TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 Tiivistelmä Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry on vuonna 2000 perustettu Leader -ryhmä, jonka tehtävänä on kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan. Tehtävänä on myös vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylien ja alueen asukkaiden omatoimisuutta. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari sekä Äänekosken kaupungin maaseutualueet. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhdistyksen laatimat maaseudun kehittämisohjelmat EU:n ohjelmakausille rahoittavat paikallisista tarpeista lähteviä hankkeita. Toimintamme painopisteitä ovat elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen; monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen. Viisari ry:n toiminta vuonna 2014 Hallitus Viisarin toimintaa johtaa hallitus, jonka jäsenet valitaan tasapuolisesti toiminta-alueen kunnista. Hallituksessa toteutuu kolmikanta: jäsenet edustavat alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä julkista tahoa. Viisarin hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja voidaan valita enintään kolmelle peräkkäiselle toimikaudelle. Hallitus v. 2014: Varsinainen jäsen Tausta / kotikunta Varajäsen Tausta / kotikunta julkinen taho Aila Liimatainen, pj Viitasaari Erja Moisio Kivijärven kunnanvaltuusto, Antti Urpilainen Kivijärven kunnanval- Kivijärvi tuusto, Kivijärvi Tuire Kettunen Saarijärven kaupunginvaltuusto, Pulmu Kuorelah- Saarijärven kaupunginvaltuusto, Saariti-Juntunen järv Saarijärvjärvi Kirsti Äijänen Karstulan kunnanvaltuusto, Riitta Kolari Karstulan kunnanval- Karstula tuusto, Karstula asukkaat Anni Hakkarainen Kinnula Riitta Voutila Kinnula Taina Kangasluoma Pihtipudas Petri Saukkonen Pihtipudas yritykset / yhdistykset Jussi Puranen Viitasaari Markku Varonen Viitasaari Mervi Oksanen Konginkankaan kyläyhdistys ry, Äänekos- Esa Sällinen ki ki Hannu Kauppinen Jaakko Uusisalo Kannonkosken yrittäjät ry, Kannonkoski Kyyjärven yrittäjät, Kyyjärvi Konginkankaan kyläyhdistys ry, Äänekos- Päivi Korkea-aho Kannonkosken yrittäjät ry, Kannonkoski Tanja Kyrönlahti NopolaNews hallitus, SPR ja MLL Kyyjärvi Hallituksen kolmikanta toteutuu seuraavasti: alueen julkista tahoa edustavat puheenjohtaja ja 3 jäsentä, alueen asukkaita 3 jäsentä ja yhteisöjä 3 jäsentä. Hallituksessa on 19 jäsentä, joista 12 naista ja 7 miestä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen kokoukset pidettiin vuorotellen eri kuntien alueella, kokouksista kaksi oli puhelinkokouksia ja yksi videokokous. Hallituksen kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja kokousmateriaalit julkaistiin Viisarin extranetissa Keskisuomenmaaseutu portaalissa. Hallitus on valinnut keskuudestaan sisäisen tositetarkastajan sekä hänelle varahenkilön tarkastamaan kirjanpidon tositteiden asianmukaisen sisällön ennen toimintarahan maksatushakemuksia. Johtoryhmä, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimihenkilöt käsittelee, valmistelee ja esittää hallitukselle yhdistyksen toimintaa edistäviä aloitteita sekä henkilöstöasioita. Kertomusvuonna johtoryhmällä ei ollut kokouksia.

3 Yhdistyksen kokoukset, säännöt ja jäsenistö Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 9.4.14 Karstulassa, ylimääräinen kokous 22.5.14 Viitasaarella ja syyskokous 27.11.14 Kivijärvellä. Yhdistyksen sääntöihin ei ole tehty muutoksia kertomusvuoden aikana. Yhdistyksessä oli yhteensä 386 jäsentä, josta 317 henkilöjäsentä, joista naisia 147, miehiä 170, joista alle 25 -vuotiaita 3 sekä 69 yhteisö- ja yritysjäsentä ja 9 oli kuntia. LEADER-toimistot Viisari toimi kahden toimiston mallilla Saarijärvellä ja Viitasaarella toukokuun 2014 loppuun asti. Tämän jälkeen Viitasaaren toimisto suljettiin siellä toimineen Viisarin talouspäällikön jäätyä eläkkeelle. Molemmissa toimistoissa on annettu hankeneuvontaa ja ohjausta hanketuki- ja ennen kaikkea maksatushakemuksiin liittyvissä kysymyksissä. Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen on vastannut Viisarin kehittämissuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta sekä hankerahoituksen toteutumisesta. Hän on toiminut hallituksen sihteerinä ja vastannut yrityshankkeiden valmistelusta hallituskäsittelyyn sekä vastannut yhteydenpidosta yhteistyötahoihin ja rahoittajiin. Talouspäällikkö Marjatta Ruuska vastasi maksatushakemuksien käsittelystä ja lausunnoista. Hän vastasi yhdistyksen maksu- ja rahaliikenteestä sekä toimi talousvastaavana ja yhteyshenkilönä tilitoimistoon. Sekä Peiponen että Ruuska ovat työskennelleet Viisarin palveluksessa vuodesta 2001 lähtien. Ruuska jäi vuosilomien jälkeen 1.8.2014 eläkkeelle. Talous- / hankesihteerinä on toiminut Mari Puro. Puron tehtävänä on ollut kehittämishankehakemusten käsittely ja valmistelu sekä hakijoiden neuvonta, osallistuminen tiedotus- ja sidosryhmätoimintaan ja talouspäällikön sijaisuus. Hänelle siirtyi 1.6.14 suuri osa talouspäällikön tehtävistä. Hän on vastannut Viisarin intra- ja kotisivujen päivityksestä ja toiminut atk-tukihenkilönä. Yhteishanketta ja arviointia Yhteinen tulevaisuus maaseudulla (YTM) Common Future in Countryside yhteishanketta toteuttivat Leader-ryhmät JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Viisari Keski-Suomesta sekä PoKo Pirkanmaalta Hankkeen rahoitus tuli 100 %:sti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen päätoteuttaja oli Viisari ry. Hankkeessa mm. arvioitiin ja analysoitiin EU:n menneen ohjelmakauden kehittämistuloksia, tehtiin johtopäätöksiä ja ennakoitiin tulevia kehittämistarpeita. Hankkeeseen osallistuvien Leader-ryhmien hallitukset kokoontuivat yhteisiin työpajoihin pohtimaan hallituksen vastuita ja velvollisuuksia sekä Leader-toiminnan sisintä tarkoitusta yleensä. Hankkeen Leader-ryhmien työntekijät kokoontuivat useita kertoja työpalavereihin, joissa mm. vertaisarvioinnin avulla tehtiin toiminnan kehittämistyötä. Hanketoiminta Kehittämishankkeiden haku päättyi 30.10.2013. Yrityshankkeiden jatkoaikahaku päättyi 31.3.2014. Viisarille osoitettiin 11 yritystukihakemusta, joista kuusi rahoitettiin, kahta hakemusta ei puollettu, kolme hakemusta hakija perui. Kaikkien yritys- ja kehittämishankkeiden tilanne 31.12.2014 koko ohjelmakaudella: Yritystuet Hanketuet Saapuneet hakemukset 130 134 käynnissä 17 15 loppunut 56 87 hakija perunut 28 41 ei puollettu 16 9 siirretty / ohjattu ELYn 7 5 keskeytynyt 7 2 hylätty maksatuksessa 2 Saapuneet yritystuet jakautuivat: 99 yritysinvestointia, 22 yrityksen kehittämistä ja 14 yrityksen käynnistämistä, viidessä hankkeessa oli sekä investointia että kehittämistä. Hanketuet jakautuivat: yleishyödylliset investoinnit 35, yleishyödylliset kehittämishankkeet 27, elinkeinojen kehittämishankkeet 16 ja koordinointihankkeet 2, joihin sisältyi 22 alatoimenpidettä. Hankkeilla on aikaa huhtikuun 2015 loppuun saakka hakea loppumaksatusta.

4 Toimenpiteittäin hankkeet asemoituvat seuraavasti: Toimenpide Vastaanotetut Rahoitukseen puolletut hakemukset / kpl hakemukset/ kpl 411 3 3 412 2 2 413 264 171 421 15 15 Taulukossa esitetään Viisarille osoitetut ja hallitukselta rahoituspuollon saaneet hankkeet. Kaikki vastaanotetut hakemukset eivät ole päätyneet hallituksen käsittelyyn koska hakemusten valmistelun yhteydessä jotkut hakijat ovat peruneet hakemuksensa tai hakemuksia on ehdotettu ja ohjattu rahoitettaviksi ELY -keskuksesta. Toimenpiteen 421 hankkeista osa on yhteishankkeita, joissa Viisari oli mukana osarahoittajana ja kumppanina. Viisarin rahoituskehys ohjelmakaudelle 2007-2013 oli julkisen rahan osalta (EU-, valtio- ja kuntaraha) 5 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuudeksi kertyi noin 2 miljoonaa euroa. Viisarin hankesalkun arvo 31.12.2014 on 6 288 476 euroa, yksityisen rahoituksen toteuma on 32,42 %. Kokonaisrahoituksessa yksityinen rahoitus jäänee alle tavoitteeksi asetetun 35 prosentin. Syynä tähän on se, että Viisari on ohjannut useana vuonna paikallisia yrityshankkeita ELY-keskuksen rahoitukseen ja on itse rahoittanut korkean tuen kehittämishankkeita. Viisari on myös onnistunut ennakoitua paremmin kansainvälisten hankkeiden aktivoinnissa, ne ovat perinteisesti suuria hankkeita suurella tukiprosentilla. Ohjelman yksityinen rahoitus kerääntyy luontevasti yrityshankkeilla. Hankerekisteriä Viisarin rahoittamista hankkeista ylläpidetään kotisivujen yhteydessä www.keskisuomenmaaseutu.fi portaalissa. TOIMINTALINJA 1 Toimintalinjan hankkeiden tarkoitus oli parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä. Viisarilla oli pienehkö varaus toimintalinjan hankkeille. Varausta tarkennettiin ohjelman muutoksen yhteydessä syksyllä 2009 ja rahaa siirrettiin toimintalinjalle 3, koska hankkeita esitettiin eniten täältä rahoitettavaksi. Toimintalinja 1 sopi paremmin sellaisille hankkeille, joita rahoitettiin ELY-keskuksessa. Toimintalinjalle oli varattu 150 000 euroa, josta sidottiin 58 308 euroa. Sitomaton kehys siirrettiin toimintalinjalle 3. TOIMINTALINJA 2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantamista toteutettavia hankkeita voitiin rahoittaa toimintalinja 2:n rahoituksella. Leader-ryhmät voivat osallistua toimintalinjalla toteutettavien ei-tuotannollisten investointien rahoituksen myöntämiseen vaikka niillä ei ollut rahoituskehystä tälle toimintalinjalle. Tällöin toimenpiteiden toteuttajina olivat rekisteröidyt yhdistykset. Viisari puolsi yhtä perinnebiotoopin hoitosopimusta ja yhtä kosteikon perustamista. TOIMINTALINJA 3 Toimintalinjalta rahoitettiin maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista edistäviä hankkeita. Suurin osa Viisarille osoitetuista hankkeista kuuluikin tämän toimintalinjan rahoitukseen. Toimintalinjalle varatun tuen määrä oli 3 425 000 euroa, tästä sidottiin 3 337 052 euroa. Yritystukien osuus sidonnasta oli 670 663 euroa ja hanketukien 3 221 358 euroa. Yrityshankkeet 413 Yrityshankkeita haettiin vuonna 2014 jatkoajalla, jolloin Viisarille osoitettiin 11 hakemusta. Viisarin hallitus puolsi niistä kuusi rahoitettavaksi. Aikaisempina vuosina käynnistyneistä yrityshankkeista 56 oli loppunut, 17 vielä käynnissä.

5 Rahoitusta myönnettiin mm. elintarvikeagentuurin yritystoiminnan kehittämiseen, liikunnallisia ohjelmapalveluja tarjoavan yrityksen konehankintaan, palveluasumisyrityksen kalustohankintaan, maastotallennusmittauslaitteen hankintaan sekä ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen. Viisari ei ole huomioinut erikseen uusia haasteita valittaessa hakemuksia rahoitukseen. Ohjelmakauden alettua ELY-keskuksen kanssa sovittiin alueellisen ja paikallisten ohjelmien yhteensovittamisesta niin, että Leader-ryhmät rahoittivat pääsääntöisesti pieniä paikallisia ja aloittavia yrityksiä. Sovittiin myös, että Leader-ryhmien rahoittamien yrityshankkeiden kustannusarvio voi olla enintään 80 000 euroa. Sopimukset ja euromäärät olivat viitteellisiä ja yritystukihakemuksen yhteydessä soviteltiin ja haettiin yrittäjille joustavin tukiratkaisu. Yritysrahoituksen osalta hallitus linjasi autokorjaamot ja huoltamot Leader-rahoituksen ulkopuolelle ellei hakija tarjonnut merkittäviä palveluja paikallisille yrityksille huomioiden harvaan asutun maaseudun palvelut. Myös kauneudenhoito- ja kampaamoalan yritykset olivat Leader-rahoituksen ulkopuolella. Käynnistystukea myönnettiin enintään 12 kuukauden ajalle. Energiapuun korjuuseen tarkoitettujen laitteiden investointituki oli enintään 25 %. Hankkeet 413 Linjalle 413 ei myönnetty kertomusvuonna hanketukia. TOIMINTALINJA 4 Alueiden tai valtioiden välinen yhteistyö 421 Linjalle 421 ei myönnetty kertomusvuonna tukea. Viisari osallistui vuonna 2014 kansainväliseen toimintaan Innovative Village ja Puusta pitkään hankkeiden mukana. Innovative Village hanke järjesti opintomatkat Pohjois-Irlantiin ja Viroon. Matkat olivat osa hankkeen toteutusta suomalaisten ja ulkomaalaisten kumppanikyläläisten parhaiden käytäntöjen ja ideoiden vaihtamista. Hankkeen hallinto osallistui matkoille, joiden aikana pidettiin kv-ohjausryhmän kokoukset. Virossa arvioitiin myös hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta peilaten niitä esiselvityshankkeen GOPP-työpajaan. Hanke järjesti toukokuussa Viisarin alueella loppuseminaarin kaikille kumppaneille. Viisari oli hankkeen päärahoittaja. Puusta pitkään hankkeen toiminta keskittyi kertomusvuonna Ilomantsiin, missä järjestettiin elokuussa kansainvälinen karhunveistotapahtuma. Tapahtumassa oli veistäjiä useasta eri maasta, myös Viisarin alueelta. Hankkeen ja veistostapahtuman arviointipaja pidettiin marraskuussa. Tällöin selvisi, että kesäistä veistostapahtumaa tullaan jatkamaan Ilomantsissa. Hankkeen päärahoittaja oli Vaara-Karjalan Leader. Toimintalinjan käytettävissä oleva kehys oli 874 732 euroa, josta omaa kehystä oli 669 679 euroa ja siirrettyä 205 052 euroa. Kehys sidottiin ohjelmakaudella kokonaan. Toimintaraha 431 Toimintarahalla on pyöritetty paikallisen ohjelman arkea 2,6 henkilön voimin 30.5.2014 saakka. Työntekijöiden vastuut on jaettu niin, että hanketoiminnan tukeminen, neuvonta ja tiedottaminen; talous ja sidosryhmäyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen toteutuisivat mahdollisimman joustavasti ja luotettavasti yhteistyössä hallituksen kanssa. Talouspäällikön työt, 0,6 htv periytyivät 1.6.2014 alkaen talousja hankesihteerille ja toiminnanjohtajalle. Vuonna 2014 yrityshankkeille oli jatkoaikahaku 30.3.2014 saakka. Kehittämishankkeiden haku umpeutui ohjelmakauden loputtua vuoden 2013 lokakuussa. Viisarin toimintarahaan kohdistuvia toimenpiteitä ovat olleet tiedotus Leader -rahoituksesta, hankehakijoiden ohjaus ja neuvonta sekä hakemusten valmistelu tarkoituksenmukaisuusharkintaan hallituksen käsittelyssä. Lisäksi työntekijät ovat hankkeiden rinnalla kulkijoita sekä neuvojia maksatus- ja raportointikysymyksissä. Viisarin kokoaikaiset työntekijät tekivät alkuvuonna 50 %:n työaikaa ja kesän jälkeen 70 %:n työaikaa. Toimintarahan kehys oli 955 000 euroa.

6 Tiedotustoiminta ja aktivointi Alueen asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille on esitelty kehittämisohjelman tuloksia lehtijutuissa ja kotisivujen kautta. Viisarin toimintaa ja tuloksia on ollut esillä Viisarin uutiskirjeessä, joka ilmestyi kertomusvuonna 3 kertaa ja se lähetettiin 373 osoitteeseen. Viisarista kerrottiin myös Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteisessä Keski-Suomen maaseutu -uutiskirjeessä ja Keski-Suomen maaseutu -lehdessä. Lisäksi Innovative Village -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan kansainvälisen toiminnan tuloksista Saarijärven Pylkönmäellä, Äänekosken Konginkankaalla ja Sumiaisissa. Jäsenistölle lähetettiin yksi perinteinen jäsenkirje. Viisarin toimintaa esiteltiin kyläilloissa Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Viisarin edustaja osallistui Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n tiedotuskiertueelle alueen kunnissa. Niihin osallistui kunnanjohtajien lisäksi vapaa-aika, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan edustajia. Talous- ja hankesihteeri kertoi Leader-tuista yrittäjyyskurssilla Saarijärvellä ja valaisi Hyrrä järjestelmää Keski-Suomen ELY:n järjestämässä maaseutuohjelman infotilaisuudessa. Koulutus Yleisluontoista hankekoulutusta ei järjestetty vuonna 2014. Koulutus ja neuvonta toteutettiin lähipalveluna kunkin hankehakijan tai -toimijan kohdalla. Hallitusjäsenten ja työntekijöiden koulutukset keskittyivät ennakointiin, hankevalinnan ja valintamenettelyjen arviointiin ja kehittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Työntekijät ovat osallistuneet Maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin sekä kehittäneet ammattitaitoaan osallistumalla muiden rahastojen ja rahoituslähteiden info- ja koulutustilaisuuksiin. Toiminnanjohtaja osallistui ELY-keskuksen järjestämään Yritysneuvonnan valmennus koulutusjaksoon. Arviointia ja yhteistyötä Viisarin laatukäsikirjan ensimmäinen versio valmistui vuoden 2014 aikana. Siihen jäi päivitettävää ja tarkennettavaa seuraavalle vuodelle. Laatukäsikirjan viimeistelyn yhteydessä oman toiminnan arviointia vietiin hallitukseen. Laatukäsikirjan viimeistelytyöpajat toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Toiminnan itsearviointia on tapahtunut vuoden aikana hallituksen kokouksissa. Mavin tarkastaja teki tarkastuksen Viisarin toimintahaan 1.1.2011-30.4.2014. Tarkastuksessa ei löytynyt huomautettavaa. Onnistumisia ja parannettavaa Oma toiminta Viisarin rahoitussuosituksissa huomioidaan Saarijärven-Viitasaaren seudun kehittämisstrategia ja sen prosessit SeutuProve mallissa. Monet Viisarin rahoittamat hankkeet noudattavat SeutuProven mallia ja ovat näin yhteensopivia myös seudun strategian tavoitteiden kanssa. Kertomusvuonna henkilöresursseja järjesteltiin mm. taloudenhoidon osalta. Uutta osaamista ja uudenlaisien toimintatapojen hyödyntämistä uudella ohjelmakaudella on suunniteltu yhdessä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Leader-toiminnan jatkuvuus ohjemakausien ylimenokaudella osoittautui hankalaksi toimintarahan yllättävän pienenemisen takia. Henkilökunta oli osan vuodesta 2014 lomautettuna. Ylimenovuodesta selvittiin kun alueen kunnat lupasivat sitomatonta kuntarahaa käytettäväksi toiminnan tukemiseen. Leader toiminnasta on muodostunut vakiintunutta kehittämistoimintaa alueella. Menneellä ohjelmakaudella rahoituksen kysyntä sekä kehittämishankkeille että yritysten investoinneille ja kehittämiselle oli yleisestä talouden epävarmuudesta huolimatta vilkasta. Vaikka kehittämishankkeiden valmistelun osoittautui työlääksi paikallisille pienille yhdistyksille, monet kuitenkin onnistuivat ja toteuttivat omia suunnitelmiaan. Hankkeiden valmistelu- ja käsittelyaikoihin jouduttiin varaamaan aiottua pidempiä aikoja. Hakemusten ja hankkeiden laatua pyrittiin kohentamaan entistä tarkemmalla valmistelulla siitäkin huolimatta, että käsittelyajat pitenivät.

7 Viisarille osoitetut yritystukihakemukset tulivat pääsääntöisesti alueen kehittämisyhtiöiden kautta. Huomattavaa on, että kehittämisyhtiöt ovat olleet myös itse aktiivisia kehittämishankkeiden hakijoita. Raportointivuoden aikana yrityshankkeiden jatkoaikahakuun saatiin hyviä hankkeita rahoitettavaksi. Muutama yrityshanke jouduttiin ohjaamaan ELY-keskukseen, mistä ne saivat rahoituksen. Positiivisena piristyksenä yrityshankkeiden joukossa olivat ensimmäisen työntekijän palkkaukseen haetut ja myönnetyt tuet. Yhteistyö alueen kehittämisyhtiöiden kanssa on ollut avointa ja luottamukseen perustuvaa. Alueen neljä kehittämisyhtiötä ja elinkeinoasiamies ovat merkittävä linkki Viisarin ja alueen yrityskentän välillä. Viisari on osallistunut kehittämisyhtiöiden klinikka- tai vastaaviin tilaisuuksiin ja kehittämisyhtiöt puolestaan Viisarin järjestämiin tilaisuuksiin. Viisarin henkilöstö ja hallituksen jäsenet ovat kulkeneet toteutettavien hankkeiden rinnalla seuraten hankkeiden edistymistä osallistumalla seurantaryhmä- tai ohjausryhmätyöskentelyyn ja seuraamalla mm. maksatushakemusten eräpäiviä. Eräpäiväseuranta onkin ollut tarpeellista monien hankkeiden kohdalla, sillä valppaudella on myönnettyjä tukia onnistuttu pelastamaan. Maakunnallinen taso Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on toiminut melko mutkattomasti. Kertomusvuonna yritystukihakemusten valmistelussa yhteistyö ELY:n kanssa oli tiivistä, pitihän lyhyessä ajassa niukkenevat varat saada mahdollisimman tehokkaasti yritysten hyödyksi. ELY-keskuksen ja Leadereiden yhteistyösopimuksen valmistelu aloitettiin ELY-keskuksessa laaditun esityksen pohjalle. Viisari ei hyväksynyt sopimusta allekirjoitettavaksi ennen Valtioneuvoston asetusta yritystuille. Sopimuksen valmistuminen siirtyi uuden vuoden puolelle. Valtakunnan taso Kertomusvuosi oli merkittävä Leader-toiminnan tulevaisuuden ja jatkuvuuden kannalta. Leaderasiamies lunasti upeasti paikkansa Leader-ryhmien äänenä hallinnon ja eri yhteistyökumppanien välillä sekä erilaisissa työ- ja valmisteluryhmissä. Leader-ryhmien yhteistyö on lisääntynyt viestinnässä ja brändityössä. Ryhmien yhteinen graafinen ilme otettiin käyttöön ja www.leadersuomi.fi sivustolle kerättiin oleellinen Leader-tieto ryhmistä ja niiden toiminnasta. Yhteistoiminta ministeriön ja Maaseutuverkoston kanssa on ollut toimivaa. Kertomusvuonna järjestetyt koulutukset ja ajankohtaispäivät toteutettiin raikkaasti uudenlaisilla konsepteilla. Maaseutuvirasto osoitti toivottua lähentymistä kenttää päin järjestämissään koulutustilaisuuksissa. Videokoulutukset ovat tervetullut vaihtoehto matkustamiselle. Verkostoyksikön kotisivuilla oleva koulutuskalenteri ja koulutusmateriaalit palvelevat erinomaisesti Leader-ryhmiä ja niiden hallituksia. Viisarin merkitys alueellisena kehittäjänä Saarijärven Viitasaaren seudun johtoryhmä, S-V jory Viisarin toiminnanjohtaja on ollut S-V joryn asiantuntijajäsenenä vuodesta 2006 alkaen. Johtoryhmän tehtävänä on arvioida ja antaa lausuntoja seutukuntaa koskevista kehittämishankehakemuksista rahoituspäätöksiä tekeville viranomaisille sekä edistää seutustrategian mukaisia kehittämisprosesseja. Johtoryhmään kuuluu alueen kaikki kuntajohtajat, luottamusmiesjohtoa ja edustajat kehittämisyhtiöistä, asiantuntijoina ovat tuottaja- ja yrittäjäyhdistysten edustajat sekä alueen ohjelmapäällikkö ja Viisarin edustajana toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja. Kertomusvuonna S-V Joryn kuntaedustajilta tuli ehdotus Viisarin ja johtoryhmän yhteistyön tiivistämisestä alueen hanketoiminnan vauhdittamiseksi. Loppuvuonna 2014 käynnistettiin prosessi yhteisen hankekoordinaattori-resurssin saamiseksi. Hankerahoituksen ja ohjelmatyön lisäksi yhteistyötä Toimiminen monissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä avartaa ja rikastuttaa paikallisen toiminnan verkostoa. Viisarin verkostot ovat kasvaneet ja rikastuneet toiminnanjohtajan osallistumisesta mm. YTR:n Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toimintaan. Talous-/hankesihteeri on osallistunut Kehittämishankerahoitus ja yhteistyö alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä keskittyi EU-ohjelmakauden 2014-2020 maaseudun kehittämisohjelman kehittämishanke-

tukien valmisteluun. Ryhmän työskentely tapahtui enimmäkseen videoneuvottelujen välityksellä. Kertomusvuonna keskityttiin lähinnä hankevna:n työstämiseen. Talous-/hankesihteeri osallistui sähköisiä palveluita kehittävän Hyrrä-ryhmän sähköinen asiointi - alatyöryhmän työskentelyyn. Kertomusvuonna pidettiin yksi kokous, ryhmälle kuitenkin tiedotettiin Hyrrän valmistelun etenemisestä sähköpostitse. Keski-Suomen Leader-ryhmät toteuttivat yhteistä Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanketta, joka rahoitettiin ELY-keskuksesta. Hanketta hallinnoi Viisari ry. Vuonna 2014 hanke tuotti tiedotuslehden, johon koottiin jo tuloksia Keski-Suomessa päättyneellä ohjelmakaudella. Viisari osallistui Sisä-Suomen kalatalousstrategian valmisteluun ja sitoutui osallistumaan strategian toteuttamiseen kun sen aika koittaa. YHYRES Leader-ryhmä Kyrönmaalta tutustui Viisarin toimintaan pikkujoulujen aikaan. Heille esiteltiin Konginkankaan ja Pylkönmäen kylien toimintaa lähinnä Innovative Village hankkeessa. Tulevaisuuden suunnitelmat Tulevan vuoden tärkeä asia on saada kaikki vielä auki olevat maksatukset hakuun ja laatia lopullinen tilinpäätös päättyneen ohjelamakauden toiminnasta ja tuloksista. Toinen tärkeä asia on uuden ohjelmakauden käynnistyminen liukkaasti kun se on teknisesti mahdollista. Sen jälkeen kun MMM ilmoitti joulukuussa 2014 Leader-ryhmien alustavasta valinnasta ohjelmakaudelle 2014-2020, Viisari päätti välittömästi laajasta ohjelmatiedostuskiertueesta alueen kaikissa kunnissa tammi-helmikuussa 2015. Samalla suunniteltiin mm. teemoitettujen hanketyöpajojen järjestämisestä. Järjestämme myös opastustilaisuuksia Hyrrä järjestelmästä, tavoitteenamme on mahdollisimman kattava Hyrrä-järjestelmän käyttö hanketoiminnassa. Kustannusten ja ajan säästämiseksi pyrimme hyödyntämään aiempaa enemmän sähköisiä viestimiä mm. hallituksen kokouksissa ja neuvotteluissa kehittämisyhtiöiden ja ELYn kanssa. Olemme suunnitelleet videoneuvottelulaitteistoa yhteisenä kahden yhteistyötahon kanssa. S-V joryn kanssa suunniteltu yhteinen hankekoordinaattori-prosessi viedään loppuun helmimaaliskuussa. 8 Viisarin Leader -toimistojen yhteystiedot Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja Sivulantie 11, 43100 SAARIJÄRVI arja-leena.peiponen(at)saarijarvi.fi puh. 0405026173 Mari Puro, talous-/hankesihteeri Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi mari.puro(at)saarijarvi.fi puh. 0407122025 Viisarin kotisivut: www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari Saarijärvellä 28.2.2015 A-L Peiponen