PERHEHOIDON KÄSIKIRJA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUISSA

PERHEHOIDON KÄSIKIRJA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUISSA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO 2018 Yhtymähallitus 25.4.2018 36

1 Sisällys PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VAMMAISPALVELUISSA... 2 1. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 1.1. Perhehoitoon soveltuvuus... 2 1.2. Perhehoidon muodot... 2 2. PERHEKOTI... 3 2.1. Perhekodille asetetut vaatimukset... 3 2.2. Hoidettavien määrä perhehoidossa... 3 2.3. Perhehoitajan kelpoisuus... 4 3. PERHEHOITOON HAKEUTUMINEN... 5 4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET... 5 4.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö... 5 4.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 6 5. PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUS... 6 5.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus... 6 5.2. Käynnistämiskorvaus... 7 5.3. Oman auton käyttö ja matkakorvaukset... 8 6. PERHEHOITAJAN VAPAAN TAI MUUN POISSAOLON JÄRJESTELYT... 8 6.1. Pitkäaikaisen perhehoitajan oikeus vapaisiin... 8 6.2. Perhehoitajan vapaan järjestelyt ja palkkiot... 8 6.3. Sijaishoitaja... 8 6.4. Perhehoitajan sairastuminen ja korvaukset sairasloman ajalta... 9 6.5. Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset... 10 6.6. Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin... 10 6.7. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset ja päättyminen... 10 7. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS... 11 7.1. Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset... 11 7.3. Yhteistyö... 11 7.4. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus... 11 8. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT... 12 9. ERITYISTILANTEET PERHEHOIDOSSA... 12 9.1. Edunvalvonta, yksityisvarat ja omaisuusluettelo... 12 9.2. Asiakkaan valitus ja vaikutusmahdollisuudet... 12 9.3. Ilmoitusvelvollisuus... 12 9.4. Asiakkaan kuolema perhekodissa... 13 10. PERHEHOIDON VALVONTA... 13 11. PERHEHOITOA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 13

2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VAMMAISPALVELUISSA 1. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämä toimintaohje on hallinnollinen ohje koskien toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa (jatkossa Kallio) Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (Perhehoitolaki 3 20.3.2015/263). Perhehoidon tarkoitus on turvata asiakkaalle perheenomainen ja asiakkaan tarpeiden mukainen yksilöllinen hoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Hoito ja huolenpito perhehoidossa voidaan järjestää osa- tai ympärivuorokautisena. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä siten työterveyshuollon piirissä. Kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Kallio ei tee toimeksiantosopimusta perhehoidosta silloin, kun kyse on omaishoidosta. Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisten sosiaalipalveluiden luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa (Perhehoitolaki 4 ). Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 7 ). Ammatillinen perhehoito on yritystoimintaa eikä perustu toimeksiantosuhteiseen perhehoidon toimintaan. Tämä toimintaohje ei koske edellä kuvattua ammatillista perhehoitoa. 1.1. Perhehoitoon soveltuvuus Perhehoitoon asiakkaat valitaan yksilöllisesti ja yksilölliset toiveet huomioiden. Perhehoito soveltuu: kaikenikäisille kehitysvammaisille henkilöille jotka tarvitsevat säännöllistä ympärivuorokautista hoitoa, mutta hoidon tarve yöllä ei ole jatkuva. henkilöille jotka ovat yhden henkilön autettavissa omaishoidon vapaan tai muun tilapäisen hoidon järjestämiseksi henkilöille joiden hoito onnistuu koti ympäristössä Kalliossa perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Perhehoitajan ja Kallion välisen toimeksiantosopimuksen tekemisestä vastavat kehitysvammahuollon palveluohjaajat. Asiakaskohtainen toimeksiantosopimus tehdään yhdessä perhehoitajan kanssa. 1.2. Perhehoidon muodot A. Pitkäaikainen perhehoito on ympärivuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa toimintaa. Hoitoaika on vähintään 12 h /vrk, mutta siten, että öisin aktiivisen hoidon tarve ei ole jatkuvaa ja pitkäaikaista. Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarjota asumispalvelujen tai laitoshoidon vaihtoehtona.

3 B. Lyhytaikainen perhehoito (tilapäishoito) käsittää ennalta sovitun hoitojakson, jolla on alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä. Lyhytaikainen hoidon kesto voidaan sopia tarpeen mukaisesti. Perhehoito voi olla ennakkoon sovittua tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa perhehoitoa. Perhehoito voi olla ympärivuorokautista tai tuntisopimukseen perustuvaa. Mikäli lyhytaikainen perhehoito muuttuu pitkäaikaiseksi, tehdään siitä uusi asiakaspäätös ja uusi asiakaskohtainen toimeksiantosopimus. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota mm: omaishoidon vapaan järjestelyissä muun tilapäisen hoidon järjestelyissä perhehoitajan vapaan järjestelyissä tukemaan asiakkaan kotona asumista välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa tilapäishoidon tai laitoshoidon jaksolta C. Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti (hoitoaika vähintään 6-10 tuntia päivähoitona tai alle 12 tuntia yöhoitona). Se sisältää valtakunnallisen ikäihmisten ravintosuosituksen mukaisen ateriarytmin mukaiset ateriat. Osavuorokautinen perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. 2. PERHEKOTI Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 ). 2.1. Perhekodille asetetut vaatimukset perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva, esteetön siellä annettavalle hoidolle perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta ja hän on velvollinen tekemään viranomaisten esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitun ajan puitteissa Perhekodin sopivuutta harkittaessa kiinnitetään huomioita seuraaviin asioihin kodin ihmissuhteet ovat kunnossa asiakkaan tarpeisiin pystytään vastaamaan asiakas on yhdenvertaisessa asemassa perhekodissa muut perheenjäsenet hyväksyvät perhehoitoon tulevan asiakkaan perheen talous on vakaa perheessä ei ole erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä Perhehoidossa asiakkaalla tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen oma huone mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa pitkäaikaisessa perhehoidossa käytössä kaikki kodin yhteiset tilat yhdenvertainen asema perheen kanssa 2.2. Hoidettavien määrä perhehoidossa Hoidettavien määrä suhteutetaan perhehoitajien lukumäärään, asiakkaan tarvitsemaan hoitoon ja toiminnan luonteeseen.

4 Perhehoidossa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä, huomioiden hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt. Hoidettavien määrästä voidaan poiketa, jos hoitoa annetaan sisaruksille tai saman perheen jäsenille samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen, toimintakyky ja hoidon tarve mahdollistavat poikkeamisen 2.3. Perhehoitajan kelpoisuus Toimeksiantosopimussuhteiseksi perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa, valmiuksiensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien ja terveydentilan perusteella on sopiva tehtävään. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä lakisääteinen ennakkovalmennus, johon kuuluu soveltuvuusarviointi ja kotikunnan antama lausunto soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus sisältää myös kotikäynnin perheeseen. Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet 1) Asiakkaan hyvinvoinnista huolehtimien Perhehoitaja Perustaa toimintansa hyvän hoidon arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Tarjoaa hoivaa ja huolenpitoa sekä perushoitoa, mikä tukee kehitysvammaisen terveyttä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tarjoaa turvallisen, viihtyisän ja virikkeellisen ympäristön Tekee huomioita hoidettavan terveydentilasta sekä tunnistaa tilanteita, jotka edellyttävät ammattihenkilön tekemää arviointia tai hoitoa. 2) Ylläpitää asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä Perhehoitaja Ymmärtää kehitysvammaisen diagnoosiin liittyvät haasteet ja erityistarpeet Ymmärtää kehitysvammaisen elämänhistorian tuntemisen merkityksen. Ymmärtää hoidettavan omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntämisen merkityksen ja kartoittaa ne yhteistyössä lähipiirin kanssa Osaa huomioida yksilölliset tarpeet ja toiveet. Mahdollistaa osallistumisen arjen toimiin ja antaa tukea ja ohjausta tarvittaessa. Osaa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa kehitysvammaisen kanssa. Tukee itsemääräämisoikeutta iänmukaisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. 3) Mahdollistaa ja tukee asiakkaan ja läheisten yhteydenpitoa Perhehoitaja Ymmärtää perhe- ja ystävyyssuhteiden merkityksen. Mahdollistaa läheisten vierailut ja muun yhteydenpidon. 4) Tekee yhteistyötä Perhehoitaja Tekee yhteistyötä muiden hoitavien tahojen kanssa. Tietää ja ymmärtää erilaisten palveluja ja hoitoa koskevien suunnitelmien merkityksen.

5 Tietää perhehoitajan tehtävät, oikeudet ja vastuut pitkä- ja lyhytaikaisessa perhehoidossa. Ymmärtää salassapitovelvollisuuden merkityksen ja toimii sen mukaisesti. Tunnistaa omat voimavaransa ja on valmis ottamaan vastaan tukea ja ohjausta tarvittaessa. 5) Sitoutuu perhehoitajan tehtävään Perhehoitaja Ymmärtää pysyvyyden ja jatkuvuuden merkityksen kehitysvammaisen elämässä. Ymmärtää, mitä pitkäaikaiseen perhehoitoon sitoutuminen merkitsee. Tukee kehitysvammaista perhehoidon päättyessä. Ymmärtää ja hyväksyy perhehoidon valvonnan merkityksen. 3. PERHEHOITOON HAKEUTUMINEN Perhehoito suunnitellaan yhdessä kehitysvammahuollon palveluohjaajan tai palveluesimiehen kanssa. Ennen perhehoidon aloittamista kartoitetaan asiakkaan toimintakyky, palveluntarve ja soveltuvuus perhehoitoon. Palvelutarpeen arvioinnin perhehoitoon tekee palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Viranhaltija päätöksen perhehoidosta tekee perhehoidosta vastaava palveluohjaaja. 4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET Perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaisten, perhehoitajan, palveluohjauksesta vastaavan sekä muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Kallio sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoidon asiakkaan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoidon aloittamista. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Toimeksiantosopimuksen tarkistamisesta käydään neuvottelu, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään aina määräaikaisena. Mikäli asiakkaan siirtyminen perhehoitoon peruuntuu, niin tehty toimeksiantosopimus kumoutuu. Tämä koskee myös tilannetta, jossa toimeksiantosopimus on tehty perhehoidon sijaisen kanssa ja sijaistarve peruuntuu. 4.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö Perhehoitajan ja kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. Salassapitovelvollisuudesta ja muista velvoitteista. 2. Maksettavasta palkkiosta ja sen suorittamisesta; kenelle palkkio maksetaan perhehoidon valmennuksen suorittamisesta 3. Hoitopalkkion maksamisesta perhehoidon keskeytyksen ajalta. 4. Pitkäaikaisesta perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (sekä mahdollisesta takaisinperinnästä) sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta.

6 5. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; kirjataan yksilöidysti tarvittavat hankinnat erilliseen suunnitelmaan. 6. Hoidon arvioidusta kestosta; perhehoidon muodosta ja voimaantulosta 7. Perhehoitajan vapaasta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 8. Perhehoitajalle annettavasta tuesta, valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta 9. Kallion tapaturmavakuutuksesta perhehoitajalle. Mikäli molemmat avo-/aviopuolisot sitoutuvat vastaamaan yhdessä perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista, ovat molemmat vakuutettuja. 10. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; purkamisen ehdoista. 11. Tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä asiakkaan tarvitsemista palveluista. 12. Yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. 13. Sopimus hyväksytään allekirjoituksella (palveluohjaaja, perhehoitaja(t); toimeksiantosopimuksen allekirjoittajat molemmat avio- tai avopuolisot, mikäli he yhdessä vastaavat perhehoidossa asiakkaan hyvinvoinnista. 14. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa 15. Perhehoitajan kanssa sovitaan hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta. 16. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan ja kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Kustannuskorvaus lasketaan seuraavasti: perhehoitajan bruttotulot jaettuna hoitopäivien lukumäärällä = yhden hoitopäivän keskiarvo kerrottuna kahdella (2 vapaapäivää). Kustannuskorvaus maksetaan takautuvasti kerran vuodessa kesäkuussa. (ajanjaksolta 1.6. - 31.5.) Toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntayhtymään. 4.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan se irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi tulee asiaan saada korjaus sovittuun määräaikaan mennessä. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 5. PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUS Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Jos avio- tai avopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Myös kulukorvaus on veronalaista tuloa, mutta se voidaan esittää vähennettäväksi verotuksessa tulonhankkimiskuluna. 5.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. PPKY Kallion yhtymähallitus vahvistaa vuosittain maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrän. Perhehoitajan hoitopalkkion määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Palkkio maksetaan suoritetusta työstä jälkikäteen. Kehitysvammahuollon hoitopalkkio määräytyy yksilöllisen hoitoisuuden ja päivittäisen hoitoajan perusteella. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen yhteenlaskettu määrä kuukaudessa ei voi olla korkeampi kuin ammatillisen ryhmäkodin tai laitoshoidon kustannus kuukaudessa.

7 Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 785,16 euroa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Pitkäikaisessa perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 411,52 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvauksia ei korvata asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon ajalta. Mikäli pitkäaikainen perhehoito alkaa tai päättyy (esim. asiakas siirtyy palveluasumisen tai laitoshoidon piiriin, asiakkaan kuolema) kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus Hoitopalkkion suuruus on sama perhehoitajan kotona tapahtuvan hoidon aikana sekä asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon aikana. Hoitopalkkion määrä on sidottu Kelan maksamaan vammaistukeen. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta ja asumisesta aiheutuvat kustannukset. Kulukorvausta ei makseta asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon ajalta. Alle 8 tuntia kestävästä hoidosta maksetaan tuntikorvaus sekä kulukorvaus. 5.2. Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle maksetaan pitkäaikaisen perhehoidon aloittamisvaiheessa käynnistämiskorvaus, joka on kertakorvaus. Käynnistämiskorvauksen tarkoituksena on kattaa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät muutoskustannukset. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan ennen hoidon alkamista. Hankinnoista sovitaan toimeksianto-sopimuksessa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ei makseta käynnistämiskorvauksia, vaan hoidossa olevien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan jo perhehoitoa suunniteltaessa. Käynnistämiskorvauksena maksettavia voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt, asiakkaan tarpeisiin liittyvä välttämätön kalustaminen ja vuodevaatteet. Hankinnoista tehdään kustannuslaskelma ja ne todennetaan hankinnan jälkeen tositteilla. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksena tehdyt kaluste-, väline ja muut vastaavat hankinnat ovat Kallion omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta siten ja kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia jäljellä olevan osan takaisinmaksusta (esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous) tai välineiden luovuttamisesta Kalliolle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 5 vuotta.

8 5.3. Oman auton käyttö ja matkakorvaukset Perhehoitajalle maksetaan oman auton käytöstä kilometrikorvaus, joka käsittää Kallion perhehoitajalle järjestämiin ja myöntämiin tilaisuuksiin, vertaistapaamisiin, koulutuksiin sekä asiakkaan siirtoihin toiseen perhekotiin, palveluasumiseen tai laitoshoitoon aiheutuneet matkakulut. Kilometrikorvaus on Kelan oman auton käytöstä korvaaman kilometrikorvauksen suuruinen. Yli kuuden (6) kuukauden vanhoja matkakorvauksia ei korvata. Kallio ei vakuuta perhe-hoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tapaturmien varalta. 6. PERHEHOITAJAN VAPAAN TAI MUUN POISSAOLON JÄRJESTELYT 6.1. Pitkäaikaisen perhehoitajan oikeus vapaisiin Pitkäaikaiselle perhehoitajalle kertyy vapaata vähintään kaksi (2) päivää kalenterikuukautta kohti, kun hoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 vrk. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta kertyneiden vapaiden määrään. Vapaat voi pitää vapaan kertymisen jälkeen. Vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Vapaita voi myös kerätä puolen vuoden ajalta ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä viimeistään seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on itsellään vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee aina sopia hyvissä ajoin palveluesimiehen kanssa vapaiden toteuttamisesta. Vapaapäiviksi luetaan ne kalenterivuorokaudet, jolloin perhehoitaja on täysin vapaa tehtävästään. Asiakkaan siirtyessä vapaan ajaksi muuhun yksikköön, kotiin tai toiseen perhekotiin, ei asiakkaan tulo- tai lähtöpäivää lasketa perhehoitajan vapaaksi. Mikäli perhehoitajan vapaat toteutetaan perhehoidon sijaisen avulla, ei sijaisen tulo- tai lähtöpäivää lasketa perhehoitajan vapaaksi. Vapaa kuluu täysiltä vuorokausilta, lähtö/tulopäivä ei kuluta vapaata. 6.2. Perhehoitajan vapaan järjestelyt ja palkkiot Kallion järjestäessä varahoidon perhehoitajan vapaan ajalle muussa yksikössä tai perhekodissa, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiot täysimääräisenä sekä 50 % kulukorvauksista. Kallion järjestäessä perhehoidon vapaat sijaisen avulla perhehoitajan kotiin, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Mikäli perhehoitaja järjestää ja kustantaa varahoidon itse, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Perhehoitajan itsensä hankkimalla sijaishoitajalla tulee olla perhehoidon valmennuskurssi suoritettuna. Jos perhehoitajalla on ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita, perhehoitajalle kertyy vapaata kaksi (2) kalenterivuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vrk. Mikäli perhehoitaja järjestää ja kustantaa varahoidon itse, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Perhehoitajan itsensä hankkimalla sijaishoitajalla tulee olla perhehoidon valmennuskurssi suoritettuna. 6.3. Sijaishoitaja Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoidon sijainen perhehoidon vapaissa ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen Kallion kuntayhtymään. Sijaishoitajien tulee käydä kunnan järjestämä ennakkovalmennus ja sijaishoitajaa koskevat samat eläkelait ja tapaturmavakuutuslait kuin muitakin perhe-hoitajia.

9 Perhehoitajan vapaisiin ja sairaslomiin Kallio voi tarjota toimeksiantosopimussuhteista valmennettua perhehoidon sijaista, joka toimii perhehoitokodissa sijaisena perhehoitajan vapaiden ja sairaslomien ajan. Toimeksiantosopimussuhteiselle sijaiselle laaditaan asiakaskohtaiset toimeksiantosopimukset. Mikäli perhehoidon asiakas siirtyy toisaalle sijaistamisen aikana, perhehoidon toimeksiantosopimus raukeaa. Perhehoidon sijaiselle ei kerry perhehoidon vapaita sijaistamisen ajalta, ellei sijaisuus kestä vähintään 14 vrk/kk. Sijaishoitajan kustannuskorvaus vapaasta korvataan rahana. Perhehoidon sijaiselle maksetaan hoitopalkkio ja mahdolliset erilliskulut perhehoidon hoitopalkkion ja kulukorvausten mukaisesti. 6.4. Perhehoitajan sairastuminen ja korvaukset sairasloman ajalta Perhehoitajan sairastuessa niin, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää oma ilmoitus palveluohjaajalle sairastumisesta. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteri-päivää, on perhehoitajan toimitettava lääkärin tai terveydenhoitajan/ sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon muualla kuin ko. perhekodissa, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvausta ja hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana toimimisen. Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaista ei synny oikeutta edellä mainittuihin sairausajan korvauksiin. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon perhekotiin perhehoidon sijaisen avulla, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä, mutta hoitopalkkiota ei makseta. Mikäli asiakkaan/asiakkaiden hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan sijaisen avulla, esim. perhehoitajan puolison tai muu perheenjäsenen avulla, ja tällöin hoito on sijaisen vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen hoitamistaan perhehoidon asiakkaista. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena. (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 ). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. Perhehoitajan sijaisen sairastuessa niin, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää oma ilmoitus palveluesimiehelle sairastumisesta. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, on perhehoitajan sijaisen toimitettava palveluesimiehelle lääkärin tai terveydenhoitajan/ sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Perhehoitajan sijaisen ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon muualla kuin ko. perhekodissa, maksetaan perhehoitajan sijaiselle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvausta ja hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajan sijaisena.

10 6.5. Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset Perhehoitajan osallistuessa esimerkiksi koulutukseen, täydennyskoulutukseen, valmennukseen tai vertaistapaamiseen tulee poissaolo aina sopia erikseen palveluesimiehen kanssa. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi ja poissaoloja em. syistä voidaan hyväksyä korkeintaan viisi (5) pv / kalenterivuosi. Varahoitojärjestelyistä sovitaan erikseen. Kallion toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Perhehoitajille koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon perhehoitajan koulutustarpeet hyödyntäen ensisijaisesti jo tarjolla olevaa Kallion omaa koulutusta. Kallion järjestämä/hyväksymä koulutus on perhehoitajalle maksutonta. Kallio korvaa kalenterivuosittain perhehoitajan koulutuksesta aiheutuvia koulutus- ja matkakuluja, korkeintaan 200 /perhekoti sekä sijaistamiskulut. Sen lisäksi korvataan palveluesimiehen hyväksymiin Kallion omiin tai muihin koulutuksiin osallistumisista Kelan kilometrikorvauksen mukainen matkakorvaus. Perhehoidon sijaisille Kallio järjestää tarvittavaa täydennyskoulutusta palveluesimiehen harkinnan mukaan. Perhehoidon sijaisen osalta koulutuskulut voivat olla korkeintaan 100 /kalenterivuosi. 6.6. Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin Pääsääntöisesti hyväksytään vain toimeksiantosopimuksen mukaan kertyneet vapaat, sairausloma sekä käsikirjan (koulutus, valmennus, vertaistapaaminen) mukaiset vapaat. Perustellusta syystä palveluohjaaja voi myöntää oikeuden muun henkilökohtaisen vapaan pitämiseen korkeintaan 7 pv/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjestymään. Lupa oman vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava palveluohjaajan kanssa hyvissä ajoissa etukäteen ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Sijaisen hankinnasta ja sijaiskuluista vastaa ensisijassa perhehoitaja itse, tai oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jatkeeksi (asiakasnäkökulma). Oman vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta mikäli asiakas on ko. ajan muualle sijoitettuna. Mikäli perhehoidon asiakkaat eivät siirry muualle perhehoitajan oman vapaan ajaksi, hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä. Vapaan alkamispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, vapaan päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi ja hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei tältä päivältä makseta. Mikäli perhehoidon asiakkaat eivät siirry muualle perhehoitajan oman vapaan ajaksi, edellisestä poiketen kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä. 6.7. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset ja päättyminen Jos pitkäaikainen perhehoito päättyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä kesken kalenterikuukauden noudatetaan lain mukaista 2 kk:n irtisanomisaikaa. Hoitopalkkiota irtisanomisajalta ei makseta, jos perhehoitaja kieltäytyy hoitamasta irtisanomisajan hoidettavaa. Kuoleman kohdalla hoitopalkkio maksetaan 21 vrk:n ajalta, ellei tilalle tule uutta henkilöä. Asiakkaan perhehoitojakson keskeytyessä maksetaan 100 % palkkio ja kulukorvaus jakson loppuun, kuitenkin enintään 7 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asiakasta. Koko jakson peruuntumisesta on yleisesti käytössä: Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun jakson peruuntumisesta vähintään 3 vuorokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Jos perhehoitaja saa tiedon jakson peruuntumisesta alle 3 vuorokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle maksetaan 100 % palkkio ja kulukorvaus suunnitellun jakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asiakasta.

11 7. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitolaissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa. Ohjaus- ja valvontakäynneillä voidaan päivittää tehty toimeksiantosopimus ja perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma. Ohjauskäynneillä huomioidaan myös perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täydennyskoulutustarpeet. 7.1. Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin palveluohjaajalle. Kallio on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Työtapaturma- ja ammattitautilaki (495/2015), Perhehoitolaki (263/2015). Perhehoitoon sijoitetun asiakkaan aiheuttamiin vahinkoihin Kalliolla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa erillistä vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa tulee asiasta ilmoittaa välittömästi palveluohjaajalle. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii itse laajennetun kotivakuutuksen, jossa on huomioitu myös perhehoidettavat henkilöt. Perhehoidossa olevan henkilön omaisuus sisältyy perhehoitajan kotiirtaimiston vakuutukseen. Kotivakuutuksen osalta perhehoitajan täytyy selvittää, miten kaikki perheenjäsenet luetellaan vakuutussopimuksessa koskien myös perhehoidettavaa. 7.2 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset Perhehoitolain 15 a säädetään perhehoitajan maksuttomista (sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 734/ 1992 5 1 kohta) hyvinvointi- ja terveystarkastuksista vähintään joka toinen vuosi, jotka ovat perhehoitajalle vapaaehtoisista. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sovitaan perhehoitajan toimeksiantosopimuksessa. Lisäksi perhehoitajan hyvinvointia voidaan tukea sosiaali- ja terveyspalveluilla. 7.3. Yhteistyö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja perhehoitajan yhteistyöstä sovitaan toimeksiantosopimuksessa johon kirjataan perhehoidon vastuutyöntekijä Kalliossa ja yhteydenpitotavoista, -kerroista ja muusta tarvittavasta tuesta perhehoitajalle. Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan, asiakkaan lähiomaisten, palveluohjaajan ja muiden ennalta sovittujen yhteistyötahojen kanssa. Perhehoitajan tulee ilmoittaa palveluohjaajalle: 1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset 2. asiakkaan poissaolot perhekodista 3. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen 4. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt 5. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset tärkeät perhehoitoon vaikuttavat seikat 6. asiakkaan menehtyminen perhekodissa 7.4. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Perhehoitaja sitoutuu noudattamaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvussa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Asiakkuuden perusteella saatuja

12 tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa, lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolle. 8. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tarkoitettu erityishuolto on asiakkaalle maksutonta. Kehitysvammaisten ylläpidosta (muun muassa ruoka, pesuaineet yms.) voidaan kuitenkin periä maksu. Pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakasmaksut määräytyvät samoin kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksut (sosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksuista annetun lain 7 c, asiakasmaksuasetus 19 ) Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallituksen vahvistama asiakasmaksu. 9. ERITYISTILANTEET PERHEHOIDOSSA 9.1. Edunvalvonta, yksityisvarat ja omaisuusluettelo Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoitoon sijoitetun edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana. Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen omaiselleen/edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä omaisen, edunvalvojan tai palveluohjaajan kanssa. 9.2. Asiakkaan valitus ja vaikutusmahdollisuudet Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei kykene itse tekemään muistutusta, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Tarvittaessa asiakkaalla on oikeus tehdä hallintolain mukainen kantelu asiassaan. 9.3. Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa viipymättä sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, kun on syytä epäillä lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai muu vakava henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos.

13 9.4. Asiakkaan kuolema perhekodissa Jos henkilön kuolema on odottamaton tai yllättävä, eikä tiedetä johtuvan sairaudesta, siitä on ilmoitettava poliisille (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973). Tällaisessa tilanteessa perhehoitaja soittaa 112:en ja toimii hätäkeskuslaitoksen ohjeiden mukaan. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja perhehoidosta vastaavalle palveluohjaajalle. Palveluohjaaja järjestää pe rhehoitajalle tarvittavan tuen tai on itse perhehoitajan tukena asiakkaan poisnukkumisen johdosta.. 10. PERHEHOIDON VALVONTA Kallion tehtävänä on valvoa, että perhehoito toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Valvonnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan lakia yksityisistä sosiaalipalveluista. 11. PERHEHOITOA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Perhehoitolaki (263/2015) Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja asetus (607/83) Julkisten alojen eläkelaki (81/2016) Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Hallintolaki 434/03) ja Hallintolain käyttölaki (586/1996) Laki omaishoidon tuesta 4A (937/2005) ja muutos (318/2011) Tietosuojalaki (516/04) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) Laki (734/92) ja asetus (912/92)sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista Henkilötietolaki (523/99) Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96) Sairausvakuutuslaki (2001/1224) STM:n opas 2005:32 Turvallinen lääkehoito STM:n julkaisuja 2008:3 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010: Ravitsemussuositukset ikääntyneille Valvira: Valvontaohjelmat Valvira 7/2013 Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä

14 Hoitopalkkiot 1.2.2018 alkaen, PPKY Kallion yhtymähallitus 2.2.2018 6 Pitkäaikainen perhehoito: 1. 785,16 /kk, perushoitopalkkio asiakkaasta, joka tarvitsee tavanomaista hoitoa ja huolenpitoa. 2. 873,06 /kk, palkkio asiakkaasta, jonka huolenpitoon liittyy yksi korottava tekijä 3. 1040,10 /kk palkkio asiakkaasta, jonka huolenpitoon liittyy kaksi tai useampi korottavaa tekijää. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan on 2922,52 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Tilapäisestä perhehoidosta ei makseta käynnistämiskorvausta. Lyhytaikainen perhehoito: Perushoitopalkkio 53,51 /vrk, Kulukorvaus 29,00 /vrk Korotettua hoitotukea saavasta kehitysvammaisesta - Hoitopalkkio 58,88 / vrk Erityishoitotukea saavasta kehitysvammaisesta - Hoitopalkkio 66,91 /vrk Mahdollinen tuntikorvaus tilapäisestä hoidosta (enintään 8 t) - Hoitopalkkio 10,02 /tunti - Kulukorvaus 11,60 /kerta Tilapäisenä perhehoitona korvataan viikonlopun ajalta (pe-su) kolme vuorokautta. Tilapäishoidon osalta tehdään toimeksiantosopimus ja hoitajalta edellytetään, että tämä on suorittanut perhehoitolain mukaisen valmennuksen. Kulukorvausta ei makseta, mikäli hoito tapahtuu asiakkaan kotona. Asiakasmaksut Asiakasmaksut peritään ympärivuorokautisesta perhehoidosta, joka tapahtuu hoitajan kotona. Pitkäaikainen perhehoito: Perhehoidon asiakasmaksut määrätään samalla tavoin kuin pitkäaikaisen laitos-hoidon maksut (sosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksuista annetun lain 7 c, asiakasmaksuasetus 19 ) Lyhytaikainen perhehoito: 11,40 /vrk, 36 vuorokautta vuodessa. Ylimenevät päivät 32,50 /vrk. Osavuorokautisen hoidon maksu 23,60 /enintään 8 tuntia. Alle 16-vuotiaat: 11,40 /vrk