Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla

Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen 2016

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja... 2 2.3 Toiminta-alue... 2 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 2.5 Yhteistyö... 4 3. Hankkeen kulut ja rahoitus... 4 4. Hankkeen työntekijät... 5 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät... 5 4.2 Työajan käyttö... 5 4.3 Laatutyö... 6 4.4 Työturvallisuus... 6 5. Tiedotus ja markkinointi... 6 5.1 Nettisivut... 6 5.2 Tiedotteet... 7 5.3. Hanke-esite... 7 5.4. Aluekortisto... 7 5.5 Imatran seudun aluekartasto 2012-2016... 7 6. Yleisneuvonta... 8 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa... 8 6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 9 7. Kiinteistökohtainen neuvonta... 10 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli... 10 7.2 Neuvontamateriaali... 10 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit... 11 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla... 12 8. Palaute vuoden 2016 neuvontakäynneiltä... 15 9. Tuloksellisuus... 15 10. Johtopäätökset... 16 11. Maksatushakemus... 17 LIITTEET... 18

1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Vuoden 2015 keväällä annettu muutos jätevesijärjestelmien uusimisen siirtymäajasta sekä lainsäädännön muutosehdotus keväällä 2016 ovat lisänneet alueen asukkaiden epätietoisuutta jätevesilain vaatimuksista. Suurella osalla hajaasutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Asukkaat ovat nyt odottavalla mielellä ja tarvitsivat myös kesän 2016 aikana erityisesti apua jätevesilain muutosten tulkinnassa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna 2012. Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Imatran seudulla toiminut Jässi-jätevesineuvontahanke. Hyvin alkanutta neuvontaa on tehty alueella vuosina 2012 2016. Imatran seudun kunnat ovat runsasvesistöisiä. Alueella on myös paljon hyvälaatuisia pohjavesiesiintymiä. Näillä niin kutsutuilla herkillä alueilla jätevesien kunnollinen käsittely on erityisen tärkeää. Kuntien alueella on merkittävässä määrin vakituista asutusta ja vapaa-ajan asutusta yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Suuri osa vapaa-ajan asutuksesta sijoittuu lisäksi vesistöjen äärelle. Neuvonnalle on alueella tarvetta ja neuvonta siellä on perusteltua. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustusta huhtikuussa 2016 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi -jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankeaika on 1.4. 31.12.2016. Hankkeen ohjausryhmän jäseneksi määriteltiin hankepäätöksessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Juha Skippari. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa 2016 ja sitä on toteutettu väliraportissa 1/2016 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen toiseen eli viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä, antaa henkilökohtaista neuvontaa ja näin edistää järjestelmien uudistustyötä. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 400 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 10 15 yleisneuvonnan tapahtumaa. 1

2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Järjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Suomen Kylätoiminta ry on maamme reilun 3 100 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 800 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Etelä-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa jätevesineuvojien koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena ovat Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja pyrittiin järjestämään koko hankealueella. Toiminta-alueella on runsaasti haja-asutusaluetta, joten kiinteistökohtaiselle neuvonnalle valittiin tietyt kohdealueet. Aluevalinnoissa painotettiin vakituista ja vapaa-ajan asumista ranta- ja pohjavesialueilla. Aluevalintoihin vaikutti keväällä 2015 aloitettu lainsäädännön muutostyö koskien muita kiinteistöjä kuin herkkien alueiden kiinteistöjä. Kuvassa 1 on esitelty karttatarkasteluna kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevat kiinteistöt. Neuvonta-alueet olivat: Ruokolahdella Riitjärvi, Savonkaita, Ihalanjärvi, Suur-Jukajärvi sekä Immalanjärvi Rautjärvellä Nurmijärvi, Kankainen, Latvajärvi, Kostamo, Untamojärvi ja Herajärvi sekä Ridanlammen ranta-alue Imatralla Immalanjärven ranta-alueet 2

Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkitty karttaan vihreällä. MML 2016 / Avoimet aineistot 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen ympäristötoimen kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin Imatran seudun ympäristötoimessa hankkeen aloituspalaveri 17.5.2016. Aloituspalaverissa käytiin läpi hankkeen toimintaa ja tavoitteita, suunniteltiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdealueita, suunniteltiin yleisneuvonnan tilaisuuksiin osallistumista ja tarkasteltiin kuntien vesihuollon tilannetta. Hankkeelle perustettiin keväällä ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli yhteinen kahdella Etelä-Karjalassa toimivalle jätevesineuvontahankkeelle. Näin pystyttiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä hankkeiden välillä. Ohjausryhmään kuuluvat: Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja hänen sijaisenaan Esa Houni Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Hanna-Riikka Ruokolainen, Suomen Kylätoiminta ry Pirkko Räikkönen, Suomen Kylätoiminta ry Jari Kurjonen, Suomen Kylätoiminta ry Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Saara Järvenpää, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry 3

Tiia Velin, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaksi kertaa 9.6.2016 ja 22.9.2016. 2.5 Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristötoimi ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Paikallinen ympäristötoimi on toimittanut hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. Tärkeä tiedon vaihtokanava jätevesihankkeiden kesken oli ohjausryhmän kokoukset. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi hankkeelle 53 400 hankeavustuksen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 53 400. Toteutuneet kustannukset olivat 53 476,38 eli 101 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (73 %) ja matkakulut (13 %). Muita suurimpia kulueriä olivat postikulut sekä laadunvarmistus ja koulutus. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut 39 079 73 % Matkakulut 7 368 13 % Laadunvarmistus ja koulutus 1 759 3 % Neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen 352 1 % Tarvikekustannukset 1 115 2 % Koneet, ohjelmistot, matkapuhelin, netti 1 426 3 % Postikulut 1 968 4 % Vuokrat 409 1 % Yhteensä 53 476 100 % 4

4. Hankkeen työntekijät 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kolme työntekijää. Projektipäällikkönä toimi ympäristöteknologian insinööri Hanna- Riikka Ruokolainen ajalla 1.4. 30.12.2016. Hän on työskennellyt Jässi-hankkeissa vuodesta 2013 lähtien. Projektipäällikkö toimi hankkeessa osa-aikaisesti ja hänen työpanoksensa hankkeelle oli noin 2 htkk. Projektipäällikön työtehtävinä oli hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutuksen varmistaminen, raportointi, budjetin seuranta, tiedottaminen sekä jätevesineuvojien rekrytointi, kouluttaminen ja työnohjaus. Jätevesineuvojaksi palkattiin ympäristöteknologian insinööri Jari Kurjonen ajalle 23.5. 23.10.2016 sekä ympäristöteknologian insinööri Pirkko Räikkönen ajelle 23.5 23.10.2016. Jätevesineuvojien työtehtävinä olivat kiinteistökohtaisen ja yleisneuvonnan toteuttaminen hankealueella. Kumpikin kesäajan jätevesineuvojista on työskennellyt Jässihankkeessa aiemmin. Molemmat jätevesineuvojat osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen 3.6.2016. Lisäksi projektipäällikkö perehdytti työntekijät 23.5.2016 hankkeen toimintamalliin ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Jätevesineuvojien työpiste sijaitsi Ruokolahden kunnantalolla. Neuvontatyön painopiste oli kesän aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Syksyllä pääpaino oli tulosten koostamisessa, raportoinnissa ja uuden hankehakemuksen valmisteluissa. 4.2 Työajan käyttö Hankkeen työntekijät arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin sekä hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamiseen kulunut osuus. Imatran seudun hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. (Kuva 2.) 5

Kuva 2. Työajan jakautuminen erilaisiin tehtäviin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuonna 2016 4.3 Laatutyö Hankkeen laatutyöstä vastasi projektipäällikkö. Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikkö monitoroi hankkeen neuvojat 19.7.2016. Monitoroinnista laadittiin muistio ja molemminpuoliset palautteet annettiin sekä suullisesti että kirjallisesti. 4.4 Työturvallisuus Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita työntekijöiden työturvallisuuteen. Keväällä 2014 hankkeessa toiminut projektipäällikkö Kirsi Mäkinen teki yhteistyössä muiden Jässi-hankkeiden ja Linkki-hankkeen kanssa työturvallisuusohjeet kenttätyölle. Tätä ohjeistusta päivitettiin ja hyödynnettiin kenttätyössä myös tänä vuonna. Kenttäkauden alkaessa varmistettiin vielä, että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat rokotukset. Työntekijöille ostettiin kattavat ensiaputarvikkeet kenttätyöhön. Työturvallisuutta huomioimalla haluttiin taata kaikille neuvojille turvallinen ja levollinen olo itsenäisessä kenttätyössä sekä yhtenäistää hankkeen työntekijöiden toimintatapoja ongelmatilanteissa. 5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille perustettiin yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen www.jatevesihanke.fi. Imatran seudun Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta www.jatevesihanke.fi/imatra. Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä 6

luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Syksyllä 2016 nettisivuille tehtiin hieman päivityksiä ja lisättiin materiaalia mm. tietoa sisäkuivakäymälöiden hankinnasta ja huollosta sekä ohjeistusta pohjavesialueiden asukkaille. Sivuille lisättiin myös kaikkien neuvonta vuosien tilannekatsaukset. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Ensimmäisessä tiedotteessa tehtiin yhteistyötä Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote 9.1.2016: Jätevesineuvontaa on annettu Imatra seudulla jo yli 1 800 asukkaalle Tiedote 4.10.2016: Jässi-jätevesihankkeen viides toimintavuosi Imatran seudulla Tiedote 1.8.2016: Jätevesineuvontaa tarjolla koko kesän Tiedote 27.5.2016: Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskeva asetus muutoksen alla Tiedotteiden perusteella julkaistiin juttuja paikallislehdissä kiitettävästi. Muutenkin hanke näkyi lehdistössä hyvässä valossa. Tämän lisäksi hanketta on mainostettu Etelä-Karjalan kylien kyläkirjeessä sekä Ruokolahtelaisen Mökki -ja kesälehdessä kesän alussa. 5.3. Hanke-esite Hankkeelle tehtiin keväällä hanke-esite. Esitettä jaettiin yleisneuvonnan tilaisuuksissa ja tarpeen tullen myös kiinteistökäynneillä. Esitteessä oli perustiedot hankkeesta sekä työntekijöiden yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä 1. 5.4. Aluekortisto Tämän vuoden kiinteistökäyntialueista tehtiin aluekortit viime vuonna tehdyn aluekortiston jatkoksi. Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista, joissa on kootusti tietoa neuvonta-alueiden jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortisto vuosien 2012 2016 kiinteistökäynneistä. 5.5 Imatran seudun aluekartasto 2012-2016 Hankkeelle tehtiin syksyllä 2016 aluekartasto, missä näkyy kunnittain kaikki vuosien 2012-2016 aikana jätevesineuvontaa saaneet alueet ja niiden suurinpiirteiset rajaukset. Kartastossa on jokaiselle kunnalla oma karttansa ja osa kunnista on voitu jakaa myös kahdelle karttapohjalle. Jokaisen kartan alle on laitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille. Aluekartasto vuosien 2012 2016 ajalta on liitteenä 3. 7

6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Imatran seudun hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 7 yleisneuvonnan tapahtumaa kolmen kunnan alueella. Yleisneuvontaa annettiin tänä vuonna vain neuvontapisteillä. Jätevesi-iltoja ei järjestetty ollenkaan, koska niihin ei ollut paikallisilla toimijoilla kiinnostusta. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa vielä puhelimen tai sähköpostin avulla. 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. Avoimet Kylättapahtumaan, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteiden järjestämisessä tehtiin yhteistyötä Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Taulukko 2. Neuvontapisteet hankealueella Kunta Ajankohta Tapahtuma Osallistujat Ruokolahti 11.6 Avoimet Kylät Jukajärvi 10 Ruokolahti 23.6 Mökkiläistori 3 Simpele 7.7 Aamutori 1 Ruokolahti 8.7 Iltatori 7 Ruokolahti 29.7 Suvitori 4 Rautjärvi 18.8 Simpeleen aamutori 2 Rautjärvi 27.8 Kylämessut 16 YHTEENSÄ 7 43 Neuvontapisteillä jätevesineuvoja oli tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata etukäteen. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: 8

Hanke-esite Jätevesiopas-esite Kesämökin jätevesiopas Askel askeleelta opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Hyvä jätevesien käsittely-opas Haja-asutuksen jätesisäädökset muuttuvat flyer (SYKE) Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm: lainsäädännön tulevat muutokset asetuksen vaatimukset vanhan järjestelmän kelvollisuus vähäisen jätevesimäärän käsittely Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 7 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 43 kävijää. 6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan / tiedotteiden yhteydessä. Yleisötilaisuuksissa ja neuvontapisteillä oli jaossa jätevesineuvojien yhteystiedot. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 2 kpl ja sähköpostilla 0 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelin tai sähköpostineuvonnalla, yhteensä 40 kpl. Korvattuja neuvontakäyntejä kertyi kesän aikana suhteellisen paljon. Monet kiinteistönomistajat eivät esimerkiksi päässeet sovittuna aikana kiinteistölle tai kiinteistön jätevesimäärä oli vähäinen. Näin ollen neuvonta pystyttiin hoitamaan puhelimitse. Useille neuvontaa puhelimitse saaneille lähetettiin myös neuvontamateriaalia postitse. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 42 henkilölle. 9

7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valitaan tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritetaan. Aluevalinnat tehdään yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti ympäristötoimen käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovutukseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestytään kirjeitse tiedotteella (liite 4) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitetaan kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrataan lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annetaan arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä on tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrotaan omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esitellään erilaisia järjestelmiä ja kerrotaan oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esitellään järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annetaan kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 5) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 6), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) 10

Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Imatran alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Imatran seudun ympäristötoimi) Haja-asutuksen jätesisäädökset muuttuvat flyer (SYKE) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Aluerajaukseen vaikutti erityisesti myös lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuusta syyskuun loppuun asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 675 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 425 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 8 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 433 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 63 %. Tämä on ihan hyvä ja odotettu toteuma hankealueella jossa neuvontatyötä tällä toimintamallilla tehdään viidettä vuotta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 400 kiinteistökäyntiä toteutui. Taulukossa 3 on esitelty tarjotut ja toteutuneet käynnit kunnittain. Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeessa 8 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pystyttiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojan työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä neuvoja ei kuitenkaan kokenut haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteuma Imatra 78 54 1 69 % Rautjärvi 333 216 6 65 % Ruokolahti 264 155 1 59 % Yhteensä: 675 425 8 63 % 11

7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään 15.3.2018 keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 433 kiinteistöllä. Käydyistä kiinteistöistä 13 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 87 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 95 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 25 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 34 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 66 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistusvaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 18 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava 15.3.2018 mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 13 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 3 %:lla kiinteistöistä. Vähäinen jätevesimäärä oli 66 % kiinteistöistä. Kuva 3. 12

80; 18 % Uudistamistarve 55; 13 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 284; 66 % 14; 3 % Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kaikkien, sekä vähäisen että vähäistä suurempien jätevesimäärien, kiinteistöjen erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli saostuskaivot, joista jätevedet johdettiin maaperään tai ojaan. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö mustille vesille ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Liitteessä 7 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen kiinteistöillä. 13

Suomen ympäristökeskus (SYKE) kerää kaikilta ympäristöministeriön rahoittamilta jätevesihankkeilta tietoja tehdyistä kiinteistökäynneistä. Taulukoihin 4 ja 5 on kerätty SYKE:n taulukkopohjalle tietoja Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistökäynneistä. Vakituinen asutus KPL kiin- Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä 22 11 Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 6 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 28 11 Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 1 4 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 1 4 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 2 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 1 1 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1 1 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 4 3 Neuvottuja kiinteistöjä 33 18 Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 11 - Yhteensä 18 Taulukko 4. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Imatran seudun kiinteistökäynneistä 2016. Taulukossa huomioidaan 1-putkisesti viemäröidyt kohteet. Järjestelmä riittämätön - yhteensä 13 27 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 7 43 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) 3 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä 14

Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 3 280 Neuvottuja kiinteistöjä 23 357 Ikävapautetut kiinteistöt 3 - Yhteensä 357 Taulukko 5. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Imatran seudun kiinteistökäynneistä 2016. Taulukossa huomioidaan 2-putkisesti viemäröidyt kohteet. 8. Palaute vuoden 2016 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 120 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä 2016. Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 2 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 43 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, selkeä ja asiantunteva neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Myös sovitussa neuvonta-ajassa pysymisestä sekä neuvojan positiivisesta asenteesta ja avoimuudesta kiiteltiin. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu kiinteistölle jätettyyn neuvontamateriaaliin ja seurattu asiasta uutisointia. Vastaajista 12 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna 2016 2017, 3 siirtymäajan loppupuolella ja 23 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä 8. 9. Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x 0,1) + (y 0,4) + (z) 15

Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 425 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 85 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 0 henkilölle. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 116,50. Vertailuluku = 53 476,38 (0 0,1) + (85 0,4) + (425) = 116,50 10. Johtopäätökset Imatran seudulla toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteet kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta saavutettiin hyvin. Yleisneuvontatilaisuuksien tavoitteita ei saatu aivan täyteen, johtuen kesätapahtumien vähyydestä neuvonta-alueilla. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa sekä puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Jätevesineuvontaa on tällä toimintamallilla tarjottu alueella nyt viitenä peräkkäisenä vuotena. Hankkeiden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan keinoin 1 186 kiinteistönomistajaa ja yleisneuvonnan keinoin 609 henkilöä. Hankkeiden aikana kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on tarjottu kuitenkin vain noin 13 % kuntien haja-asutusalueilla sijaitseville kiinteistöille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Mahdollisten tulevien lainsäädännön muutoksien takia neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2018. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Jätevesineuvontatyölle toi tänä kesänä haasteita lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Keväällä 2015 pidennettiin lainsäädännön siirtymäaikaa. Keväällä käynnistettiin myös työ lainsäädännön muuttamiseksi. Neuvontakauden lopussa syyskuussa 2016 lainsäädännön muutosehdotus meni eduskuntaan käsiteltäväksi. Lainsäädännön muutostyöt selkeästi pysäyttivät myös jätevesijärjestelmien uudistamisen ja kiinnostuksen niiden kuntoon laittamiseen. Asukkaat ovat jälleen kerran odottavalla kannalla. Lainsäädännön muutokset toisaalta herättivät kysymyksiä asukkaissa, mutta se osaltaan aiheuttaa myös passiivisuutta. Toivottavaa onkin, 16

että lainsäädännön muutokset saadaan pian lainvoimaisiksi ja jätevesineuvonnan avulla voidaan helpottaa kiinteistönomistajien tilannetta heidän miettiessä oman jätevesijärjestelmän korjaus -ja muutostöitä. 11. Maksatushakemus Hankkeelle haettiin jatkoaikaa 1.12.2016 31.12.2016. Jatkoajan myönsi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola sekä johtava vesitalousasiantuntija Esa Houni. Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan myös hankkeen viimeisen eli 2. maksatuskauden rahoitus hanketoiminnalle. Hankkeelle haettava rahoitus ajalle 1.8.2016 31.12.2016 on 34 572,98. Yhteenveto maksatuskauden kuluista esitetään liitteenä 9 olevassa koosteessa maksatuskauden kuluista. Liitteenä 10 on Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja maksatuskauden ajalta. Liitteenä 11 on kuittikopiot maksatuskauden kuluista. 17

LIITTEET Liite 1: Hanke-esite 2016 Liite 2: Aluekortit 2016 Liite 3: Imatran seudun aluekartasto 2012-2016 Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus Liite 8: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 9: Kooste maksatuskauden kuluista Liite 10: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja Liite 11: Maksatuskauden kuittikopiot 18

Liite 1 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueenkiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle 15.3.2018 mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoituksen ympäristöministeriöltä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2016 hankealueena on Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Yhteystiedot: Jätevesineuvojat Pirkko Räikkönen, puh 046 942 0051, pirkko.raikkonen@jatevesihanke.fi Jari Kurjonen, puh 045 188 8974, jari.kurjonen@jatevesihanke.fi Hanna-Riikka Ruokolainen, puh 045 188 8968, hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi www.jatevesihanke.fi 1

Liite 3 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti Riitjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 20 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 29 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesäkuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 16 kiinteistöä toteuma 55 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 16 0 / 100 Asukasmäärä 34 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 3 / 4 43 / 57 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 3 25 / 75 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 16 / 0 100 / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 15 6 / 94 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 16 0 / 100 Laittomat tapaukset 16; 100 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=16) Ruokolahdella neuvontaa annettiin Riitjärven ranta-alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi yhdessä läheisten järvien kanssa. Kaikki neuvottavat kiinteistöt olivat vapaaajan kiinteistöjä, joista vain muutamalla oli oma kaivo. Asukkaat olivat huolissaan järven tilasta ja siellä olevan humuksen määrästä, joka on ilmeisesti peräisin metsäojituksesta. Kaikilla neuvottavilla kiinteistöillä oli vaatimaton vesivarustelu ja veden käyttö vähäistä, joten valtioneuvoston asetuksen (209/2011) puhdistusvaatimus ei koske neuvottuja kiinteistöjä varustelun ja vedenkäytön pysyessä vähäisinä. Ainoat muutostarpeet jätevesijärjestelmiin on niillä kiinteistöillä, joilla viemäriin johdetaan käsitiskivesiä, sillä vuonna 2014 voimaan tulleet Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan näiden vesien vähimmäiskäsittelyvaatimus on yksiosainen saostuskäsittely ja maahanimeytys. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Alueella oli pelkästään kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 1; 6 % 15; 94 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=16) 50% 31% 19% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=16)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti Savonkaita x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 21 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 55 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-heinäkuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 34 kiinteistöä toteuma 62 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / 30 11 / 88 Asukasmäärä 79 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 15 / 15 50 / 50 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 14 7 / 93 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 29 / 5 85 / 15 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / 28 18 / 82 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 6 / 28 18 / 82 Laittomat tapaukset 26; 76 % 6; 18 % 1; 3 % 1; 3 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=34) Ruokolahdella neuvontaa annettiin Savoinkaita-järven ranta-alueella. Savonkaidan itäisimmästä lahdesta alkaa yleinen melontareitti, joka kulkee läheisten järvien ja pienten jokiuomien kautta Saimaalle. Savonkaita ja läheiset järvet muodostavat virkistysalueen, jonka takia vesiensuojelu on siellä tärkeää. Suurin osa ranta-asutuksesta on vapaa-ajan kiinteistöjä ja kiinteistöjen omat kaivot rengaskaivoja. Kiinteistöistä 76 % oli vesivarustelultaan vaatimattomia ja niiden vedenkäyttö vähäistä, mutta Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan näilläkin kiinteistöillä talousvesien (muut kuin vähäiset saunan pesuvedet) käsittelyn vähimmäisvaatimuksena on yksiosainen saostuskäsittely ja maahanimeytys. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 18 % kiinteistöistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 3 % kiinteistöistä. Pieniin uudistamistoimiin oli tarpeen ryhtyä 3 % kiinteistöistä. Suurin osa kiinteistöistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisinta alueella on harmaiden vesien yksinkertainen maaperäkäsittely. Jopa 85 % kiinteistöistä oli kaksoisviemäröityjä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 1; 3 % 5; 15 % 1; 3 % 2; 6 % 25; 73 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=34) 50% 26% 24% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=34)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti Ihalanjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 22 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 60 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: heinä-elokuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 44 kiinteistöä toteuma 73 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / 40 9 / 91 Asukasmäärä 96 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 27 / 21 56 / 44 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 21 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 39 / 5 89 / 11 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 8 / 36 18 / 82 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 43 2 / 98 Laittomat tapaukset 32; 73 % 10; 23 % 1; 2 % 1; 2 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=44) Ruokolahdella neuvontaa annettiin Ihalanjärven rantaalueella. Ihalanjärven halki kulkee yleinen melontareitti, jonka vuoksi järvi olisi hyvä pitää puhtaana. Neuvotuista kohteista suurin osa oli vapaa-ajan kiinteistöjä. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Kiinteistöistä 73 % oli vesivarustelultaan vaatimattomia ja niiden vedenkäyttö vähäistä, mutta Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan näilläkin kiinteistöillä talousvesien (muut kuin vähäiset saunan pesuvedet) käsittelyn vähimmäisvaatimuksena on yksiosainen saostuskäsittely ja maahanimeytys. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 23 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 2 % kiinteistöistä. Pieniin uudistamistoimiin oli tarpeen ryhtyä 2 % kiinteistöistä. Moni seurattavista kiinteistöistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisinta alueella on harmaiden vesien yksinkertainen maaperäkäsittely. Lähes kaikki kiinteistöt olivat kaksoisviemäröityjä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski yhtä kiinteistönomistajaa. 5; 11 % 2; 5 % 1; 2 % 36; 82 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=44) 42% 33% 26% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=43)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti Suur-Jukajärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 23 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 33 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: heinä-elokuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 19 kiinteistöä toteuma 58 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3 / 16 16 / 84 Asukasmäärä 44 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14 / 13 52 / 48 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 13 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / 6 68 / 32 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 5 / 14 26 / 74 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 17 11 / 89 Laittomat tapaukset 10; 53 % 2; 10 % 6; 32 % 1; 5 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=19) Ruokolahdella neuvontaa annettiin Suur-Jukajärven ranta-alueella. Suur-Jukajärven halki kulkee yleinen melontareitti, jonka vuoksi järvi olisi hyvä pitää puhtaana. Neuvotuista kohteista suurin osa oli vapaa-ajan kiinteistöjä. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Kiinteistöistä 53 % oli vesivarustelultaan vaatimattomia ja niiden vedenkäyttö vähäistä, mutta Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan näilläkin kiinteistöillä talousvesien (muut kuin vähäiset saunan pesuvedet) käsittelyn vähimmäisvaatimuksena on yksiosainen saostuskäsittely ja maahanimeytys. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 32 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 10 % kiinteistöistä. Pieniin uudistamistoimiin oli tarpeen ryhtyä 3 % kiinteistöistä. Moni seurattavista kiinteistöistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisinta alueella on harmaiden vesien yksinkertainen maaperäkäsittely. Melkein 70 % kiinteistöistä oli kaksoisviemäröityjä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski yhtä kiinteistönomistajaa. 4; 21 % 2; 11 % 12; 63 % 1; 5 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=19) 42% 32% 26% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti Immalanjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 24 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 72 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elo-syyskuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 36 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6 / 30 17 / 83 Asukasmäärä 67 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 17 / 20 46 / 54 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / 17 15 / 85 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 31 / 5 86 / 14 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / 33 8 / 92 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / 33 8 / 92 Laittomat tapaukset 24; 67 % 7; 19 % 3; 8 % 2; 6 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=36) Ruokolahdella neuvontaa annettiin Immalanjärven ranta-alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska Ruokolahdella on tullut 2014 voimaan Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja naapurikaupunki Imatra ottaa Immalanjärvestä 10 % verkostovedestään. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti vapaaajan kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli vesivarustelultaan vaatimatonta ja veden käyttö vähäistä. 22; 61 % 3; 8 % 8; 22 % 1; 3 % 1; 3 % 1; 3 % Vähäisiä jätevesimääriä syntyy 67 % kiinteistöistä. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 19 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 8 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 6 % kiinteistöistä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Alueen kiinteistöistä suurin osa oli kaksoisviemäröity, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=36) 35% 35% 29% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=34)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Imatra Immalanjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 25 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 78 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2016 Pirkko Räikkönen / SYTY 54 kiinteistöä toteuma 69 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / 47 13 / 87 Asukasmäärä 122 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 28 / 21 57 / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / 17 19 / 81 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 50 / 4 93 / 7 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / 48 11 / 89 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / 51 6 / 94 Laittomat tapaukset 38; 70 % 10; 19 % 4; 7 % 2; 4 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=54) Imatralla neuvontaa annettiin Immalanjärven ranta-alueella. Immalanjärvi valittiin neuvonta-alueeksi, koska vuonna 2013 tulivat voimaan Imatran kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ja Imatran kaupunki ottaa 10 % verkostovedestään Immalanjärvestä. Lähes kaikki kiinteistöt olivat vapaa-ajan käytössä ja vesivarustelultaan vähäisiä. 1; 2 % 2; 3 % 2; 3 % 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % 2; 4 % 1; 2 % Vähäisiä jätevesimääriä syntyy 70 % kohteista. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 19 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 4 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 7 % kiinteistöistä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella yksinkertainen maaperäkäsittely eli vesien johtaminen maaperään ilman erillistä käsittelyä. Näistä useimmilla oli paikallisten ympäristönsuojelumääräysten perusteella tarvetta tehostaa talousvesien käsittelyä. Alueella oli lähes kaikilla kiinteistöillä kaksoisviemäröinti, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 42; 78 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=54) 45% 41% 14% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=51)

JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Untamojärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 26 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 43 kpl + 1kpl pyyntökäyntejä Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-elokuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 29 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3/26 10/90 Asukasmäärä 59 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/20 0/ 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/20 0/ 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 1/ 28 3/ 97 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11/18 38/ 62 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4/25 14/86 Laittomat tapaukset 20; 69 % 2; 7 % 7; 24 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=29) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Untamojärven rantaalueella. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti kiinteistöille, jotka sijoittautuvat alle 100 metrin säteelle rantaviivasta. Suurin osa kiinteistöistä oli vähäisen jäteveden kohteita eli ns. kantovesikohteita. Talousvesikaivot olivat omia rengaskaivoja. 1; 4 % 2; 7 % 1; 3 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 7 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 24 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä, 69 %. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely vähäisille harmaille vesille, 86 %. Alueella esiintyy runsaasti kesämökkikohteita, joten kuivakäymälät ja harmaiden vesien imeytyskaivot/kivipesät hallitsivat järjestelmien osalta. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. 25; 86 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=29) 41% 41% 18% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Nurmijärvi, Ridanlampi ja Lahdenkylän pohjavesi-alue x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 27 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 177 kpl + 4 kpl pyyntökäyntejä Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-syyskuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 110 kiinteistöä toteuma 62 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 18 / 92 16 / 84 Asukasmäärä 241 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 61 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 5 / 56 8 / 92 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 92 / 18 84 / 16 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 43 / 67 39 / 61 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 11 / 99 10 / 90 Laittomat tapaukset 70; 63 % 15; 14 % 4; 4 % 21; 19 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=110) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Nurmijärven ja Ridanlammen ranta-alueiden kiinteistöille, jotka sijaitsivat 100 metrin säteelle rantaviivasta, lisäksi neuvontaa annettiin Lahdenkylän II-luokan pv-alueen kiinteistöille. Mökkikohteissa talousvesi toimitetaan kantamalla kohteille, vakituisen asumisen kohteilla on pääosin käytössä rengaskaivot. 2; 2 % 10; 9 % 2; 2 % 2; 2 % 2; 2 % 5; 4 % 1; 1 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 14 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 4 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 19 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Pääosa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely vähäisille harmaille jätevesille. Alueella oli runsaasti kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 8 kiinteistön omistajaa. 86; 78 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=110) 47% 32% 21% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=72)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Kostamo x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 28 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 45 kpl + 1 kpl pyyntökäyntejä Kartoitus- ja neuvontakierros: elo-syyskuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 34 kiinteistöä toteuma 76 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / 30 12 / 88 Asukasmäärä 59 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 23 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 23 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 30 / 4 88 / 12 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 19 / 15 56 / 44 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 6 / 28 18 / 82 Laittomat tapaukset 10; 29 % 17; 50 % 7; 21 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=34) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Kostamo-järven rantaalueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä talousvesilähteenä on rengaskaivo, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 29 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 21 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Alueella on suurin osa kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 2 kiinteistönomistajaa. 2; 6 % 1; 3 % 1; 3 % 4; 12 % 26; 76 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=34) 35% 45% 19% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=31)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi/Ruokolahti Kankainen x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 29 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 24 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 17 kiinteistöä toteuma 71 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 17 0 / 100 Asukasmäärä 31 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 15 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 15 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 17 / 0 100 / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7 / 10 41 / 59 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 17 0 / 100 Laittomat tapaukset 11; 65 % 1; 6 % 5; 29 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=17) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Kankainen-järven ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Osa Kankainen järven neuvottavista kiinteistöistä sijoittui Ruokolahden kunnan puolelle. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä talousvesilähteenä on rengaskaivo, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 6 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 29 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Alueella on suurin osa kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 17; 100 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=17) 53% 29% 18% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi/Ruokolahti Latvajärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 30 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 29 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 17 kiinteistöä toteuma 59 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 1 / 16 6 / 94 Asukasmäärä 33 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 13 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 12 8 / 12 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 16 / 1 94 / 6 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / 6 65 / 35 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 17 0 / 100 Laittomat tapaukset Rautjärvellä neuvontaa annettiin Latvajärven ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Osa Latvajärven ranta-alueesta sijoittui Ruokolahden kunnan puolelle. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä talousvesilähteenä on rengaskaivo, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 35 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 18 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä on kaksoisviemäröinti, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 6; 35 % 8; 47 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve 3; 18 % (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=17) 1; 6 % 1; 6 % 1; 6 % 14; 82 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=17) 59% 18% 24% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

Liite 2 JÄSSI 2016 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Herajärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 31 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 26 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2016 Jari Kurjonen / SYTY 15 kiinteistöä toteuma 58 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 15 0 / 100 Asukasmäärä 41 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 8 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 8 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 15 / 0 100 / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / 4 73 / 27 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 14 7 / 93 Laittomat tapaukset 1; 6 % 1; 7 % Kuva 1. 13; Järjestelmien 87 % uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=15) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Herajärven ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä talousvesilähteenä on rengaskaivo, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 6 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 7 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Alueella on suurin osa kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 1; 7 % 14; 93 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=15) 40% 33% 27% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=15)

Liite 3 Jässi-jätevesihanke Imatran seutu aluekartasto Neuvonta-alueet 2012 2016 MML 2016 Kartastossa on joko eroteltu jokainen kunta omalle kartalleen. Osa isoimmista kunnista on jaettu kahdelle kartalle paremman tulkittavuuden vuoksi. Lisäksi kartan alapuolella kerrotaan, milloin alueella on neuvontaa tehty ja sen jälkeen on linkki alueen aluekorttiin. Alueiden rajat ovat suurin piirteisiä.

Liite 3 Sisällys PARIKKALA... 16 Parikkala (pohjoinen)... 16 Parikkala (etelä)... 17 RAUTJÄRVI... 18 Rautjärvi (pohjoinen)... 18 Rautjärvi (etelä)... 20 RUOKOLAHTI... 22 IMATRA... 24

Liite 3 PARIKKALA Parikkala (pohjoinen) MML 2016 Parikkala (pohjoinen): 2012 Lahdenpohja http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_lahdenpohja_2012_an.pdf 2013 Suuri Rautjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_suuri_rautjarvi_2013_km.pdf 2015 Pieni Rautjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_16_2015_pieni_rautjarvi_parikkala.pdf

Liite 3 Parikkala (etelä) MML 2016 Parikkala (etelä): 2014 Koitsanlahti http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_koitsanlahti_2014_pr.pdf 2015 Tyrjänjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_15_2015_tyrjanjarvi_parikkala.pdf 2015 Tarvaslampi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_17_2015_tarvaslampi_parikkala.pdf 2015 Melkoniemi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_18_2015_melkoniemi_parikkala.pdf

Liite 3 RAUTJÄRVI Rautjärvi (pohjoinen) MML 2016 Rautjärvi (pohjoinen): 2012 Silamus http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_silamus_2012_an.pdf 2013 Torsa http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_torsa_rautjarvi_2013_km.pdf 2014 Innasennurkka-Kaljusenkylä http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_in-ka_2014_pr.pdf

2016 Kankainen http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_29_2016_rautjarvi_kankainen.pdf Liite 3 2016 Nurmijärvi, Ridanlampi ja Lahdenkylän pohjavesialue http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_27_2016_rautjarvi_nurmijarvi Ridanlampi_ja_Lahdenkyla_PV-alue.pdf 2016 Latvajärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_30_2016_rautjarvi_latvajarvi.pdf

Liite 3 Rautjärvi (etelä) MML 2016 Rautjärvi (etelä): 2012 Vaahterus http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_vaahterus_2012_an.pdf 2015 Purnujärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_13_2015_rautjarvi_purnujarvi.pdf 2015 Ylimmäinen http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_14_2015_rautjarvi_ylimmainen.pdf 2016 Untamojärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_26_2016_rautjarvi_untamojarvi.pdf

2016 Kostamo http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_28_2016_rautjarvi_kostamo.pdf Liite 3 2016 Herajärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_31_2016_rautjarvi_herajarvi.pdf

Liite 3 RUOKOLAHTI MML 2016 Ruokolahti: 2013 Tetriniemi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_tetriniemi_2013_km.pdf 2013 Torsa http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_torsa_ruokolahti_2013_km.pdf 2014 Pohja-Lankila http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_pohja-lankila_2014_pr.pdf 2014-2015 Salosaari-Äitsaari http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_11_2014_2015_salo_aitsaari.pdf 2015 Utula http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_12_2015_ruokolahti_utula.pdf

Liite 3 2016 Riitjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_20_2016_ruokolahti_riitjarvi_pr.pdf 2016 Savonkaita http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_21_2016_ruokolahti_savonkaita_pr.pdf 2016 Ihalanjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_22_2016_ruokolahti_ihalanjarvi_pr.pdf 2016 Suur-Jukajärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_23_2016_ruokolahti_suur- Jukajarvi_PR.pdf 2016 Immalanjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_24_2016_ruokolahti_immalanjarvi.pdf

Liite 3 IMATRA MML 2016 Imatra: 2015 Savikanta http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_19_2015_imatra_savikanta.pdf 2016 Immalanjärvi http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/imatran%20seutu/aluekortti_25_2016_imatra_immalanjarvi_pr.pdf

TIEDOTE Liite 4 12.9.2016 HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa Herajärven ranta-alueilla Rautjärvellä. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan syyskuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: jätevesineuvoja, Jari Kurjonen puh. 045-1888 974 jari.kurjonen@jatevesihanke.fi Suomen Kylätoiminta ry Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan 15.3.2011. Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja haja-asutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille 15.3.2018 asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: Projektipäällikkö, jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen, 045 1888 968, hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: www.jatevesihanke.fi ja Opas jätevesien maailmaan www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Tiedotteen jakelu: Herajärven ranta-alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Rautjärven kunta

HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio Liite 5 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä talvi viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (max. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa

Liite 5 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä

Liite 5 PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä?

Liite 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään 15.3.2018 Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee maasuodattamoon laitepuhdistamoon Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA imeytyskenttään harmaavesisuodattimeen muu, mikä? Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti

*Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. ARVIO Liite 6 jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään 15.3.2018 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta:

Liite 7 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET IMATRAN SEUDUN HANKEALUEELLA Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Tilannekatsaus 2016 Jari Kurjonen Hanna-Riikka Ruokolainen 24.10.2016

Sisällysluettelo Liite 7 Termien selityksiä... 33 1. Johdanto... 34 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella... 35 3. Kuntakohtaiset vaatimukset... 36 3.1 Vaatimusten täyttyminen... 36 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät... 38 4.1 Ympärivuotinen asutus... 39 4.2 Vapaa-ajan asunnot... 40 4.3 Vähäiset jätevesimäärät... 41 5. Johtopäätökset... 42 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve... 42 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä... 43 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet... 43

Liite 7 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. Pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 86/2000 nojalla, sellaisena kun sen on laissa 196/2011. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. Saostussäiliö (saostuskaivo) Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Selvitys jätevesijärjestelmästä Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä olevasta jätevesijärjestelmästä. Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään.

Liite 7 1. Johdanto Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2016 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:n Jässi-jätevesineuvontahankkeelle toteuttamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Etelä-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen. Hanketta toteutettiin Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän 2016 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä valittiin hankekuntien alueilta kohteita, jossa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta herkkien alueiden näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet vuodelta 2016. Neuvonta-alueet olivat: Ruokolahdella Riitjärvi, Savonkaita, Ihalanjärvi, Suur-Jukajärvi sekä Immalanjärvi Rautjärvellä Nurmijärvi, Kankainen, Latvajärvi, Kostamo, Untamojärvi ja Herajärvi sekä Ridanlammen ranta-alue Imatralla Immalanjärven ranta-alueet Kuva 1. Kartassa merkittynä vihreällä kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet (sisältää Maanmittauslaitoksen Karttatietokannan 10/2016 aineistoa).

Liite 7 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Hankkeessa kerätyn tiedon mukaan (mm. kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat, Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, väestörekisterikeskuksen tilastot, kuntien nettisivut) Imatran seudun Jässi-hankkeen toiminta-alueella viemäriverkostojen ulkopuolisen asutuksen määrä on noin 9000 kiinteistöä. Tätä tietoa selvitettäessä huomattiin, että kunnissakaan ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsee. Myöskään siitä kuinka paljon asutusta sijoittuu nk. erityisalueille (pohjavesialueet, ranta-alueet sekä tiiviisti asutut alueet viemäriverkostojen ulkopuolella) ei ole saatavilla. Hankealueen kunnissa on kuitenkin paljon pohjavesialueita ja ranta-alueita, joten on oletettavaa, että melko iso osa asutuksesta sijaitsee jollakin erityisalueella. Taulukossa 1 on esitetty arvio viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kohteiden jakautumisesta alueen kuntien kesken. Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen lukumäärästä hankealueen kunnissa Kunta Imatra 400 Parikkala 1200 Rautjärvi 2500 Ruokolahti 4900 Yhteensä 9000 Kiinteistöjen lukumäärä haja-asutusalueella Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntejä tarjottiin yhteensä 675 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 425 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 63 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 8 kpl. Yhteensä kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 433 kiinteistöllä. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteuma Imatra 78 54 1 69 % Rautjärvi 333 216 6 65 % Ruokolahti 264 155 1 59 % Yhteensä: 675 425 8 63 % Jätevesineuvontaa annettiin 57 (13 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 376 (87 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 149:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Kiinteistöistä 284 oli vähäisen jätevesimäärän kohteita.

Liite 7 Vähäisen jätevesimäärän kohteista kolme kiinteistöä oli vakituisesti asuttuja ja 282 kiinteistöä oli vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 93 vapaa-ajan asunnolla ja 55 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 25 % vapaa-ajan asutuksesta ja 96 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja yhteensä 34 % kaikista läpikäydyistä kohteista on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 0-25 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,2. Varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä kiinteistöistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli sisäsauna 22 %, WC 19 %, suihku 19 %, pyykinpesukone 18 %, ulkosauna 83 % ja tiskikone 13 % kiinteistöistä. Kuivakäymälä oli 47 % kiinteistöistä ja 43 % kiinteistöistä käytössä oli perinteinen ulkokäymälä. 3. Kuntakohtaiset vaatimukset Keväällä 2011 astui voimaan uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Lainsäädännön muutosten myötä hankealueen kunnissa aloitettiin uusien ympäristönsuojelumääräysten valmistelu tai päivittäminen. Imatran ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan keväällä 2013, Ruokolahdella kesällä 2014 ja Parikkalassa kesällä 2014. Rautjärven kunnan alueella ympäristösuojelumääräyksien käsittelyprosessi oli vielä kesken. Hankealueen kunnilla on yhteinen ympäristötoimi (Imatran seudun ympäristötoimi) ja tavoitteena on saada samanlaiset ympäristönsuojelumääräykset voimaan kaikkien neljän kunnan alueella. Rautjärvellä kiinteistönomistajille kerrottiin hyväksyttävinä olevien ympäristönsuojelumääräysten sisällöstä ja kehotettiin olemaan yhteydessä kuntaan, etenkin jos järjestelmän uusiminen tapahtui herkällä alueella. Hankealueella neuvontaa suoritettiin myös herkillä alueilla. Ruokolahdella ja Imatralla neuvontaa kohdistettiin lähinnä ranta-alueen kiinteistöille. Rautjärvellä useat kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueella ja muutamia pohjavesialueella. 3.1 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Hankealueella selvitys tai suunnitelma nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 30 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttöja huolto-ohjeet löytyivät vain 9 %:lla kaikista neuvontakohteista. Kiinteistöjen omistajilta, joiden kiinteistöllä muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä, edellytetään huoltotoimenpiteiden kirjaamista toimenpidepäiväkirjaan. Kuitenkin vain 11 % vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli kirjattu huoltotoimenpiteet muistiin ja kuitit oli säilyttänyt 19 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3.) Huomioitavaa on kuitenkin, että monella vähäisen jätevesimäärän kohteella on itse tehdyt jätevesijärjestelmät, joihin ei ole käyttö- ja huolto-ohjeita. Lisäksi näissä kohteissa ei huoltotoimenpiteisiin käytetä ulkopuolista palvelua, joten kuitteja huoltotöistä ei kohteilla ole.

Liite 7 Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä Vähäistä suurempi jv määrä kpl % kpl % kpl % kpl % 61 43 23 15 17 11 28 19 Vähäinen jv määrä 68 24 16 6 3 1 2 1 Yhteensä 129 30 39 9 20 4 30 7 Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kesän 2016 aikana kierretyistä kohteista 34 % (149 kpl) oli vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteita, jotka kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimusten piiriin. Vähäistä suurempien jätevesien kohteista 9 %:lla (14 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurimmalla osalla eli 54 %:lla (80 kpl) järjestelmät olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksia. Kohteista 13 %:lla (9 kpl) jätevesijärjestelmät olivat pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa. Tällöin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. (Kuva 2 ja 3). 80; 18 % Uudistamistarve 55; 13 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 284; 66 % 14; 3 % Vähäinen jätevesimäärä Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla

Liite 7 14; 9 % Uudistamistarve 55; 37 % 80; 54 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kohteilla, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä kohteilla (433 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Kaikista kohteista yksi-putkiviemäröinti oli käytössä 5 kohteessa (12 %) ja kaksiputkiviemäröinti oli 380 kohteessa (88 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Toiseksi yleisin järjestelmä oli saostussäiliö mustille ja harmaille vesille, purku maaperään tai ojaan. Muita ja hieman harvinaisempia käsittelyvaihtoehtoja olivat umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely, maaperäkäsittely kaikille jätevesille tai pelkkä umpisäiliö. (Kuva 4).

Liite 7 Kuva 4. Käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla käydyillä kohteilla 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueilla ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 57 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista kolmella muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 54 vakituisesti asutulla kohteella, näistä 33 kohteella (61 %), oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1- putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 22 kohteella (49 %) kaikista vakituisesti asutuista kohteista. Muita käytössä olevia järjestelmiä olivat maaperäkäsittely (maahanimeytys tai maasuodattamo), pienpuhdistamo ja umpisäiliö. Kohteista 24 (42 %) oli käytössä 2-putkiviemäröintiin perustuva järjestelmä. Yleisin järjestelmä 2-putkiviemäröidyissä kohteissa oli sakokaivokäsittely kaikille vesille, purku maaperään tai ojaan, jossa jätevedet johdettiin samaan järjestelmään kahdella putkella. Yleisiä jätevesijärjestelmiä olivat myös umpisäiliö mustille ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille sekä kuivakäymälä ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 74 %:lla kohteista (kuva 5). Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten umpisäiliöt + harmaiden vesien maahan-imeytyskenttä, pelkkä umpisäiliö tai pienpuhdistamo kaikille jätevesille.

Liite 7 Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvontaa saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 376. Näistä 281 kohteella (75 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 95 kohteella (25 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoilla, joilla syntyi vähäistä suurempia määriä jätevettä, 32 kiinteistöllä oli käytössä vesikäymälä ja 8 kiinteistöllä kuivakäymälä. 37 kiinteistöllä oli käytössä perinteinen ulkohuussi ja 43 kiinteistöllä oli modernimpi kaupallinen ulkona sijaitseva kuivakäymälä. Usealla kiinteistöllä perinteinen kuivakäymälä toimi ns. varakäymälänä. 1-putkiviemäröinti oli käytössä 18 kohteella (19 %). Useilla 1-putkiviemäröidyillä kohteilla jätevedet käsiteltiin saostuskaivoissa, joista ylivuoto johdettiin maaperään tai ojaan. Muutamilla kiinteistöillä kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiä oli 77 kiinteistöllä, jolla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Useilla kiinteistöillä oli käytössä kuivakäymälä ja harmaat vedet johdettiin yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Järjestelmänä kiinteistöillä yleensä oli WC-vesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien johtaminen imeytyskenttään tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Jätevesijärjestelmistä 40 % oli uudistamistarve. Pieniä hoitotoimenpiteitä tai seurantaa kehotettiin tehdä 50 % kohteista. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 10 % kohteista (Kuva 6).

Liite 7 10; 11 % Uudistamistarve 47; 49 % 38; 40 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vapaa-ajan asunnoilla, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä suurin osa oli rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Järjestelmistä 23 kpl (27 %) oli rakennettu 1970-luvulla tai ennen sitä, 16 kpl (19 %) 1980-luvulla, 21 kpl (24 %) 1990-luvulla ja 27 kpl (31 %) 2000 luvulla. Vuoden 2004 jälkeen oli rakennettu 19 (22 %) järjestelmää (Kuva 7.) Kahdeksan jätevesijärjestelmän rakennusajankohtaa ei tiedetty. 26% 18% 24% 22% 9% Ennen 1980 1980-1989 1990-1999 2000-2003 2004-jälkeen Kuva 7. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisen jakauma eri vuosikymmenille 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli yhteensä 284, joista kolme oli vakituisesti asuttuja (1 %) ja loput (99 %) vapaa-ajan käytössä. Muutamissa vapaanajan vietto rakennuksissa ei ollut käytössä mitään jäteveden käsittelyjärjestelmää, vaan vedet kannettiin sisään ja ulos. Saunakohteissa oli usein yksinkertainen maaperäkäsittelyjärjestelmä. Kohteista 276 käytti jätevesien yksinkertaista maaperäkäsittelyä.