Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Samankaltaiset tiedostot
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Istutussuositus. Kuha

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen siikatutkimukset

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Pohjanlahden lohikantojen tila

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

KEHRÄ- miniristeily

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Kestävän kalatalouden mallialueet

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Meritaimen Suomenlahdella

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

kalakannan kehittäminen

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Siika (Coregonus lavaretus)

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Itämeren lohikantojen tila

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Transkriptio:

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Kalastajaristeily 6.2.2013 Jari Raitaniemi RKTL

Viime vuosikymmenen aikana yhä tärkeämmäksi ymmärretty periaate: kun jotain lajia istutetaan, on todennäköisintä, että paras tulos saadaan saman alueen tai mahdollisimman läheisen alueen kalakannalla paikalliseen ympäristöön lukuisten sukupolvien ajan sopeutunut kalakanta menestynee siellä parhaiten perinnöllisen muuntelun säilyttäminen on tärkeää, ts. sukurutsa on pahasta kaloillakin: emokaloja mieluummin paljon kuin vähän esim. siika, jonka istukkaat voivat lisääntyä luontaisestikin

Lohi Ahvenanmaalta saaduista lohista viime vuosina jopa 80 90 % peräisin luonnonkudusta

Lohi Kun istutukset onnistuivat Mikä on mennyt pieleen?

Lohi, jatkoa miksi istutukset tuottavat huonosti? meren olosuhteet (hallit, ravintotilanteessa pullonkaula?) istukkaat kuin tarhasta päästettyjä lintuja, eivät osaa varoa/paeta petoja eivätkä etsiä ja pyydystää ruokaa mahdollisuuksia lohenpoikasten luonnontuotannon elvyttämiseen myös rakennetuissa joissa on alettu tarkastella aiempaa vakavammin

Meritaimenistutusten tuotto Suomenlahdella Kuva: Ari Saura

Siika - koko maan tasolla siikaistutukset olleet ehkä parhaiten onnistuneita ja usein taloudellisesti kannattavia saaliskalojen arvo on ylittänyt istukkaiden hinnan - sisävesissä menestyy monenlaisissa vesissä, ei kuitenkaan kovin rehevöityneissä - meressä väli- ja ulkosaaristo ylläpitävät menestymisen edellytyksiä - rehevöityminen ja todennäköisesti särkikalojen runsastuminen heikentäneet siian luontaisia lisääntymismahdollisuuksia - saadaanko lahnan, särjen ja pasurin poistokalastuksella parannusta aikaan??

Siian istutuskokeilut Saaristomerellä - Ahvenanmaalla ja lähempänäkin Saaristomerellä ammattikalastajat ovat tehneet hyvin lupaavalta kuulostavia kokeiluja poikasten kasvatus 1-kesäisiksi verkkokassissa leimautuminen kasvatuspaikkaan push up rysän viritys kassipaikan läheisyyteen => paikalle leimautuneet siiat tulevat sukukypsinä takaisin ja voidaan pyytää paikallisen saaristosiian istutuksista voi olla hyötyä myös luontaisen lisääntymisen elpymiselle (siinä vaiheessa kun meren tila paranee tarpeeksi)

Tornionjoen vaellussiika Jokikokon ja Huhmarniemen tutkimus (tekeillä) Tornionjoen luontaisesti lisääntyvä vaellussiika menestyi hyvin, kun vaellussiikaa istutettiin paljon Tornionjokeen siian luonnontuotanto ja istutukset riittivät kattamaan kalastuksen tarpeet Kun istutuksia vähennettiin (luultiin, että istutuksista ei ollut hyötyä), siikasaaliit alkoivat pienentyä poikastuotanto ei enää ole ollut riittävää kattamaan kalastuksen tarpeita

Tornionjoen vaellussiika miten parantaa tilannetta? a) siian poikastuotannon lisääminen kun siikaa ylipäänsä on enemmän, pyyntipaine kohdistuu suurempaan joukkoon siikoja (oletus että kalastus ei kauheasti kasva) istutuksin luontaista lisääntymistä elvyttämällä (esim. jokien kunnostukset vaellussiian lisääntymisalueiksi) b) sellainen kalastus Perä- ja Selkämerellä, että luonnonvaraisen, Tornionjokeen kudulle nousevan siian jälkeläistuotantoon vaikutettaisiin vähemmän kuin viime vuosina pyydettävien vaellussiikojen määrä tai painottaminen vanhempiin ja isompiin yksilöihin ongelmana, miten erottaa eri siikamuodot toisistaan, miten kohdistaa pyyntiä

Hauki Mitä hyötyä hauesta? todennäköisesti tasaa rannikon kalayhteisöjä, runsaana esiintyessään parantanee ahvenen yhteiselon mahdollisuuksia särkikalojen kanssa ja vähentää särkikalojen osuutta kalastossa Yleensä lähtökohta se, että jos hauen poikastuotantoa on kohtalaisesti luonnostaan, istutukset eivät lisää kantaa jos istutetaan, vastakuoriutuneet edullisimpia kesänvanhoja vaikea kasvattaa, koska poikaset syövät tehokkaasti toisiansa

Hauki jatkoa alueilla, joilla luontainen poikastuotanto on vähäistä, istutuksista voi olla hyötyä (jos poikasilla kuitenkin on menestymisen mahdollisuudet) saariston alueet, joilla hauki taantunut luonnon lisääntymisessä on ongelmia riittääkö vastakuoriutuneille poikasille ravintoa (kilpailijoita mm. kolmipiikki, joka voi runsaslukuisena olla ongelma muiden kalalajien poikasille)? vanhat poikasten istuttamisperinteet kadonneet onko tällä yhteyttä hauen taantumiseen ulkosaaristossa?

Istutukselle vaihtoehtona hauen kutualueen kunnostaminen? VELMUssa hauenpoikasia löytyi ruovikkorannoilta (tarkastelu ON/EI), mutta onko poikasten määrää mahdollista kasvattaa? Ovatko ruovikot tihentyneet liikaa? Hyvin tiheän ruovikon niittäminen mosaiikkimaiseksi kalanpoikasille tilaa ja lämmintä vettä, runsaasti eläinplanktonia poikasten ravinnoksi mm. ELY-keskus (ympäristöpuoli) suunnittelee kokeiluja tavoitteena vesilinnuston elvyttäminen, mutta hyödyttänee myös haukea

Miten ruovikkoa pitäisi niittää? millainen ruovikon niittotapa on paras hauelle, mikä tuottaa eniten isoiksi selviäviä poikasia? vielä ei tiedetä, kokeiluja tulossa lähtöoletuksia: suojaisia paikkoja sisällä ruovikossa emokalojen päästävä nousemaan hyville kutupaikoille veden päästävä lämpiämään keväällä/alkukesästä

Hauen lisääntymisen elvyttäminen makeassa vedessä Kosteikkoalueet, vanhat tulva-alueet mereen virtaavissa virtavesissä Ruotsissa ennallistamisilla lisätty onnistuneesti hauen poikastuotantoa merkittäviä määriä Havaittiin, että lähes puolet merialueen hauista oli syntyisin makeavetisiltä kevään tulva-alueilta niillä hyvin runsas poikastuotanto

Kuha hyöty selvin silloin kun kuhaa ei ennestään ole tai sitä on vähän, ja olosuhteet ovat silti kuhalle soveliaat kotiutettu useille alueille, joilla ei ennestään ole ollut kuhaa istutukset onnistuneet parhaiten vanhoissa kuhavesissä, joista kuha ehti välillä hävitä (tai tulla hyvin harvinaiseksi) jos kuhakanta on ennestään vahva, etenkin ensimmäisen elinvuoden lämpötilaolot määräävät isommaksi kasvamaan pääsevien kuhien määrän istutuksien vaikutus voi jäädä vähäiseksi

Ahven ei istuttaen mutta VELMU-projektissa etsittiin sukeltamalla ahvenen mätinauhoja väli- ja ulkosaaristosta huonolla menestyksellä veteen pantuun havuturoon ilmaantui kuitenkin nopeasti paljon mätinauhoja sopivista turoista saattaisi olla hyötyä, ovat samalla ahvenille suojapaikkoja, ruokailupaikkojakin mätinauhoja voi olla 2-3 metrinkin syvyydessä havuturot saattavat houkutella myös kuhaa parhaat paikat suhteellisen lämpimiä oltava poikasille sopivaa eläinplanktonia ahvenen poikasen ehdittävä ensimmäisenä kesänä 5-senttiseksi selvitäkseen seuraavasta talvesta

Made vedenalaisen luonnon kartoitustutkimuksessa selvisi, että tutkituilla paikoilla monenlaisia paikkoja oli jotakuinkin aina mateenpoikasia todennäköisesti madekanta alkaa kasvaa kun olosuhteet poikasille paranevat vrt. madesaaliin kehitystä lohisaaliin kehitykseen tuottavatko poikasistutukset???? 100 80 60 40 20 0 Madesaalis Saaristomeri (SD 29), tonnia

Turska istutukset olleet hankalia toteuttaa (ei ole kokeiltu Suomessa) hanketta kehiteltiin muutama vuosi sitten Itämeren maissa, mutta itäisen turskakannan elvyttyä kiinnostus väheni nyt turskat eivät jostain syystä levittäydy eteläiseltä Itämereltä pohjoiseen samalla tavalla kuin ennen jopa kääpiöitymistä eteläisellä Itämerellä syy heikkoon levittäytymiseen arvoitus, yksi mahdollisuus hapettomat pohja-alueet, joita nuorten turskien vaikea ylittää

Ankerias poikasten saanti voi olla kiven takana menestyjä osa poikasista nousee jokia sisävesiin

Kiitokset mielenkiinnosta!