Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos
Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi, meri-joki yhteys!! lähes kaikki joet vaelluskalojen lisääntymisalueita myös meressä esiintyvillä makean veden lajeilla vahva yhteys jokeen/jokisuistoon
Haukiputaanjoki, kruunun lohenkalastusta vielä viime vuosisadalla puutavaran uitto alkoi 18-luvulla koskien perkaus 194-5 luvuilla (virtapaikat ja kosket vaelluskalojen lisääntymispaikkoja!!) maaviljelyksen ja metsätalouden tehostuminen, turvetuotanto hajakuormitusta, rehevöitymistä, happamoitumista, kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön, äärivirtaamia (mutta PATOAMATON!)
KAIKKI jokiympäristön muutokset arvokkaimpien kalalajien haitaksi! Lisäksi: merikalastuksen liiallinen voimistuminen viime vuosisadalla alkuperäinen lohikanta hävisi 197-luvulle tultaessa luonnontaimen lähes hävisi vaellussiian kalastus siirtyi merelle, jokeen nousi aiempaa vähemmän ja pienempiä siikoja
Kiiminkijoki on (yhä) lohen ja meritaimenen palautuskohde KT SR OT IT perustuu Itämeren Salmon Action Plan (SAP)-ohjelmaan, voimassa 1997-21 yhtenä SAPin tavoitteena palauttaa lohikantoja entisiin lohijokiin Suomesta palautusohjelmassa oli mukana Kuivajoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki toimintaa jatketaan supistetusti Kiiminkijoella
lohi ja meritaimenistutuksia 198-luvulta lähtien (yht. ~3,7 milj. lohenpoikasta ja 1,6 milj. taimenenpoikasta) istukkaiden selviytymisen ja luonnonlisääntymisen seurantaa vesistön poikastuotantoalueiden kartoitus kunnostusten vaikutusten arviointi Menetelmät: habitaattimittaus ja -luokittelu sähkökalastus merelle vaeltavien poikasten koepyynti kalamerkinnät Kalastuskyselyt vedenlaatutiedot (ymp.hall.)
Taimenen luonnonpoikastiheydet (Juorkuna- Puolanka) samalla tasolla kuin Tornionjoen meritaimensivujoissa
Lohen luonnonpoikastiheydet kasvusuunnassa
Nykyiset lohen poikastiheydet ja istutusmäärät tarkoittavat karkeasti: Joesta vaeltaa merelle vuosittain muutamia tuhansia luonnonkudusta syntynyttä + ~sama määrä jokipoikasistutuksista peräisin olevia vaelluspoikasta + 2 4 vaellusvalmista istukasta suoraan viljelylaitoksista Luonnonlohia on suunnilleen neljännes koko aikuiskannasta, loput istukkaita Meressä on syönnöksellä yhteensä muutama tuhatta aikuista/aikuistuvaa lohta Jokeen pyrkii vuosittain satoja lohia kudulle
1 2 3 4 13.1.97 14.5.97 22.9.97 22.4.98 11.6.98 11.8.98 1.12.98 28.4.99 16.8.99 29.2. 9.5. 19.9. 1.4.1 13.6.1 29.1.1 23.5.2 12.11.2 29.4.3 9.9.3 9.3.4 24.5.4 28.9.4 5.4.5 19.7.5 17.1.6 4.5.6 25.9.6 5,5 6 6,5 7 7,5 Pyhäjoki 1 2 3 4 21.1.97 29.4.97 23.9.97 6.4.98 8.6.98 7.12.98 26.4.99 6.9.99 8.3. 8.5. 7.8. 14.11. 13.3.1 2.5.1 17.7.1 9.1.1 8.4.2 9.7.2 9.9.2 3.3.3 9.6.3 25.8.3 12.1.4 1.5.4 27.9.4 11.4.5 13.6.5 12.12.5 24.4.6 14.8.6 5,5 6 6,5 7 7,5 Kuivajoki 1 2 3 4 21.1.97 5.6.97 18.9.97 2.2.98 14.5.98 8.7.98 29.9.98 29.3.99 16.6.99 19.8.99 24.1. 16.5. 26.7. 14.11. 2.5.1 28.6.1 21.8.1 11.3.2 1.7.2 21.1.2 28.4.3 16.7.3 22.9.3 3.5.4 9.8.4 14.2.5 3.5.5 24.1.5 3.5.6 17.7.6 5,5 6 6,5 7 7,5 Kiiminkijoki ph Poikasia/aari 1 2 3 4 tammi.98 heinä.98 tammi.99 heinä.99 tammi. heinä. tammi.1 heinä.1 tammi.2 heinä.2 tammi.3 heinä.3 tammi.4 heinä.4 tammi.5 heinä.5 tammi.6 heinä.6 5 1 15 2 Kiiminkijoki Poikasia/aari Virtaama m3/s 1 2 3 4 tammi.98 heinä.98 tammi.99 heinä.99 tammi. heinä. tammi.1 heinä.1 tammi.2 heinä.2 tammi.3 heinä.3 tammi.4 heinä.4 tammi.5 heinä.5 tammi.6 heinä.6 5 1 15 2 Pyhäjoki 1 2 3 4 tammi.98 heinä.98 tammi.99 heinä.99 tammi. heinä. tammi.1 heinä.1 tammi.2 heinä.2 tammi.3 heinä.3 tammi.4 heinä.4 tammi.5 heinä.5 tammi.6 heinä.6 5 1 15 2 Kuivajoki Virtaamat vs. poikastiheys Veden ph vs. poikastiheys Luonnonkudun onnistuminen riippuu edellisen kevään veden laadusta (mädin kuoriutumisajankohta) edellisen kesän veden määrästä (kutulohien nousu jokeen)
Kiiminkijokisuulla kalastuskuolevuus korkeampi kuin muiden SAP-jokien suilla Taulukko 2. Pyhä-, Kiiminki-, Kuiva- ja Simojoesta peräisin oleviin lohiin kohdistuva arvioitu kalastuskuolevuus (mediaani + 95% todennäköisyysväli) a) Perämeren rannikolla ja b) jokisuun välittömässä läheisyydessä. a) 2,5 % Mediaani 97,5 % b) 2,5 % Mediaani 97,5 % Pyhäjoki,2,5,12,3,9,26 Kiiminkijoki,2,4,1,6,16,41 Kuivajoki,1,3,8,2,7,19 Simojoki,4,9,18,3,9,24
KOKONAISUUS RATKAISEE!! ELINKIERRRON VAIHEET ONGELMIA RATKAISUJA KUDULLE PYRKIVÄ POPULAATIO KUTEVAT YKSILÖT K A LA S TU S -KI I N TEÄT PYYD YKSET JOK I SU U LLA JA JOES SA -VAPAK ALA STU S N OU SU A R A JOI TTAVA VÄ H Ä I N E N V I R TA A MA SÄ Ä N N ÖSTELY- PA D OT K U TU A LU EI D EN R I I TTÄ MÄ TTÖMY YS JA H EI K K O LA ATU K A LA STU S- R A JOI TU K SET VI R TA A MI EN OPTI MOI N TI K A LATI ET K OSK I EN K U N N OSTU S MÄT I H E I K K OLA ATU I N EN VES I VA LU MA -A LU E- K U N N OSTU S - KU O R MI TU KSEN VÄH EN TÄMI N EN JOKI- POI K A SA LU EI D EN R I I TTÄ MÄ TTÖMY YS -EPÄED U LLI SET K OSK I EN K U N N OSTU S - VI RTAAMI EN
Rohkaisun sanoja Vaelluskalajoen status helpointa palauttaa juuri Kiiminkijoelle Selvästi rohkaisevammat tulokset kuin Kuiva- ja Pyhäjoella, luontainen lisääntyminen kasvussa Vaellusesteiden puuttuminen (vrt. Ii-, Oulu-, Kemijoki ) Merikalastuksen määrä vähentymässä kalat selviytyvät paremmin takaisin lisääntymään (entä jokisuu- ja jokikalastus?) Merellä luontainen eloonjäänti (lohi, taimen) ja kasvu (siika) parantumassa Vaelluskalojen eteen tehty työ merkitsee muillekin arvokaloille (ja ravulle ja nahkiaiselle) parempia elinmahdollisuuksia ja joen virkistysarvon yleistä kasvua
Kågeälven Lohen ja taimenen palautuksesta rohkaisevia uutisia muista Itämeren maista Testeboån
21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Nunber released fry Parr density (number/1m 2 ) 6 45 5 4 35 4 3 3 25 2 2 15 Testeboån: - 212 lähtien kaikki kuoriutuneet poikaset luonnonlohien kudusta peräisin - Joki otettu luonnonlohijokien joukkoon Ruotsin kansallisessa sekä Itämeren kansainvälisessä arvioinnissa ja lohikantojen hoidossa 4 35 3 25 2 15 1 5 1 Istutettujen Number released fry pienpoikasia, kpl Kesänvanhojen Parr density poikasten tiheys 1 5 Lax + Lax >+
Kiitokset: Keijo Juntunen Aki Mäki-Petäys Alpo Huhmarniemi Jaakko Erkinaro Johan Dannewitz (Ruotsi, SLU) www.rktl.fi