KIRJALLINEN KYSYMYS 1051/2001 vp Nopea junayhteys Suomen ja Venäjän välille Eduskunnan puhemiehelle Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti Suomen-vierailullaan nopean junayhteyden rakentamista Helsingin ja Pietarin välille ja edelleen Moskovaan. Hankkeen toteuttaminen lisäisi merkittävästi Suomen asemaa EU:n ja Venäjän välisen kaupan, tavaravirtojen ja henkilöliikenteen toteuttajana ja toimijana. Venäjän myönteisesti kehittyvä talous ja syvenevä poliittinen yhteistyö lännen kanssa merkitsevät Venäjän vientimahdollisuuksien merkittävää lisääntymistä. Venäjän omat hankkeet vapaakauppa-alueen tai tuotannollista toimintaa sisältävän erityistalousalueen perustamisesta Viipuriin lisäävät läntisten yritysten intressiä sijoittua raja-alueelle, joka pystyisi nykyistä paremmin hyödyntämään maantieteellistä sijaintiaan ja kasvavia liikenneja matkustajavirtoja Venäjän ja EU:n rajalla. Suomen ja Venäjän välinen liikennepolitiikka tuleekin nähdä osana pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Sen eräänä kantavana osana on raideliikenteen kehittäminen Suomen ja Venäjän välillä osana eurooppalaista liikenneverkostoa. Hankkeen toteuttaminen palvelee Venäjän ja Suomen sekä muiden länsimaiden kauppaa, liikennettä ja matkailua, mutta parantaa samalla myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Raideliikenteen kehittäminen on näiden maakuntien elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä. Hallitus on tehnyt päätöksen Keravan ja Lahden välisen ratayhteyden rakentamisesta, jonka suunnitteluun on varattu varoja ensi vuoden talousarvioon ja josta yhteydestä on tulossa osa Helsingin ja Pietarin välistä nopeaa yhteyttä. Nopea Pendolino-tasoinen junayhteys edellyttää Lahden ja Pietarin välisen rataosuuden tason merkittävää nostamista. Hallituksen piirissä on toivottu kansainvälisen rahoituksen saamista tämän osuuden toteuttamiseksi. Euroopan parlamentin budjettivaliokunta on puolestaan omalla päätöksellään hylännyt Suomen ja Venäjän välisen nopean ratayhteyden suunnitteluun tarkoitetun rahoitusesityksen. Koska kyseessä on mittava ja pitkävaikutteinen hanke, sen suunnitteluun sekä kotimaisen ja kansainvälisen rahoituksen hankkimiseen ja toteuttamiseen tulisi päästä mahdollisimman pian. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen ja Venäjän välisen nopean junayhteyden rahoituksen hankkimiseksi ja suunnittelun aloittamiseksi, että myönteisiltä vaikutuksiltaan mittava hanke voidaan toteuttaa vuoteen 2006 mennessä? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2001 Markku Laukkanen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1051/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen ja Venäjän välisen nopean junayhteyden rahoituksen hankkimiseksi ja suunnittelun aloittamiseksi, että myönteisiltä vaikutuksiltaan mittava hanke voidaan toteuttaa vuoteen 2006 mennessä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomi on sitoutunut edistämään sekä Pohjolan kolmiota että liikennekäytävää Helsinki Pietari Moskova. Nopean junaliikenteen kehittäminen Helsingin ja Pietarin välillä on osa kumpaakin hanketta. Helsingin ja Pietarin välillä tehdään runsaat 200 000 matkaa vuodessa. Matkustajaliikenteen odotetaan kasvavan lähivuosina noin 250 000 matkustajaan. Matka-aikaa voidaan nopeuttaa nykyisestä (5 t 30 min.) noin viiteen tuntiin parantamalla rajamuodollisuuksien toimivuutta ja toteuttamalla eräitä junajärjestelyjä Venäjällä. Nykyisellä junakalustolla sekä Suomen että Venäjän puoleisen infrastruktuurin parantamisen jälkeen voidaan saavuttaa noin neljän tunnin matka-aika. Liikenteen nopeuttaminen kolmeen tuntiin edellyttää ratainfrastruktuurin, rajamuodollisuuksien sekä kaluston kehittämistoimenpiteitä. Suomen puoleista matka-aikaa voidaan lyhentää kolmella eri ratainfrastruktuurihankkeella: Kerava Lahti-oikorata, Lahti Luumäki-tasonnosto sekä Luumäki Vainikkala-lisäraide. Kerava Lahti-oikorata sisältyy valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen. Ratahallintokeskus on käynnistänyt lunastusmenettelyn, rakentamissuunnittelun ja rakentamisen valmistelun. Rakennustyöt on määrä käynnistää vuoden 2002 lopussa ja hanke valmistuu liikenteelle vuonna 2006. Hanke vähentää matka-aikaa nykyisestä noin 30 35 minuuttia liikennöitäessä nopealla junalla. Hankkeen kustannusarvio on 336 milj. euroa (2 000 milj. mk). Lahti Luumäki -välin tasonnostohanke mahdollistaisi rataosan nopeuden nostamisen nykyisestä suurimmasta sallitusta nopeudesta 140 km/h kallistuvakorisella junalla nopeuteen 200 km/h. Hanke sisältää mm. tasoristeysten poistamisen (käynnissä), turvalaitteiden uusimisen, kapasiteettia lisääviä ratatöitä ja Lahden ratapihan muutoksen. Hankkeen kustannusarvio on 150 milj. euroa (900 milj. mk). Hankkeen toteuttaminen on mahdollista vuoteen 2007 mennessä. Oikoradan ja Lahti Luumäki hankkeiden valmistuttua matka-aika Suomen puolella lyhenee nykyisestä 2 tunnista 44 minuutista noin 40 45 minuuttia, jolloin matka-aika olisi noin 2 tuntia. Luumäki Vainikkala -rataosan lisäraide lyhentäisi matka-aikaa edelleen noin viidellä minuutilla. Lisäraide tulee kuitenkin välttämättömäksi vasta siinä vaiheessa, kun henkilöjunaliikenne Suomen ja Venäjän välillä lisääntyy merkittävästi. Kuten edellä olevasta ilmenee, liikenne- ja viestintäministeriö on jo ryhtynyt suunnittelemaan ja osin toteuttamaan varsin mittavia ratainvestointihankkeita, jotka osaltaan edesauttavat Suomen ja Venäjän välisen junaliikenteen no- 2
Ministerin vastaus KK 1051/2001 vp Markku Laukkanen /kesk peuttamista. Hankkeisiin haetaan myös TEN-rahoitusta. Kolmen tunnin matka-aikatavoitteen saavuttaminen vuonna 2007 on todennäköistä, mutta se edellyttää mittavia toimenpiteitä myös Venäjän puolella. Näistä on mainittava infrastruktuurin parantaminen, uuden kallistuvakorisen junakaluston tekninen määrittely ja hankkiminen sekä tulli- ja rajamuodollisuuksien edelleen kehittäminen. Kuluvan kuun alussa pidetty Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikennekonferenssi totesi, että hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission pyytämä Suomen ja Venäjän yhteinen selvitys nopean liikenteen organisoimisesta valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 1051/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ordna finansieringen av en snabb tågförbindelse mellan Finland och Ryssland och inleda planeringen så att projektet, som är ansenligt i fråga om de gynnsamma verkningarna, kan genomföras före 2006? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Finland har förbundit sig att främja både Nordiska triangeln och trafikkorridoren Helsingfors S:t Petersburg Moskva. Att utveckla den snabba tågtrafiken mellan Helsingfors och S:t Petersburg är en del av båda dessa projekt. Antalet resor mellan Helsingfors och S:t Petersburg uppgår till drygt 200 000 per år. Passagerartrafiken väntas öka till ca 250 000 passagerare under de närmaste åren. Restiden kan förkortas från det nuvarande (5 h 30 min) till ca 5 timmar genom att gränsformaliteterna görs smidigare och genom att vissa tågarrangemang i Ryssland vidtas. Efter en förbättring av infrastrukturen både i Finland och i Ryssland kan restiden med de nuvarande tågen förkortas till ungefär 4 timmar. Att göra trafiken snabbare och sålunda förkorta restiden till 3 timmar förutsätter att utvecklingsåtgärder vidtas när det gäller baninfrastrukturen, gränsformaliteterna och materielen. Restiden på den finska sidan kan förkortas genom tre olika baninfrastrukturprojekt: Kervo Lahtis-direktbanan, en höjning av standarden på Lahtis Luumäki-banan och Luumäki Vainikkala-tilläggsspåret. Direktbanan mellan Kervo och Lahtis ingår i statens budgetproposition för 2002. Banförvaltningscentralen har påbörjat inlösningsförfarandet, byggplaneringen och byggförberedelserna. Avsikten är att inleda byggarbetena vid utgången av 2002, och projektet kommer att vara färdigt för trafik 2006. I trafik med snabba tåg kommer projektet att förkorta restiden med ca 30 35 minuter jämfört med vad den nu är. Projektets kostnadskalkyl är 336 milj. euro (2 000 milj. mk). Projektet med att höja standarden på bandelen Lahtis Luumäki skulle möjliggöra en höjning av hastigheten på sträckan från 140 km/h, som är den nuvarande högsta tillåtna hastigheten, till 200 km/h med lutande tåg. Projektet innebär bl.a. avlägsnande av plankorsningar (pågår), förnyande av säkerhetsanordningar, banarbeten som ökar kapaciteten och en ombyggnad av Lahtis bangård. Projektets kostnadskalkyl är 150 milj. euro (900 milj. mk). Det är möjligt att genomföra projektet före utgången av 2007. Sedan projekten direktbanan och Lahtis Luumäki har blivit färdiga kommer restiden på den finska sidan att förkortas med ca 40 45 minuter från nuvarande 2 timmar 44 minuter, vilket innebär att restiden skulle vara ca 2 timmar. Ett tilläggsspår på bandelen Luumäki Vainikkala skulle ytterligare förkorta restiden med ca 5 minuter. Ett tilläggsspår är dock nödvändigt först när persontågtrafiken mellan Finland och Ryssland ökar betydligt. Så som framgår av det ovan nämnda har kommunikationsministeriet redan börjat planera och delvis genomföra tämligen omfattande baninvesteringsprojekt som bidrar till att göra tågtrafiken mellan Finland och Ryssland snabbare. Avsikten 4
Ministerns svar KK 1051/2001 vp Markku Laukkanen /kesk är även att ansöka om TEN-finansiering för projekten. Det är sannolikt att målet på en restid om 3 timmar nås 2007, men det förutsätter att betydande åtgärder vidtas även på den ryska sidan. Av åtgärderna bör nämnas förbättrande av infrastrukturen, tekniskt definierande och anskaffande av nya tåg med lutande korg samt en vidareutveckling av tull- och gränsformaliteterna. Vid den konferens om järnvägsskytteltrafik mellan Finland och Ryssland som hölls i början av denna månad konstaterades att den gemensamma utredning om organiserandet av snabb trafik, som den regeringarna emellan bildade ekonomiska samarbetskommissionen begärt, kommer att bli klar före utgången av oktober i år. Helsingfors den 18 oktober 2001 Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen 5