Vastaanottaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Asiakirjatyyppi Lupahakemus Päivämäärä 29.5.2018 VIHTI SKI CENTER VESILAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS
VIHTI SKI CENTER VESILAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS Päivämäärä 29.5.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Sami Viljanen, Tero Taipale Teppo Moisio Sami Uotila, Vihti Ski Center Oy Lupahakemus Viite 1510035466 Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Vesilain mukainen lupahakemus SISÄLTÖ 1. HANKKEEN YHTEENVETO JA TIIVISTELMÄ 1 2. HAKIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT 1 3. HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS 2 3.1 Kohteen sijainti 2 3.2 Yleissuunnitelma 3 3.3 Huipun tasaus 4 3.4 Turistirinne 4 3.5 Vauhtirinne 5 3.6 Parkkirinne 5 3.7 Uusi rinne: Aurinkorinne 5 3.8 Uusi rinne: Lastenrinne 5 3.9 Hyödynnettävät maa-ainekset 5 3.10 Alueelle tuodut maa-ainekset ja maa-ainesten kokonaismäärä 6 4. KAAVOITUSTILANNE 8 4.1 Maakuntakaava 8 4.2 Yleiskaava 8 4.3 Asemakaava 8 4.4 Suhde maankäytön suunnitteluun 8 5. POHJAVESIOLOSUHTEET 9 5.1 Isolähteen pohjavesialue ja vedenottamot 9 5.1.1 Isolähteen pohjavesialueen hydrogeologiset olosuhteet laskettelukeskuksen ja vedenottamon läheisyydessä 10 5.2 Maa-ainesten hyötykäyttöalueen hydrogeologinen kuvaus 12 5.3 Pohjaveden laatu 13 5.4 Talousvesikaivot 16 6. HYÖTYKÄYTÖN VAIKUTUKSET JA RISKIT POHJAVEDELLE 16 6.1 Vaikutuksien muodostumismekanismit 16 6.1.1 Riskit pohjaveden muodostumiselle ja määrälle 16 6.1.2 Riskit pohjaveden laadulle 16 6.1.3 Riskit talousvesikaivoille 16 6.2 Riskien arviointi ja niiden minimointi 17 6.2.1 Moreenipitoiset täyttömaa-alueet 17 6.2.2 Savipitoiset maa-alueet 17 6.2.3 Riskien minimointi 18 7. HANKKEEN POHJAVESIVAIKUTUSTEN TARKKAILU 18 7.1 Pohjavesivaikutusten tarkkailu 18 7.2 Raportointi 19 8. HANKKEEN HYÖDYT JA HAITAT 19 9. OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET 20 10. TÖIDEN VALMISTELULUPA 20 11. RAKENTAMISEN AIKATAULU 20
Vesilain mukainen lupahakemus LIITTEET Liite 1 Yleiskartta Liite 2 Yleissuunnitelma Liite 3 Pöyry Finland Oy, 25.9.2017. Isolähteen vedenottamo. Selvitys pohjaveden virtauskuvasta ja maanläjityksen vaikutuksista isolähteen vedenottamon vedenlaatuun, Vihdin Vesi. 11 s. + liitteet. Liite 4 Pohjavesikartta Liite 5 Tiedot yksityiskaivoista Liite 6 Naapuritiedot LIITE 7 Päätös 21.9.2007: Nro 118/2007/3, Dnro LSY-2005-Y-411
Vesilain mukainen lupahakemus 1 / 1 1. HANKKEEN YHTEENVETO JA TIIVISTELMÄ Vihti Ski Center Oy hakee vesilain mukaista lupaa pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäytölle laskettelukeskuksen rinnerakentamisessa. Vesilain mukaista lupaa haetaan sen vuoksi, että laskettelukeskus ja maa-ainesten hyötykäyttöalue sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeällä I- luokan pohjavesialueella sekä osin myös Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeellä ja maa-ainesten hyötykäytöllä saattaa olla vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Alueelle tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia hyödynnetään laskettelukeskuksen rinteiden rakentamisessa. Rakennushankkeen tavoitteena on parantaa laskettelukeskuksen rinneturvallisuutta, käytettävyyttä ja rinteiden palvelutasoa. Osa maa-aineksista käytetään olemassa olevien rinteiden muokkaamiseen ja osa uusien rinteiden rakentamiseen. Hankkeen tunnistettuja mahdollisia pohjavesivaikutuksia ovat pohjaveden paikallinen samentuminen ja pohjaveden muodostumisolosuhteiden muutoksesta johtuvat pohjaveden laatumuutokset, sekä muutokset muodostuvan pohjaveden määrässä. Alueelle tuotava maa-aines on pilaantumatonta ja maa-aineksesta ei tällöin lähtökohtaisesti liukene pohjaveteen haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, jotka voisivat heikentää pohjaveden laatua. Otettaessa huomioon maa-ainesten sijoitusalueen luonnonolosuhteet, sijoitettavien maa-ainesten laatu ja riskien vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet, hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa pohjaveden laadulle tai määrälle. Mahdolliset vaikutukset rajoittuvat läjitettävien maa-ainesten läheisyyteen. Mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan rakentamishankkeen aikana ja sen jälkeen erillisenä pohjaveden tarkkailuna. Tarkkailussa seurataan pohjaveden laatua kahdesti vuodessa otettavien vesinäytteiden avulla. Hakija hakee kohteeseen töiden valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Toiminnalle haetaan samanaikaisesti myös ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Ympäristölupahakemus on jätetty 19.12.2017. 2. HAKIJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Vihti Ski Center Oy Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Yhteyshenkilö Sami Uotila GSM: 0400303010 Sähköposti: sami.uotila@vihtiski.fi
Vesilain mukainen lupahakemus 2 / 1 3. HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS Hankkeen tavoitteena on parantaa Vihti Ski Center Oy:n laskettelukeskuksen rinneturvallisuutta, käytettävyyttä ja palvelutasoa. Alueelle tuotuja maa-aineksia käytetään olemassa olevien rinteiden leventämiseen ja loiventamiseen sekä uusien rinteiden rakentamiseen. Tietoja hankkeen yleissuunnitelmasta on esitetty luvuissa 3.1 3.8. Hankkeelle laadittu erillinen yleissuunnitelma on esitetty liitteenä 2. 3.1 Kohteen sijainti Vihti Ski Center Oy:n laskettelukeskus sijaitsee Vihdin Ojakkalassa osoitteessa Jussinrinne 1 (Kuva 1). Toiminta sijoittuu kiinteistölle 927-416-4-62 (Jussinrinne). Kiinteistö on Vihti Ski Center Oy:n omistuksessa. Laskettelukeskus sijaitsee kokonaisuudessaan Isolähteen I-luokan pohjavesialueella (Kuva 7). Kuva 1. Laskettelukeskuksen sijainti. Laskettelukeskuksen sijainti on esitetty mustalla ympyrällä.
Vesilain mukainen lupahakemus 3 / 1 3.2 Yleissuunnitelma Vihti Ski Center Oy:n tarkoituksena on suorittaa hiihtokeskuksen rinteiden rakentamista alueelle tuotavilla pilaantumattomilla maa-aineksilla. Suurin osa maa-aineksesta on jo tuotu alueelle. Lisäksi alueelle on tarkoitus vielä tuoda maa-aineksia, joilla toteutetaan rakennettavien rinnealueiden rinteiden pintojen viimeistely ja alueella olevien savipitoisten maa-alueiden tuki- ja peittorakenteet. Täyttö- ja rinnemuokkaustöiden yhteydessä on tarkoitus toteuttaa seuraavat suunnitellut toimenpiteet: Huipun laajennus ja korotus Turistirinteen leventäminen sekä yläosan korotus ja muokkaus Vauhtirinteen yläosan korotus Parkkirinteen kumpareiden muokkaus Uuden Aurinkorinteen alkuosan pengertäytöt tukipenkereineen Uuden Lastenrinteen ja siihen liittyvän sompahissin maarakennustyöt Alueen nykyisten rinteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2 ja ote yleissuunnitelmapiirustuksesta kuvassa 3. Tarkemmat kuvaukset ja piirustukset suunnitelluista toimenpiteistä ja rakenteista on esitetty liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmassa. 1 2 3 4 5 6 7 1 Turistirinne 2 Vauhtirinne 3 Stenmark-kilparinne 4 Big Air -rinne 5 Lautailupark 6 Pitkä turisti 7 Parkkirinne Kuva 2. Laskettelukeskuksen nykyisten rinteiden sijaintikartta.
Vesilain mukainen lupahakemus 4 / 1 Kuva 3. Ote yleissuunnitelmasta. Vedenottamon suoja-alueen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 3.3 Huipun tasaus Huipun laajennus ja korotus toteutetaan vaiheittain. I-vaiheessa laskettelukeskuksen huipun tasaus on +121 +123 merenpinnan yläpuolella viettäen hissien poistumisalueelta rinteiden Turistirinne, Vauhtirinne ja Parkkirinne suuntaan. Huipun tasausta laajennetaan etelään, jolloin saadaan yhdistettyä kaakkoon viettävä parkkirinne turistirinteeseen. Lisäksi huipun laajennustäyttö palvelee uuden rinteen, Aurinkorinteen, rakentamista. Huipun laajennuksessa ja tasauksen korotuksessa otetaan huomioon myös myöhemmin toteutettavaksi suunniteltu lisäkorotus ja näköalaravintolan sekä uuden tuolihissin rakentamisen mahdollistaminen. 3.4 Turistirinne Turistirinne on laskettelukeskuksen nykyisistä rinteistä läntisin. Rinteen yläosa viettää länteen/luoteeseen ja rinteen alaosa pohjoiseen. Rinteen eteläinen reuna rajoittuu melko jyrkkään rinteeseen, joka on todettu riskitekijäksi laskettelijoille. Rinteen eteläreunaa leventämällä ja muotoilemalla levennys rinteen suuntaan viettäväksi parannetaan rinteen turvallisuutta laskijoille. Lisäksi rinteen leventäminen mahdollistaa lisätoimintoja rinteen alkuperäiselle osuudelle. Rinteen pohjoisen reunan jyrkälle osuudelle on tällöin mahdollista toteuttaa luonnonmukainen lasketteluosuus tai esimerkiksi lumilautacross rata. I-vaiheessa turistirinnettä levennetään noin 30 m etelään/lounaaseen. Levennystä jatketaan noin 150 m matkalle, jonka jälkeen levennysosa liittyy osaksi alkuperäistä rinneosuutta. Levennys edellyttää massiivista täyttömäärää. Korkeimmillaan täyttökorkeutta on noin 8 m. Hankkeen suurimmat täyttömäärät sijoittuvat yläosan levennyksen kohdalle.
Vesilain mukainen lupahakemus 5 / 1 3.5 Vauhtirinne Vauhtirinteeksi kutsutaan Turistirinteen itäpuolella olevaa rinnettä, johon noustaan samalla ankkurihissillä kuin Turistirinteeseen. Huipun tasauksen nostaminen edellyttää vähäistä muokkaustyötä rinteen yläosaan. Rinteen yläosan tasausta nostetaan noin 1-2 m ja maa-aines muotoillaan rinteeseen tasaisesti laskevaksi. 3.6 Parkkirinne Parkkirinne on vuosien 2011-2017 aikana toteutettu uusi etenkin lapsille suunnattu loiva laskettelurinne, joka laskeutuu kaakkoon. I-vaiheessa rinteen kumpareita parannetaan rakentamalla kumpareiden kohdat maa-aineksella. Aikaisemmin kumpareet on tehty tykkilumesta. Huipun tasausta laajennetaan Parkkirinteelle asti, joten rinteen yläosa muokataan osaksi huipun laajennusta. 3.7 Uusi rinne: Aurinkorinne Laskettelukeskuksen eteläiselle metsäosuudelle on suunniteltu toteutettavaksi uusi rinne, jota kutsutaan Aurinkorinteeksi. Aurinkorinteen rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Nyt toteutettavan I-vaiheen huipun korotuksen ja laajennuksen yhteydessä Aurinkorinteen alkuosa rakennetaan alueella hyödynnettävällä täyttömaa-aineksella. Aurinkorinteen rakentamisessa hyödynnetään myös heikompilaatuista maa-ainesta (savi, siltti), joka tuetaan moreenista rakennettavilla tukipenkereillä. Tukipenger rakennetaan tukemaan heikkolaatuista maa-ainesta alueen viettosuunnassa sekä läheisen rinnealueelle kulkevan tieyhteyden vierustalla. Savi/silttialueet peitetään metrin paksuisella moreenikerroksella maa-aineksen kantavuuden parantamiseksi ja pintaeroosion vähentämiseksi. Lisäksi moreenikerroksen tehtävänä on edesauttaa pintavesien kulkeutumista ja pohjaveden imeytymistä savi-/silttipitoisten maa-ainesten ympäristössä. Myöhemmin toteutettavaksi suunnitellussa II-vaiheessa (n. 2020) rinne rakennetaan valmiiksi ja otetaan käyttöön. Rinteen alueelta raivataan metsä ja tehdään tarvittavat maarakennustyöt. Valmis rinne viettää aluksi etelään ja kääntyy itään johtaen lopulta Parkkirinteen hisseille. Valmis rinne kulkee olemassa olevan Pyölintien (tie 1215) pohjoispuolella noin 20 25 m etäisyydellä tiealueesta. Aurinkorinteen lisäksi nykyistä nk. metsäreittiä parannetaan laskettelukäyttöön soveltuvaksi. Metsäreitti kulkee parkkirinteen ja aurinkorinteen välisessä metsässä. Metsäreittiä on kunnostettu aikaisemmin jo vuonna 2013. 3.8 Uusi rinne: Lastenrinne Laskettelukeskuksen länsipuolelle rakennetaan uusi lastenrinne ja sompahissi. Uusi rinne sijoittuu loivemmalle osuudelle ja on tarkoitettu lähinnä lasten ja harrastusta aloit-tavien käyttöön. I-vaiheessa rinteen yläosaa muokataan huipun korotuksen ja turistirinteen levennyksen yhteydessä. Rinne ja siihen liittyvä sompahissi rakennetaan valmiiksi II-vaiheessa (n. 2020). 3.9 Hyödynnettävät maa-ainekset Huipun, rinteiden ja hissilatujen korotus- ja muokkaustyö voidaan toteuttaa pääasiassa täyttämällä alueet kitkamaa-aineksella, joka pysyy hyvin kasalla. Kaikki hyötykäytettävät maa-ainekset
Vesilain mukainen lupahakemus 6 / 1 ovat pilaantumattomia. Täyttömaaksi soveltuvat ainakin hiekka- ja soramoreenit sekä lajittuneet maa-ainekset, hiekat ja sora sekä murskeet. Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeen ulkopuolella rinteiden pengertäytöissä on mahdollista hyödyntää alueelle tuotua ylijäämäsavea, mikäli se tuetaan kitkamaapenkereellä ja peitetään riittävän paksulla (alustavasti 1 m) ja riittävän hyvin vettä johtavalla kitkamaakerroksella, kuten hiekkamoreenilla. Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeen sisäpuolella maa-aines ei saa olla heikosti vettäläpäisevää. Huipun ja rinteiden korottamisessa ja leventämisessä tulee huomioida täyttömaa-aineksen vaikutus alueelliseen stabiliteettiin. 3.10 Alueelle tuodut maa-ainekset ja maa-ainesten kokonaismäärä Alueelle tuoduista maa-aineksesta on laadittu erillinen täyttömaaselvitys, jossa on tutkittu alueelle tuodun maa-aineksen laatua hyötykäyttöalueella toteutetun koekuoppatutkimuksen avulla. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maalajeista, sekä rakeisuusmääritykset tarkempaa maalajimäärittelyä varten. Tutkimus on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa yleissuunnitelmassa. Tutkimustulosten perusteella alueelle läjitetty maa-aines on hiihtokeskuksen huipulla sekä rinteiden muotoiluun käytetyn maa-aineksen osalta geotekniseltä luokitukseltaan pääasiassa silttistä tai soraista hiekkamoreenia (sihkmr ja srhkmr). Läjitysalueen länsi- ja eteläpuoleisilla alueilla, maa-aines on geotekniselta maalajiluokitukseltaan pääasiassa laihaa savea (lasa). Täyttökerroksen paksuus oli suurimmillaan noin 10 metriä (Kuva 4). Kuva 4. Ote alueelle tuoduille maa-aineksille laaditusta täyttömaaselvityksestä. Väriskaala kuvaa täyttökerroksen paksuutta. Alueelle jo läjitettyjen maa-ainesten määrä on yhteensä noin 75 000 t (vuonna 2015: 28 000 t ja 2016: 47 000 t). Vedenottamon suoja-alueelle läjitetyn maa-aineksen määrä on noin 33 000 m 3
Vesilain mukainen lupahakemus 7 / 1 (66 000 t). Suoja-alueelle tuotu maa-aines on geotekniseltä luokitukseltaan pääosin silttistä tai soraista hiekkamoreenia. Alueelle tuotujen savimaiden yhteenlaskettu tilavuus on mittausten perusteella noin 11 360 m 3 rtd, josta noin 87 % sijoittuu hiihtokeskuksen eteläpuoleiselle savialueelle (Kuva 5). Lisäksi alueen rakentamiseen ja viimeistelyyn on tarkoitus käyttää maa-aineksia vielä yhteensä noin 18 000 m 3 rtr (noin 36 000 t) vuosina 2018 ja 2019, joista vedenottamon suoja-alueen sisäpuolella käytetään noin 5 000 t. Kuva 5. Alueelle tuotujen savimaiden sijainnit. Vedenottamon suoja-alueen sisäpuolella oleva savialue on poistettu syksyllä 2017. Täyttömaaselvityksen yhteydessä tutkittiin myös maa-ainesten pilaantuneisuutta ja alueella ei todettu pilaantuneita maita. Pilaantuneisuustutkimus on esitetty hakemuksen liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmassa. Pilaantuneisuusselvityksessä ei todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja todetut alkuaineiden kynnysarvotasojen ylitykset selittyvät maiden kaivualueen (Espoo) kohonneilla luontaisilla taustapitoisuuksilla. Läjitetyt maa-ainekset alittavat myös läjitysalueen (Vihti) luontaiset taustapitoisuudet. Alueelle tuotujen maa-ainesten pilaantuneisuutta on selvitetty myös etukäteen niiden lähtökohteissa. Talvella 2015/2016 alueelle tuodut ylijäämämaat ovat peräisin Espoon Otaniementieltä, jonne ollaan rakentamassa AYOK Campus aluetta. Maa-ainekset on todettu pilaantumattomiksi. Syksyllä 2016 läjitetyt massat ovat peräisin Espoon Pikkulaivan ja Espoonlahdentien rakennustyömailta. Pikkulaivan alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus syksyllä 2016. Tutkimuksen yhteydessä alueella ei todettu pilaantuneita maa-aineksia. Osassa tutkimuksen yhteydessä tehdyistä koekuopista todettiin kynnysarvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia. Yhdessä näytteessä todettua antimonin kynnysarvotason ylitystä lukuun ottamatta muut kynnysarvotason ylitykset selittyvät alueen luontaisesti kohonneilla taustapitoisuuksilla. Pilaantuneisuustutkimukset on esitetty hakemuksen liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmassa.
Vesilain mukainen lupahakemus 8 / 1 4. KAAVOITUSTILANNE 4.1 Maakuntakaava Kohde sijaitsee Uudenmaan maakuntakaavan alueella (vahvistettu 8.11.2006). Kohdealueella on merkintä pohjavesialue (Kuva 6). Alueella ei ole muita merkintöjä. 4.2 Yleiskaava Kohdealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 4.3 Asemakaava Kohdealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kuva 6. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (kaavayhdistelmä). Kohteen sijainti on esitetty mustalla katkoviivaympyrällä. 4.4 Suhde maankäytön suunnitteluun Suunnitellun toiminnan ei arvioida merkittävästi vaikeuttavan mahdollisen kaavan laatimista tulevaisuudessa alueelle.
Vesilain mukainen lupahakemus 9 / 1 5. POHJAVESIOLOSUHTEET 5.1 Isolähteen pohjavesialue ja vedenottamot Laskettelukeskus sijaitsee Isolähteen I-luokan pohjavesialueella ja osin myös Isolähteen vedenottamon suoja-alueella 1 (Kuva 7). Isolähteen vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä hyötykäyttöalueen koillispuolella. Isolähteen I-luokan pohjavesialueen (0192704) kokonaispinta-ala on 7,84 km 2, josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 3,5 km 2. Arvio pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 2 500 m 3 /d. Kuva 7. Laskettelukeskus, maa-ainesten hyötykäyttöalue, pohjavesialueen rajaus ja Isolähteen vedenottamon suoja-alue. Kuvassa on esitetty myös pohjaveden tarkkailuputkien PF1-PF3 ja RF-1 sijainnit. Isolähteen pohjavesialueella pohjavettä muodostuu Salpausselän reunamuodostuman alueella, joka on laajalla alueella kalliomäkien ja kallioharjanteiden rikkomaa, niin että pohjaveden virtaus reunamuodostuman pituussuunnassa ei pääosin ole mahdollista. 1 Päätös 21.9.2007: Nro 118/2007/3, Dnro LSY-2005-Y-411 (hakemuksen liitteenä 7).
Vesilain mukainen lupahakemus 10 / 1 Isolähteen vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä 1 300 m 3 /d. Isolähteen vedenottamo sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen moreeniselänteen lounaisreunalla. Pohjavesi virtaa luode-kaakko - suuntaisena vedenottamon kohdalla. Savikerrosten alaiset vettä hyvin johtavat hiekka- ja sorakerrokset ovat paikoin hyvin paksuja. Pohjavettä virtaa ottamolle kaakosta Ojakkalan keskustan suunnasta sekä luoteesta savenalaisia hiekkakerroksia pitkin. Laaksopainanteessa pohjavesi on arteesista eli vedenpinnan painetaso on maanpinnan yläpuolella. 5.1.1 Isolähteen pohjavesialueen hydrogeologiset olosuhteet laskettelukeskuksen ja vedenottamon läheisyydessä Isolähteen pohjavesialueen virtaussuuntia ja veden laatua Isolähteen vedenottamon läheisyydessä on tutkittu mm. vuonna 2017 (Pöyry Finland Oy, 25.9.2017. Isolähteen vedenottamo. Selvitys pohjaveden virtauskuvasta ja maanläjityksen vaikutuksista isolähteen vedenottamon vedenlaatuun. Vihdin Vesi. 11 s. + liitteet). Raportti on esitetty lupahakemuksen liitteenä 3. Laskettelukeskuksen pohjoispuolella olevassa laaksossa pohjaveden virtaus suuntautuu luonnontilassa länteen, poispäin vedenottamon suunnasta (Kuva 8). Vedenottamon ollessa toiminnassa pohjaveden virtaus kääntyy laaksoalueen itäosissa itään kohti Isolähteen vedenottamoa (Kuva 9). Vedenoton vaikutus ulottuu tutkimuksien mukaan laskettelukeskuksen rinteiden alapuoliselle alueelle. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista. Pohjaveden painetaso on laskettelukeskuksen pohjoispuolella olevissa havaintoputkissa noin +49 +50. Pohjaveden voidaan tämän perusteella olettaa olevan yhteydessä kallio-/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään pohjaveteen. Tästä syystä laskettelukeskuksen kallio-/moreenimäki on otettu mukaan Isolähteen vedenottamon suoja-alueeseen siltä osin kuin kallio viettää laaksopainanteeseen, jossa Isolähteen vedenottamo sijaitsee. Kallio on laaksopainanteessa syvällä, noin 23 33 m syvyydellä maanpinnasta. Savi-/silttikerrosten paksuus laaksopainanteessa hyvin vettä johtavien maakerrosten päällä vaihtelee välillä 8 12 m. Toisin sanoen savi/silttikerrosten alla on paikoin paksuja vettä johtavia maakerroksia. Paksu savikerros estää osaltaan vesien kulkeutumisen pohjaveteen laakson alueella. Tällöin esim. savikerroksen päällä olevat lammikot ja ojat eivät ole suoraan yhteydessä pohjaveteen, toisin kuin laakson reuna-alueilla niillä kohdin, joilla savikerrosta ei esiinny.
Vesilain mukainen lupahakemus 11 / 1 Kuva 8. Pohjaveden virtaussuuntia maa-ainesten hyötykäyttöalueen ja Isolähteen vedenottamon (kaivot: K1, K2 ja K3) välisellä alueella tilanteessa jolloin vedenottamo ei ole käytössä. (Lähde: Pöyry Finland Oy, 2017) Liitteenä 4 Kuva 9. Pohjaveden virtaussuuntia maa-ainesten hyötykäyttöalueen ja Isolähteen vedenottamon (kaivot: K1, K2 ja K3) välisellä alueella tilanteessa jolloin vedenottamo on käytössä. (Lähde: Pöyry Finland Oy, 2017) Liitteenä 4
Vesilain mukainen lupahakemus 12 / 1 5.2 Maa-ainesten hyötykäyttöalueen hydrogeologinen kuvaus Maa-ainesten hyötykäyttöalueella luonnonmaakerrokset ovat ohuita ja alue on pääosin kalliomaata (Kuva 10). Alueen kohdalla pohjaveden luonnontilainen muodostuminen on vähäistä johtuen pohjamaan laadusta (kallio). Tästä syystä alueella ei myös käytännössä esiinny pysyvästi vedellä kyllästyneitä maakerroksia. Ohueen maakerroksen imeytyvä vesi kulkeutuu pääosin kallionpinnanmuotoja mukaillen kohti alavampia maa-alueita. Maa-ainesten hyötykäyttöalueen kohdalla maaperään imeytyvä vesi kulkeutuu arviolta pääosin etelään, länteen ja luoteeseen. Pieni osa maaperään imeytyvästä vedestä kulkeutuu mahdollisesti myös itään. Suurin osa hyötykäyttöalueesta sijoittuu Isolähteen vedenottamon suoja-alueen ulkopuolelle. Pohjaveden virtaussuuntia on kuvattu liitteenä 4 olevassa karttaesityksessä. Vedenottamon suunnassa alarinteellä maaperä on hiekkamoreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi-/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä kohtalaisen hyvin vettä johtaviin hiekkaja paikoin myös sorakerroksiin. Osa laskettelukeskuksen alueelta pohjoiseen kulkeutuvasta vedestä imeytyy kyseiseen maakerrokseen. Kuva 10. Alueen ympäristön maaperäkartta.
Vesilain mukainen lupahakemus 13 / 1 5.3 Pohjaveden laatu Isolähteen pohjavesialueen pohjaveden laatua leimaa paikoitellen huono happipitoisuus, joka on tyypillistä saven alapuolisille pohjavesimuodostumille. Tilanne on havaittavissa esim. laskettelukeskuksen alueen pohjoispuolella esiintyvässä pohjavedessä, jossa vettä johtavia maakerroksia peittää paksu savikko. Heikko happipitoisuus aiheuttaa usein raudan ja mangaanin pitoisuuksien nousua pohjavedessä, kuten on todettavissa myös Isolähteen pohjavesialueella. Isolähteen pohjavesialueen ja Isolähteen vedenottamon veden laadussa on ajoittain ollut hygieniaongelmia. Syksyllä 2001 todettiin Isolähteen vedenottamon vedessä kampylobakteereja, jotka aiheuttivat vatsatautiepidemian. Bakteereja todettiin myös alueelle levitetyssä lannassa. Bakteerien arvioitiin kulkeutuneen ottamon kaivoihin pintavesien aiheuttaman tulvimisen seurauksena. Arvion mukaan pintavesiä olisi päässyt kulkeutumaan salaojia pitkin suoraan maaperään ja edelleen ottamon kaivoihin. 2 Isolähteen vedenottamon suoja-alueella vettä johtavia maakerroksia peittävät paikoitellen paksut savikot, joiden läpi bakteerit eivät pääse kulkeutumaan. Alueella on kuitenkin silmäkkeitä, joista tietyissä olosuhteissa vedenottamon ollessa toiminnassa bakteerien pääsy pohjavesivyöhykkeeseen on mahdollista. 2 Isolähteen vedenottamolla on toistuvasti todettu kokonaispesäkeluvun pitoisuuksia (Kuva 11). Kokonaispesäkeluku voi olla luonnostaan koholla, sillä se kuvaa veden yleistä mikrobiologista laatua ja siihen sisältyvät myös mm. hiivat ja homeet. On mahdollista, että pohjavedessä tavataan kokonaispesäkelukuarvoja, jotka ovat luokkaa kymmeniä tai satoja, ilman että todetaan yksi ja selkeä päästölähde. Kokonaispesäkeluvussa todetaan luontaista vaihtelua, kuten muillakin vedestä mitattavilla parametreillä. Kokonaispesäkeluvun vaihteluväli asettuu usein esim. kaivo- tai ottamokohtaiseksi. Suuret muutokset tyypillisessä kokonaispesäkeluvun pitoisuudessa osoittavat kuitenkin, että kaivon valuma-alueella on mahdollisesti tapahtunut muutoksia. Syy Isolähteen vedenottamolla todettuihin kohonneisiin kokonaispesäkeluvun pitoisuuksiin ei ole tiedossa. Kokonaispesäkeluku on summaparametri, joka esitetään ns. pesäkelukuna. Tästä johtuen kokonaispesäkeluvun pitoisuuden nousu pohjavedessä voi yleisesti johtua monesta eri syystä, kuten jätevesistä tai orgaanisista jätteistä peräisin olevat päästöt, lantapohjaisista lannoitteista peräisin olevat päästöt tai maa-ainestenottoon, rakentamiseen tai maanmuokkaamiseen liittyvien pinta- tai pohjavesiolosuhteissa tapahtuvien muutoksen seurauksena aiheutuvat muutokset vesien laadussa. 2 Päätös 21.9.2007: Nro 118/2007/3, Dnro LSY-2005-Y-411
Vesilain mukainen lupahakemus 14 / 1 Kuva 11. Kokonaispesäkeluvun pitoisuuksien muutokset Isolähteen vedenottamon kaivossa vuosina 2010 2017 (Lähde: Pöyry Finland Oy, 25.9.2017. Isolähteen vedenottamo. Selvitys pohjaveden virtauskuvasta ja maanläjityksen vaikutuksista isolähteen vedenottamon vedenlaatuun, Vihdin Vesi. 11 s. + liitteet. Pohjaveden laatua on tarkkailtu vuonna 2018 laskettelukeskuksen pohjoispuolella olevista pohjaveden havaintopisteistä PF1, PF2 ja PF3, sekä hyötykäyttöalueen lounaispuolelle asennetusta havaintoputkesta RF-1 (Taulukko 1). Havaintopisteet PF1-PF3 sijaitsevat savipeitteisessä laaksossa (Kuva 5). Pohjaveden havaintoputkien siivilä sijaitsee savikerroksen alapuolisissa vettä johtavissa maakerroksissa. Havaintopiste RF-1 sijaitsee rinteessä laskettelukeskuksen lounaispuolella. Havaintopisteen kohdalla maakerrosten paksuus on noin 6,5 metriä ja maaperä oli moreenia. Havaintoputken siivilä sijaitsee kalliopinnalla olevassa moreenikerroksessa noin 4,5-6,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Havaintopisteistä PF1 ja PF3 on saatu tarkkailunäytteet tammi- ja huhtikuussa ja havaintopisteistä PF2 ja RF-1 huhtikuussa 2018. Lisäksi veden laatua on tutkittu vuonna 2017 ja tuloksia on esitetty mm. liitteenä 4 olevassa tutkimusraportissa.
Vesilain mukainen lupahakemus 15 / 1 Taulukko 1. Pohjaveden laatutarkkailun tuloksia Vihti Ski Centerin läheisyydessä. PF1 PF2 PF3 RF-1 25.1.2018 27.4.2018 27.4.2018 25.1.2018 27.4.2018 27.4.2018 Lämpötila C 6,1 6,9 6,9 6,8 6,6 5,5 Kokonaispesäkeluku 22 C, 72 h pmy/ml 130 830 49 140 610 320 Kokonaispesäkeluku 37 C, 48 h pmy/ml 11 4 3 1 0 2 Sameus NTU 14 57 17 21 86 12 ph - 7,1 7 7,4 6,6 6,7 5,7 Sähkönjohtavuus ms/m 17 17 25 15 15 18 Happipitoisuus mg/l <0,20 0,3 0,5 1,7 1,8 5,9 CODMn mg/l 1,1 0,62 <0,50 0,59 0,88 0,67 Kloridi mg/l 2 2,6 8 5 4,7 21 Sulfaatti mg/l 23 21 37 10 10 31 Typpi (N), kokonais- mg/l <0,050 0,42 0,21 0,79 0,65 0,23 Nitraattityppi (NO3-N) mg/l <0,25 <0,25 <0,25 0,74 0,66 <0,25 Ammoniumtyppi (NH4-N) mg/l 0,0061 0,0098 0,0079 0,0056 0,013 <0,0040 Antimoni μg/l <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 Arseeni μg/l 0,5 0,55 0,56 0,52 0,5 <0,20 Kadmium μg/l <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 Koboltti μg/l <0,10 0,14 <0,10 0,71 0,59 4,8 Kromi μg/l <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 Kupari μg/l <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 Lyijy μg/l <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Mangaani μg/l 76 75 56 37 36 190 Nikkeli μg/l 0,22 0,5 <0,20 4,1 3,4 12 Rauta μg/l 3900 4800 940 139 110 39 Sinkki μg/l 1,1 1,3 1 4,4 3,6 4,4 Vesinäytteiden sähkönjohtavuuden, kloridin, sulfaatin ja typenyhdisteiden pitoisuudet ovat pääosin pohjavesille tyypillisellä tasolla. Havaintopisteessä RF-1 todettiin hieman korkeampi kloridin pitoisuus verrattuna muihin havaintopisteisiin. Korkeampi kloridin pitoisuus johtuu mahdollisesti havaintopisteen läheisyydessä sijaitsevan Pyölintien tiesuolauksesta. Kaikissa havaintopisteissä vedessä mukana olevan orgaanisen aineksen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) oli alhainen. Kaikkien vesinäytteiden sameus oli koholla. Sameus oli hieman korkeampi huhtikuun näytteenottokierroksella verrattuna tammikuuhun. Kevään näytteenottokierroksen kohonnut sameus voi johtua keväällä tapahtuvan voimakkaamman pohjavesi-imeynnän vaikutuksesta. Laskettelukeskuksen pohjoispuolella olevassa laaksossa sijaitsevissa havaintopisteissä PF1-PF3 pohjaveden happipitoisuus on alhainen, joka on tyypillistä savenalaisille pohjavesimuodostumille. Laskettelukeskuksen lounaispuolelle asennetussa havaintopisteessä happipitoisuus on korkeampi. Kaikissa vesinäytteissä todettiin kohonneita kokonaispesäkeluvun arvoja. Kevään näytteenottokierroksella pitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna tammikuussa toteutettuun näytteenottoon. Kevään kohonneet pitoisuudet voivat johtua keväällä tapahtuvasta voimakkaammasta pohjaveden imeytymisestä. Korkeimmat kokonaispesäkeluvut todettiin pisteissä PF1 ja PF3, jotka sijaitsevat lähimpänä laakson reuna-alueita, joilla tapahtuu pohjaveden imeytymistä. Kokonaispesäkeluku on ollut koholla myös aikaisemmin havaintopisteissä PF1-PF3 3. 3 Pöyry Finland Oy, 25.9.2017. Isolähteen vedenottamo. Selvitys pohjaveden virtauskuvasta ja maanläjityksen vaikutuksista isolähteen vedenottamon vedenlaatuun, Vihdin Vesi. 11 s. + liitteet.
Vesilain mukainen lupahakemus 16 / 1 5.4 Talousvesikaivot Maa-ainesten läjitysalueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat kaivot on esitetty liitteessä 6. Lähimmät yksityiskiinteistöt sijaitsevan hyödyntämisalueen eteläpuolella noin 150 metrin etäisyydellä. Kyseisellä alueella (Pyölintie 337-364) on kunnallistekniikka (vesijohto ja jätevesiviemäri). Alueella sijaitsee viisi kiinteistöä, joista kolmessa ei ole talousvesikäytössä olevaa kaivoa. Yhdellä kiinteistöllä on porakaivo ja rengaskaivo ja yhden kiinteistön omistajia ei ole tavoitettu. 6. HYÖTYKÄYTÖN VAIKUTUKSET JA RISKIT POHJAVE- DELLE 6.1 Vaikutuksien muodostumismekanismit Pilaantumattoman maa-aineksen läjityksen pohjavesivaikutukset ovat riippuvaisia pääosin läjitysalueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista sekä läjitettävän materiaalin laadusta ja vedenjohtavuudesta. Pohjavesivaikutuksien puolesta herkkiä alueita ovat kohteet, joissa pohjamaana on hyvin vettä johtavia maalajeja. Näitä ovat esim. hiekka- ja sora-alueet. Vaikutukset ovat puolestaan tyypillisesti vähäisiä heikosti vettä johtavien maiden alueilla, kuten moreeni-, kallio- ja savialueilla. Näillä alueilla pohjaveden muodostuminen on luonnontilassa valmiiksi jo vähäistä ja virtausnopeudet alhaisia. Tällöin vaikutukset ovat pieniä ja kohdistuvat tyypillisesti vain kohdealueen välittömään läheisyyteen. 6.1.1 Riskit pohjaveden muodostumiselle ja määrälle Hyvin vettä johtavien maalajien alueilla haitallisia määrällisiä vaikutuksia voi aiheutua, jos läjitettävä materiaali vähentää pohjaveden muodostumista. Tämä voi vähentää esim. pohjavesialueen antoisuutta ja aiheuttaa muutoksia pohjaveden virtaussuunnissa. Mikäli läjitettävän materiaalin vedenjohtavuus on hyvä, esim. hiekka, sora, murskemateriaalit, läjityksellä ei tyypillisesti ole haitallisia vaikutuksia pohjaveden määrään. 6.1.2 Riskit pohjaveden laadulle Maa-aineksen läjityksestä pohjavesialueelle voi aiheutua laadullisia pohjaveden muutoksia, kuten pohjaveden happipitoisuuden vähenemistä tai pohjaveden samentumista. Samentumista voi aiheutua, mikäli läjitettävä maa-aines sisältää runsaasti hienoainesta ja hienoaines pääsee kulkeutumaan veden mukana. Lisäksi jos läjitettävä aines sisältää orgaanista materiaalia, voi se aiheuttaa pohjaveteen liuenneen orgaanisen aineksen määrän kasvua, joka osaltaan vaikuttaa välillisesti esim. happiolosuhteisiin. Tämä voi edelleen aiheuttaa muutoksia mm. joidenkin metallien osalta niiden veteen liuenneissa pitoisuuksissa. Suoria vaikutuksia pohjaveden laatuun voi aiheuta, jos maa-aineksesta liukenee veteen esim. haitallisia aineita, tai jos maa-aineksen geokemia poikkeaa merkittävästi läjitysalueen geokemiasta. Tällöin läjitettävän maa-aineksen kanssa kontaktissa olevan veden kemiallinen koostumus poikkeaa alueen normaalista pohjaveden koostumuksesta. Mahdolliset laatumuutokset eivät välttämättä kuitenkaan heikennä pohjaveden laatua. Mikäli läjitettävän materiaalin vedenjohtavuus on hyvä ja siitä ei liukene haitallisia aineita ovat vaikutukset pohjaveden laatuun tyypillisesti pieniä ja eivät ole haitallisia. 6.1.3 Riskit talousvesikaivoille Hankealueen lähimmät talousvesikäytössä oleva yksityiskaivot sijaitsevat hankealueen eteläpuolella noin 150 m etäisyydellä. Hankealueelta ei kulkeudu pohjavesiä kyseisten yksityiskaivojen
Vesilain mukainen lupahakemus 17 / 1 suuntaan (Liite 5). Suunniteltu toiminta ei aiheuta riskiä talousvesikaivojen veden laadulle tai määrälle. 6.2 Riskien arviointi ja niiden minimointi 6.2.1 Moreenipitoiset täyttömaa-alueet Alueelle tuodut maa-ainekset ovat tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten perusteella pilaantumattomia, eivätkä aiheuta haitta-aineiden päästöriskiä maaperään tai pohjaveteen. Läjitetyissä maaaineksissa todetut kynnysarvotason (Vna 214/2007) ylitykset selittyvät massojen kaivualueiden taustapitoisuuksilla. Alue, jossa maa-aineksia hyötykäytetään, sijoittuu Isolähteen pohjavesialueen muodostumisalueelle ja osin Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle. Suoja-alueen rajauksen sisäpuolelle läjitetyt maa-ainekset ovat maanäytteistä tehtyjen määrityksien perusteella geotekniseltä luokitukseltaan pääosin moreenimaita (silttistä tai soraista hiekkamoreenia (sihkmr ja srhkmr)), joissa saviaineksen osuus vaihtelee noin 6 21 %. Kyseiset maa-ainekset ovat tavanomaisia maanrakentamisessa käytettäviä aineksia. Saviaineksen määrä on osassa läjitysalueen näytteistä hieman tyypillistä hiekkamoreenimaan pitoisuutta korkeampi. Alueella olevien luonnontilaisten moreenimaiden geoteknistä maalajiluokitusta ei ole kuitenkaan tutkittu vastaavasti kuin alueelle läjitettyjen maa-ainesten. Osassa moreenimaista todettu hieman korkeampi saviaineksen pitoisuus voi lisätä riskiä hienoaineksen kulkeutumiselle maaperään imeytyvän vajoveden mukana. Kyseisten moreenimaa-ainesten vaikutus pohjaveden määrään ja laatuun on vähäinen ja ne eivät kyseisellä alueella merkittävästi vaaranna Isolähteen pohjavesialueen pohjaveden laatua tai määrää. Alueella hyötykäytettävät maa-ainekset voivat aiheuttaa maanrakentamiselle tyypillistä lievää pohjaveden sameuden lisääntymistä hyötykäyttöalueiden läheisyydessä. Toteutettu maa-ainesten läjitys sijoittuu kalliomaa-alueelle, jolla suora pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueella maaperään imeytyvä vesi kulkeutuu osin kallionpinnalla olevassa ohuessa maakerroksessa kohti kalliomäen lievealueilla olevia hiekkamoreenialueita, josta vesi kulkeutuu varsinaiseen vedellä kyllästyneeseen pohjavesimuodostumaan. Veden kulkeutuminen maaperässä, ennen imeytymistä varsinaiseen pohjavesimuodostumaan, suodattaa osaltaan vettä. Tämä vähentää mahdollista sameuden kulkeutumista varsinaisen pohjavesimuodostumaan. 6.2.2 Savipitoiset maa-alueet Alueelle on läjitetty savea kahdelle eri alueelle (A ja B), jotka molemmat sijoittuvat pääosin vedenottamon suoja-alueen rajauksen ulkopuolelle (Kuva 5). Kuvassa 5 näkyvä vedenottamon suoja-alueen sisäpuolelle sijoittuva savialue on tyhjennetty ja maa-aines on kuljetettu kokonaan pois alueelta syksyllä 2017. Savialueiden pinta pinta-alat ja tilavuudet ovat: Alue Pinta-ala, m 2 Tilavuus, m 3 rtd A 2 100 1 400 B 5 200 9 930 Yhteensä: 7 300 11 360 Savimaa-aines vähentää veden imeytymistä maaperään savella peitetyn alueen kohdalla. Veden määrän vähenemisen lisäksi imeytymisen väheneminen voi vaikuttaa pohjaveden happipitoisuuteen. Lisäksi saviaineksesta kulkeutuu mahdollisesti hienoainesta pintavalunnan mukana. Mikäli hienoainespitoinen vesi imeytyy maaperään, voi se lisätä pohjaveden sameutta. Alueelle läjitetty savi sijoittuu rinnealueille joilla luonnonmaakerrokset ovat pääosin ohuita ja veden imeytyminen maaperään on vähäistä. Suurin osa sadannasta kulkeutuu luonnontilassa pintavaluntana rinteen alaosiin, jossa se kulkeutuu pintaojiin tai imeytyy maaperään. Osa sadannasta
Vesilain mukainen lupahakemus 18 / 1 imeytyy kuitenkin myös maaperään, jossa se kulkeutuu lähinnä kallion pinnanmuotojen mukaisesti alavammille alueille. Savialueiden kohdalla pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat ovat poispäin Isolähteen vedenottamon suunnasta. Savialueet voivat aiheuttaa vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Laatumuutoksia voivat olla veden lievä samentuminen ja muutokset veden happipitoisuudessa ja sitä kautta mahdolliset muutokset veteen liuenneiden aineiden pitoisuuksissa. Pohjavesialueen muodostumisalueen kokoon verrattuna savialueiden pinta-alat ovat suhteellisen pieniä, noin 0,2 % muodostumisalueen pinta-alasta. Savialueiden suhteellisen pienestä koosta johtuen muutokset ovat todennäköisesti havaittavissa vain savialueiden välittömässä läheisyydessä, sillä veden virratessa maaperässä siihen sekoittuu uutta alueella muodostuvaa pohjavettä. Kyseisille alueille läjitetty savi ei merkittävästi vaaranna pohjaveden laatua Isolähteen pohjavesialueella tai vedenottamolla. 6.2.3 Riskien minimointi Rakennusalueiden viimeistely toteutetaan rinnerakentamiseen soveltuvilla kitkamaa-aineksilla. Viimeistelytäytöillä vähennetään hienojakoisten maa-ainesten kulkeutumista rakennusalueen ulkopuolelle koko rakennusalueella. Alueella suunniteltujen savimaiden pohjavesivaikutusten minimoimiseksi savimaiden hyötykäyttö toteutetaan siten, että savialueille kohdistuva sadanta ja valunta ohjataan saven yläpuolelle rakennettavassa moreenikerroksessa savialueen ulkopuolelle. Moreenikerros vähentää huomattavasti savesta lähtöisin olevan hienoaineksen mahdollisesti aiheuttamaa sameutumisen lisääntymistä ja sen vuoksi aiheutuvaa mahdollista pohjaveden laadullista heikentymistä. Savialueiden pinta-alat ovat pieniä suhteessa pohjavesialueen muodostumisalueeseen ja savialueiden vedet ohjataan savialueiden ulkopuolelle niiden reunoille rakennettavien tukipenkereiden kautta. Tällöin savimaiden kohdalla tapahtuva mahdollinen pohjavesi-imeynnän väheneminen kompensoidaan savialueiden reunoilla. Tämä vähentää osaltaan savialueiden mahdollisesti aiheuttamaa pohjaveden happipitoisuuden vähenemistä ja sen aiheuttamia laadullisia muutoksia, kuten raudan ja mangaanin pitoisuuksien nousua. Maa-ainesten läjityksestä pohjaveden laadulle kohdistuvien riskien minimoimiseksi suunnitellaan tarvittaessa pohjaveden suojapumppausjärjestelmä. Suojapumppauksen tarve arvioidaan kahden vuoden kuluttua rakennustöiden loppuunsaattamisesta. Suojapumppauksen tarkoituksena on tarvittaessa minimoida riskejä Isolähteen vedenottamon suuntaan. Suojapumppaus toteutetaan lähtökohtaisesti rinnealueiden juurella laskettelukeskuksen pohjoispuolella. Suojapumppauksen avulla pyritään keräämään laskettelukeskuksen rinnealueiden juurella pohjavesimuodostumaan imeytyvää vettä, jolloin mahdollisten laatumuutosten kulkeutumista varsinaiseen pohjavesimuodostumaan ja Isolähteen vedenottamolle voidaan merkittävästi rajoittaa. 7. HANKKEEN POHJAVESIVAIKUTUSTEN TARKKAILU 7.1 Pohjavesivaikutusten tarkkailu Maa-ainesten läjityksen päästötarkkailua toteutetaan pohjaveden laatutarkkailun avulla. Pohjaveden laatua tarkkaillaan laskettelukeskuksen pohjoispuolella olevista pohjaveden havaintoputkista PF1, PF2 ja PF3, sekä lounaispuolella olevasta havaintoputkesta RF-1 (Kuva 7). Havaintoputkista otetaan vesinäytteet 2 kertaa vuodessa viiden vuoden ajan suunnitellun rinnerakentamisen päätyttyä. Viiden vuoden kuluttua arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailutarve.
Vesilain mukainen lupahakemus 19 / 1 Pohjavesinäytteet otetaan kaikista neljästä havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa: keväällä (huhti-toukokuu) ja syksyllä (syys-lokakuu). Pohjavesinäytteille tehdään seuraavat laboratorioanalyysit: - ph - sähkönjohtavuus - sameus - happi - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) - kloridi - sulfaatti - kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi - kokonaispesäkeluku - metallit (väh. As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Sb, Fe ja Mn) Haju ja ulkonäkö arvioidaan aistinvaraisesti. 7.2 Raportointi Pohjavesitarkkailusta laaditaan tarkkailuraportti tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportissa esitetään mm. seuraavat tiedot: - kuvaus tarkkailun toteutuksesta - tulokset taulukoituna ja havainnollistavina kuvaajina - tulosten tulkinta ja vertailu soveltuviin ohje- ja raja-arvoihin - määritysrajat ja mittausten epävarmuus - arvio tulosten luotettavuudesta Suunnitellun rinnerakentamisen valmistuttua toimintaa tarkkaillaan viiden vuoden ajan. Viiden vuoden tarkkailun jälkeen laaditaan tarkkailutuloksiin perustuva erillinen arvio tarkkailun jatkamistarpeesta. 8. HANKKEEN HYÖDYT JA HAITAT Laskettelukeskuksen rinteiden rakentaminen vaatii maa-ainestäyttöjä. Rinteiden rakentamisella parannetaan olemassa olevien rinteiden turvallisuutta ja käytettävyyttä, sekä rakennetaan uusia rinteitä parantamaan laskettelukeskuksen palvelutasoa. Muilla rakennustyömailla syntyvien ylijäämämaiden hyödyntämisellä rinnerakentamisessa vähennetään neitseellisten maa-ainesten tarvetta. Hanke on hyvä esimerkki kiertotalouden tuomista hyödyistä, jolloin vähenee tarve uusien maa-ainestenottoalueiden perustamiselle luonnontilaisille alueille tai olemassa olevien maa-ainestenottoalueiden laajentamiselle. Alueelle tuodut maa-ainekset soveltuvat käytettäväksi suunnitelluissa rakenteissa. Myös alueelle tuotu savimaa-aines soveltuu suunniteltuun käyttötarkoitukseen, kun sen hyötykäyttö toteutetaan yleissuunnitelmassa esitettyjen rakenteiden mukaisesti. Tällöin savimaiden kantavuus saadaan riittäväksi ja pystytään minimoimaan niiden mahdollisesti aiheuttamat ympäristöhaitat. Maa-ainesrakentaminen synnyttää tyypillisiä rakentamiseen liittyviä haittoja. Näitä ovat erityisesti kuljetuksen, läjityksen ja maa-ainesten muokkaamisen aiheuttama melu ja pölyämien. Nämä haitat eivät ole kuitenkaan olennaisesti riippuvaisia hyötykäytettävästä maa-aineksesta. Hankkeelle on haettu samanaikaisesti myös ympäristölupaa, jossa käsitellään hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristöluvassa annetaan ehtoja hankkeen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Vesilain mukainen lupahakemus 20 / 1 Laskettelukeskus sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, sekä osin Isolähteen vedenottamon suoja-alueella. Toimittaessa I-luokan pohjavesialueella tulee toiminnassa ottaa erityisesti huomioon hankkeen pohjavesivaikutukset. Rinnerakentamisessa käytettävien pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäytön aiheuttamat riskit pohjaveden laadulle ja määrälle pystytään minimoimaan suunnitelluilla toimenpiteillä. Tällöin rakentamisen aiheuttamat haitat ovat pieniä ja eivät merkittävästi vaaranna Isolähteen pohjavesialueen laatua tai määrää. 9. OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Lupahakemuksessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta ja toiminnan vaikutuksista alueen pohjaveteen, Isolähteen vedenottamolle ja alueen yksityiskaivoihin. Hakemuksessa on esitelty hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, sekä arvio hankkeen tuottamista hyödyistä ja haitoista. Hakemuksen laatijoilla on vesilain edellyttämä riittävä pätevyys. Luvan hakija omistaa toiminnan sijaintialueet ja hänellä on oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Hakijalle ei tarvitse myöntää oikeuksia alueen käyttämiseen. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei selvityksien perusteella aiheudu edunmenetyksiä. Luvan hakijalle voidaan käsityksen mukaan myöntää vesilain mukainen lupa vesilain 3 luvun 4 :n nojalla. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Suunniteltu toiminta ei vaaranna yleistä terveydentilaa, muuta merkittävästi luonnonolosuhteita tai vesiluontoa, tai vaikuta haitallisesti luonnontilaisiin lähteisiin, pienvesiin tai vesistöihin. Lisäksi hanke ei vaaranna asutus- tai elinkeino-oloja. Suunniteltu toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen tai kaavojen oikeusvaikutuksien kanssa, eikä luvan myöntämisellä vaikeuteta uusien kaavojen laatimista. 10. TÖIDEN VALMISTELULUPA Hakija hakee kohteeseen töiden valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (VL 587/2011, luku 2, 16 ). Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Toimenpiteiden jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen, mikäli lupapäätös kumotaan tai ehtoja muutetaan. Lisäksi haetaan valmisteluvan täytäntöönpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 11. RAKENTAMISEN AIKATAULU Rinnerakentamiseen liittyvien savimaiden tuki- ja peittorakenteet toteutetaan yhden vuoden kuluessa täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saamisesta. Muu lisä- ja viimeistelyrakentaminen toteutetaan 3 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Vesilain mukainen lupahakemus 1-1 LIITE 1 YLEISKARTTA
Liite 1: Alueen yleiskartta $ Pohjavesialueen raja Vedenottamo PF3!! PF2 PF1! Isolähde: 01902704 RF-1! Muodostumisalueen raja 0! 100 200 300 400 500 m Pohjaveden havaintoputki Vedenottamon suoja-alueen raja Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan (04/2018) aineistoa Hyötykäyttöalue