Pitkäaikaistyöttömien työllis- tymisen tukemisen toiminta- prosessit

Pitkäaikaistyöttömien työllis- tymisen tukemisen toiminta- prosessit Toimintaprosessien kuvauksia 7.6.2011, versio 1.0 Anu Jäppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aki Miettinen, HIS- yksikkö, Itä- Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec- tutkimusyksikkö, Itä- Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS- yksikkö, Itä- Suomen yliopisto

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen... 5 3 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tavoitetilan toimintaprosessit... 8 3.1 Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemisen alkuarviointi... 9 3.2 Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemisen järjestäminen... 13 3.3 Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittely... 17 3.4 Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen asiakkaalle... 21 Lähteet... 27 2

1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsit- telyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallin- nan kannalta keskeisten toimintovaiheiden mallintamiseen JHS 152 - suosituksen mukaisesti (JHS- suositukset 2008) ja kuvaustaso pidetään yleisenä. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakir- jojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos- hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvaus- ten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos- hankkeessa on tuotettu seu- raavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kor- telainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä (Jäppinen 2011). Dokumentissa kuvataan ja mää- ritellään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä (ATJ) käytettävät pitkäaikais- työttömän työllistymisen tukemiseen liittyvät asiakastiedot. Tässä kuvattu asiakastietojärjestelmä ei ole aina sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä vaan kuvauksessa voi olla esimerkiksi jonkin palveluntuottajan oma ATJ, joka toimii hankkeessa määriteltyjen toiminnallisuuksien mukaisesti ja käyttää hankkeessa määriteltyjä rakenteisia asiakasasiakirjoja toiminnassaan. Tai kyseessä voi olla kevyt verkkokäyttöliittymä, jolla tiedot annetaan palveluntuottajalta palvelunjärjestäjälle Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään pitkäaikaistyöt- tömien työllistymisen tukemiseen liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palve- lukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos- hankkeessa määri- teltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. 3

Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen liittyvien asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Jäppinen ja Häkälä 2011, Pitkäai- kaistyöttömien työllistymisen tukemisen sisällölliset asiakirjarakenteet): 1) Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen alkuarvio 2) Aktivointisuunnitelma 3) Aktivointisuunnitelman seuranta ja arviointi 4) Kuntouttavan työtoiminnan sijoituspäätös 5) Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta 6) Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asiakaskertomus 7) Arvio kuntouttavasta työtoiminnasta 8) Ilmoitus aktivointisuunnittelun keskeytymisestä tai siirtymisestä/ilmoitus kun- touttavan työtoiminnan keskeytymisestä Lisäksi tietokuvauksessa Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asiakastiedot sosiaa- lihuollon asiakastietojärjestelmässä on määritelty Suostumus asiakastietojen jakamiseen. Sen avulla voidaan pyytää asiakkaalta sosiaalihuollon, työvoimahallinnon ja mahdollisten muiden tahojen kesken. Kyseinen asiakirja ei kuitenkaan ole mukana tässä prosessikuvauksessa, koska tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, tuleeko sosiaalihuoltoon kaikille palvelutehtäville yhteinen suostumusasiakirja, joka tulee esimerkiksi osaksi hakemusta tms. 4

2 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen on osa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Ti- kesos- hankkeessa on valmistuu vuonna 2011 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2011) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joka määrittelee pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen sosiaalihuollon palvelutehtäväksi, jonka tavoitteena on avata pitkään työt- töminä olleille väylä suoraan työhön, tai ensin työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen työhön. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on myös parantaa toimintaan osallistuvan asiakkaan elämänhallintakykyä. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisella tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai pääasiallisena tulonaan toimeentulotukea saavan henkilön, työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Lisäksi pit- käaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tavoite on parantaa toimintaan osallistuvan asi- akkaan elämänhallintakykyä, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tai muun kuntoutuksen avulla (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001). Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tarkoituksena on avata pitkään työttömänä olleelle väylä suoraan työhön tai vaihtoehtoisesti ensin työvoimahallinnon ensisijaisiin työllis- tymistä edistäviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen työhön. Tätä tarkoitusta varten kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat yhdessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman, jonka avulla pyritään pitkäaikaistyöttömän työllistymistä. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa, jonka kunta järjestää. Seuraavassa keski- tytään kuvaamaan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemista vain kuntouttavan työtoi- minnan näkökulmasta, sillä muunlainen kuntoutus tapahtuu joko muiden palvelutehtävien piirissä esimerkiksi päihdehuollossa tai muissa organisaatioissa esimerkiksi terveyden- huollossa. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa aina kunta. Sitä voidaan toteuttaa kunnan tai kuntayhtymän eri toimipisteissä, erilaisissa rekisteröidyissä yhdistyksissä, seurakunnissa, val- tion virastoissa ja säätiöissä. Työtehtävät ovat usein avustavia tehtäviä palkatun työntekijän ohjauksessa ja valvonnassa. Kuntouttava työtoimintaa ei kuitenkaan tehdä työ- tai virkasuh- teessa eikä siitä makseta palkkaa eikä sen ajalta kerry työsuhteen kaltaisia etuja kuten eläkettä tai vuosilomapäiviä. Kuntouttavasta työtoiminnasta sovitaan aina aktivointisuunnitelmassa. Aktivointisuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan kanssa. Suunnitelmassa nimetään tavoitteet ja keinot, joiden avulla parhaiten edistetään asiakkaan työllistymistä, pa- rannetaan hänen työ- ja toimintakykyään sekä yleistä elämänhallintaansa. Kuntouttavan työ- toiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen toimijan kanssa. Sopimus voidaan solmia toisen kunnan tai kuntayhty- 5

män, yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa, mutta ei yrityksen kanssa. Kunnan on ilmoitettava tekemästään sopimuksesta TE- toimistolle. Kuntout- tavan työtoiminnan sisällön yksityiskohtainen suunnittelu jää käytännössä paikallistasolle eli sosiaalitoimelle, TE- toimistolle ja asiakkaalle itselleen. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa laissa (189/2001) asiakkaaksi määritellään työtön hen- kilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Tämän lisäksi hänen tulee täyttää seuraavat ehdot: 1) Hän on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä (al- le 25- vuotias) viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana/ työmarkkinatukea yhteensä vähintään 500 päivältä (yli 25- vuotias) TAI 2) Hän on saanut työttömyysturvalain (1295/2002 5. luku 1 ) mukaisen työttömyyspäi- värahakauden ajan työttömyyspäivärahaa (alle 25- vuotias)/saanut työttömyyspäivä- rahakauden jälkeen työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä (yli 25- vuotias) TAI 3) Hänelle on tehty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002 5. luku 1 ) tarkoi- tettu työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden (alle 25- vuotias)/ kahdentoista kuukauden (yli 25- vuotias) aikana perus- tunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Lisäksi henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen edel- lä kuvattuja määräaikoja, jos hän on oikeutettu työmarkkinatukeen tai hän saa työttömyyspäi- värahaa tai toimeentulotukea pääasiallisena tulona työttömyydestä johtuen (laki kuntouttavas- ta työtoiminnasta 189/2001 15 ). Se kuitenkin edellyttää, että kunta ja työ- ja elinkeinotoimis- to arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllis- tymisedellytyksiä ja henkilölle itselleen on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Jos TE- toimisto arvioi, ettei työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle asiakkaalle voida vii- meistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi, jos kunta arvioi, ettei asiakas voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, esimerkiksi työ- ja toimintaky- vyn asettamien rajoitusten vuoksi, suunnitelman täytyy sisältää sellaisia sosiaali- ja terveyden- huollon palveluja, jotka parantavat asiakkaan mahdollisuuksia osallistua myöhemmin kuntout- tavaan työtoimintaan (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 8 ). Tämän arvion on perustuttava asiakkaan toimintakyvyn arviointiin. Arviota tehtäessä voidaan käyttää asiantun- tijana kunnan terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä. Aktivointisuunnitelman laatii työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta yhdessä pitkään työttömänä olleen henkilön kanssa. Asiakas on velvollinen osallistumaan aktivointisuunnitelman laatimi- seen yhdessä TE- toimiston ja kunnan sosiaalitoimen kanssa. TE- toimisto ja kunnan sosiaalitoi- mi kutsuvat asiakkaan yhteiseen aktivointisuunnitteluun silloin, kun lain edellyttämät ehdot täyttyvät. Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja on poistunut vuoden 2010 alusta alkaen. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisen tai sen keskeyttämi- sen seuraamukset ovat siis nyt samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneille että alle 25- vuotiaille. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Sitä voidaan toteuttaa kunnan tai kuntayhtymän eri toimipisteissä, erilaisissa rekisteröidyissä yhdistyksissä, seurakunnissa, val- tion virastoissa ja säätiöissä. Kuntouttavan työtoiminnan käytännön toteutuksesta sosiaalihuol- lossa vastaavat kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, jotka ovat sosiaalihuollon ammattihenki- 6

löitä. Isommissa kunnissa työllistymiseen liittyviä sosiaalipalveluja annetaan työvoiman palve- lukeskuksissa ja muita sosiaalipalveluja, esimerkiksi sosiaalietuuksia, koskevia asioista hoide- taan kunnan yleisissä sosiaalipalveluissa. Kuntouttavasta työtoiminnasta sovitaan aina aktivointisuunnitelmassa. Aktivointisuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan kanssa. Suunnitelmassa nimetään tavoitteet ja keinot, joiden avulla parhaiten edistetään asiakkaan työllistymistä. Li- säksi kuntouttavasta työtoiminnasta laaditaan sopimus työnantajan, kunnan ja asiakkaan välil- lä. Sopimuksessa määritellään työtoimintapaikka, työtoiminnan kesto ja sopijaosapuolten ta- voitteet toiminnalle. Kuntouttava työtoimintaa ei kuitenkaan tehdä työ- tai virkasuhteessa, joten sen ajalta ei kerry työsuhteen kaltaisia etuja kuten eläkettä tai vuosilomapäiviä. Se ei myöskään kartuta työttömyysturvan edellyttämää työssäoloehtoa. Työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan kokonaistilanteen parantaminen yksilöllisesti ja vähi- tellen. Työtoiminta voi olla elämänhallintaan liittyvien taitojen parantamista pitkän työttömyy- den jälkeen tai lähes tavallista päivittäistä työtä. Kuntouttavan työtoiminnan tehtävät sovitaan yksilöllisesti asiakkaan taitojen, toiveiden sekä mahdollisuuksien ja tavoitteiden mukaisesti. Sopimiseen osallistuvat asiakkaan lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja sosiaalihuollosta ja työtoimintapaikan vastaava ohjaaja. Yksilöityjä tavoitteita voivat olla esimerkiksi fyysisen työkunnon parantaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen, työtietojen ja - taitojen päivittä- minen, päivittäiseen työrytmiin totuttautuminen tai työnhakutaitojen kehittäminen. Työtoimin- taan sisältyy lisäksi henkilökohtainen ohjaus ja tuki sekä yleinen palveluohjaus. Työtoimintaan sisältyy ryhmässä toimimista ja tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä talous- ja velka- neuvontaa. Kuntouttava työtoiminta alkaa 3 kk aloitusjaksolla. Suunnitelmaa tarkennetaan ja sopimusta jatketaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työtoimintajaksoja voi olla useita, kuiten- kin yhteensä enintään 24 kk. Kuntouttavan työtoiminnan jaksoa ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kolmea kuukautta lyhyemmäksi, koska toiminnan piiriin tulevat asiakkaat tarvitse- vat yleensä merkittävässä määrin ulkopuolista tukea työnhakuvalmiuksiensa parantamiseksi. Työajat, työtoiminnan tavoitteet sekä toiminnan sisältö määritellään asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. 7

3 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi asian käsittely, sosiaalipal- velun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tavoitetilan toiminta- prosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja ne tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki pitkäaikaistyöttömien työllis- tymisen tukemisen sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta asiakaskertomusta. Asiakas- kertomus sisältää yhteenvedon pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen liittyvästä asiakastyöstä, asiakaskäynneistä sekä raportoinnin asiakkuuden etenemisestä tehdyistä mer- kinnöistä ja syntyneistä asiakirjoista. Asiakaskertomus on luonteeltaan kronologisesti kumuloi- tuva ja tapahtumatietoja kirjataan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen prosessien eri vaiheissa. (Jäppinen 2011) Toimintaprosessikuvauksissa oletuksena on, että käytössä on sosiaalihuollon sähköinen asioin- tipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosi- aalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asi- ointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tie- tojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2011) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen ydinprosesseja ovat (kuva 1): pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarviointi, pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestäminen asiakkaalle, pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittely sekä kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen asiakkaalle. 8

Kuva 1. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen ydinprosessit. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarviointi sisältää kaksi vaihetta: pitkäai- kaistyöttömien työllistymisen tukemisen käynnistymisen sekä pitkäaikaistyöttömien työllisty- misen tukemisen tarpeen selvittämisen vaiheet. Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemisen järjestäminen sisältää kolme vaihetta: Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemisen suunnit- telemisen, pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukemisen seurannan ja arvioinnin sekä pitkä- aikaistyöttömän työllistymisen tukemisen lopettamisen vaiheet. Pitkäaikaistyöttömien työllis- tymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittely jakautuu kolmeen vaiheeseen: pitkäaikaistyöttö- män työllistymisen tukemisen suunnittelemiseen, seurantaan ja arviointiin sekä lopettamiseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittelyn kolme vaihetta ovat: Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asian vireilletuleminen, pitkäaikaistyöt- tömien työllistymisen tukemisen asian selvittäminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asian ratkaiseminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestäminen asiakkaalle sisältää seuraavat neljä vaihetta: pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen toteuttamisen suunnitteleminen, kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisen, kuntouttavan työ- toiminnan arvioimisen sekä kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisen lopettamisen. 3.1 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarviointi Varsinaista aktivointisuunnitelman tekemistä tai kuntouttavan työtoiminnan aloittamista edel- tää yleensä alkuarviointi. Alkuarvioinnin vaiheita ovat pitkäaikaistyöttömien työllistymisen 9

tukemisen käynnistyminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tarpeen selvit- täminen. Kuva 2 esittää pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarvioinnin vaiheet toimintamallitasolla. Kuva 2. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarviointi. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen käynnistyy, kun pitkäaikaistyötön henkilö ilmai- see kiinnostuksensa aktivointitoimenpiteisiin saapumalla alkuinfoon, johon häntä lain velvoit- tamana ohjaa TE- toimiston työntekijä, oma sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. Alkuinfon yhteydessä henkilölle voidaan varata aika alkuarviointiin (kuva Error! Reference source not found.), jos hän sitä haluaa. Jos alkuinfoa tarjoaa sosiaalihuollon ammattihenkilö, hänen tulee ennen toimenpiteiden aloittamista varmistua, että työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt henkilön kanssa työllistymissuunnitelman tai työnhakijan haastattelun. Jos työllistymissuunnitelmaa ei ole voitu tehdä tai tilaisuutta työnhakijan haastatteluun varata sen johdosta, ettei henkilö ole ollut rekisteröitynä työttömäksi työnhakijaksi, kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin aktivointi- suunnitelman laatimiseksi. 10

Kuva 3. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen käynnistyminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen alkuarviossa henkilö kertoo elämäntilan- teestaan, toiveistaan liittyen aktivointiin ja siinä selvitetään kuntoutustarpeita ja kuntoutus- vaihtoehtoja. Varsinainen työllistymisen tukeminen voi alkaa, kun työllistymisen tukeminen kun alkuarvioinnin yhteydessä tai sitä ennen pitkäaikaistyöttömältä pyydetään suostumus tietojen jakamiseen sosiaalihuollon ja työvoimahallinnon sekä mahdollisesti myös muiden tahojen, esim. terveydenhuollon, A- klinikan, Kelan tms. kesken. Jos asiakas antaa suostumuk- sensa siihen, että hänen työllistymismahdollisuuksiaan arvioitaessa työkuntoisuuteen vaikut- tavia tietoja voidaan vaihtaa em. tahojen kesken, asiakkuus alkaa. Ilman suostumusta yhteistyö- tä ei voida tehdä eikä palvelua voida sen vuoksi aloittaa. Aktivointisuunnitelman tekeminen edellyttää myös yhteistyötä asiakkaan kanssa, minkä vuoksi hänen on sitouduttava aktivoinnin suunnitteluun ja suostuttava tekemään aktivointisuunnitelmaa. 11

Kuva 4. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tarpeen selvittäminen. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tarpeen selvittäminen tapahtuu alkuarvios- sa, jossa kartoitettavia tietoja ovat muun muassa asiakkaan elämäntilanteeseen eli asumiseen, koulutukseen, työhön, henkilökohtaiseen talouteen, terveyteen, ihmissuhteisiin, ja vapaa- aikaan liittyvät tiedot. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen tarpeen selvittämisestä voidaan edetä pitkäai- kaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestämiseen, henkilö voidaan ohjata muihin palve- luihin (kuten päihdepalveluihin, hakemaan eläkettä tai työkyvynarviointiin). Työllistymisen tukemisen tarpeen selvittäminen voi myös keskeytyä siihen, että asiakas kieltäytyy tietojen jakamisesta, ei tule alkuarviointiin tai keskeyttää aktivointisuunnittelun. Alkuarvion tietoja voidaan hyödyntää osana aktivointisuunnitelmaa. Alkuarvion tiedot arkistoidaan. Jos alkuarvi- ossa todetaan pitkäaikaistyöttömän asiakkaan olevan työllistymisen tukemisen tarpeessa, on selvitettävä myös kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalveluiden sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluiden tarpeita. 12

3.2 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestäminen asiakkaalle Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestäminen asiakkaalle sisältää 1) Pitkäai- kaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestämisen suunnittelemisen, 2) Pitkäaikaistyöttö- mien työllistymisen tukemisen järjestämisen seurannan ja arvioinnin ja 3) Pitkäaikaistyöttömi- en työllistymisen tukemisen lopettamisen vaiheet. Kuva 5. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen järjestäminen asiakkaalle. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen suunnitteleminen (kuva 6) alkaa, kun aktivointi- suunnitelmaan oikeutettu asiakas (ks. edellä luku 2) on antanut suostumuksensa tietojen jakamiseen. Alkukartoituksen jälkeen tai sen yhteydessä hänelle tehdään aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelmassa kuvataan asiakkaan ja työvoimahallinnon edustajan kanssa nykyti- lanne, tavoitteet sekä suunnitelma ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointi- suunnitelman teon yhteydessä asiakkaalle on kerrottava hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Oikeuksilla tarkoitetaan asiakkaan työtoiminnasta saamia etuuksia ja velvollisuuksilla poissa- olojen ilmoittamista ja etuuksien menettämistä tai leikkaamista mahdollisessa aktivointisuun- nittelun keskeyttämistapauksessa. Oikeuksien ja velvollisuuksien kertomisesta on tehtävä mer- kintä asiakkaan aktivointisuunnitelmaan. 13

Kuva 6. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen suunnitteleminen. Aktivointisuunnitelman taustaksi tarvitaan tiedot, jotka asiakas on antanut ilmoittautuessaan TE- toimistossa työttömäksi työnhakijaksi tai osallistuessaan työnhakijan haastatteluun. Ne sisältävät tietoa asiakkaan taustasta kuten koulutus- ja työhistorian, tietoa työ- tai toimintaky- vystä ja niiden rajoituksista, asiakkaan aiemmin saamista palveluista tai toimenpiteistä sekä palveluiden tarpeesta. Nämä tiedot liitetään aktivointisuunnitelmaan liitteenä tai ne tulevat TE- 14

toimistosta arkiston kautta tai muulla tavoin rakenteistettuna, esim. xml- muodossa, niin että niitä ei tarvitse kirjata aktivointisuunnitelmaan erikseen vaan viittaus aktivointisuunnitelmasta asiakirjaan riittää. Jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kulu- essa tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja jos kuntouttava työtoiminta vai- kuttaa suunnitteluun osallistuvien mielestä sopivalta kuntoutuksen muodolta, aktivointisuun- nitelmaan voidaan kirjata kaikki ne tiedot, jotka siitä tiedetään suunnitelman tekohetkellä. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi työtoiminnan sisältö, palveluntuottaja, jakson alka- misajankohta ja pituus, työtoiminnan kesto sekä mahdolliset jatkosuunnitelmat jakson jälkeen. Kun aktivointisuunnitelmaan on merkitty yhdeksi aktivointitoimenpiteeksi kuntouttavaa työ- toimintaa, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen voi alkaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaalle annetaan tietoa mahdollisista kuntouttavan työtoiminnan paikoista ja niissä tehtävästä työstä. Asiakkaalle voidaan antaa opastusta paikkojen hakemisessa tai järjestää tu- tustumiskäynti tai haastatteluja työtoimintapaikkoihin, joissa hän voi neuvotella työskentele- misestä palveluntuottajan kanssa. Kun sopiva paikka on löytynyt, voidaan edetä asian käsitte- lyyn. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta edellyttää, että aktivointisuunnitelma on uudistettava tar- vittaessa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 9). Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen seuraaminen ja arvioiminen tarkoittaa käytännössä aktivointisuunnitelman uu- distamista. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta kunta sekä työ- ja elinkeinotoimisto velvoite- taan huolehtimaan suunnitelman uudistamisesta tarvittaessa, kunnes henkilö täyttää työttö- myysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon. 15

Kuva 7. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen seuraaminen ja arvioiminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen seurannassa ja arvioinnissa voidaan käyttää apuna aktivointisuunnitelman seuranta ja arviointi - asiakirjaa. Sen tarkoituksena on arvioi- da tavoitteita yksitellen, tavoitekohtaisesti. Arvioinnin kohteena on erityisesti se, miksi tietyn tavoitteen kohdalla asiakkaan tilanne on muuttunut paremmaksi tai huonommaksi. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan, millä tavoin suunnitelma on toteutunut ja käydään läpi sitä, miten arvioinnin tulokset vaikuttavat työskentelyn ja suunnitelman jatkoon. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen seuranta ja arviointi voivat johtaa uuteen suunnitelmaan tai suunnitelman jatkamiseen esimerkiksi uuden kuntouttavan työtoimintajak- son muodossa. Tällöin edetään asian käsittelyyn. Jos kuitenkin jokin muu toimenpide nähdään tarpeelliseksi työllistymisen ja elämänhallinnan parantamisen kannalta, suunnitelma voi johtaa myös kuntouttavan työtoiminnan keskeyttämiseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen lopetetaan (kuva 8) kuukauden kuluttua siitä, kun asiakas työllistyy, pääsee koulutukseen, perustaa yrityksen tai hänen pitkäaikaistyöttöyy- tensä päättyy muusta syystä, esimerkiksi eläkkeelle pääsemisen vuoksi. Joissakin tapauksissa aktivoinnin suunnittelu keskeytyy ennen kuin aktivointisuunnitelmaa aletaan tehdä tai ennen 16

kuin se saadaan valmiiksi tai ennen kuin sitä aletaan toteuttaa. Tällöin aktivointisuunnittelun keskeytymisestä ilmoitetaan työvoimahallinnolle käyttämällä asiakirjaa Ilmoitus aktivointisuunnittelun keskeytymisestä. Päätöksen suunnitelman keskeytymisestä tekee TE- toimisto sosiaalihuollosta saamansa tiedon sekä asiakkaan kuulemisen perusteella. Kuva 8. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen lopettaminen. 3.3 Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittely Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittelyn vaiheita ovat 1) pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian vireilletuleminen, 2) pitkäai- kaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian selvittäminen, ja 3) pitkäaikaistyöt- tömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian ratkaiseminen. (kuva 9). Kuva 9. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittely. 17

Kun aktivointisuunnitelmaan on kirjattu, että asiakas tarvitsee kuntouttavaa työtoimintaa ja asiakas on löytänyt itselleen sopivan kuntouttavan työtoimintapaikan, hän voi esittää sosiaali- huollon työtoiminnan ohjaajalle pyynnön sijoituspäätöksestä tiettyyn kohteeseen. Näin kuntouttava työtoiminta tulee vireille (kuva 10). Lisäksi tarvitaan kyseiseltä kuntouttavan työtoi- minnan tuottajalta hyväksyntä, että henkilö voi aloittaa työskentelemisen omassa aktivointi- suunnitelmassaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vireilletulemisen kannalta kes- keisiä tietotarpeita ovat asiakkaan perustiedot, asiakkaan oma motivaatio osallistua työtoimin- taan ja sitä koskeva suullisesti tai puhelimitse esitetty tahdonilmaus sekä palveluntuottajan hyväksyntä asiakkaan työtoiminnan aloittamisesta. Kuva 10. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian vireilletuleminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian selvittämisvaiheessa sosiaali- huollon ammattihenkilö varmistaa työtoimintajakson keston, yhdessä asiakkaan ja kuntoutta- van työtoiminnan tuottajan kanssa (kuva 11). Sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee myös 18

varmistaa palveluntuottajasopimuksen voimassaolo ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Palve- luntuottajasopimus on virallinen sopimus palvelun järjestäjän (kunta) ja kuntouttavan työtoi- minnan palveluntuottajan välillä. Se ei ole asiakasasiakirja, joten siksi sitä ei ole mallinnettu eikä kuvattu prosessikaaviossa. Tämän jälkeen sosiaalihuollon ammattihenkilö valmistelee sijoituspäätöksen. Kuva 11. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian selvittäminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian ratkaiseminen tarkoittaa kuntouttavan työtoiminnan sijoituspäätöksen tekemistä (kuva 11). Asiakkaan tahdonilmauk- sesta vireille tulleen asian ratkaisemiseksi tarvitaan joltakin kuntouttavan työtoiminnan tuotta- jalta hyväksyntä, että henkilö voi aloittaa työskentelemisen omassa aktivointisuunnitelmassaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan tarkat tiedot työtoiminnasta, kes- to, työaika, joista on jo sovittu edellä kuvatussa valmisteluvaiheessa. Näiden tietojen pohjalta sosiaalihuollon ammattihenkilö voi tehdä sijoituspäätöksen ja arkistoida sen sekä lähettää sen tiedoksi asiakkaalle ja palveluntuottajalle. 19

Kuva 12. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian ratkaiseminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen kuuluvan asian käsittelystä voidaan edetä kuntouttavan työtoiminnan tuottamiseen, kun kuntouttavan työtoiminnan sijoituspäätös on tehty ja aktivointisuunnitelmaan on merkitty kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tiedot, kun- touttavan työtoiminnan sisältö, kuntouttavan työtoiminnan järjestäjä, työtoimintajakson alka- misajankohta, pituus ja kesto sekä asiakkaan jatkosuunnitelmat työtoimintajakson jälkeen. 20

3.4 Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen asiakkaalle Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen asiakkaalle voidaan jakaa neljään vaiheeseen, 1) kun- touttavan työtoiminnan toteutuksen suunnittelemiseen, 2) kuntouttavan työtoiminnan toteut- tamiseen ja 3) kuntouttavan työtoiminnan arvioimiseen sekä kuntouttavan työtoiminnan toteu- tuksen lopettamiseen. Kuva 13. Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen asiakkaalle. Kuntouttavan työtoiminnan toteutuksen suunnitteleminen (kuva 13) tarkoittaa sitä, että asiak- kaan kanssa tehdään sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta, joka on kirjattu aktivointi- suunnitelmaan. Sopimuksen tekemisessä sopijapuolina ovat kuntouttavan työtoimintapaikan vastaava ohjaaja sekä asiakas. Sopimuksen allekirjoittaa myös sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Sopimuksen merkitys on enemmänkin sitouttaa asiakas sopimukseen kuin sopia kuntouttavasta työtoiminnasta, sillä se on jo tehty sijoituspäätöksellä. Sopimuksen tekemisessä hyödynnetään aktivointisuunnitelman tietoja, jotka ovat palvelun järjestäjän käy- tössä sekä, jos asiakas on antanut siihen suostumuksensa, saatavissa palveluntuottajan tietojär- jestelmään arkiston kautta. 21

Kuva 14. Kuntouttavan työtoiminnan toteutuksen suunnitteleminen. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan sopimukseen liittyviä tietotarpeita ovat työtoimintapai- kan vastuuhenkilön yhteystiedot, työssäolojakson pituus, päivittäinen ja viikoittainen työaika, työtehtävät ja työtoiminnan sisältö, tavoitteet sekä ohje poissaolojen ilmoittamiseksi. Kuntout- tavan työtoiminnan suunnittelusta syntyy sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta, jota seuraa- vassa vaiheessa ryhdytään toteuttamaan. Kun sijoituspäätös on tehty, asiakas ei voi kieltäytyä tekemästä sopimusta tai keskeyttää työtoimintaa ilman, että hänen oikeutensa toimintarahaan ylläpitokorvaukseen katkeaa tai toimeentulotuen perusosaa alennetaan. Sopimus on kuitenkin tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa ja hänen sitoutumistaan sopimukseen on tuettava. 22

Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen (kuva 14) tarkoittaa asiakkaan osallistumista kun- touttavaan työtoimintaan sijoituspäätöksen ja sopimuksen mukaisesti sekä sen seurantaa. Kun- touttavan työtoiminnan ohjaaja sosiaalihuollossa seuraa yleensä työtoimintaa ja sen toteutu- mista muutenkin kuin laissa kuntouttavasta työtoiminnasta määrätään, esimerkiksi puheluin ja käynnein. Sosiaalihuollon työtoiminnan ohjaaja seuraa aktivointisuunnitelmassa asetettuja työ- ja toimintakyvyn edistämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toteutumista jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaskertomukseen kirjataan tavoitteiden lisäksi myös se, mitä asiakkaan kanssa on sovittu hänen omista toimistaan asioidensa hoitamiseksi muissa palveluissa, kuten Kelassa, sekä kaikki muut tiedot, joille ei ole paikkaa muissa asiakirjoissa. Yhteydenpito asiak- kaaseen ja työtoiminnan palveluntuottajaan on tiivistä. Myös läsnäolotiedot asiakkaista anne- taan selvitystietona palveluntuottajalta palvelun järjestäjälle. Kaikki sosiaalihuollon työtoiminnan ohjaajan puhelut ja käynnit ja niissä syntynyt asiakastieto tallennetaan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisen asiakaskertomukseen. Asiakaskertomukseen kirjaamisessa olennaisia tietoja ovat kuvaus asiakastapahtuman (puhelu, käynti) sisällöstä, esim. mitä asiakastapaamisella tapahtui ja mikä on asiakkaan nykytilanne, tapahtuman aihe, tehty asiakastyö ja tapahtumalaji. Kuva 15. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen. Lisäksi sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat seuraavat asiakkaiden poissaoloja kuntouttavasta työtoiminnasta. Työttömyysturvalain mukaan työllistymistä edistävästä palve- lusta saa olla poissa vain työkyvyttömyyden, alle 10- vuotiaan lapsen sairauden (enintään 4 työpäivää) tai työhaastattelun tai muun siihen rinnastettavan työllistymiseen liittyvän syyn 23

vuoksi. Tästä syystä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat sosiaalihuollossa joutuvat raportoi- maan poissaoloista työvoimaviranomaisille. Myös pelkästään toimeentulotukea saavan aihee- ton poissaolo kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan tulkita työvoimapoliittisesta toimenpi- teestä kieltäytymiseksi tai sen keskeyttämiseksi (asiakkaan itse aiheuttamasta syystä). Tällai- nen keskeyttäminen ja kieltäytyminen voi olla toimeentulotuen perusosan alentamisen perus- teena. Poissaoloja raportoidaan nykytilanteessa paperilomakkeilla, sillä tietoturvallista viesti- järjestelmää ei tähän tarkoitukseen ole käytössä isoimmissakaan kunnissa. Poissaoloihin liitty- viä ilmoituksia ei kuitenkaan katsota asiakastiedoksi vaan palvelunjärjestäjän ja palveluntuot- tajan väliseksi tiedon vaihtamiseksi, minkä vuoksi sitä ei ole lainkaan mallinnettu. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa poissaolonsa syy sosiaalihuollon työtoiminnan ohjaajalle ja ilmoituk- set kirjataan asiakaskertomukseen. Palvelun arvioimiseen kuuluvat väli- ja loppuarvioinnit (kuva 15), joiden avulla tarkastellaan aktivointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tarvittaessa muutetaan tai kehitetään niitä edelleen. Asiakas saa kirjallisen palautteen työ- ja toimintakunnostaan sekä jatkosuunnitelman oman työllistymistilanteensa parantamiseksi. Tätä asiakirjaa kutsutaan nimellä arvio kuntouttavasta työtoiminnasta. 24

Kuva 16. Kuntouttavan työtoiminnan arvioiminen. Väliarvioinn(e)issa kiinnitetään huomiota asiakkaan poissaoloihin, työaikojen noudattamiseen, asiakkaan ja palveluntuottajan tyytyväisyyteen sekä mahdollisiin ongelmiin. Asiakkaan, työnan- tajan edustajan sekä sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan (joskus myös työvoi- maneuvojan) yhteisissä arviointipalavereissa työstetään vähitellen asiakkaan jatkopolkua työ- elämään, koulutukseen tai muuhun mielekkääseen vaihtoehtoon. 25

Loppuarvioinnissa kiinnitetään huomiota poissaolojen ja työaikojen noudattamisen lisäksi erityisesti työtehtävistä suoriutumiseen ja hänen soveltumiseen ko. työhön, asiakkaan omaan aktiivisuuteen, työn laatuun ja työtaitojen kehittymiseen sekä siihen, kuinka asiakas on sitou- tunut työtoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin ja miten hyvin hän on ne saavuttanut. Toisaalta arvioinnin kohteena on myös se, mitä taitoja asiakkaan tulisi vielä kehittää ja mihin hän jatkos- sa siirtyy kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen. Joillakin asiakkailla työtoiminta jatkuu uudella jaksolla, jotkut siirtyvät eläkkeelle ja jotkut heistä menevät töihin. Yhdessä laaditun jatkosuunnitelman tavoitteena on antaa asiakkaalle uusia mahdollisuuksia kouluttautumiseen, työllistymiseen ja elämänhallinnan yleiseen parantamiseen, ja ehkäistä aiemmin pitkittyneen työttömyyden uusiutumista. Usein jatkosuunnitelmat ovat osa työvoima- hallinnon tarjoamia palveluja kuten; työelämävalmennusta, työkokeilua, työvoimakoulutusta, palkkatukityötä tai ansiotyötä avoimilta työmarkkinoilta. Arvioon kirjataan myös tarvittaessa kuntouttavan työtoiminnan päättymisen syy, sillä monilla asiakkailla kuntouttava työtoiminta päättyy keskeyttämiseen eikä esimerkiksi työtoimintajak- son ennalta sovitun mukaiseen päättymiseen. Arvioinnin jälkeen kuntouttava työtoiminta voi jatkua tai asiakkaalle voidaan tehdä uusi sopimus tai työtoiminta voi päättyä esimerkiksi työl- listymiseen, eläkkeen hakemiseen, muunlaiseen kuntoutukseen. Kuntouttavan työtoiminnan toteutus lopetetaan aktivointisuunnitelmassa ja sopimuksessa kuntouttavasta työtoiminnasta määritellyn työtoimintajakson päättyessä. Toisinaan kuntoutta- va työtoiminta päättyy kun asiakas ei saavu työtoimintapaikalle tai hän kieltäytyy osallistumas- ta kuntouttavaan työtoimintaan. Tällöin sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ilmoittaa keskeytymisestä työvoimahallinnolle käyttäen asiakirjaa Ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan keskeytymisestä. 26

Lähteet JHS- suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA julkisen hal- linnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs- suositukset.fi/suomi/jhs152 Jäppinen Anu 2011. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen liittyvät asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä. Tietokuvaukset ja suositukset. Versio 1.0. Saatavilla: www.tikesos.fi/aineistot/maaritykset/sisaltomaaritykset Jäppinen Anu ja Häkälä Niina 2011. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen sisällölliset asiakirja- rakenteet 2011. Versio 1.0, ei julkisesti saatavilla. Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tie- tokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83- bc02-49ec- 80f3-814a5d0ae610/Perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmis- sä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27- eb61-485f- b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Su- honen Mari, Suhonen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb- cf11-4f3e- b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio 0.95. 30.4.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b1262a0b- de8b- 4fc6- aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Tossavainen, Päivi ja Kärki, Jarmo 2008. Aikuissosiaalityön asiakastiedot sosiaalihuollon asia- kastietojärjestelmässä, Sosiaalialan tietoteknologiahanke. Versio 1.0. 28.10.2008. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/35a8fa99- dcc6-406b- 9400-6d62ccf6a5f6/Aikuissosiaalityo+1.0.pdf Työttömyysturvalaki 1295/2002. 27