ja E20 mitatut tuloilmavirrat olivat likimain suunnitteluarvojen tasolla. Mitatuissa poistoilmavirroissa vaihtelu oli suurempaa huomiota kiinnittää tilan E15 poistoilmavirta, joka oli 60 % suunniteltua suurempi. - Tilan K22 tulo- ja poistoilmavirrat on suunniteltu yhtä suuriksi. Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat likimain tasapainossa, mutta yli 50 % suunniteltua pienempiä. Lisäksi tilan mitattu tuloilmavirta oli selvästi D2-ohjearvoa pienempi. - Tilan K26 tuloilmavirta on suunniteltu 30 % poistoilmavirtaa suuremmaksi tilassa olevan vetokaapin vuoksi. Mitattu tulo- ja poistoilmavirta olivat kuitenkin yhtä suuria. Mitattu tuloilmavirta oli yli 20 % suunnitteluarvoa pienempi. Lisäksi mitattu tuloilmavirta on selkeästi D2-ohjearvoa pienempi, kun tilassa on paljon oppilaita. Ilmanvaihtokoneet TK1 ja TK1-PF2 Mitattuja tiloja olivat opetustilat E11, E12, E13 ja E14. - Tilakohtainen tuloilmavirta on suunniteltu 20 % poistoilmavirtaa pienemmäksi, tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran on suunniteltu tulevan käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 13 (18)

- Tilojen yhteinen mitattu tuloilmavirta oli suunniteltua suurempi ja yhteinen mitattu poistoilmavirta oli suunniteltua pienempi. Tilojen yhteinen mitattu tulo- ja poistoilmavirta olivat tasapainossa. - Tilakohtaisesti mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat lähellä tasapainoa sekä likimain suunniteltujen mukaisia. - Tilojen E12, E13 ja E14 mitatut tuloilmavirrat olivat vähintään D2-ohjearvojen suuruisia. Tilassa E11 mitattu tuloilmavirta oli hieman D2-ohjearvoa pienempi. Ilmanvaihtokoneet TK1 ja TK1-PF3 Mitattu tila oli kellarikerroksen kaivamaton alustatila. Mitattu tulo- ja poistoilmavirta olivat tasapainossa. Suunniteltuja ilmavirtoja ei ollut tiedossa. Ilmanvaihtokoneet TK2 ja TK2-PF2 Mitattuja tiloja olivat opetustilat K34, K35, E4, E5 ja E6. - Tilaa E4 lukuun ottamatta on tilakohtainen tuloilmavirta suunniteltu noin 20 % poistoilmavirtaa pienemmäksi, tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran on suunniteltu tulevan käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. - Tilojen yhteinen mitattu tuloilmavirta oli suunniteltua pienempi ja yhteinen mitattu poistoilmavirta oli suunnitellun mukainen. Yhteinen mitattu tuloilmavirta oli noin 30 % pienempi kuin yhteinen mitattu poistoilmavirta. - Tiloissa K34 ja E6 mitattu tuloilmavirta oli likimain suunnitteluarvon mukainen. Tiloissa K35, E4 ja E5 mitatut tuloilmavirrat olivat yli 20 % suunniteltuja pienempiä. - Tilassa K34 mitattu poistoilmavirta oli yli 20 % suunnitteluarvoa pienempi. Tiloissa K35, E4, E5 ja E6 mitatut poistoilmavirrat olivat likimain suunniteltujen mukaisia. - Tilojen K34, K35, E4, E5 ja E6 mitatut tuloilmavirrat olivat D2-ohjearvoja pienempiä. Ilmanvaihtokoneet TK2 ja TK2-PF3 Mitattuja tiloja olivat opetustilat K37, E7 ja E8. - Tilakohtainen tuloilmavirta on suunniteltu noin 20-30 % poistoilmavirtaa pienemmäksi, tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran on suunniteltu tulevan käytävältä siirtoilmaventtiilien kautta. - Tilojen yhteiset mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat hieman suunniteltua pienempiä. Yhteinen mitattu tuloilmavirta oli noin 20 % pienempi kuin yhteinen mitattu poistoilmavirta. - Tilakohtaiset mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat hieman suunniteltua pienempiä. Mitatut ilmavirrat poikkesivat alle 20 % suunnitteluarvoista. - Tilojen K37 ja E7 mitattu tuloilmavirta oli vähintään D2-ohjearvon suuruinen. Sen sijaan tilan E8 mitattu tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa pienempi. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 14 (18)

4.11 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden seurattiin noin kahden viikon ajan eri tuloilmakoneiden palvelualueilla tallentavien mittalaitteiden avulla. Mittauspisteitä oli 11. Paine-eroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli), ilmanvaihto ja tilojen käyttö. Asumisterveysasetus 2015:n soveltamisohjeen (osa 1) mukaan alipaineisuuden ollessa yli -15 Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Toisaalta yleisesti on tiedossa, että myös alle -10 Pa alipaine saa aikaan ilman kulkeutumista epätiiviiden rakenneosien kautta sisätiloihin. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009). Seurantamittaustulokset on esitetty graafisesti liitteessä 5. Tuloilmakoneen TK1 alue Liite 5.1; Terveydenhoitajan huoneessa K16 alipaineisuus oli pääosin -5-10 Pa koulupäivien aikana ja 0-3 Pa yöaikaan ja viikonloppuisin. Lisäksi ensimmäisenä viikonloppuna alipaineisuus oli -6-10 Pa. Liite 5.2; Opetustilassa K26 alipaineisuus oli pääosin -5-10 Pa koulupäivinä ja -1-5 Pa yöaikaan ja viikonloppuisin. Lisäksi ensimmäisenä viikonloppuna alipaineisuus oli -6-10 Pa. Liite 5.3; Opetustilassa E13 painesuhteet vaihtelivat -5 Pa alipaineisuudesta 2 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna eri vuorokaudenaikoina. Liite 5.4; Opetustilassa E15 alipaineisuus oli pääosin -3-12 Pa koulupäivien aikana ja 0-3 Pa yöaikaan ja viikonloppuisin. Lisäksi ensimmäisenä viikonloppuna alipaineisuus oli -5-10 Pa. Tuloilmakoneen TK2 alue Liite 5.5; Opetustila K35 oli pääosin -10-30 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna eri vuorokaudenaikoina. Liite 5.6; Opetustila K37 oli pääosin 0-10 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden eri vuorokaudenaikoina. Liitteet 5.7-5.9; Opetustiloissa E6 ja E8 sekä opettajien huoneessa E35 alipaineisuus vaihteli enimmäkseen välillä -4-12 Pa. Tuloilmakoneen TK3 alue Liite 5.10; Keittiö K38 oli pääosin -2...-10 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna eri vuorokaudenaikoina. Paikoin esiintyi myös alipaineisuutta -10-15 Pa. Tuloilmakoneen TK4 alue Liite 5.11; Voimistelu-juhlasali E26 oli seurantajakson aikana vähän, noin 0-5 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden eri vuorokaudenaikoina. TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 15 (18)

4.12 JOHTOPÄÄTÖKSET - Tutkitut tuloilmakoneet TK1, TK2, TK3 ja TK4 sekä niitä vastaavat poistoilmakoneet ovat 20-25 vuotta vanhoja, joten ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Ohjekortissa LVI 01-10424 on mm. puhaltimien, lämmöntalteenottolaitteiden ja lämmityspattereiden keskimääräiseksi käyttöiäksi on esitetty 20-25 vuotta, kun ilmanvaihto toimii 50 tuntia viikossa. Kun ilmanvaihto toimii ympäri vuorokauden, on em. laiteosien keskimääräiseksi tekniseksi käyttöiäksi esitetty 10-15 vuotta. - Ilmanvaihdon käyntiaikoja pidetään sopivina. Ilmanvaihtokoneet ovat toiminnassa ympäri vuorokauden, jolloin ilmanvaihto poistaa tiloista epäpuhtauksia myös yöaikaan ja viikonloppuisin. Koneiden pakkasraja on noin -12-13 C, jolloin tätä kylmemmillä ulkoilman lämpötiloilla rakennuksen ilmanvaihdon on suunniteltu toimivan vain 1/2- teholla. Tällöin kylminä pakkaspäivinä tiloissa voidaan kokea tavanomaista enemmän ilmanvaihdon riittämättömyyden tunnetta. - Tuloilmakoneiden TK1, TK2 ja TK3 pihatasolla oleviin ulkoilmasäleiköihin kertyy puiden lehtiä ja neulasia, säleiköt tulisi ajoittain puhdistaa. - Tuloilmasuodattimien vaihtoväli on riittävä (2 kertaa vuodessa). Tuloilmasuodattimien suodatustaso F7 on riittävä ja kehykset olivat tiiviit. Suodatinkehyksissä ei tapahdu ohivirtauksia. - Tuloilmakoneen TK1 ulkoilmakammiossa on esisuodatin ennen lämmöntalteenottopatteria, joten patterin pölyn määrä oli vähäinen. Sen sijaan tuloilmakoneiden TK2 ja TK3 ulkoilmakammiossa ei ole esisuodatusta ennen lämmöntalteenottopatteria, jolloin heti ulkoilmakammion jälkeen olevaan lämmöntalteenottopatteriin oli kertynyt erittäin paljon ulkoilmasta peräisin olevaa likaa. Likaiset lämmöntalteenottopatterit pienentävät koneiden tuloilmamäärää. - Tulo- ja poistoilmakanavien sisäpintojen aistinvaraisten pölykertymäarvioiden perusteella ilmanvaihtokanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Erityisesti tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymät olivat vähäisiä. - Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyssä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Sisäpintojen pölyssä todettiin vaihtelevasti erilaisia rakennusmateriaaliperäisiä hiukkasia, joiden lähteenä ovat tyypillisesti mm. tuloilmakanavien peltimateriaali, ilmanvaihtolaitteisiin liittyvät pinnoittamattomat mineraalivillaa sisältävät vaimennusmateriaalit ja eri aikakausina rakennuksessa tehdyt korjaus- ja muutostyöt. Kanavissa paikoin todetun siitepölyn lähde on ulkoilma, siitepölyä on kulkeutunut kanaviin esim. jossain vaiheessa olleiden tuloilmansuodatuksen puutteiden seurauksena. Tutkimusmenetelmä ei kerro, missä vaiheessa erityyppiset hiukkaset ovat kanaviin kulkeutuneet. - Tuloilmakoneiden ja -kanavien sekä opetustilojen tuloilmapäätelaitteiden sisäpinnoilla ei todettu näkyvää pinnoittamatonta mineraalivillaa, jolloin tuloilmalaitteiden sisäosien vaimennusmateriaaleista ei nykyisellään irtoaisi mineraalikuituja tuloilmaan. Tuloilmakanavien pölyssä todetut mineraalikuidut voivat olla vanhoja jäämiä, jotka eivät ole poistuneet kanavien puhdistuksessa eivätkä ole kulkeutuneet tuloilman mukana tiloihin. Mineraalikuitujen mahdollinen nykyinen lähde on ilmanvaihtokonehuoneiden seinien ja katon pinnoittamaton mineraalivilla, josta irtoavia kuituja voi kulkeutua vanhoihin tuloilmakoneisiin konekoteloiden TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO 16 (18)

epätiiveyksien kautta sekä suodatinvaihdon ja muun huollon yhteydessä tuloilmakoneista kuidut kulkeutuvat tuloilmakanaviin. - Painesuhteiden seurantamittausten mukaan monet opetustilat olivat noin -5-15 Pa alipaineisia koulupäivinä (opetustilassa K35 paikoin -15-30 Pa). Alipaineisuus on seurausta ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuvista tulo- ja poistoilmavirroista. Opetustilat on suunniteltu alipaineisiksi, koska tuloilmavirta on suunniteltu poistoilmavirtaa pienemmäksi - tuloilman vajausta vastaavan ilmavirran pitäisi tulla käytäväseinällä olevien siirtoilmaventtiilien kautta. Osassa opetustiloja on vetokaappi, jonka käyttö lisää ko. tilan alipaineisuutta. Opetustilojen käytäväseinillä olevista siirtoilmaventtiileistä tulisi luopua ja säätää tilakohtainen ilmanvaihto tasapainoon. - Ilmanvaihdon riittämättömyyttä ilmeni sekä tuloilmakoneen TK1 että TK2 palvelualueella olevissa opetustiloissa, kun mitattua ilmanvaihtoa verrataan suunnitteluarvoihin ja D2-ohjearvoihin. Tärkein havainto on se, että oppilashuoltoon (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) sekä osaan opetustiloja ei tule tarpeeksi tuloilmaa. Vaikka Asumisterveysasetus 2015:n mukainen hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ei ylittynyt yhdessäkään mitatussa tilassa, on tärkeää ylläpitää käyttöä vastaavaa D2-ohjearvojen mukaista ilmanvaihtoa. - Voimistelu-juhlasalissa ilmanvaihto tuntuisi olevan likimain tasapainossa, koska alipaineisuus oli pieni ulkoilmaan verrattuna. - Kaivamattoman alustatilan ilmanvaihto oli tasapainossa. Tilan tulisi olla alipaineinen, jotta ehkäistäisiin tilan epäpuhtauksien kulkeutumista muihin tiloihin. Tällä hetkellä alustatilaan tulee tuloilmakoneen TK1 tuloilmaa, poistoilma menee poistoilmakoneelle TK1-PF3. - Mitatuissa opetustiloissa sisäilman lämpötilat olivat sopivalla tasolla huomioon ottaen tilojen käyttö ja vuodenaika. Koulupäivien aikana opetustilojen lämpötilat olivat kokonaisuutena toimenpiderajojen mukaisia. - Terveydenhoitajan huoneessa lämmityskauden aikainen lämpötila nousi ajoittain tavanomaista korkeammaksi tasolle 25-26,5 C, mikä yhdessä tilan puutteellisen ilmanvaihdon vaikuttaa käyttäjien tuntemuksiin tilassa. 4.13 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Rakennuksen tulo- ja poistoilmakoneet sekä erillispoistot uusitaan viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Ennen uusimista tuloilmakoneiden TK2 ja TK3 erittäin likaiset lämmöntalteenottopatterit puhdistetaan. Lämmöntalteenottopattereiden likaantumisen ehkäisemiseksi tuloilmakoneiden TK2 ja TK3 ulkoilmakammioon asennetaan esisuodatin, joka suodattaa ulkoilman ennen lämmöntalteenottopattereita. - Tuloilmakoneiden TK1, TK2 ja TK3 pihatasolla olevat ulkoilmasäleiköt puhdistetaan. Jatkossa säleiköt puhdistetaan kerran vuodessa. - Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. - Ilmanvaihtokonehuoneiden seinien ja katon pinnoittamattomat mineraalivillamateriaalit vaihdetaan mineraalivillaa sisältämättömiin vaimennusmateriaaleihin seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Ennen 17 (18) TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

peruskorjausta suositellaan, että nykyiset mineraalivillamateriaalit pinnoitetaan kuitujen irtoamisen ehkäisemiseksi. - Tuloilmakanavien sisäpintojen vähäisessä pölyssä todettujen mineraalikuitujen vuoksi suositellaan selvittämään pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Menetelmä selvittää sisäilmassa leijuvia pinnoille laskeutuvien kuitujen pitoisuutta kahden viikon keräysaikana, mutta ei selvitä mahdollisesti todettavien kuitujen lähdettä. - Opetustiloissa yleisesti vallitsevan alipaineisuuden pienentämiseksi suositellaan, että tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 koulupäivien aikaista tuloilman määrää lisätään. Opetustilojen ilmanvaihto suositellaan säädettäväksi tiloittain vähintään D2- ohjearvojen mukaiseksi vastaamaan tilojen käyttöä ja tilakohtaisesti tasapainoon. Osassa opetustiloja D2-ohjearvojen saavuttaminen edellyttää suunniteltua suurempaa tuloilmavirtaa. Tasapainotuksen tavoitetasona voidaan pitää tilojen 0-2 Pa alipaineisuutta pitkällä aikavälillä. Säätötyössä otetaan huomioon opetustilojen vetokaapit. - Opetustiloissa suositellaan luovuttavaksi käytäväseinillä olevien siirtoilmaventtiileiden käytöstä. - Kuraattorin ja psykologin huoneen osalta suositellaan, että koneellisen tuloilman lisäksi tiloihin asennetaan koneellinen poistoilma. Terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin huoneiden ilmanvaihtoa lisätään vastaamaan tilojen käyttöä vähintään D2- ohjearvojen tasolle. Tiloissa tarkistetaan patteriventtiilien säädöt, tilojen käyttäjiä valistetaan patteriventtiilien säätömahdollisuudesta esim. korkeaksi koetun sisäilman lämpötilan laskemiseksi. - Kaivamattoman alustatilan ilmanvaihto säädetään alipaineiseksi. Jatkossa alustatilan ilmanvaihdoksi suositellaan erillistä poistoilmanvaihtoa huippuimurilla ja korvausilman ottamista ulkoa, jolloin alustatilan ilmanvaihto on erillään koulutilojen ilmanvaihdosta. Helsingissä, 11.4.2018 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Tarkastanut: Jarkko Lesonen DI, tutkija Sanna Pohjola, MML Osastopäällikkö 5 LIITTEET Liite 1 Liitteet 2.1-2.2 Liitteet 3.1-3.11 Liitteet 4.1-4.10 Liitteet 5.1-5.11 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 18 (18) TUTKIMUSSELOSTUS 11.4.2018 SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTA, ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET LEPPÄVAARAN LUKIO, VERÄJÄPELLONKATU 10, ESPOO

MITTAUSTULOKSET, Espoo Liite 1 1 Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymä Tulo- ja poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää selvitettiin aistinvaraisten arvioiden avulla. Tulokset olivat seuraavat: Arviointipiste Tuloilmakanavat Pvm IV-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Aistinvarainen arvio KP1 2.3.18 TK1 IV-konehuone K6 Tuloilmakanava heti koneen TK1 jälkeen, kanava opetustilaan E12 KP2 2.3.18 TK1 IV-konehuone K6 Tuloilmakanava heti koneen TK1 jälkeen, kanava mm. opetustiloihin E14 ja E15 KP3 13.3.18 TK1 IV-konehuone K6 Tuloilmakanava heti koneen TK1 jälkeen, kanava opetustilaan E20 Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP4 2.3.18 TK1 Terveydenhoitajan huone K16 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP5 2.3.18 TK1 Opetustila E13 Tuloilmapäätelaitteen pohja Sisäpintojen pölykertymä alle 2 g/m 2 KP6 15.3.18 TK1 Opetustila E15 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP7 15.3.18 TK1 Opetustila E19 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP8 2.3.18 TK2 Käytävä K48 Tuloilmakanava IV-konehuoneen K56 vieressä Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP9 2.3.18 TK2 Opetustila K35 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP10 13.3.18 TK2 Valmistelutila opetustilan E7 vieressä Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP11 2.3.18 TK2 Opetustila E8 Tuloilmapäätelaitteen pohja Sisäpintojen pölykertymä alle 2 g/m 2 KP12 13.3.18 TK2 Käytävä E9 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP13 2.3.18 TK3 IV-konehuone K56 KP14 2.3.18 TK3 Oppilaskunnan huone K44 Tuloilmakanava heti koneen TK3 jälkeen Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 Tuloilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 1 g/m 2 KP15 2.3.18 TK4 Varasto E29 Tuloilmakanavat Sisäpintojen pölykertymät alle 2 g/m 2 Arviointipiste Poistoilmakanavat Pvm IV-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Aistinvarainen arvio KP16 2.3.18 TK1-PF1 Terveydenhoitajan huone K16 Poistoilmakanava poistoilmaventtiilin takana Sisäpintojen pölykertymä 3-5 g/m 2 KP17 13.3.18 TK1-PF1 Opetustila K26 Poistoilmakanava poistoilmaventtiilin takana Sisäpintojen pölykertymä 2-4 g/m 2 KP18 15.3.18 TK1-PF1 Opetustila E20 Poistoilmakanava Sisäpintojen pölykertymä alle 2 g/m 2 KP19 2.3.18 TK2-PF2 Opetustila K35 Poistoilmakanava poistoilmaventtiilin takana Sisäpintojen pölykertymä 3-5 g/m 2 KP20 13.3.18 TK2-PF2 Opetustila E5 Poistoilmakanava Sisäpintojen pölykertymä 2-4 g/m 2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET, Espoo Liite 1 2 Sisäilmayhdistys ym. on vuonna 2008 esittänyt luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. sisäpintojen pölykertymälle: Käytössä oleva kanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokka P1) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (puhtausluokka P2). Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Puhtausluokassa P1 luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla korkeintaan 0,7 g/m 2 ja puhtausluokassa P2 korkeintaan 2,5 g/m 2. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanaviston pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Näytteenottopiste Pvm IV-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Materiaalinäytteen koostumus KPK1 2.3.18 TK1 IV-konehuone K6 Tuloilmakanava heti koneen TK1 jälkeen, kanava mm. opetustiloihin E14 ja E15 Näyte sisältää: - kiillehiukkasia - kipsihiukkasia - alumiinioksidihiukkasia - sinkkihiukkasia - paljon siitepölyhiukkasia - paljon lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK2 13.3.18 TK2 Käytävä E9 Tuloilmakanava Näyte sisältää: - sinkkipitoisia hiukkasia - rautapitoisia hiukkasia - paljon lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK3 2.3.18 TK3 IV-konehuone K56 Tuloilmakanava heti koneen TK3 jälkeen Näyte sisältää: - kiillehiukkasia - sinkkipitoisia hiukkasia - rautapitoisia hiukkasia - melko paljon siitepölyhiukkasia - paljon lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK4 2.3.18 TK4 Varasto E29 Tuloilmakanavat Näyte sisältää: - kiillehiukkasia - kalsiumsilikaattihiukkasia - sinkkipitoisia hiukkasia - rautapitoisia hiukkasia. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET, Espoo Liite 1 3 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 126 -ilmavirtamittarilla, Airflow PVM610 - paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja sekä Swema 3000 -mittariin liitetyllä SWA 31 -kuumalanka-anturilla. Vertailuarvoiksi on merkitty vuoden 1993 ilmanvaihtosuunnitelmien arvot sekä suunnittelun aikana voimassa olleet uuden rakennuksen ilmanvaihtoa koskeneet vuoden 1987 D2-ohjearvot (opetustilojen D2-ohjearvot olivat samat vuosina 1987-2012). Mittausten kokonaismittausvirhe (mittausepävarmuus) on ±10 %. Mittaukset tehtiin ilmanvaihdon täydellä teholla. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm IV-koneet Tila Tuloilmavirta, dm 3 /s Poistoilmavirta, dm 3 /s Mitattu Suunniteltu v. 1993 D2-ohjearvo v. 1987 Mitattu Suunniteltu v. 1993 D2-ohjearvo v. 1987 I1 13.3.18 TK1, TK1-PF1 Terveydenhoitajan huone K16 27 40 50* 22 40 ei ohjearvoa I2 13.3.18 TK1 Kuraattorin huone K16x 18-30* ei ole - ei ohjearvoa I3 13.3.18 TK1 Psykologin huone K16x 19-30* ei ole - ei ohjearvoa I4 13.3.18 TK1, TK1-PF1 Opetustila K22 45 110 120** 53 110 ei ohjearvoa I5 13.3.18 TK1, TK1-PF1 Opetustila K26 143 220 90-240** 147 170 ei ohjearvoa I6 15.3.18 TK1, TK1-PF1 Opetustila E15 232 210 210** 400 248 ei ohjearvoa I7 13.3.18 TK1, TK1-PF1 Opetustila E19 183 210 192** 201 248 ei ohjearvoa I8 13.3.18 TK1, TK1-PF1 Opetustila E20 207 210 216** 180 248 ei ohjearvoa Yhteensä: 810 960 828-978 981 1024 - I9 13.3.18 TK1, TK1-PF2 Opetustila E11 196 190 216** 214 235 ei ohjearvoa I10 13.3.18 TK1, TK1-PF2 Opetustila E12 225 190 216** 209 235 ei ohjearvoa I11 15.3.18 TK1, TK1-PF2 Opetustila E13 233 190 210** 219 235 ei ohjearvoa I12 15.3.18 TK1, TK1-PF2 Opetustila E14 216 190 180-216** 214 235 ei ohjearvoa Yhteensä: 870 760 822-858 856 940 - I13 13.3.18 TK1, TK1-PF3 Alustatila, kaivamaton 42 - - 39 - - I14 13.3.18 TK2, TK2-PF2 Opetustila K34 78 90 108** 98 125 ei ohjearvoa I15 13.3.18 TK2, TK2-PF2 Opetustila K35 135 185 198** 219 230 ei ohjearvoa I16 15.3.18 TK2, TK2-PF2 Opetustila E4 192 250 216** 240 250 ei ohjearvoa I17 13.3.18 TK2, TK2-PF2 Opetustila E5 133 190 246** 248 240 ei ohjearvoa I18 13.3.18 TK2, TK2-PF2 Opetustila E6 200 190 240** 270 240 ei ohjearvoa Yhteensä: 738 905 1008 1075 1085 - I19 13.3.18 TK2, TK2-PF3 Opetustila K37 61 70 60** 95 105 ei ohjearvoa I20 13.3.18 TK2, TK2-PF3 Opetustila E7 159 180 138** 192 230 ei ohjearvoa I21 13.3.18 TK2, TK2-PF3 Opetustila E8 205 250 252** 308 320 ei ohjearvoa Yhteensä: 425 500 450 595 655 - * Toimistohuoneissa D2-ohjearvo oli 10 dm 3 /s henkilöä kohden vuonna 1987. Määritetty suurimman henkilömäärän mukaan. ** Opetustiloissa D2-ohjearvo oli 6 dm 3 /s henkilöä kohden vuosina 1987-2012. Määritetty suurimman henkilömäärän mukaan. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MERKINTÖJEN SELITYKSET: KP KPK ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS I L PS ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET (hiilidioksidi, lämpötila, suhteellinen kosteus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET K56 KP13 K48 KP8 K4 K3 K2 K7 KP2 K6 KP1 K8 KP3 I13 K44 KP14 K38 PS10 K37 I19 K36 PS6 KP9 KP16 I1 L1 KP4 K16 PS1 K16x I2 K16x I3 K22 I4 I6 KP17 K26 I5 L2 PS2 K32 I14 K34 K35 I15 L7 PS5 KP19 Veräjäpellonkatu 10, Espoo Kellarikerros 4.4.2018 LIITE 2.1

MERKINTÖJEN SELITYKSET: KP ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ PS11 E28 E27 E29 KP15 KPK TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS I L ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET (hiilidioksidi, lämpötila, suhteellinen kosteus) E26 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET E35 PS9 E34 PS4 E15 E16 E19 E20 I6 I7 I8 L5 KP6 KP7 L6 KP18 E25 E3 E8 PS8 I21 L11 KP11 E7 I20 E10 KP12 E9 KP10 E14 I12 E13 L4 KP5 PS3 I11 E12 I10 L3 E11 I9 E4 I16 L8 (vain CO 2 ) KP20 E5 I17 L9 E6 I18 L10 PS7 Veräjäpellonkatu 10, Espoo 1. kerros 4.4.2018 LIITE 2.2

L1 LIITE 3.1

L2 LIITE 3.2

L3 LIITE 3.3

L4 LIITE 3.4

L5 Mittalaite ei saanut sähköä LIITE 3.5

L6 LIITE 3.6

L7 LIITE 3.7

L8 LIITE 3.8

L9 LIITE 3.9

L10 LIITE 3.10

L11 LIITE 3.11

L1 LIITE 4.1

L2 LIITE 4.2

L3 LIITE 4.3

L4 LIITE 4.4

L5 LIITE 4.5

L6 LIITE 4.6

L7 LIITE 4.7

L9 LIITE 4.8

L10 LIITE 4.9

L11 LIITE 4.10

PS1 LIITE 5.1

PS2 LIITE 5.2

PS3 LIITE 5.3

PS4 LIITE 5.4

PS5 LIITE 5.5

PS6 LIITE 5.6

PS7 LIITE 5.7

PS8 LIITE 5.8