Nisäkäshampaiden stabiiliisotooppikoostumukset

Samankaltaiset tiedostot
Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Saimaa jääkauden jälkeen

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Gap-filling methods for CH 4 data

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Miten kasvit saavat vetensä?

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Miten kasvit saavat vetensä?

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll,

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Stormwater filtration unit

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Stopover Finland HELI MENDE

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa


Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Ahlstrom. Tammi-syyskuu Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

Hulevesien laadun hallinta

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

Ilmastonmuutokset skenaariot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Transkriptio:

Nisäkäshampaiden stabiiliisotooppikoostumukset muinaisten ilmastojen tutkimuksessa - johdanto stabiili-isotooppipaleoklimatologiaan Laboratory of Chronology/Finnish Museum of Natural History/ Laura Arppe

2008 2004 Isotooppigeokemialliset menetelmät muinaisten ympäristönmuutosten tutkimuksessa (Väisälän rahasto) Geologian laitos, HY Prof. Juha Karhu SA-projekti: Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea ecosystem responses and future scenarios Geotieteiden ja maantiet. Laitos Prof. Juha Karhu FT, Geologia Dec 2009 Isotopic records of terrestrial ice age environments in mammoth bioapatite SA-projekti: Kinnvika - Change and variability of Arctic systems in Nordaustlandet, Svalbard Late Miocene-Pliocene paleoenvironments in China: The small mammal δ 18 O and δ 13 C record Johns Hopkins University Prof. Ben Passey Oct 2011 SA-projekti: Plant physiology as palaeoenvironmental proxy - Amalgamation of mid and late Holocene tree-ring evidence from carbon isotopes and growth rates LTKM, Ajoituslaboratorio Dos. Markku Oinonen March 2012 22.2.2012 2

Nisäkäshampaiden stabiiliisotooppikoostumukset muinaisten ilmastojen tutkimuksessa - johdanto stabiili-isotooppipaleoklimatologiaan Paleo-? kreikaksi παλαιός (palaeos) vanha, muinainen paleobotania, paleoklimatologia, paleoantropologia tutkimuskohteina muinaiset olosuhteet

Geologinen aika vs. paleoklimatologia omat tutkimusaiheet mioseeniplioseeni 8-4 Ma pleistoseeni-holoseeni 45 000-4000 vuotta sitten 22.2.2012 4

Tärkeimmät käsitteet Nisäkäshampaiden stabiiliisotooppikoostumukset ii. muinaisten versioita standardimateriaaliin ekosysteemien tutkimuksessa iii. Vedyn luonnolliset isotoopit i. Isotoopit ovat tietyn alkuaineen erimassaisia -arvo; näytteen isotooppikoostumus suhteessa Fraktioituminen = isotooppien runsaussuhteiden muutokset luonnon prosesseissa - johdanto stabiili-isotooppipaleoklimatologiaan 18 O 18 18 O/ O/ 16 16 O O näyte s tan dardi Delta-arvo hapelle 1 1000 Isotooppiarvot annetaan -poikkeamina standardin isotooppiarvosta. - X : näyte köyhtynyt raskaasta isotoopista + X : näyte rikastunut raskaasta isotoopista

Fraktioituminen -25-8 -10 + 18 ilman CO 2 :n vs. kasvin 13 C liuoksen vs. siitä saostuneen mineraalin 18 O Fraktioituminen on voimakkaasti lämpötilariippuvaista!

Nisäkäsluuston happiisotooppikoostumus Nisäkkäiden tasainen ruumiinlämpötila ~37 C helpottaa fraktioitumisyhtälöiden hallintaa. «Dis-moi ce que tu manges, je te dirai ce que tu es.» (Anthelme Brillat-Savarin, Physiologie du Gout, ou Meditations de Gastronomie Transcendante, 1826 Der Mensch ist, was er ißt. (Ludwig Andreas Feuerbach, Concerning Spiritualism and Materialism 1863/4) You are what you eat (plus a few permil). DeNiro MJ, Epstein S., Geological Society of America Abstracts with Programs 8: 834-835, 1976 δ 18 O sadanta pintavedet 18 O/ 16 O kudosneste juomavesi luustomineraali

Fraktioituminen: happi kevyt vesi osuus ~99,8% haihtuu helpommin, tiivistyy vaikeammin raskas vesi osuus ~0,2% haihtuu vaikeammin, tiivistyy helpommin www.serc.carleton.edu

Sadannan 18 O Päiväntasaajalta navoille ja mantereiden sisäosiin liikuttaessa 18 O arvot pienenevät www.waterisotopes.org

Sadannan 18 O Voimakas lämpötilariippuvuus! vesihöyryn lähde Ilmamassojen liike vuoristoseudut, paleoaltimetria muinaiset lämpötilat www.waterisotopes.org

Näytemateriaali Tunnetut fraktioitumisprosessit ja isotooppikoostumuksia pitkiä aikoja säilyttävät näytemateriaalit ovat lähes kaiken isotooppipaleotutkimuksen perusta Selkärankais(sub)fossiilit: miljoonia vuosia Hammaskiille!

Näytemateriaali Diageneesi luustojäänteet pyrkivät uuteen tasapainotilaan kerrostumisympäristössä, näkyy kemiallisina ja fysikaalisina muutoksina luu hammasluu hammaskiille rakenne kidekoko mineraal. orgaanin. huokoinen, hohkainen huokostiloja ~huokoseton, tiivis ~100 nm ~100 nm ~1000 nm ~50% 70-75% ~96% ~25% ~20% ~1% Alkuperäisen isotooppisignaalin säilyminen muuttumattomana diageneettisessa ympäristössä on varmistettava

Photo: Juha Karhu Jääkausi-ilmasto Euroopassa 45 000 10 000 vuotta sitten hammaskiille 15 cm Villamammutti (Mammuthus primigenius) 13

Jääkausi-ilmasto Euroopassa 45 000-11 000 vuotta sitten Keski-Euroopasta aiempaa tietoa Pohjois-Euroopasta proksiaineistot tuhoutuneet mannerjäätikön vaikutuksesta

Jääkausi-ilmasto Euroopassa 45 000-11 000 vuotta sitten Arppe & Karhu 2010

Jääkausi-ilmasto Euroopassa 45 000-11 000 vuotta sitten Pitkän aikavälin vuotuinen keskilämpötila Voimakasta alueellista vaihtelua lämpötilamuutoksessa: 2-9 C lasku Arppe 2009

Kiitos!

Laboratory of Chonology/Finnish Museum of Natural History/ Laura Arppe

Nisäkäsluuston happi- ja hiiliisotooppikoostumus 13 C/ 12 C δ 13 C δ 18 O 18 O/ 16 O sadanta ravintokasvit pintavedet kudosneste juomavesi luustomineraali

Luuston δ 13 C: paleoekologiaa ja - ilmastoa Ilmakehä CO 2 13 C -8 C3- vs. C4- kasvillisuuden vaihtelut paikassa ja ajassa C3-kasvit: Puut, pensaat, viileän ilmaston ruohot ja heinät 13 C -25 C4-kasvit: Kuuman/kuivan ilmaston ruohot ja heinät, maissi, hirssi, durra 13 C -12 C3-syöjän hampaat: 13 C -12 C4-syöjän hampaat: 13 C +1

Hampaiden 13 C: muinaisekologiaa ja -ilmastoa Globaali C4-ekosysteemien leviäminen 8-6 milj. vuotta sitten CO 2 osapaine tektoniikka ilmasto Cerling et al., 1997 C4-ruohomaiden leviäminen Kiinassa Passey et al. 2009 ajoitus verrattuna globaaliin aaltoon alueellinen vaihtelu yhteys Aasian kesämonsuunin syntyyn ja kehitykseen Piennisäkäsmateriaalilla tarkempi resoluutio!