TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 2 Taustaa Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry on Leader -ryhmä, jonka tehtävänä on kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan. Tehtävänä on myös vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylien ja alueen asukkaiden omatoimisuutta. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari sekä Äänekosken kaupungin maaseutualueet. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhdistyksen laatimat maaseudun kehittämisohjelmat EU:n ohjelmakausille rahoittavat paikallisista tarpeista lähteviä hankkeita. Vuosille laaditun ohjelman painopisteet ovat monipuolinen pienyrittäjyys sekä laadukas elämä ja viihtyisyys kotiseudulla. Viisari ry:n toiminta vuonna 2013 Hallitus Viisarin toimintaa johtaa hallitus, jonka jäsenet valitaan tasapuolisesti toiminta-alueen kunnista. Hallituksessa toteutuu kolmikanta: jäsenet edustavat alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä julkista tahoa. Viisarin hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja voidaan valita enintään kolmelle peräkkäiselle toimikaudelle. Hallitus v. 2013: Alueen julkista tahoa edustavat Alueen asukkaita edustavat Yrityksiä/yhdistyksiä edustavat Varsinainen jäsen Tausta / kotikunta Varajäsen Tausta / kotikunta Aila Liimatainen, pj Viitasaari Erja Moisio Kivijärven kunnanvaltuusto, Antti Urpilai- Kivijärven kunnanval- Kivijärvi nen tuusto, Kivijärvi Tuire Kettunen Saarijärven kaupunginvaltuusto, Pulmu Kuore- Saarijärven kaupunginvi Saarijärlahti-Juntunevaltuusto, Saarijärvi Kirsti Äijänen Karstulan kunnanvaltuusto, Riitta Kolari Karstulan kunnanval- Karstula tuusto, Karstula Anni Hakkarainen Kinnula Hanna Eskola Kinnula Markku Piippo Pihtipudas Jouni Riitamo Pihtipudas Jussi Puranen Viitasaari Heikki Vihava Viitasaari Mervi Oksanen Konginkankaan kyläyhdistys Esa Sällinen Konginkankaan kyläyh- ry, Äänekoski distys ry, Äänekoski Veijo Kokkinen Kannonkosken yrittäjät Hannu Kaup- Kannonkosken yrittäjät ry, Kannonkoski pinen ry, Kannonkoski Satu Kainu MTK Kyyjärvi, Kyyjärvi Tanja Kyrönlahti NopolaNews hallitus, SPR ja MLL Kyyjärvi Hallituksen kolmikanta toteutuu seuraavasti: puheenjohtaja ja 3 jäsentä edustaa alueen julkista tahoa, 3 jäsentä edustaa alueen asukkaita ja 3 jäsentä yhteisöjä. Hallituksessa on 19 jäsentä, joista 11 naista ja 8 miestä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen kokoukset pidettiin vuorotellen eri kuntien alueella, kokouksista yksi oli matkakokous ja yksi puhelinkokous. Hallituksen kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja kokousmateriaalit julkaistiin Viisarin intra-sivustolla Viisaankiven seutuportaalissa, samoin toimistojen sisäinen tiedostusmateriaali hallitukselle. Vuodenvaihteeseen mennessä Viisaankiven portaali vaihdettiin Keskisuomenmaaseutu portaaliin, jonka extranet korvaa aiemmin käytetyn intranetin. Hallitus on valinnut keskuudestaan sisäisen tositetarkastajan sekä hänelle varahenkilön tarkastamaan kirjanpidon tositteiden asianmukaisen sisällön ennen toimintarahan maksatushakemuksia.

3 Johtoryhmä, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimihenkilöt käsittelee, valmistelee ja esittää hallitukselle yhdistyksen toimintaa edistäviä aloitteita sekä henkilöstöasioita. Kertomusvuonna johtoryhmällä ei ollut kokouksia. 3 Yhdistyksen kokoukset, säännöt ja jäsenistö Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Pihtiputaalla ja syyskokous Kannonkoskella. Yhdistyksessä on yhteensä 446 jäsentä, josta 317 henkilöjäsentä, joista naisia 142, miehiä 172 ja alle 25 - vuotiaita 4 sekä 129 yhteisö- ja yritysjäsentä, joista 9 kuntajäsentä. LEADER-toimistot Viisarin Saarijärven toimisto palasi loppukesällä evakkomatkalta SSYP Kiinteistöt OY:n tiloista takaisin entisiin, korjattuihin tiloihin kaupungintalolla. Viitasaaren toimisto sijaitsee edelleen Viitasaaren kaupungintalolla. Molemmissa toimistoissa annetaan hankeneuvontaa ja ohjausta hanketuki- ja maksatushakemuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä neuvontaa asiakkaita askarruttavissa hankkeisiin liittyvissä asioissa. Toimistot hoitavat yhdessä yhdistyksen tiedotuksen, järjestävät hankkeille koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen vastaa Viisarin kehittämissuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta sekä hankerahoituksen toteutumisesta. Hän valmistelee yritystukihakemukset hallitukselle ja vastaa yhteydenpidosta yhteistyötahoihin ja rahoittajiin sekä toimii hallituksen sihteerinä. Talouspäällikkö Marjatta Ruuska käsittelee maksatushakemukset ja antaa niistä lausunnot. Hän vastaa yhdistyksen maksu- ja rahaliikenteestä sekä toimii talousvastaavana ja yhteyshenkilönä tilitoimistoon. Sekä Peiponen että Ruuska ovat työskennelleet Viisarin palveluksessa vuodesta 2001 lähtien. Ruuska toimii osa-aikaisesti alkaen kolmena päivänä viikossa. Talous- / hankesihteerinä toimii Mari Puro. Puron tehtävänä on kehittämishankehakemusten käsittely ja valmistelu sekä hakijoiden neuvonta, osallistuminen tiedotus- ja sidosryhmätoimintaan ja talouspäällikön sijaisuus. Hän vastaa Viisarin intra- ja kotisivujen päivityksestä ja toimii atk-tukihenkilönä. Virkistäytymistä ja TYKYÄ Hallitus on useana vuonna tehnyt yön yli kestävän virkistäytymis- ja teatterimatkan johonkin lähikaupunkiin. Matkan yhteydessä on pidetty hallituksen kokous ennalta valmistellun teeman tai asian pohjalta. Kertomusvuonna hallituksen matkakokous suuntautui Mänttään, missä paikkakunnan historia avautui Serlachius-Museon esittelyssä ja kaupungin kiertoajelulla. Mäntässä pidettiin hallituksen matkakokous. Toisena matkapäivänä Keski-Suomen Leader-ryhmien ja PoKo ry:n hallitukset kokoontuivat Mäntässä Yhteinen tulevaisuus -työpajapäivään. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan (TYKY). Saarijärvellä toiminta on ohjattua liikuntaa kerran viikossa. Viitasaarella toiminta on enimmäkseen omaehtoista toimintaa. Toimistojen välillä on pidetty toimistopalaveri keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Palavereissa on suunniteltu tulevaisuuden toimia ja käsitelty asiakaspalveluun ja hanketyöhön liittyviä asioita. Palavereissa on myös sovittu yhteisiä toimintatapoja ja tehty ehdotuksia hallitukselle. Yhteishanketta ja arviointia Yhteinen tulevaisuus maaseudulla (YTM) Common Future in Countryside yhteishanketta toteuttavat Leader-ryhmät JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Viisari Keski-Suomesta sekä PoKo Pirkanmaalta Hankkeen rahoitus tulee 100 %:sti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen päätoteuttaja on Viisari ry. Hankkeessa mm. arvioidaan ja analysoidaan EU:n kuluvan ohjelmakauden kehittämistuloksia, tehdään johtopäätökset ja ennakoidaan tulevia kehittämistarpeita. Hankkeeseen osallistuvien Leader-ryhmien hallitukset kokoontuivat keväällä Mänttään yhteiseen työpajaa. Työpajassa pohdittiin alustajien johdolla mm. hallituksen vastuita ja velvollisuuksia sekä sitä, kenellä on valta Leader-työssä. Tilaisuudessa purettiin hallituksille tehdyn itsearvioinnin tulokset. Ryhmien työntekijät ovat kokoontuneet useita kertoja työpalavereihin, joissa on vertaisarvioinnin avulla tehty toiminnan kehittämistyötä.

4 4 Hanketoiminta Kehittämishankkeille avattiin yksi hankehaku, yrityshankkeille on ollut jatkuva haku. Viisarille on osoitettu kertomusvuoden aikana yhteensä 28 hanke-esitystä, joista 17 hallitus on puoltanut, 3 on saanut kielteisen rahoitusesityksen, 5 hakemusta on peruttu ja 3 on ohjattu ELY:n rahoitukseen. Toimenpide Vastaanotetut hakemukset / kpl Rahoitukseen puolletut hakemukset/ kpl ELY-keskuksen päätöksen saaneet hakemukset / kpl Hylätyt hakemukset / kpl Muualle ohjatut hakemukset / kpl Perutut / peruuntuneet hakemukset / kpl (3) 0 (3) 0 (3) 0(0) 0(0) 0(1) 412 0(2) 0(2) 0(2) 0(0) 0(0) 0(0) (245) 17 (149) 15(109) 3(18) 3(4) 3(65) 421 0(15) 0(15) 0(15) 0(0) 0(0) 0(0) Taulukossa esitetään Viisarille osoitetut, hallituksen käsittelemät ja ELY-keskuksen päätöksen saaneet hakemukset. Sulkeissa on lukemat ohjelmakauden alusta alkaen. Kaikki vastaanotetut hakemukset eivät ole päätyneet hallituksen käsittelyyn koska hakemusten valmistelun yhteydessä jotkut hakijat ovat peruneet hakemuksensa tai hakemuksia on ehdotettu ja ohjattu rahoitettaviksi ELY -keskuksesta. Toimenpiteen 421 hankkeista osa on yhteishankkeita, joissa Viisari on mukana osarahoittajana ja kumppanina. Viisarin rahoituskehys ohjelmakaudelle on julkisen rahan osalta (EU-, valtio- ja kuntaraha) 5 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuudeksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Viisarin hankesalkun arvo on euroa, yksityisen rahoituksen toteuma on 29,66 %. Kokonaisrahoituksessa yksityinen rahoitus jäänee alle tavoitteeksi asetetun 35 prosentin. Syynä tähän on se, että Viisari on ohjannut useana vuonna paikallisia yrityshankkeita ELY-keskuksen rahoitukseen ja on itse rahoittanut korkean tuen kehittämishankkeita. Viisari on myös onnistunut ennakoitua paremmin kansainvälisten hankkeiden aktivoinnissa, ne ovat perinteisesti suuria hankkeita suurella tukiprosentilla. Ohjelman yksityinen rahoitus kerääntyy luontevasti yrityshankkeilla. Hankerekisteriä Viisarin rahoittamista hankkeista ylläpidetiin kotisivuilla Loppuvuonna kotisivut muutettiin portaalin alle. Viisaankivi-portaalin sivuilla oli vuonna 2013 noin klikkausta. TOIMINTALINJA 1 Toimintalinjan hankkeilla parannetaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä. Viisarilla oli pienehkö varaus toimintalinjan hankkeille. Varausta tarkennettiin ohjelman muutoksen yhteydessä syksyllä 2009 ja rahaa siirrettiin toimintalinjalle 3, koska hankkeita esitetään eniten täältä rahoitettavaksi. Toimintalinja 1 sopii paremmin sellaisille hankkeille, joita rahoitetaan ELY-keskuksessa. Kertomusvuonna toimintalinjalle ei osoitettu yhtään rahoitushakemusta. Koska toimintalinjalle ei osoitettu hakemuksia siirrettiin linjan 1 sitomaton kehys toimintalinjalle 3 syksyllä Toimintalinjalle oli varattu euroa, josta sidottiin euroa. TOIMINTALINJA 2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantamista toteutettavia hankkeita rahoitetaan toimintalinja 2:n rahoituksella. Leader-ryhmät voivat osallistua toimintalinjalla toteutettavien ei-tuotannollisten investointien rahoituksen myöntämiseen vaikka niillä ei ole rahoituskehystä tälle toimintalinjalle. Tällöin toimenpiteiden toteuttajina ovat rekisteröidyt yhdistykset. Kertomusvuonna toimintalinjalle ei osoitettu yhtään lausuntopyyntöä. Viisari on aiemmin puoltanut perinnebiotoopin hoitosopimusta sekä kosteikon perustamista.

5 TOIMINTALINJA 3 Toimintalinjalta rahoitetaan maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista edistäviä hankkeita. Suurin osa Viisarille osoitetuista hankkeista rahoitetaan tämän toimintalinjan kehyksestä. Toimintalinjalle varatun tuen määrä oli euroa, tästä sidottiin euroa. Yritystukien osuus sidonnasta oli euroa ja hanketukien euroa. Yrityshankkeet 413 Viisarin hallitus on puoltanut vuonna 2013 yksitoista yrityshanketta Leader-rahoitukseen. Tuetut yrityshankkeet ovat erilaisten palveluyritysten kalustoinvestointeja, kehittämis- tai käynnistystukia. Toimialoittain tuettuja kohteita ovat mm. pieneläinhoitolan alkuinvestointi, harvaan asutun maaseudun monipalvelukeskusten investoinnit, investointi uudenlasien teollisen tuotannon aloittamiseksi, laitehankinnat AV-alan palvelujen parantamiseksi, palvelutalon laajennuksen kalustohankinta sekä erilaisten palveluyritysten alkuinvestoinnit. Matkailuun liittyvää yritystoimintaa on tuettu mm. ohjelmapalveluyrityksen investointi ja leirintäalueen toteutettavuusselvitys. Perinteisiä maaseudulla toimivia yrityksiä, joita on tuettu, ovat mm. koneurakointi ja puskaleikkurin prototyypin rakentaminen. Ohjelmakauden alettua ELY-keskuksen kanssa sovittiin alueellisen ja paikallisten ohjelmien yhteensovittamisesta niin, että Leader-ryhmät rahoittavat pääsääntöisesti pieniä paikallisia ja aloittavia yrityksiä. Sovittiin myös, että Leader-ryhmien rahoittamien yrityshankkeiden kustannusarvio voi olla enintään euroa. Sopimukset ja euromäärät ovat viitteellisiä ja yritystukihakemuksen yhteydessä sovitellaan ja haetaan yrittäjille joustavin tukiratkaisu. Yritysrahoituksen osalta hallitus on linjannut, että autokorjaamot ja huoltamot jäävät Leader-rahoituksen ulkopuolelle ellei hakija tarjoa merkittäviä palveluja paikallisille yrityksille huomioiden harvaan asutun maaseudun palvelut. Myös kauneudenhoito- ja kampaamoalan yritykset ovat Leader-rahoituksen ulkopuolella. Käynnistystukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Energiapuun korjuuseen tarkoitettujen laitteiden investointituki on enintään 25 %. Yleishyödylliset investointihankkeet 413 Viisari suositti Hanki II koordinointihankkeen yhdeksän alahankkeen lisäksi kuusi yleishyödyllistä investointihanketta Leader-rahoitukseen. HANKI II koordinointihanke Yhdeksän alahanketta toteutti kertomusvuonna HANKI II koordinointihanketta. Alahankkeiden kustannusarviot vaihtelivat ja euron välillä. Toimenpiteet kohdistuivat yhteisten tilojen varustamiseen ja rakentamiseen sekä harrastus- ja kokoontumismahdollisuuksien parantamiseen. Alahankkeiden toimenpiteillä oli mahdollisuus luoda uutta toimintaa kylälle ja ne hyödyttävät laajasti maaseudun asukkaita. Lisäksi hankkeilla tulee olemaan vaikutusta energiatehokkuuteen, olemassa olevan infran hyväksikäyttöön, elinoloihin sekä viihtyvyyteen. Kaikki alahankkeet ovat tuoneet positiivista vaikutusta kyläyhteisöjen yhteiseen toimintaan ja asukkaiden osallistumiseen. Koko kylän kohtaamispaikka on Herajärven Vanhempainyhdistyksen hanke, jonka tuella rakennetaan perhepuisto Saarijärven keskustaan Herajärven koulun ja tulevan OMATOIMI yhteisötalon välittömään läheisyyteen. Puistoon rakennetaan motoriikkarata, kiipeilyverkko ja ulkokuntoiluvälineet. Alueen yleisilmettä kohennetaan viheristutuksin ja maalauksin. Hankkeen tuloksena syntyy Saarijärvelle kaikenikäisten lähiliikuntapaikka. Visuaalisesti aktivoiva, liikkumaan houkutteleva piha-alue lisää spontaania liikkumista. Hankkeen toteuttaminen lisää keskustan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen meininkiä, asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta omaan ja kanssa ihmisten hyvinvointiin. Oikarin Vesiosuuskunnan vesitaloushanke turvaa talousveden saannin Oikarin ja Kimingin kylillä. Hankkeessa yhdistetään kahden vesiosuuskunnan vesijohtoverkostot yhdysvesijohdolla. Kesällä 2012 Oikarin vedenottamolla havaittiin tulva, jonka seurauksena verkoston vesi oli vaarassa sotkeentua käyttökelvottomaksi. Tämän jälkeen kylän talousvesi haettiin Kyyjärven kunnantalolta. Hankkeen avulla turvataan puhtaan talousveden saanti ja kahden vesiosuuskunnan välinen yhteistyö. Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia etenkin asukkaiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä kuljetustarpeen vähenemiseen. Hankkeella on vaikuttavuutta kahden kylän asukkaiden käyttöveden saantiin (180 taloutta). Jokisaaripolku on Heinäjoen Luonto ry:n hanke, jossa laajennetaan Pihtiputaan keskustan tuntumassa olemassa olevaa luontopolkua rakentamalla siihen ponttoonipolku ja kävelysilta Matalajoen yli. Toimenpi- 5

6 teiden odotetaan lisäävän luontopolun yleistä käyttöä ja ihmiset heräämään pitämään huolta lähiympäristöstään ja arvostamaan sitä. Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia etenkin olemassa olevan infran hyväksikäyttöön ja asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hankkeella on vaikuttavuutta Pihtiputaalla asukkaiden ja matkailijoiden virkistäytymiseen. Talas on venekatos eli kirkkoveneen suoja Suomenselän Soutajat ry:n uudelle kirkkoveneelle. Uuden kirkkoveneen myötä yhdistys haluaa edistää vanhaa kirkkoveneen soutuperinnettä seudulla. Säilytyspaikka edesauttaa veneen kunnossapitoa, kun vene saadaan pois säiden ja ilkivallan armoilta. Hankkeen avulla mahdollistetaan kirkkovenesoutuperinteen jatkuminen sekä perinteen säilyminen. Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia etenkin elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hankkeella on vaikuttavuutta kirkkovenesoudun harrastajiin ja perinteen säilymisen kautta laajempaankin kohderyhmään. Moottorikelkka, Pihtiputaan moottorikelkkailijat ry:n hankkeen tavoitteena on parantaa Pihtiputaan alueen moottorikelkkareitin ylläpitoa ja mahdollistaa nykyisen n. 60 km. pitkän reitin laajentamista naapuriseutukunnan suuntaan. Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia etenkin asukkaiden turvallisuuteen, kun kalusto on myös VaPePan käytössä. Tulinen kylän sydän, Leuhun kyläyhdistys rakentaa grillikodan tulipaikkoineen Leuhun kylälle. Hankkeen avulla saadaan kyläläisille kokoontumispaikka, jossa voi tavata ja järjestää tapahtumia. Kota toimii kyläläisten yhteistoiminnan keskuksena sekä palvelee mm. latureitillä liikkuvia hiihtäjiä. Hanke edistää kyläläisten välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa sekä parantaa kyläläisten yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Hallitus on linjannut yleishyödyllisten investointihankkeiden enimmäistueksi 50 % ja luopunut kyläkirjojen tukemisesta. Linjauksena on myös, että sellaiselle kylälle, jossa on jo toimiva tai kehitettävissä oleva kokoontumispaikka, ei tueta uudisrakentamista kokoontumistilaksi. Julkisoikeudelliselle yhteisölle myönnettävä yleishyödyllisen investointihankkeen tuki voi olla 100 %. Viisari huomioi ympäristönäkökulmat tukia myöntäessään ja välttää tukemasta moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa harrastustoimintaa. Yleishyödylliset kehittämishankkeet 413 UUSIX, Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistys ry:n hankkeen painotuksena ovat kierrätys, ekologiset materiaalit, kotikonstit ja luonnonniksit. Hanke tuo ympäristöteeman yhteiseksi kaikille Kannonkosken ja Kivijärven kuntalaisille. Kierrättämisen tehostamiseksi luodaan nettisivusto, jolla kuka tahansa voi lainata, lahjoittaa tai ottaa vastaan kierrätykseen tavaraa. Sivustolla tarjotaan myös kierrätysaiheisia vinkkejä ja ohjeita. Hankkeen aikana järjestetään opintokäyntejä, tuunaus- ja kierrätyspajoja, kursseja, kilpailuja ja teemapäiviä. Hanke tiedottaa, antaa arjen vinkkejä ja aktivoi kuntalaisia edistäen siten alueen asukkaiden viihtyisyyttä. Samalla tuetaan myös nuorten yrittäjyyttä Elinkeinojen kehittämishankkeet 413 Kivijärven vapaa-ajankeskuksen kehittäminen on Kehittämisyhtiö Witas Oy:n hallinnoima hanke, jonka tarkoituksena on selvittää Kivijärvellä vapaa-ajankeskuksen toteuttamismahdollisuudet; toimijat ja yhteistyökumppanit, jotka sitoutuvat tuleviin toimenpiteisiin. Lisäksi selvitetään olemassa olevat palvelut, uudet kehitettävät palvelut, toimitilojen tarve sekä nykyinen ja tuleva infra. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Kivijärvellä toimisi keskus, joka tarjoaisi hyvinvointipalveluja, luontoaktiviteetteja ja erilaisia ohjelmapalveluja. Tätä kautta tulisi lisää toimeentulomahdollisuuksia ja se auttaisi palvelujen säilymistä Kivijärvellä. Ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat matkailu-, palvelu- ja hyvinvointiyritykset, tapahtumanjärjestäjät, yhdistykset, järjestöt, Kivijärven kunta ja Metsähallitus. Biotalousalan yritysverkosto Tarvaalaan on Jyväskylän ammattikorkeakoulun hanke, jonka kohderyhmänä ovat mm. biotalousalan yrittäjät kuten bioenergia-alan tuottajat ja jalostajat, teknologia- ja palveluyrittäjät, metsä-puu-metalli ja logistiikka-alan yrittäjät. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa yrittäjien ja sidosryhmien kehittymistarpeet ja luoda laaja-alainen ja sitoutunut biotalousalan yritys- ja sidosryhmäverkosto, joka tukee Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämistä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat POKE ja alueen kehittämisyhtiöt sekä Keski-Suomen Maataloussäätiö, 6 TOIMINTALINJA 4 Alueiden tai valtioiden välinen yhteistyö 421 IHMEITÄ PUUSTA -kansainvälisen vuorovaikutuksen hanke on Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Vaara-Karjalan Leaderin ja Viisarin rahoittama kv-hanke. Sen yhteistyökumppanit tulevat Virosta, Liettuasta sekä asiantuntijakumppanit Puolasta ja Italiasta. Hankkeella haetaan laajempaa ja pysyvämpää vai-

7 kuttavuutta kansainväliseen vuorovaikutukseen käynnissä olevan Puusta pitkään -hankkeen tueksi. Hanke laajentaa toimintaa ja kansainvälisyystoimenpiteitä toiminta-alueen nuorisoon. Nuorisoa aktivoidaan osallistumaan Puusta pitkään -hankkeen workshopeihin ja verkottumalla sosiaalisen median kautta. Hankkeen aikana toteutetaan vuorovaikutusmatkat Viroon ja Liettuaan, matkoille osallistuvat myös nuoret. Suomessa Leader-alueiden nuorisolle järjestetään matkat ristiin Vaara-Karjalan ja Viisarin alueilla tapahtuviin kansainvälisiin kohtaamisiin ja tapahtumiin. Hankkeen Lead Partner on Vaara-Karjalan Leader. Toimintalinjan käytettävissä oleva kehys oli euroa, josta omaa kehystä oli euroa ja siirrettyä euroa. Kehys sidottiin ohjelmakaudella kokonaan. Toimintaraha 431 Toimintarahalla pyöritetään paikallisen ohjelman arkea 2,5 henkilön voimin. Työntekijöiden vastuut on jaettu niin, että hanketoiminnan tukeminen, neuvonta ja tiedottaminen; talous ja sidosryhmäyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen toteutuisivat mahdollisimman joustavasti ja luotettavasti yhteistyössä hallituksen kanssa. Vuonna 2013 avattiin yksi hankehaku kehittämishankkeille, yrityshankkeilla on ollut jatkuva haku. Viisarin toimintarahaan kohdistuvia toimenpiteitä ovat tiedotus Leader -rahoituksesta, hankehakijoiden ohjaus ja neuvonta ja hakemusten valmistelu tarkoituksenmukaisuusharkintaan hallituksen käsittelyssä. Lisäksi työntekijät ovat hankkeiden rinnallakulkijoita sekä neuvojia maksatus- ja raportointikysymyksissä. Toimintarahan rahoitus on osoittautunut riittämättömäksi. Toimintarahaa korotettiin syksyllä 2012, mutta toimintalinja 2:n takia indikatiivisen rahoituskehyksen pienentäminen vähensi samassa suhteessa toimintarahan suuruutta. Tästä aiheutui pitkäaikaisen rahoitussuunnitelman heikkeneminen niin, että Viisarin kokoaikaiset työntekijät joutuivat vuoden 2014 alusta alkaen taloudellisten syiden takia lomautetuiksi 50 %:n työajalle. Koordinointihankkeet ja Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke ovat osaltaan tuoneet lisäresurssia toimintarahaan, ei kuitenkaan tarpeeksi. Viisari haki omasta kehyksestään nuorisotiedotushanketta, jota Keski-Suomen ELY-keskus ei kuitenkaan nähnyt tarkoituksenmukaiseksi. Toimintarahan kehys korotuksen jälkeen oli euroa. Tiedotustoiminta ja aktivointi Viisari on tiedottanut hanketoiminnasta ja hankehausta paikallislehdissä ja kotisivuilla. Eri yhdistysten ja seurojen järjestämissä tilaisuuksissa ja yrittäjyyskoulutuskursseilla olemme olleet mukana kertomassa Viisarin Leader-rahoituksesta. Useimmille yleishyödyllisille hankkeille on perustettu seurantaryhmät. Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat asiantuntijoina näissä seurantaryhmissä, jotka seuraavat ja ohjaavat hankkeiden etenemistä. Ryhmissä toteutuu täsmätiedotus, mikä on tehokasta ja nopeaa. Tiedottaminen toteutetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. Viisarin internetsivustoilla voi ilmoittautua Viisarin uutiskirjeen postituslistalle. Uutiskirjeellä lähetetään ajankohtaista tietoa Viisarista ja maaseudun kehittämisestä yleensä. Uutiskirjeitä lähetetään 319 osoitteeseen. Vuonna 2013 jäsenistölle lähetettiin yksi perinteinen jäsenkirje, sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin neljä. Kotisivuja päivitetään säännöllisesti ja siellä tiedotetaan kaikki Viisaria ja Leader -toimintaa käsittävät ajankohtaiset asiat. Kotisivuilla on kattavasti oppaita hankesuunnittelun eri vaiheista, hallituksen hankevalintalinjaukset, valintakriteerit ja viestintäohjeet sekä linkit MMM:n lomakkeistoon. Viisarin kotisivut muuttivat loppuvuoden aikana Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteiseen portaaliin osoitteeseen Yhteinen sivusto helpottaa kaikille yhteisten asioiden esille tuomista, mm. rahoituksen hakuun tarkoitetut sivustot ovat kaikilla ryhmillä yhteiset. Maakunnallinen hankerekisteri sisältää nyt myös Viisarin hankkeet. 7 Koulutus Yleisluontoista hankekoulutusta ei ole järjestetty vaan koulutus ja neuvonta on toteutettu lähipalveluna kunkin hankehakijan kohdalla. Hankehaun koulutukset toteutetaan neuvontatilaisuuksina mm. kehittämisyhtiöiden järjestämien tilaisuuksien yhteydessä. Hankehakijoita on edelleen syytä palvella henkilökohtaisesti. Hanki koordinointihankkeen alahankkeiden toteuttajille järjestettiin helmikuussa 8 koulutustilaisuutta, jossa käytiin läpi hankkeiden vastuita ja velvollisuuksia, toteuttamisen kiemuroita sekä maksamisen hakemista ja raportointia. Tilaisuuksiin osallistui 30 henkilöä.

8 Hankkeiden vastuuhenkilöille ja kirjanpitäjille järjestettiin maksamis- ja raportointikoulutus yhdessä ELY - keskuksen kanssa. Hallituksen uusia jäseniä opastettiin Viisaankiven intran käyttöön. 8 Arviointia ja yhteistyötä Viisarin rahoittamille kehittämishankkeille tehtiin kertomusvuonna arviointi, jossa selvitettiin hanketoiminnan tuloksellisuutta, kehittämiskohteita ja Leader-toiminnan merkitystä alueella. Vastaava arviointi tehtiin yrityshankkeille edellisenä vuonna. Arvioinnit ovat osa Keski-Suomen ja PoKo:n yhteishanketta Yhteinen tulevaisuus maaseudulla. Saman hankkeen toimena toteutettiin myös hallituksen itsearviointi. Loppukeväällä aloitetun laatutyöprosessin aikana arvioitiin mm. Leader-työn prosesseja ja eri sidosryhmien roolia kehittämistyössä. Laatutyöprosessin tuloksena olemme rakentaneet omaa laatukäsikirjaa, joka valmistuu keväällä Onnistumisia ja parannettavaa Oma toiminta Viisarin rahoitussuosituksissa huomioidaan Saarijärven-Viitasaaren seudun kehittämisstrategia ja sen prosessit. Rahoitettujen hankkeiden tavoitteet ovat pääosin yhtäläisiä seudun strategian tavoitteiden kanssa. Toimintalinja 2:n toteuttaminen oli osa Viisarin paikallista kehittämisstrategiaa. Viisari antoi puoltavat lausunnot yhdelle perinnebiotoopille ja yhdelle kosteikolle. Muita lausuntopyyntöjä ei saatu. Toimintalinja 2 Leader-toiminnan osana tuntui vieraalta. Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä palkitsi Viisarin rahoittaman Huopanankosken hautomo, kulttuuripolku ja kalastushistoriallinen näyttely -hankkeen toisella palkinnolla maakunnallisessa kulttuuriympäristökatselmuksessa. Viisari ei ole huomioinut erikseen uusia haasteita valittaessa hakemuksia rahoitukseen. Viisarin henkilökunta on sitoutunut ja osaava paikallisen ohjelman toteuttamisen edistämisessä. Kuluvana vuonna henkilöresurssit ovat uuden pohdinnan alla mm. taloudenhoidon järjestämisen osalta. Uutta osaamista ja uudenlaisien toimintatapojen hyödyntämistä uudella ohjelmakaudella on suunniteltu yhdessä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Leader-toiminnan jatkuvuus ohjemakausien ylimenokaudella on osoittautumassa hankalaksi toimintarahan yllättävän pienenemisen takia. Henkilökunta on osan vuodesta 2014 lomautettuna, mikä vaikuttaa uuden ohjelmakauden sisäänajoon Viisarissa ja kentällä. Leader toiminnasta on muodostunut vakiintunutta kehittämistoimintaa alueella. Kuluvalla ohjelmakaudella rahoituksen kysyntä sekä kehittämishankkeille että yritysten investoinneille ja kehittämiselle on ollut yleisestä talouden epävarmuudesta huolimatta vilkasta. Vaikka kehittämishankkeiden valmistelu on osoittautunut työlääksi paikallisille pienille yhdistyksille, monet ovat kuitenkin onnistuneet ja toteuttaneet tai toteuttavat omia suunnitelmiaan. Hankkeiden valmistelu- ja käsittelyaikoihin on jouduttu varaamaan aiottua pidempiä aikoja. Hakemusten ja hankkeiden laatua on pyritty kohentamaan entistä tarkemmalla valmistelulla siitäkin huolimatta, että käsittelyajat pitenevät. Viisarille osoitetut yritystukihakemukset tulevat pääsääntöisesti alueen kehittämisyhtiöiden kautta. Huomattavaa on, että kehittämisyhtiöt ovat olleet myös itse aktiivisia kehittämishankkeiden hakijoita. Raportointivuoden aikana talouden jatkuva heikkeneminen näkyi varovaisuutena ja joitakin rahoituskelpoisia yritystukihakemuksia peruttiin. Myös pankkien kiristyneet rahoitusehdot ovat vaikuttaneet yritysten investointi- ja kehittämistoimintaan. Kaikesta huolimatta, positiivisena piristyksenä yrityshankkeiden joukossa ovat ensimmäisen työntekijän palkkaukseen haetut ja myönnetyt tuet. Näillä tuilla edistetään yrittäjyyden lisäksi työllisyyttä. Yhteistyö alueen kehittämisyhtiöiden kanssa on avointa ja luottamukseen perustuvaa. Kertomusvuoden aikana jatkettiin videotapaamisia Viisarin ja kehittämisyhtiöiden välillä, myös ELY-keskuksen yritysasiantuntijat ovat osallistuneet tapaamisiin. Tapaamisissa on ollut mahdollisuus kohdata kehittämisyhtiöiden yritysasiantuntijat samanaikaisesti ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia sekä etsiä entistä parempia tapoja palvella alueen yrittäjiä. Viisarin henkilöstö ja hallituksen jäsenet kulkevat toteutettavien hankkeiden rinnalla. He seuraavat hankkeiden edistymistä osallistumalla seurantaryhmä- tai ohjausryhmätyöskentelyyn ja seuraamalla mm. mak-

9 satushakemusten eräpäiviä. Eräpäiväseuranta onkin ollut tarpeellista monien hankkeiden kohdalla, sillä valppaudella on myönnettyjä tukia onnistuttu pelastamaan. Monet hallituksen jäsenet ovat aktiivisia omissa kunnissaan. He kannustavat toimijoita hankeideoiden työstämiseen ja ohjaavat hakijoita Viisarin puoleen. Hallituksen jäsenillä on arvokasta hiljaista tietoa alueensa toimijoista. Hiljaisesta tiedosta on ollut hyötyä käsiteltäessä hakemuksia ja päätettäessä rahoitusesityksistä. Nuoret ovat tärkeä kohderyhmämme. Joulukuussa Amazing Lande hanke järjesti yrittäjyyskasvatuspäivä tilaisuuden Saarijärven keskuskoululla ja lukiossa. Olimme mukana päivän ohjelmassa ja tätä tilaisuutta haluamme edelleen jalostaa ja toteuttaa myös muualla Viisarin toimialueella. Amazing Lande hankkeen päättymisen myötä otimme hankkeen nimen omaksi brändiksemme nuorisoon suuntautuvan tiedottamisen ja toimenpiteiden osalta. Yleinen taloudellinen tilanne toi haasteita myös Viisarin rahoituksen toteutumiseen. Harmiksemme osa myönnetyistä yritystuista jätettiin toteuttamatta. Alkukauden osalta varat saatiin uudelleen käyttöön, mutta loppukauden osalta tätä mahdollisuutta ei enää ollut. Hanketukien osalta kustannusarviot osoittautuivat liian usein ylimitoitetuiksi. Näihin asioihin on tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta rahoitus saadaan käytettyä entistä kokonaisvaltaisemmin. Valtakunnan taso Hallinnollisen työn lisääntyminen ja tiukasti rajatut erilaiset hanketukimuodot ovat jarruttaneet hanketoimintaa. Monia hyviä ideoita ja hankkeita on jäänyt toteutumatta monimutkaisen ja raskaaksi koetun hankehallinnoinnin takia. Myös hankkeiden yksityis- / välirahoituksen hankkimisessa on ollut vaikeuksia. Yksittäisten hankkeiden toteutuminen kustannusarvioiden puitteissa on myös ollut haasteellista, tästä on aiheutunut hankkeiden alitoteutumista. Alitoteutuneilta hankkeilta vapautuneet varat ovat palautuneet uudelleen sidottavaksi liian suurella viiveellä, mikä on johtanut hanketoiminnan rahoittamisen epätasaiseen rytmiin. Paikalliseen maaseudun kehittämiseen osoitetut Leader-varat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tämä heikentää EU-kaudella vuodesta 1996 lähtien virinnyttä uutta kansalaistoimintaa maaseudulla, missä kolmannen sektorin toiminnalta odotetaan uusia avauksia mm. kylien palvelujen uudelleen järjestämiseen ja kumppanuuden edistämiseen. Leader-työn kannalta seurantatietojen ohjeistus on ollut tulkinnanvaraista ja ongelmallista. Leaderryhmätkään eivät osaa neuvoa asiakkaita oikein kaikkien seurantatietojen täyttämiseen. Seurantatietojen todentaminen kuten Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö on käytännössä mahdotonta. Oman rahoituskehyksen seuranta on edelleen haasteellista. Maaseutuviraston kokoamat ja Aitassa julkaistut myöntövaltuustiedot eivät anna riittävää tietoa ryhmien rahoituskehyksen tilanteesta. Epäselvyyttä on myös lopetettujen hankkeiden ja yritystukien kautta rahoituskehykseen palautuneista varoista, varathan palautuvat vain pyöristettyinä könttäsummina. Loppuneilta tai keskeytyneiltä hankkeilta vapautuvien tukivarojen nopea palauttaminen on tärkeää, jotta varat ehdittäisiin sitoa uudelleen hyvissä ajoin. Leader-ryhmät tuottavat leijonan osan ohjelman vaatimasta kuntarahasta. Kuntien on sitouduttava ohjelman rahoitukseen koko ohjelmakauden ajaksi. Kuitenkin valtio käsittelee vuosittain talousarvion yhteydessä meidän myöntövaltuuden. Myöntövaltuuden vuosittaisesta myönnöstä voitaisiin siirtyä järjestelmään, jossa myöntövaltuus Leader-ryhmille myönnettäisiin könttäsummana koko seitsemälle vuodelle vuosittain vahvistettaisiin maksukiintiö, jonka mukaisesti Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet voisivat hakea maksujaan Tämä käytäntö helpottaisi kaikkien työtä: Leader-ryhmillä olisi ohjelmakauden alussa mahdollisuus laittaa isompiakin hankkeita liikkeelle ja ne ehtisivät myös toteutua talousarvio toteutuisi paremmin, kun maksukiintiöön myönnettäviä varoja oikeasti myös haettaisiin maksuun helpottaisi loppuohjelmakaudelle tulevaa maksatusruuhkaa, kun hankkeiden maksatukset jakautuisivat tasaisemmin 9

10 Toimintalinja 2:n kehystarkistuksessa kesällä 2012 MMM alensi toimintalinjan kehystä alkuperäisestä määrästä. Tästä seurasi, että ne Leader-ryhmät, joiden ohjelmissa oli varaus toimenpiteen 412 toteuttamiseen, menettivät koko ohjelmakauden rahoituskehystä. Viisarille vaikutus oli mm. toimintarahan pienentyminen niin, että vuodesta 2014 alkaen henkilöresursseja jouduttiin karsimaan. Koemme MMM:n toiminnan toimintalinja 2:n kohdalla epäoikeudenmukaisena. Ohjelmaa laadittaessa MMM pyysi ryhmiä merkitsemään arvion mukaisen rahoituksen toimintalinjalle 2. Kannustimena oli toimintalinja 2:lle tehtyjen puoltojen toimintarahan kehystä korottava vaikutus. Todellisuudessa vaikutus on ollut päinvastainen. ELY-keskusten erilaiset laillisuustulkinnat eriarvoistavat hanketoimijoita eri puolilla Suomea. Tämä harmittaa etenkin niitä hanketoimijoita, jotka tekevät yhteistyötä yli maakuntarajojen. Maaseutuverkostoyksikön järjestämät koulutukset Leader-ryhmille ovat olleet hyvin järjestettyjä ja sisällöltään mielenkiintoisia. Verkostoyksikön kotisivuilla oleva koulutuskalenteri ja koulutusmateriaalit palvelevat erinomaisesti Leader-ryhmiä ja hallituksia. Viisarin merkitys alueellisena kehittäjänä Saarijärven Viitasaaren seudun johtoryhmä, jory Jory:n tehtävänä on arvioida ja antaa lausuntoja seutukuntaa koskevista kehittämishankehakemuksista rahoituspäätöksiä tekeville viranomaisille sekä edistää seudullisia kehittämisprosesseja. Jory:n kuuluu alueen kaikki kuntajohtajat, luottamusmiesjohtoa ja edustajat kehittämisyhtiöistä, asiantuntijoina ovat tuottaja- ja yrittäjäyhdistysten edustajat sekä alueen ohjelmapäällikkö ja Viisarin edustajana toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja. Hankerahoituksen ja ohjelmatyön lisäksi yhteistyötä Toimiminen monissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä avartaa ja rikastuttaa paikallisen toiminnan verkostoa. Viisarin verkostot ovat kasvaneet ja rikastuneet toiminnanjohtajan osallistumisesta mm. YTR:n Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toimintaan. Talous-/hankesihteeri osallistuu Kehittämishankerahoitus ja yhteistyö alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä keskittyy EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kehittämishanketukien valmisteluun. Ryhmässä on koottu yhteen maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyviä tarpeita ja pohdittu parhaita keinoja vastata näihin tarpeisiin. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint tilassa. Kertomusvuonna kommentoitiin ohjelmaluonnoksen tekstejä, kehittämislain luonnosta sekä indikaattoreita. Talous-/hankesihteeri osallistuu sähköisiä palveluita kehittävän Hyrrä-ryhmän sähköinen asiointi - alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä suunnittelee ohjelmakauden sähköisen järjestelmän vaatimusmäärittelyä ja palvelumuotoilua. Kentän suurena huolena ryhmään on viety tietoa raportointimahdollisuuksien tärkeydestä. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint-tilassa, kertomusvuonna oli yksi raportointi-työpaja Seinäjoella. Ryhmässä on käyty hyvää keskustelua leader-ryhmien toiveista ja tarpeista Hyrrä-järjestelmälle. Kertomusvuonna viilattiin mm. käyttöliittymäluonnoksia ja indikaattoreita. Keski-Suomen Leader-ryhmät toteuttavat yhteistä viestintähanketta Viestinnästä voimaa, joka rahoitetaan ELY-keskuksesta. Hanketta hallinnoi JyväsRiihi ja sillä on kokoaikainen hankevetäjä. Hankkeen kautta toteutetaan maaseudun kehittämiseen ja alueellisen maaseutuohjelman tiedottamiseen liittyviä toimenpiteitä ja Leader-ryhmien yhteisiä tiedotustoimia. Vuonna 2013 hanke tuotti kaksi tiedotuslehteä, joista toinen on englanninkielinen ja tarkoitettu kv-yhteistyötä varten. Hankkeen toteuttamisen apuna on Leader-ryhmien henkilöstöstä koostuva työryhmä. Viisari ohjasi kolme paikallista, yleishyödyllistä kehittämishanketta ELY:n rahoitettavaksi. ELY-keskuksen hankekäsittelijöiden kanssa yhteistyö on sujunut asiallisesti. Yhteisiä palavereita pidetään melko säännöllisesti. Maakunnan maaseudun tulevaisuuden tilaan yritettiin vaikuttaa MYR:n maaseutujaostossa, missä Viisari edusti maakunnan Leader-ryhmiä. Jaosto on vahvistanut rooliaan maaseudun edun tekijänä ja edun valvojana. Keski-Suomen luovan talouden kehittäjäryhmä hakee keinoja, joilla luova talous huomioitaisiin nykyistä enemmän ja monipuolisemmin alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä. 10

11 Luovan talouden toivotaan olevan tulevaisuudessa vahvemmin esillä alueellisissa ja paikallisissa kehittämisasiakirjoissa ja ohjelmissa. Toiminnanjohtaja on jäsenenä kehittäjäryhmässä. Keski-Suomen Leader-ryhmien ja Pirkanmaalaisen PoKo ryhmän yhteishanke YTM on lähentänyt ryhmiä sekä työntekijä- että hallitustasolla. Hankkeella on löydetty uusia yhteyksiä niin alueellisiin kuin maakunnallisiinkin nuorisotoimijoihin. Kertomusvuonna jatkettiin MTK:n ja Leader toiminnanjohtajien tapaamista yhteisillä neuvottelupäivillä. Tarkoituksena on yhteistyön lisääminen järjestöjen kesken. Tulevaisuuden suunnitelmat Kuluva Leader -kausi lähenee määränpäätään ja kauden toiminta, onnistumiset, kompastukset ja kehittämistyön oivallukset arvioidaan ja peilataan asetettuihin tavoitteisiin. Kertomusvuonna ja aiemmin valmistuneet arvioinnit palvelevat sekä tulevaisuuden suunnitelmia että menneen analysointia. 11 Viisarin Leader -toimistojen yhteystiedot Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja Sivulantie 11, SAARIJÄRVI arja-leena.peiponen(at)saarijarvi.fi puh Marjatta Ruuska, talouspäällikkö Keskitie 10, VIITASAARI viisari(at)viitasaari.fi puh Mari Puro, talous-/hankesihteeri Sivulantie 11, Saarijärvi mari.puro(at)saarijarvi.fi puh Mari Ikäheimonen, hankekoordinaattori Keskitie 10, Viitasaari mari.ikaheimonen(at)viitasaari.fi puh Viisarin kotisivut: Saarijärvellä A-L Peiponen