SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA V U ONN A 1919 INDU STR ISTATISTIK 36 ÂR 1919

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA 36 V U ONN A 99 INDU STR ISTATISTIK 36 ÂR 99 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 99 HELSINKI 922 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÂDETS TRYCKERI

Oikaisuja. Rättelser. Tekstissä: Siv. olevassa taulukossa on käyttövoim a v. 98 385382 hv ja vähennys 479 hv eli 0.4 /oi pitää olla 360 467 hv ja vähennys 26 394 hv eli 6.8 % ja v. 99 388 799 hv ja lisäys 347 hv eli 0.9 /o> pitää olla 389 780 29 33 8. Siv. 7 m etalliteollisuutta koskevassa taulukossa on käyttövoim a v. 98 55 728 hv, pitää olla 30 84. Siv. 8 kivi-, savi-, lasi y. m. teo llisu u tta koskevassa taulukossa on käyttövoim a v.- 99 2 553 hv, pitää olla 3 534. texten: I tabellen á sid. uppgives drivkraft for ár 98 till 385 382 hk och m inskning till 479 hk eller 0.4 /oi bor vara 360 67 hk och m inskning 26 394 hk eller 6.8 /0 och r 99 till 388 799 hk ooh okning till 3 47 hk eller 0.9 %> t>or vara 389 780 hk och okning 29 33 hk eller 8. /o- I tabellen á sid. 7 angáende m etallindustrien uppgives drivkraft for ár 98 till 55 728 hk, bor vara 30 84. I tabellen á sid. 8 angáende sten-, er-, glasetc. industrien uppgives drivkraft fór ár 99 till 2 553 hk, bor vara 3 534.

Sisällys. InnehâlI. Teksti. (Siv. 44). Text. (Sid. 44). Siv. Sid. Suom en teollisuus vuonna 99: Y le is k a tsa u s... In d u strien i E inland âr 99: Ö versikt...... M e ta llite o llisu u s... 7 M etallin d u strien... 7 liiv i-, savi-, lasi-, h iili-ja tu rv e te o llisu u s.. 8 Sten-, er-, glas-, koi- och to rv in d u s tri.... 8 K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus 9 In d u stri för tillv erk n in g av kem iska prep arater... 9 Terva-, öljy-, kum i- ja m uu senlaatuinen teollisuus... 0 Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sadan ind u s tri... 0 N ahka- ja karvateollisuus... 0 L äder- och h arin d u stri... 0 K utom ateollisuus... T e x tilin d u s tri... P aperiteollisuus... 4 P a p p e rs in d u s tri... 4 P uuteollisuus... 7 T rä in d u s tri... 7 R avinto- ja nautintoaineteollisuus... 9 N ärings- och njutningsm edelsindustri.... 9 V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollis u u s... 23 B elysnings-, kraftöverförings- och vattenled n in g sin d u stri... 23 G raaiillinen teollisuus... 23 Grafisk in d u s tr i... 23 E dellisiin ryhm iin kuulum aton te o llisu u s.. 24 In d u stri, som ej är a tt hänföra tili föregäende g r u p p e r... 24 Töypaikkojen om istajat... 24 A rbetsställenas ägare... 24 T yöntekijät... 27 A rb e ta rn a... 27 M oottorit... 30 M o to rer... 30 Työpaikkojen tu o tan to arv o t ja ty ö n tek ijät 30 A rbetsställenas tillverkningsvärde och anta le t arbetare... 30 T oim innassa sattu n eet k e s k e y ty k s e t 3 A vbrott i v e rk s a m h e te n... 3 A akkosellinen lu e tte lo selo stetu ista te h F örteokning över i föreliggande Statistik redovisade ta is ta... 33 olika slag av fabriker... 33 R ésum é fra n ç a is... 36 R ésum é français... 36. L iste des nom s d industries em ployés dans les tableaux,#... 42 L iste des nom s d industries em ployés dans les ta b le a u x... 42

IV Taululiitteet. (Siv. 72). T aulu. K atsaus m aan teollisuustoim intaan S i v. kaupungittain ja k ih lakunnittain.. 2 2. K atsaus m aan teollisuustoim intaan ' teollisuuslajittain... 8 3. T eollisuudessa k äy tety t m o o tto rit, h ö y ry k attilat ja säh kögeneraattorit 22 > 4. T eollisuuden k u lu ttam at raaka-ain eet ja sen tu o tte e t... 34 R ahapaja v. 99... 68 K ontrollilaitos v. 99... 70 Tabellbilagor. (Sid. 72). Sid. Tabell. Ó versikt av den in dustriella verksam heten i landets stáder o. hárader 2 2. D en in dustriella verksam heten efte r in d u striarter... 8 3. U ti industrien anvíinda m otorer, ángpannor ooh elektricitetsgenerato rer... 22 4. A nvánda ráám nen och balvfabrikat sam t forfárdigade alster u ti in d u strie n... 34 M yntverket ár 99... 68 K ontro llv erk et ár 99... 70 Table d es m atières. Texte. (Pages 40). L es in d u stries finlandaises en 99: Coup d œil général... In d u stries des m étaux... 7 Industries de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et de la tourbe... 8 F abrication de produits ch im iq u es... 9 Industries du goudron, de l huiles, de la gom m e etc.... 0 Industries du cuir e t du poil... 0 In d u strie te x tile... Industrie du papier... 4 In d u strie du bois... 7 in d u stries des com estibles et ex citan ts.. 9 Eclairage, transm ission d énergie, servise d eau... 23 Industrie g ra p h iq u e... 23 Industries non rapportables aux groupes Pag. In terru p tio n s de l a c tiv ité... 3 L iste des catégories de fabriques dont traite la présente s ta tistiq u e... 33 R ésum é français... 36 L iste de nom s d industries em ployés dans les tab leau x... 42 Tableaux. (Pages 72). T ableau. Tableau synoptique des en trep rises industrielles dans les villes et les bailliages du pays... 2 2. L es entreprises industrielles groupées par genres d industries... 8 3. M oteurs, chaudières à vapeur et générateurs d electricité em ployés précédents... 24 par l in d u s trie... 22 L es propriétaires des entreprises... 24 4. M atières prem ières et produits O uvriers... 27 m iachevés em ployés <?t produits M o teu rs... 30 fabriqués... 34 V aleur des produits des lieux de travail et nom bre de leurs ouvriers... 30 L a M o n n aie... L e C ontrôle des m étaux p ré c ie u x... 68 70

Suomen teollisuus v. 99. Y leiskatsaus. T eollisuustilasto vuodelta 99 ilm estyy suunnilleen sam assa m uodossa kuin v. 98. T aululiitteiden to ista taulua on sikäli täy d en n etty, että siitä käy ilm i m yöskin erikseen 5 v. nuorem m at sekä 58 vuotiaat työntekijät, kun edellisen vuoden tilastossa on m ainittu 8 v u o tta nuorem m at ty ö n tek ijät vain yhteisenä sum m ana. Y leiskatsauksen koko teollisuustoim intaan puheenalaisena vuonna sekä 4:nä lähinnä edellisenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industrien i Finland a r 99. översikt. In d u stristatistik en för är 99 har u tarb etats en lig t i huvudsak sam m a principer som för är 98. Tabell N:o 2 i tabellbilagorna har sä tili vida kom pletterats, a tt därav fram gär a n ta le t arbetare under 5 och frän 5 tili 8 är, da därem ot i Statistiken för föregäende är antalet arbetare under 8 är in tag its endast i en sum ma. E n överblick av heia den in dustriella verksam - h eten u n d er ifrägavarande är sam t under de 4 närm ast föregäende áren erhälles av följande tabell: 93 96 97 98 99 T yöpaikkoja, luku A rbetsställen, a n ta l... 4 708 4 694 4 390 4 098 4 205 lisäys, luku ökning, antal 6 288-304 292 07 v /0 % 3.5 5.8 6.6 6.7 2.6 T yöntekijöitä, luku A rbetare, a n ta l... 09 229 09 900 05 699 82 47 95 883 lisäys, luku ökning, antal.. 6 487 8 995 4 20 23 228 342 % %.. 6.3 8.9 3.6 22.0 6.3 K äyttövoim aa, HV. D rivkraft, H K... 30 252 379 742 386 86 385 382 388 799 lisäys, HV. ökning, H K... 25 283 5 207 79 479 3 47 * /o % 8.9 4.2.9 0.4 0.9 Palkkaus, A v lö n in g... 000-mk 07 760.r 50 777. 222 73.7 265 480.5 457 085.8 t> lisäys ö k n in g... 9 726.4 44 525. 7 936.6 42 766.8 9 605.3 *... /o 9.«4.9 47.7 6. 72.2 R o o Ira oinoin n w IT Ir /~\ o R q il m n An AO L a In [VadKa alllulucu auau dl VU ----- liddillllcilao Dcld värde... 000-mk 369 303.7 653 640.2 728 472.8 665 587.0 47 043.2 Sama, lisäys D:o, ökning... * 45 694.9 250 88.8 74 832.6 62 885.8 75456.2 >... % 4. 62.3 29.8 8.6 2.9 K otim aisia raaka-aineita Inhem ska raäm - nen... 000-mk 36 622.3 29 58.0 55 73.0 77 408. 337 28.9 Sama, lisäys D:o, ökning... 8 0.4 9 070.8 26 50.0 2 677. 59 873.8... % 5.3 7.3 20.2 3.9 90. IVOvliUdmid ma ti Ainin T\n puvllvalllli nlnro I m LovllIbuuDt* tronnaf lllucillplkd v\ V\ nm Cizd halvfabrikat... 000-mk 77 695.8 95 480. o 252 368.4 255 035.4 389 32.6 Sama, lisäys D:o, ö k n in g... 5 856.0 96 334.6 56 888.4 2 667.0 34 277.2... % 8 2 97.2 29. l. i 52.7 U lkom aisia raakaaineita H llandska raäni n e n... 000-mk 54 985.6 328 579.2 320 373.4 233 43.5 690 448.7 Sama, lisäys D.o, ö k n in g... 2L 728.6 35 45.0 8 205.8 87 229.9 457 305.2... /0 6 4 70. 72.5 27.2 96. T uotannon bruttoarvo T illverkningens bruttovärde... 000-mk 657 267.9 325 063.7 478 994.0 45855.8 2 808 985.6 ; Sama, lisäys >:o, ö k n in g... > 59 42.3 556 407.6 53 730.3 20 838.2 350829 8 * * *... % 9.9 72.4.6.4 92.6 V uoteen 98 v erraten teollisuustoim inta on huom attavasti vilkastunut, vaikkakin esim. ty ö n tekijäin m äärää osoittava luku on vielä huom attav asti pienem pi kuin se on ollu t ennen v u o tta 98. T u o tannon bruttoarvon suuri nousu 92.6 % ei sei- I jäm förelse m ed föregäende är har den in dustriella verksam heten i avsevärd m än stegrats, om ocksä arb etaran talet ännu utvisar en bety d lig t m indre siffra än före är 98. D en stora stegringen 92.6 /0 i tillverkningens bruttovärde

laisenaan kuvaa tu o tan n o n lisääntym istä, sillä su u relta osalta nousu riippuu h intojen runsaasta kohoam isesta. Työpaikkojen lukum äärä, työ n tek ijäin keskim ääräinen luku sekä tu o tan n o n bruttoarvo eri lääneissä sekä erikseen kaupungeissa ja m aaseudulla ovat seuraavat: työpaikkoja arbetsställen luku, antal 0 / innebär dock ej ensam för sig en utvidgad produktion, ty orsaken tili näm nda steg rin g lig g er i hög grad i den sto ra förhöjningen u ti prisniv&n. Inom de olika länen i städerna och pá landsbygden äro a n talet arbetsställen, m edeltalet arbetare sam t tillv erk n in g en s bruttovärde följande: työntekijöitä arbetare tuotantoarvo tillverkningsvärde < 0 luku, antal / 0 OC0 mk. /o U udenm aan N y la n d s... 724 7.2 2 429 22.3 735 27.8 26.2 T urun ja P orin Abo o. B jörneborgs 727 7.3 408 4.7 437 67.9 5.6 A hvenanm aan A lands... 23 0.5 230 0.2 5 8.8 0.2 H äm een T avastehus... 653 5.5 9 998 20.9 555 803.7 9.8 V iipurin V ib o rg s... 78 7. 7 823 8.6 50 708. 8.2 M ikkelin S:t M ich els... 230 5.5 924 2 o 35 448.8.8 K uopion K u o p io... 429 0.2 6 05 6.3 27 667.3 4.5 V aasan V a s a... 376 9.0 8 3 >5 8.7 282 288.5 lo.o O ulun U le a b o rg s... 325 7.7 6 05 6.3 9 204.7 4.2 K oko maa - H ela lan d et 4 205 00. o 95 883 loo.o 2 808 985.e loo.o K aupungit S täderna... 374 32.7 49 534 5.7 667 92.3 59.4 M aaseutu L an d sb y g d en... 2 83 67.s 46 349 48.3 4 073.3 40.6 T yöntekijöitä on tän ä vuonna vain hiukan enem m än kaupungeissa kuin m aaseudulla. V ertaam alla to iselta puolen työntekijäin lukum äärää ja tu otannon bruttoarvoa päivänä tam m ikuuta 99 henkikirjoihin m erkittyyn väestöön, sekä to iselta puolen työntekijäin lukum äärää tu o tan n o n bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdelu v u t: Lääni L än : A rb etaran talet ar d etta &r en d ast obetydligt stó rre i stáderna án pá landsbygden. Jam fór m an á ena sidan forhállandet m ellan a n talet arbetare och den m antalsskrivna befolkningen den januari 99 m ed á andra sidan forhállandet m ellan a n talet arbetare och tillverkningens bruttovarde, sá fár m an foljande relativ a tal: ty ö n tek ijö itä /0:na koko v äestöstä arbetare i % av hela befolkningen tuotantoarvo asukasta kohti tillv erk n in g s värde per invänare Sm k. Fm k. tuotantoarvo ty öntekijää kohti tillv erk n in g s värde per arbetare S m k. Fm k. U udenm aan N y la n d s... 5.6 93 34 305 T urun ja Porin Abo o. B jörneborgs 3.0 939 309 A hvenanm aan A lands....0 26 22 255 H äm een T avastehus... 5.6 552 27 793 V iipurin V ib o rg s... 3.4 969 28 654 M ikkelin S:t M ichels....0 76 8 425 K uopion K u o p io....8 370 2 099 Vaasan V a s a....6 553 33 990 O ulun T Jleäborgs....9 372 9 88 K oko m aa H ela landet 3.i 895 29 296 K aupungit Städerna... ].8 3 976 33 672 M aaseutu L an d sb y g d en....7 420 24 69 2 T uotantoarvo työntekijää k o hti osoittaa vuoteen 98 v errattu n a m aaseudulla suurem paa nousua kuin kaupungeissa, k u ten seuraavasta v ertailu sta ilm enee: T illverkningsvärdet p er arbetare utvisar i jäm förelse m ed ár 98 en stö rre steg rin g pá landsbygden än i städerna, sásom fram gár av nedanstáende jäm förelse:

3 T uotantoarvo asu k asta koh ti: T illverk n in gsvärd e per invänare: Il-99. &r IS. lisäys ökning K oko m aa H ela la n d e t... 895 458 437 95.4% K aupungit S täderna... 3 976 987 989 00. M aaseutu L an d sb y g d en... 420 22 208 98. Tuotantoarvo työntekijää k o h ti: Tillverkningsvärde per arbetare: K oko m aa H ela la n d e t... 29 296 7 68 65 65.7% K aupungit Städerna... 33 672 2092 2 580 59.6 M aaseutu L a n d sb y g d e n... 24 69 424 0405 73.2 Seuraavassa taulukossa valaistaan työntekijäin lukum äärää sekä tu o tan n o n brutto arv o a vuosina 98 ja 99 eri teollisuusryhm issä: efterföljande tabell redogöres för antalet arbetare och tillverkningens värde under ären 98 ooh 99 inom de olika industrigrupperna: Teollisuusryhmä. Industrigrupp. Työntekijöitä. Arbetare. 98 luku.antal. 99 luku.antal. erotus skillnad 98 99 luku. antal. % Tuotannon bruttoarvo. TiUverkningens bruttovärde erotus skillnad. /o M alm innosto M alm uppfordring 79 S u lato t ja m etallien jalo stu slaito k 53 26 4.6 46.4 03.9 42.5 3.7 set Sm ält- och m etallförädlin g sv e rk... 3 766 3 907 4 3.7 90 648. 38 538. 47 890.0 52.8 K onepajat M ekaniska verkstäder 2 539 5 67-2 333 25.0 62 653.2 284 739.6 22 086.4 75. H ienom pi koneteollisuus F inare m ask in id u stri... 79 88 K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteol- 9.4 97.8 795.8 878.0 95.7 lisuus Sten-, ler-, glas-, koloob to rv in d u s tri... 6 946 K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus 6 496 7. 450 42 60.7 9450. 48 839.4 4.6 In d u stri för tillverk- n ing av kem iska preparater.... 828 872 44 2.4 T erva-, öljy-, kum i- ja m uu sell. 38 405.2 69 048.4 30 643.2 79.8 teollisuus Tjär-, olje-, gum m i och sadan in d u stri... 427 84 N ahka- ja karvateollisuus Läder- 387 90.6 22304. 69 059.5 46 755.4 209.6 33 9.4 67 387.4 97 39.7 29 752.3 7.8 680 4.7 260 475.7 399 074.2 38 598.5 53.2 Paperiteollisuus P ap persindustri 0 776 2 694 98 7.8 200 649.3 45 940.9 25 29.6 07.3 P uuteollisuus T räin d u stri... 5 098 22 45 7 047 46.7 40 828.8 395 089. 254 260.3 80.5 R avinto- ja nautintoaineteollisuus och h ä rin d u stri... K utom ateollisuus T extilindustri 3 59 4 403 3 850 3 723 N ärings- och njutningsm e- d e lsin d u stri... 7 704 8 464 Valaistus-, voim ansiirto- ja vesi- 760 9.9 252 585.0 604 993.7 352 408.7 39.5 johtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och vattenledn in g s in d u stri... G raafillinen teollisuus Grafisk 453 60 57 0.8 34 556.5 60 22.0 25 655.5 74.2 in d u s tr i... 3 560 4 225 665 8.7 40839.8 772.0 36 28.2 88.8 E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig industri 94 26 22.3 2 47.8 3 679.6 53.8 7.8 Y hteensä Summa 82 47 95 883 3 42 6.3 458 55.8 2 808 985.6jl 350 829.8 92.6 Suuri tu o tan to arv o n lisäys käy erikoisen sei- D en sto ra stegringen i tillverkningens värde v ästi ilm i taulukon viim eisestä sarakkeesta. L u- fram gär särdeles k la rt av den sista kolum nen u ti k u u n o ttam atta m alm innostoa, jo ssa tu o tan to on föreliggande tabell. Med u ndantag av m alm upp-

4 vähentynyt, osoittavat kaikkien m uiden teollisuudenhaarain lu v u t nousua, jo p a aina 209.6 /0:iin saakka, k u ten on laita terva-, öljy-, kum i- j. m. s. teollisuudessa. M aksettujen palkkojen, työntekijää kohti tulevan keskim ääräisen palkan sekä työntekijää kohti tu levan tuotantoarvon m äärät eri teollisuudenhaaroissa ovat seuraavat: fordringen, v arest en tillbakagäng är a tt märkä, före te sifirorna för alla andra g ren ar av den industriella verksam heten e n ste g rin g, tjär-, olje-, gum m i- och sadan in d u stri m ed ända tili 209.6 %. Inom de olika in d u strigrupperna äro de u t. betalade arbetslönerna, lönen i m edeltal per arbetare sam t tillverkningsvärdet per arbetare följande: Teollisuusryhmä. Industrigrupp. Palkat, Lönet, Palkkaa työntekijää kohti, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekijää kohti, mk. TiUverkningsvärde per arbetare, mk. M alm innosto M alm uppfordring... 665.9 4 352 7 25 S ulatot ja m etallien jalo stu slaito k set Sm ält- ooh m etalifö rä d lin g sv e rk... 20423.5 5 227 35 459 98 983.8 6 36 8 6 2 6299 K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r... H ienom pi koneteollisuus F inare m askinindustri... 554.3 20 407 Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rv in d u stri... 26 60.4 4 2 4 4 7 8 K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri för tillverkning av kem iska p r e p a r a te r... 7 334.6 3 98 36 885 Terva-, öljy-, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- ooh övrig sadan in d u stri... 3 533.4 4 34 84 840 N ahka- ja karvateollisuus Läder- ooh h ä r in d u s tr i... 20 734.9 5 386 5 205 K utom ateollisuus T ex tilin d u stri... 52 903.7 3 855 29 08 P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri... 50 069.8 3 944 32 767 P uuteollisuus T rä in d u s tri... 002.8 4 56 7 84 R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri... 33 67.3 3 962 7 478 Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- ooh v a tte n le d n in g sin d u stri... 75.2 6 94 37 399 G raafillinen teollisuus G rafisk in d u s tri... 28 302. o 6 699 8 2 5 3 Edellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig in d u s tr i... 73.2 5 43 7 035 K aikki teollisu u d et A lla in d u strier j 457 085.8 4 767 29 296 E rittäin m ielenkiintoista on tarkastaa,kuinka nopeasti työ n tek ijäin palkat kussakin teollisuudenhaarassa ovat nousseet. T ätä nousua osoittavat seuraavat vertausluvut, jotka on saatu työntekijäin keskim ääräisiä vuosipalkkoja vertaam alla vuoden 93 vuosipalkkoihin m itkä on m erkitty = 00. L u v u t ovat seuraavat: Av in tresse ar det a tt b etrak ta arbetslonernas relativa tillv ax t i varje industri for sig. D enna tillv ax t belyses av foljande jam forelsetal, vilka erh állits genom a tt jam fora arbetarnes m edelantal m ed desam m a for ár 93, vilka betecknas = 00. I fraga varande ta l aro foljande: V. Ar 93 94 95 96 97 98 99 S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- och m etallförädlingsverk... 00 95 2 36 23 28 445 K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r... 00 0. 20 56 22 484 495 H ienom pi koneteollisuus E inare m ask in in d u stri.... 00 3 34 84 32 420 63 Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- och to rv in d u stri... 00 92 0 32 20 90 44 K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri för tillv erk n in g av kem iska p rep arater... 00 2 7 73 269 322 602 T erva-, öljy, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sadan in d u stri... 00 0 03 35 92 286 393 N ahka- ja karvateollisuus L äder- och härindustri.. 00 98 3 26 93 330 490 K utom ateollisuus T extilindustri... 00 02 05 36 27 302 499

5 V. Ar 93 94 95 96 97 98 99 P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri... 00 9 99 23 89 233 375 P uuteollisuus T rä in d u stri... 00 9 93 27 97 29 487 R avinto- ja n au tintoaineteollisuus N ärings- ooh n ju tn in g sm e d e lsin d u stri... 00 02 04 29 70 244 392 V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteoll. Belysnings-, kraftöverförings- och v a tte n le d n in g sin d u stri... 00 9 94 7 235 373 426 G raafillinen teollisuus Grafisk in d u stri... 00 97 02 4 8 274 456 E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig in d u s tri... 00 25 88 272 206 325 602 K aikki teo llisuudet A lla in dustrier 00 96 09 39 209 39 472 T yöpalkat ovat, kuten luvuista näkyy, hyvin epätasaisesti k o h onneet eri teollisuuden haaroissa. H itain ta on nousu ollu t sellaisissa teo l lisuuksissa, joiden tu o tte ilta m aailm ansodan johdosta ulkom aiset m arkkinat sulkeutuivat, k u ten oli laita paperi- ja puuteollisuuden. Me. talliteollisuudella sen sijaan ennen Venäjän vallankum ousta oli nousukausi suurten sotatarvetilauksien johdosta, ja näissä teollisuudenhaaroissa p alk at nousivat varsin nopeasti.. E rikoisen silm iinpistävä on nousu m yöskin nahkaja karvateollisuudessa sekä kutom ateollisuudessa. Sen seikan valaisem iseksi, m issä m äärin Suom en teollisuus k äy ttä ä ulkom aisia ja kotim aisia raaka-aineita sekä puolivalm isteita, on laad ittu seuraava yhdistelm ä: D e utbetalda arbetslönerna bava säledes, säsom det fram gär av ovannäm nda tal, a tt uppvisa en m ycket ojäm n steg rin g inom de skilda industrigrenarna. D en m insta steg rin g en utvisa sädana industrier, vilkas produkter tili följd av världsk rig et ej lunno avsättn in g pä den utländska marknaden, säsom förhällandet var m ed pappers- ooh träindustrien. M etallindustrien därem ot hade före u tb ro tte t av revolutionen i R yssland a tt uppvisa en stegringsperiod tili följd av P roduktionen för krigsändam äl, och pä d etta om räde av den in d ustriella verksam heten stegrades arbetslönerna m ycket snabbt. Särdeles iögonfallande är ökningen ocksä u ti läder- och härindustrien sam t tex tilin d u strien. F ö r a tt belysa det förhällande, i v ilk et den finländska industrien använder utländska och inhem ska rääm nen och halvfabrikat har efterföljande sam m anställning u tarbetats: Käytettyjen. raakana: Lneiden ja p> uolivaln aisteiden arvo : Värdet a v använ da räämnen i och hi ilvfabrikat: ulkomai s iä : kotimais ua: koko arvo: utlands k a : inhemsh :a: hela värdet: 0 0 0 -mk. / 0 0 0 /o -mk. 0/ /o 000-mk. Malminnosto M alm uppfvrdring... 40. loo.o 40. Sulatot ja metallien jalostuslaitokset SmäU- och metall förädlingsverk... 29 258.0 33.3 58 653. 6 6 7 87 9. M asunit - M a s u g n a r... 222.7 3.3 454.2 8 6 7 676.9 A hjotaonta-, m elloitus-, m artini- ja valssilaitokset H ärdsm ide. puddel-, m artin- och v a ls v e r k... 8 68.8 2.7 378. 78.3 39 797. Konepajat Mekaniska verkstäder... 57 895.2 56. 45 38.0 43.9 03 276.2 Hienompi koneteollisuus Finare m askinindustri... 94.0 4. 278.4 58.9 472.4 Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler- 5 glas-, koi- och torvindustri... 7 369,8 5.6 6 94.5 48 4 4 284.3 L asiteh taat G lasbruk... 3 025.9 82.8 627. 7.2 3 653.0 Kemiall. laitteiden valmistusteollisuus Industri för tili verkning av kemiska preparater... 4 894.8 55.4 974.2 44.6 26 869.0 Terva-, öljy-, kumi- ja muu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum mi- och övrig sädan in d u s tri... 37 049.7 82.6 7 796.3 7.4 44 846.0 Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri... 5 05.7 39.7 77 392.4 60.3 28 444. N ahkatehtaat ja nahkurintyöpajat L äderiabrikeir och g a r v e r ie r... 29 285. 44.5 36 553.8 55.5 65 838.9' Jä ik in e te h ta a t Skofabriker... 8 585.8 32.9 37 954.8 67. 56 540.6

K äytettyjen raaka-aineiden ja puolivalm isteiden arvo: Värdet av använda rääm nen och halvfabrikat: u lk o m a isia : k o tim aisia: koko a rv o : ucländska: in h em sk a : kela värdet:. 000-mk. 0 / /o 000-m k. 7. Kutomateollisuus Textilindustri... 59 966. 69.8 69 058.4 30.2 229 024.6 V illatehtaat Y llefabriker... 3464.6 50.4 342.9 49.6 68 727.6 P u u v illateh taat B om ullsfabriker... 84 539.6 99.9 30. 0. 84 569.7 P ellavateh das L innefabrik... 6 593.7 70.0 2 829.0 30. o 9 422.7 Trikoon- ja su kan kutom ot Trikot- o. strum pväverier 6 494.6 47.4 7 94.0 52.6 3 688.6 Paperiteollisuus Pappersindustri... 27 93.4 20.0 5 855.7 80. o 79 787. P uuh iom ot ja pahvitehtaatträsliperier o. pappiabriker 595.0 2.4 24 220.2 97.6 24 85.2 S ellu lo o sa teh ta a t C ellulosafabriker... 2 487.2 24.2 39 042 7 75.8 5 529.9 P aperiteh taat Pappersbruk... 2 894.8 5. 72 364.3 84.9 85 259. Puuteollisuus Träindustri... 7 889.3 4. 82 559.2 95.9 90 448.5 Sahat ja höylääm öt Sägverk och h y v le rie r... 39 395.7 loo.o 39 395.7 P uusep. ja hu onekaluteht. Sniekerier o. m öbelfabriker 3 577.0 22.3 2 46.6 77.7 6 038.6 R ulla-, rullanem äs- ja nappulatehtaat R u ll-, blockocb pinnfabriker... 46.0 0.8 5 659.8 99.2 5 705.8 Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri... 289 575.8 77.2 85 393.3 22.8 374 969. M akkaratehtaat K orvfabriker... 27.2 0 6 233.7 99.4 2440.9 Jauho- ja su u rim o m y lly t M jöl- och gryn k varn ar.. 46 677. 7.6 8 608.5 28.5 65 285.6 L eip om ot B a g e r ie r...... 7 27.6 43.2 22 502.8 56.8 39 630.4 S okeritehtaat S o ck erb ru k... 99 896.0 loo.o - 99 896.0 Tupakkatehtaat T o b a k sfa b rik er... 55 840.9 85.2 9 690.3 4.8 65 53.2 Valaistus- y. m. teollisuus Belysnings- m. fl. industrier 4 566.9 69.9 969. 30. 6 536.0 Graafillinen teollisuus Grafisk industri... 2 43.0 8.4 26.5.2 9.6 28 942.2 Muu teollisuus övrig industri... 375.0 34.3 77.6 65.7 092.6 K aikki teollisuudet Alla industrier... 690 448.7 48.7 726 594.5 5.3 47 043.2 6 T ässä suhteessa on m aailm ansodan puhjettua tavattav issa huom attavaa siirtym istä, sillä kun ulkom aalaisten raaka-aineiden ja puolivalm isteiden arvo oli vielä v. 96 50.8 /0 ja v. 97 44.o %, oli se v. 98 vain 35.o %. V. 99 se oli taasen n o u ssu t 48.7 /0:iin. Seuraava taulukko valaisee sitä suhdetta, mikä vallitsee m aksettujen työpalkkojen sekä k ä y te t ty jen raaka-aineiden ja puolivalm isteiden välillä to iselta puolen sekä valm istusarvon välillä toiselta puolen, t. s. edelliset lask ettu in a prosenteissa v alm istusarvosta: I d etta avseende har en betydlig förskjutning ä g t rum efter u th ro tte t av världskriget, i det värdet av u tländska raäm nen ooh halvfabrikat, som ännu 96 var 50.3 /o h 97 44.0 %, 98 v ar endast 35.0 % A r 99 har denna siffra äter stig it tili 48.7 %. I efterföljande sam m anställning belyses förh állandet m ellan utb etald a arbetslöner ooh v ärd et av använda rävaror ooh halvfabrikat á ena sidan sam t tillverkningens värde ä den andra, d. v. s. de förra beräknade i pro cen t av tillv erk n ingens värde: Palkkaa: Avlöning : Raaka-aineiden ja puolivalm ist. arvo: Värdet av r&ämnen ocli halviabrikat: Valm istusarvo : Tillverkningens värde: OOO-mk. «/ /o 000-mk. / /o 000-mk. Malminnosto M alm uppfordring... 665.9 60.3 40. 2.7 03.9 Sulatot ja metallien jalostuslaitokset Smält- oeh metallförädlingsverk... 20 423.6 4.7 87 9. 63.6 38538. Konepajat Mekaniska verkstäder... 98 983.8 34.8 03 276.2 36.3 284 739.6 Hienompi koneteollisuus Finare maskinindustri... 554.3 30 9 472.4 26.3 795.8 Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- och torvindustri... 26 60.4 29. 4 284 3 5.6 9450.

7 Raaka-aineiden ja puolivalmist. Palkkaa arvo : Avlöning : V ä r d e t a f r ä ä m n e n o c h h a l v - f a b r i k a t : Valmistusarvo : Tillverkningens värde : 0 0 0 -mk. Kemiallisten laitteiden valmistusteollisuus Industri for 0/ /o 0 0 0 -mk. 0/ /o tillverkning av kemiska p rep a ra ter... 7 334.6 0.6 26 869.0 38 9 69 048.4 Terva-, öljy-, kumi- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gummi- och övrig sadan industri... 3 533.4 5. 44 846.0 64.9 69 059.5 Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri... 20 734.9 0.5 28 444. 4.4 97 39.7 Kutomateollisuus T extilin d u stri... 52 903.7 3.3 229 024.5 57.4 399 074.2 Paperiteollisuus Pappersindustri... 50 069.8 2.0 79 787. 43.2 45 940.9 Puuteollisuus Träindustri... 0 02.8 25.6 90448.5 48 2 395 089. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsm edelsindustri... 33 67.3 5.6 374 969. 62.0 604 993.7 Valaistus y. m. teollisuus Belysnings- m. //. industrier.. 75.2 8.6 6 536.0 0.9 60 22.0 Graafillinen teollisuus Grafisk industri... 28 302.0 36.7 28 942.2 37.5 772.0 M uu teollisuus - Övrig industri... 73.2 3.9 092.6 29.7 3 679.6 Kaikki teollisuudet Alla industrier... 457 085.8 6.3 47 043.2 50.4 2 808 985.6 K uten ylläolevasta näkyy, m enot palkkoihin ja raaka-aineisiin olivat eri teollisuudenhaaroissa hyvinkin eri su u ret tu o tan n o n b ru tto arvoon verraten. K aikki teo llisuudet m ukaan ottaen työntekijäin p alkat tek iv ät 6.3 % ja raaka-aineet 50.4 % tu o tan n o n bru tto arv o sta eli y h teen sä 66.7 %. Vuonna 93 vastaavat lu v u t olivat 5.8 % ia 57.9 % y h teen sä 73.7 %. Säsom det av ovanstäende fram gär, varierade u t- gifterna för löner 00h använda rääm nen i jäm förelse m ed tillv erk n in g en s brutto v ärd e inom de olika industrig ru p p ern a ofta i hög grad. D ä alla in dustrigrupper m edräknas utgjorde de utbetalda lö n ern a 6.3 /o oed rääm nena 50.4 /0 av tillv e rk ningens bruttovärde, eller tillsam m ans 66.7 %. F ö r är 93 voro de m otsvarande siffrorna 5.8 /o och 57.9 % eller tillsam m ans 73.7 %. M etalliteollisuutta (m ihin kuuluu 4 ensim äistä teollisuuden haaraa) valaisee seuraava tau lukko: M etallindustrien (om fattande de fyra första y r- kesgrupperna) belyses av efterlöljande tabell: ' Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H. V. - H. K. Palkkaus. Avlöning. 0 0 0 -mk. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas värde Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 275 5 969 20 763 9 746.2 3 37.3 75674.7 95... 30 9 870 24 923 29 250 0 66 067. 42 523.9 96... 340 25 697 30 072 48 734.8 38 830.3 30087.7 97... 342 27 066 336 72 332.7 48 98. 323.4 98... 366 6 563 55 729 90 849.2 03 029.3 255 365.5 99... 43 9 820 32 308 20 627.5, 9 799.8 426 77.4 M etalliteollisuuden työpaikat jakaantuvat erilaisten om istajien m ukaan seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställen a inom m etallindustrien sälunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntek ij. arbetare. tuotantoarvo, tillverk. COO-mk. y k sity iset henkilöt enskilda personer... 50 377 28 244.5 osuuskunnat andelslag... 6 77 246.3 osake- ja m uut y h tiö t aktie- och övriga bolag 248 5 097 345 882.3 valtio sta tsv e rk e t... 9 3 269 50 804.3

8 M etallitehtaissa on k ä y te tty seuraavat m äärä t ulkom aisia ja kotim aisia m alm eja sekä m uokattuja ja m uokkaam attom ia m etalleja (taulu 4): Vid m etallverken hava förbrukats de k v an titeter utlän d sk a ooh inhem ska m alm er sam t bearbetade ooh obearbetade m etaller som frarngä av följande sam m anställning (tab. 4): Ulkomaista Kotimaista Yhteensä. Utländska. Inhemska. Summa. määrä, arvo, määrä, arvo, määrä, arvo, värde, värde, värde, mängd, mängd, mängd, ton, ton Järvim alm ia Sjömalm... 064 58.0 064 58.0 Vuorim alm ia B e rg m a lm... 397 307.3 979 898.5 2 376 705 8 T akkirautaa T aokjärn... 047 0 924.3 6 02 5 02.8 7 49 5 937. R om ua S k r o t... 23 587 6 76.8 23 587 6 76.8 R autaa ja terästä (kaikkia lajeja) Jä rn ooh stäl (alla s l a g )... 2 406 7 033.0 3 24 29 823.7 25 647 46 856.7 K ultaa G u ld...kg 389 3 84.2 _ 389 3 84.2 H opeaa S i l v e r... k g 3 007 709.«3 007 709.6 M uita m etalleja O vriga m etaller... 6 056.2 _ 630 8 7 687.0 K oneenosia, putkia ja putkenosia y. m. M askindelar, rö r ooh rördelar o. d. 0 775.9 _ 560.8 2 336.7 U lkom ainen tu o n ti on vuonna 99 ollut: U nder ár 99 bar im porten frán u tlan d et v ärit: l määrä, tonn. arvo: värde: mängd, 000-mk. M etalleja ja m etalliteoksia M etaller ooh m etallarb eten..... 6 575.5 K oneita, m oottoreja, laitte ita y. m. M askiner, m otorer, apparater m. m... 74 872.2 R autam alm ia Jä rn m a lm... 4 02 66. T akkirautaa T a o k jä rn... 9 84 9 609.2 R om ua S k r o t... 039 274.5 K ankirautaa ja m uotorautaa S tängjärn och fasonjärn... 2 83 20 962.5 M aanviljelyskoneita M askiner för la n d b r u k e t... 3 998 7 599. M eijerikoneita M askiner för m ejerihanteringen... 9 2 360.5 S ähköteknillisiä koneita E lek tro tek n isk a m askiner... 2467 37 597.3 E rilaisia k oneita ja koneenosia D iverse m askiner och m askindelar.... 7 35.3 T aulussa 4 ovat m etalliteollisuuden tu o tte e t e site ty t yksityiskohtaisesti. I tabell 4 äro m etallindustriens tillv erk n in g ar detaljerat speoificerade. K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus. T äm än teollisuusryhm än keh ity s kuutena viime vuonna on o llu t seuraava: Sten-, ler-, glas-, koi- och torvindustri. U nder de sex señaste áren har utvecklingen inom denna indu strig ru p p v ärit följande: Vuonna. kr. Työpaikkoja. Arbetsställen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.H.K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. BAämnenas Tuotanto - arvo. Tillverkningens 93... 357 0 842 7 975 0 33.0 5 944.9 28 347.0 95... 286 7 654 0 459 7 837.9 3 398. 2 78.3 96... 268 8 007 0 420 9 877.9 9 473.4 33 636.3 97... 258 6 522 9 78 2 207.6 0 23.8 4 088.8 98... 237 6 946 8 336 2 328.2 9 587.9 42 60.7 99... 260 6 450 2 553 26 60.4 4284.3 9450.

9 K olm essa täh än kuuluvassa luokassa, nim ittäin kivilouhoksissa, kivenhakkaam oissa ja kivenhiom oissa, tiiliteh taissa sekä turvepehkutehtaissa, ei lasketa k äytetyille raaka-aineille: kivelle, savelle ja hiekalle sekä tu rp eelle, m itään arvoa. T äm än teollisuuden tärkeim m ät ryhm ät ovat tiilite h ta a t ja lasitehtaat. T iilitehtaiden keh ity s näkyy seuraavasta: F ö r tre av de här ingäende fabriksgrupperna, näm ligen för stenbrott, sten h u g g erier och stensliperier, för tegelbruk sam t för torvströfabriker beräknas in te t värde för de använda rääm nena: sten, lera och sand sam t torv. D e främ sta fabriksgrupperna inom denna industri äro tegelbruken och glasbruken. F ö r tegelbruken ställer sig utvecklingen pä följande sätt: Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Arbetss tallen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Valmistettu tiiliä. Tillverkade tegel. i ooo-s; Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... ;... 9 5... 9 6... 9 7... 9 8... 9 9... 70 2 04 98 79 00 3 484 79 799 795 320 2 033 329 2 844 388 3 085 2 589 33 2 38.2 023.9 524.8 2 953.8 2 423. 6 739.4 06 288 49 957 40 043 42 466 22 295 50 530 577.5 2 455.4 3 876.0 7 42.5 6 265.8 5 950.5 L asiteh taista ovat vastaa vat lu v u t seuraavat: F ö r glas bruken äro samma siffroi följande: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. RAämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 9 5... 9 6... 9 7... 9 8... 9 9... 4 3 2 6 6 6 672 228 48 33 990 350 678 482 492 600 599 655 909.4 63.7 398.9 2 443.0 2 260.8 5 958.9 73.8 779.0 734.3 2 567.6 2 324.9 3 653.0 5 565. 3 96.8 6 649.8 0 04.6 80.2 22 643.7 K oko teollisuusryhm ässä jakautuvat työpaikat erilaisten om istajien kesken seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena inom hela industrigruppen salunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntek ijö itä. arbetare. tuotantoarvo, tillv erk n. värde, 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r... 9 76 548.3 osuuskunnat andelslag... 5 206 2 056.3 osake- ja m u u t y h tiö t aktie- och ö v n g a bolag 5 4 928 75 557.0 k u n n at kom m uner... 89 2 80.6 valtio s ta ts v e r k e t... 2 5 07.9 K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus. Kem iallis-teknillinen teollisuus on m eillä m aailm ansodan p u h jettu a jonkinverran k eh ittynyt. Sitä edustaa vuonna 99 53 työpaikkaa, joissa on 872 työntekijää ja joiden tuotantoarvo on 69 048 400 mk. N äistä on 9 tu litik k u teh taassa y h teen sä 674 työntekijää ja tuotantoarvo 6 694 700 mk. V uonna 98 oli näiden tuotantoarvo 6 426 900 In d u stri for tillverknîng av kem iska preparater. D en kem isk-tekniska in d u strien har hos oss efter u tb ro tte t av varldskriget i nâgon màn utvecklats. D en rep resen teras ár 99 av 53 arbetsstállen m ed 872 arbetare och e tt tiilverkningsvarde av 09 048 400 mk. Av dessa àro 9 tandsticksfabriker m ed 674 arbetare och e tt tillverkningsvarde av 6 694 700 mk. D etta till- Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik àr 99. 2

0 m k. M uiden teknokem iallisten tehtaiden valm istusarvo on huom attavasti kohonnut, nim ittäin 27 240 400 m arkasta 52 64 500 m arkkaan. V. 93 oli kem iallis-teknillisen teollisuuden palveluksessa vain 925 työntekijää, niistä 606 tulitikkutehtaissa. Terva-, öljy-, kum i- ja muu senlaatuinen teollisuus. T älläkään teollisuudella, johon vuonna 99 kuului 67 työpaikkaa, 84 työntekijää,ja 69 059 500 mk:n tuotantoarvo, ei ole huom attavam paa m erk itystä. Suurin tu o tan to arv o on saippua- ja suopatehtaissa, n ousten 22 276 200 mk:aan. Nahka- ja karvateollisuus. T ässä ryhm ässä on kehitys kuuten a viim e vuonna ollut- seuraava: verkningsvärde v ar ár 98 6 426 900 mk. Inom andra tekno-kem iska fabriksgrupper h ar tillverkn in gsvärdet anm ärkningsvärt ökats, näm ligen fran 27 240 400 mk tili 52 64500 mk. A r 93 var antalet arbetare i den kem isk-tekniskaindustriens tjän st 925, varav 606 voro anställda vid tändstioksfabrikerna. Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sädan industri. Icke heller denna industrigrupp har nágon stö rre betydelse m ed 67 arb etsställen, 84 arbetare och e tt tillverkningsvärde av 69 059 500 mk, ár 99. S tö rst är tillv erk n in g sv ärd et fö r tväl- och säpfabrikerna, eller 22 276 200 mk. Lader- och härindustri. Inom denna grupp fö reter utvecklingen u nder de sex señaste áren följande u tseen d e: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. R&ämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 70 2 879 3 006 3 6 3.7 22 43.3 30 557.2-95... 07 3 834 330 4 774.4 40 28.0 6 586.4 96... 23 4 527 3 57 6 282.4 55 070. 84 390.8 97... 84 3 758 3 570 7 967.5 68 550. 04 485.2 98... 94 3 59 3 996 2775.9 04 967 o 67 387.4 99... 227 3 850 4 29 20 734.9 28 444. 9739.7 N ah k ateh taista ja nahkurintyöpajoista ovat vastaav at lu v u t seuraavat: F ö r läderfabrikerna och g arverierna aro m otsvarande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H. V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 44 459 854 724.7 5 76.5 9 82.7 95... 63 674 202 2 092.5 2 432.8 33 280.4 : 96... 7 867 3 57 2 854. 26 70.8 43 07.3! 97... 3 545 2 366 3 596.3 32 896.5 48 706.o i 98... 39 329 2 76 5 252.3 46 045.6 85 399.9 99... 49 226 2 694 8 527.5 65 838.9 992.7 Jalk in eteh taista taasen ovat vastaavat lu v u t: F ö r skofabrikerna fram gá ä ter följande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 6 60 036 269.0 6 45.6 9 620.9 95... 29 858 899 2 408.6 7 879.5 26 52.2 96... 37 2 366 044 3 08.5 27 7.5 38 994.7 97... 33 869 054 3 848.6 3 530.2 47 398.5 98... 40 737 088 5 784.6 49 27.5 70243.4 99..... 54 2 06 224 9 462.8 56 540.6 8 905.o

N ahkatehtaiden ja nahkurintyöpajojen luvun suureen lisääntym iseen on vaik u ttan u t se, että v. 97 o tettiin m ukaan huom attava m äärä nahkuri ntyöpajoja, jotka olivat kasvaneet niin suuriksi, että niitä ei entisiä m ittap u ita k äy ttäen voitu jättää tilasto sta pois. Sodan alkuvuosina on kum paankin yllä esitety istä teollisuusryhm istä sota suuresti v aik u ttanut. niillä kun oli suuria tilauksia Venäjän valtiolta. V allankum ouksen vaik u tu k set u lo ttu iv at näiden teollisuuksien toim intaan, joka vuodesta 96 lähtien on tu n tu v asti pienentynyt, k u ten lähinnä työntekijäin m äärää osoittavista luvuista käy ilmi. O m istajain m ukaan jakautuvat näm ä ryhm ät s e u r a a v a s t i : D en sto ra ökningen u ti läderfabrikernas ooh g arveriernas antal är en följd därav, a tt är 97 m edtogs e tt betydande antal garverier, vilka hade i den m ân tillvuxit, a tt de efter den gam la m attstooken ej kunde uteläm nas. B ägge dessa in d u strier hava u nder de första krigsaren rö n t stärk t inflytande av kriget, i det de haft sto ra beställningar för ry sk a kronans räkning. R evolutionens inverkan pä dessa gren ar av den in dustriella verksam heten g er sig tiilkänna i den betydliga m inskningen i jäm förelse m ed är 96, vilken m inskning närm ast fram gär av de tai, som angiva arhetarnes antal. I fraga om ägarne fördela sig fahrikerna sä- lunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntekijöitä. arbetare. tuotantoarvo, tillverkn. värde, 0 0 0 -mk. y k sity iset h en k ilö t enskilda p e rs o n e r... 3 799 36 68.8 osuuskunnat a n d e ls la g... 6 95 748.7 osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag. 89 2 944 58 409.2 valtio sta tsv e rk e t... 2 300. o N ahkatehtaissa ja nahkurintyöpajoissa sekä jalkinetehtaissa k äytetty jen ulkom aisten vuotien, nahkojen ja taljojen yhteinen arvo on 38 500 000 mk (2 49 600 mk vuonna 98), kotim aisten 62 308 700 m k (7863 900 m k vuonna 98) eli yhteensä 00 808 700 mk. (80 33 500 m k vuonna 98). V uotien ja taljojen sekä n iistä valm istettujen teo sten tuonnin arvo oli vuonna 98 vain 0 839 487 mk. N ahkaisten jalk in eitten, puolivalm iitkin m ukaan luettuina, tu o n ti on viime vuosina ollut: Vuonna Är. V ärdet av de vid läderfabriker, garv erier och skofabriker förbrukade utländska hudar, skinn och läd er uppgär tili 38 500 000 m k (2 49 600 mk ár 98), av inhem ska tili 62 308 700 m k (7863 900 ár 98) eller tilisam m ans 00 808 700 m k (80 33 500 m k ár 98). Im porten av hudar och skinn sam t tillverkn in g ar därav hade ár 99 e tt värde av 0 839 487 mk. Im porten av skoplagg, även halvfärdiga, av läder har de señaste áren v ärit: määrä, mängd, kg. arvo, värde, mk. 9 3...... 3723 2 24 263 94.......... 99 499 680 522 95...... 75 03 534 0 9 6...... 50 830 364 402 97...... 73 282 3 532 490 9 8...... 77 527 2 045 88 9 9...... 282 99 4 895 852 K utom ateollisuus. K oko täm än teollisuudenhaaran keh ity s kuutena viim e vuonna on ollut seuraava: T extilindustri. F o r hela denna in d u stri visar u t- vecklingen under de sex señaste áren foljande tal: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 6 4 92 22 487 83.5 4447.7 77 025.5 95... 62 5 672 24 563 3 09. 4 973.8 92 67. 96... 70 6 533 24 05 7 773.9 86 903.3 68 800.5 97... 78 6 840 25 274 28 986.6 8 07.0 239 237.3 98... 82 4 403 27 080 3454.2 08200.7 260 475.7 99... 204 3 723 25 732 52 903.7 229 024.5 399 074.2

2 V illatehtaiden k eh ity s näkyy seuraavasta: F ö r yllefabrikerna ställer sig förhallandet pä följande sä tt: Vuonna. Ar. Arbetsställen. ' Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo Tillverkningens 93... 30 3 354 5 04 2 792.8 4 279.9 22 76.8 95... 26 2 950 5 273 2 647.5 9 849,5 20 476.7 96... 26 3 295 4 263 3 80.6 22 090.7 47 28.5 97... 27 3 589 4 428 6 465.5 37 24.5 7 644.9 98... 26 3 0 4 6 266 8 032. o 50259.6 97 009.5 9 9... 23 2 835 4 4 4 3 30.0 68 727.5 06 353. P u u v illateh taista saam m e seuraavat lu v u t: F ö r botuulista brikerna erhällas följande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Raaka-ainei-, den arvo. Räämnenas Työpalkkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 7 7 274 4 094 5 926.«5 33.3 35 692.5 95... 7 7 6 4 4 238 54. 4 90.4 37 005.4 96... 8 7 09 4 4 3 5 7 337.2 34 924.3 65 932.5 97... 8 7 258 3 939 269.4 39 288.2 92 72.2 98... 9 6 223 4 657 2 932.5 435.2 7 706.2 9 9... 8 5 687 4 6 4 2 20 608.4 84 569.7 49 022.0 M aamme ainoasta p ellavatehtaasta ovat vastaav at lu v u t seuraavat: F ö r lan d ets enda linnefabrik aro m otsvarande ta i följande: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 4 5 7 8 6 5 003.9 4 88.3 5 99.0 95... 7 0 7 3 7 5 793.5 3 622.9 9 426.4 96... 9 7 3 7 5 2 86.5 6 287.6 6 809.9 97... 8 8 0 4 250 3 300.6 9 295.9 20 78.2 98... 6 6 8 4 250 4 669.6 4 785.2 22 49.0 9 9... 54 4 858 5 235.4 9 422.7 3072.3 Ju lk aistak o o n tässä vielä sam at lu v u t trikoonja sukankutom oista: H ä r m eddelas ännu sam m a tai för trikot- ooh strum pväverierna: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 7 93 490 870. 2 839.2 5 23.9 95... 9 2 7 5 462 089.7 3 65.8 8 399.6 96... 2 3 8 9 43 39.4 6 437.3 665. 97... 20 3 6 0 497 2 5.4 8 603.4 7 239.5. 98... 2 928 237 956.0 6 852.6 643. 9 9...... 9 788 246 2 632.x 3 688.6 22 658.0

3 Villa-, puuvilla- ja pellavatehtaissa käytetty jen tärkeim pien raaka-aineiden k u lu tu s näkyy seuraavasta yhdistelm ästä: F örbrukningen av de förnäm sta rävarorna vid ylle-, bom ulls- och linnefabrikerna fram gär av följande sam m anställning: Puuvillaa: Villaa, tekovillaa, nukkavillaa ja ryysyjä: Bomull : U ll, konstull shoddy och lump: Vuonna. ulkomaista ulkomaista kotimaista yhteensä Ar. utländsk utländsk inhemsk summa 93...... 7 948 3 938.6 737 5 523.8 78 377.8 2 455 6 90.6 95...... 6 743 3 472.6 902 2 426.8 2 549 5 346. 3 45 7 772.9 96...... 8 987 32838.7 2 53 0 286.7 2 005 5 87.4 4 536 658. 97...... i 753 36 085.6 2 332 8 820. 836 072.9 468 28 993.0 98...... 993 877.6 223 25 845.9 282 7 356.0 2 505 43 20.9 99... 8972.5 598 23 437.8 55 3494.9 249 54 932.7 Vuonna. Är. ulkomaista utländsk Pellavaa, rohtimia, hamppua ja jutea y. m.: Lin, hlär, hampa, jäte, m. m.: kotimaista inhemsk yhteensä summa 93... 2 522 2 637.0 292 279.3 2 84 2 96.3 95... 3 235 3 372.5 265 250.4 3 500 3 622.9 96... 3 86 5 926.5 22 243.4 4037 6 69.9 97... 303 8 88.6 24 32.6 3 344 93.2 98... 480 4 274.9 4 25.0 594 4 525.9 99... 26 4 828.2 46 2 829.0 723 7 657.2 N äissä teh taissa valm istettiin ja k äy tettiin lank aa seuraavat kiloissa ilm o itetu t m äärät: Vid dessa fabriker var tillverkningen ooh användningen av garn följande, u ttry o k t i kg: Omassa kehrää- Siitä Ostisttua lan kaa: Omassa kutomössä valm istettu lanka. lilköpt gai n: ty lanka. myyty. mossa käytet I eget spinneri Därav uik. kotini. yht. I eget väveri tillverkat garn förs&lts. uti. inh. summa anväut garn. V illatehtaissa Y llefabriker... 786 543 425 49 76 430 75 939 52 369 3 6 2 4 P u uvillatehtaissa B om ullsfabriker 4 3820 04 474 23 4 23 4 3 339 646 P ellavatehtaissa L innefabriker.. 977 249 270 700 8 300 8 3 0 0 706 549 T ärkeim pien kehruuaineiden tu o n ti on sam oina vuosina ollut seuraava: U nder sam m a ar har im porten av de främ sta spanadsäm nena stä llt sig pä följande sä tt: Vuonna. Är. Lampaanvillaa: Färull: Nukkavillaa ja villakarikkeita: Shoddy och ylleavf ali : Puuvillaa: Bomull : Pellavaa: L in: 93... 866 3 898.9 80 99.2 8 454 6 908.2 3 432 2 890. 95... 948 4 790.9 36 89.9 8 62 25 86.3 5 533 6 97.2 96... 2 56 7 976.5 59 26.0 957 46 867.8 687 2 539.4 97... 2 329 35 357.7 64 484.7 3 956 26 92.2 3 777 3 28.5 9 8... 349 6 02. 57 3 929.0 _ 99... 29 957.3 257 6 300.O 6 49 82 792.4 653 4 580.5

L angan ja rihm an sekä nuoranpunontatuotteiden tu onnin arvo nousi vuonna 99 60 000 422 m arkkaan sekä kudoksien arvo 25 325 686 m arkkaan. E dellisen tavararyhm än vientiarvo oli 565583 m k ja jälkim m äisen 2 779 97 mk. K utom ateollisuuden kaikki te h ta a t jakautuvat erilaisten om istajien kesken seuraavasti: 4 V ärdet av im porten ay g am och trá d sam t repslageriarheten steg ár 99 till 60 000 422 m k sam t av vävnader tili 25 325 686 mk. V ärdet av exporten i'ör den förra gruppen av v aror var 565 583 m k sam t för den señare 2 779 97 mk. P a olika slag av ägare fördela sig Samtliga fabriker inom tex tilin d u strien sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä, tillvärkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r... 89 29 36 004.6 osuuskunnat a n d e ls la g...... 2 58 2 78.0 osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag 3 2 536 360 288.6 Paperiteollisuus. Koko tä tä teollisuudenhaaraa silm älläpitäen on kehitys k u u ten a viime vuonna o llu t seuraava: P appersindustri. F ó r in d u strien i sin helhet h a r utvecklingen u nder de sex señaste áren v a rit foljande: Vuonna. Ár. Työntekijöitä. Arbetare Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 34 2 380? 20 3 030.0 49 57. 0 355.7 95... 39 2 496 28 430 3 5. 60 828.9 327.2 96... 47 4 070 35 03 8 258.6 6 542.0 283 004.2 97... 4 3 428 37 237 26 644.8 2*06.6 263 056.7 98... 44 0 776 27 945 20 40. 92 568.5 200 649.3 99... 55 2 694 29 539 50009.8 79 787. 45 940. P uuhiom oista ja p ahvitehtaista ovat vastaavat tiedot seuraa vat: E nahanda uppgifter för träslip eriern a och pappfabrikerna aro: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Raaka-ainei- Palkkaus. den arvo. Avlöning. i Räämnenas Í Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens 0 0 0 -mk. 93... 9 5... 9 6... 9 7... 9 8... 9 9... 45 43 47 45 44 45 3 237 2 984 3 475 3 248 3 5 0 3 325 7 2 7 4 73 896 8 9 5 72 998 76 655 79 673 3 393.8 3 05. 4 429.6 6 380.8 7 040.7 538.2 8 323.3 8 98. 8 354.2 5 726.2 6 62. 24 85.2 9 65.0 20 87.3 4 086.5 40 368.2 4 0 4 0.8 73 695.2 Selluloosatehtaista taasei seuraavat: ovat m linitut lu v u t F ö r cell jande: ulosafabrikei n a aro nam n d a ta i föl- Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Arbe testailen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 9 5... 9 6... 9 7... 9 8... 9 9... 7 9 9 8 7 7 2 758 2 582 2 782 2 544 9 2 2 830 3 452 7 25 7 858 20 386 5 880 5 333 3 54.3 3 028.8 4 30 8 5 489.5 5 5.8 2 335.7 278.6 3 747.3 28 042.6 23 20.2 8 89.3 5 529.9 24 479.4 3 047.9 58 823.3 5 75.7 46 593.7 25 242.3

5 P ap eriteh taista ovat näm ä lu v u t seuraavat: F ör pappersbrviken fram gä sam m atal urföljande: Vuonna. Är. työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drifkrait. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 25 4 67 302 4 673.0 27 9.8 5 453. 95... 27 5 078 36 88 5 39.9 33 857.7 70 55.7 96... 26 584 35 23 77.7 6 480.3 67 942.5 97... 26 5 332 42 75 283.6 72 392.4 53 869.9 98... 25 3 49 34 568 8 733. 46 723.3 92 464.8 99... 25 4 022 33 63 5 00.6 85 259. 78 64.0 Puuhiom oissa, selluloosa- ja pahvitehtaissa sekä p ap eriteh taissa k u lu te tu t raaka-aineet ja puolivalm iit teo llisu u stu o tteet näkyvät seuraavasta yhdistelm ästä: D e vid träsliperierna, cellulosa- och pappfabrik ern a ävensom pappersbruken förbrukade raäm - nena ooh halvfabrikaterna fram gä av efterföljande sam m anställning: Vuonna. Ar. Hiomapuita: kotimaisia Siipved: inhemsk Selluloosapuita: kotimaisia Cellulosaved: inhemsk m3 m3 Puuvanuketta: kotimaista Trämassa: inhemsk Paperikarikkeita: kotimaisia Pappersavfall: inhemskt 000-mk. 93... 779 95 6 2.2 535 569 6 629.0 353 9 650.6 708 33.5 95... 837 775 7 006.3 289 920 7 89. >.2 42 638 296.2 794 33.4 96... 93 405 222.0 44 686 4 207.8 77 263 24 687.8 664 32.0 97... 807 893 3 03.5 690 57 2 940.2 4 034 23 620.9 832 0.4 98... 43 662 38. 45 259 0 73. 52 406 7 076. 38 207.4 9 9... 580 444 2 <>32.o 770 027 26 069.3 74 559 29 885.5 63 385.4 Vuonna. Ar. ulkomaisia utländsk R y y s y i ä : L u m p: kotimaisia inhemsk yhteensä summa Selluloosaa: Cellulosa: kotimaista inhemsk Oikivanuketta: Halmmassa: ulkomaista. utländ ooo-mk. 9 3... 2 463 99.0 2 284 265.2 4 747 84.2 67 865 4440.7 25 49.2 9 5... 3 3 277.0 2 058 239.6 57 5 ^6.6 75 699 7 735 2 76 33.8 96... 3 264 3 08.2 2 3 3 333.3 4 4 9 7 3 44..- 74 945 28 305.0 395 28.9 97... 2 06 2 735.«597 2.9 3 658 3 857.8 6 4 8 2 8 35 305.7 0.4 9 8... 0 8 5 602.7 396 426.3 48 2 '29.0 27 823 22239.2 99... 248 35.6 4 9 385.9 397 737.5 4 66 40 60.7 K uutena viim eksi kuluneena vuonna ovat kaikki pap eriteo llisu u tta v arten tarv ittav ien raaka-aineiden h in n at yleensä nousseet, joka käy ilm i seura vassa esitety istä keskihinnoista: Hiomapnut Slipvedperm 3. U nder de närm ast förflutna sex ären hava p risern a pä alla för pappersindustrien behövliga rävaror,i allm änhet stigit, v ilket ädagalägges genom följande m edelpriser: Selluloosapuut Cellulosaved per m \ Puovanoke tonnilta. Tramassa per R y y s y t Immp ulkom. utl. tonnilta per kotiin. inh. tonnilta, per : 9 3... 7:9 6 4 :32 7 :43 373:2 6: 9 5... 8:3 6 6 2 79:9 40:2 6:42 9 6... 2:05 9:9 2 39: 27 9 52:25 270:3 2 9 7... 6: 8: 74 207:4 327: 46 702: 50 9 8... 26:22 2 4:50 3 25:84 477:4 076: 52 9 9... 36: 23 3 3:86 400: 83 47: 74 206:8

6 Puuhiom ojen ja pahvitehtaiden, selluloosa- ja p aperitehtaiden tu o tan to arv o t ovat o lleet seuraav at (yksityiskohtaisem m at tied o t tau lu ssa 4): T illverkningsm ängderna inom träslip eriern a ooh pappfabrikerna, oellulosafabrikerna ooh pappersbruken hava v ärit följande (för detaljer hänvisas tili tabell 4): Vuonna. Ar. Puuvanuketta. Trämassa : kuivaa torr märkää vät ruskeata brun Puupahvia: Träpapp : valkoista vit t nnia. Ryysypahvia: Lumppapp : Paperia: Papper : 98... 40 685 3 950 26 52 30 203 264 67 63 95... 54 663 09 969 6 966 36 37 740 85 887 96... 55 740 3 746 24 264 32 739 034 96 977 97... 33 474 7 99 9 423 2 66 655 55 405 98... 33 225 65 854 3 395 9 575 698 60 402 9 9... 40 944 8 329 6 52 4 856 65 93 246 Vuonna. Ar. valkaistua blekt Sulfaattiselluloosaa : Sulfatcellulosa : valkaisem, märkää oblekt, vät valkaisem, kuivaa oblekt, torr valkaistua. blekt Sulfiittiselluloosaa: Sulfitcellulosa : valkaisem, märkää oblekt, vät valkaisem, kuivaa oblekt, torr 93... 69 3 407 602 23 667 27 3 295 95... 202 2 24 4326 27 892 43 367 25 740 96... 264 4 776 5 369 3852 30 209 29 87 97... 5 537 26 542 28 3746 98...... 699 533 3 203 2 559 893 23 578 99... 50 2 647 27 985 9 08 28 62 27 689 Paperiteollisuudessa k äytety istä raaka-aineista tahi puolivalm isteista tuodaan m aahan yleensä ainoastaan ryysyjä. Täm än tuonnin suuruus kuuten a viim e vuonna on o llu t: Vuonna. Âr. arvoltaan: värda: 9 3... 4 83 254 92 m k 9 5... 3 820 26 006 9 6... 6 434 3 27 23 9 7... 3 460 3 806 439 > 9 8... 288 34 79 99... 2 4 2 4 290 A v ràv aro r eller halvfabrikat, Vilka anvândas i pappersindustrien, im porteras i allm ânhet, fôrutom kem ikalier, endast lum p. S torleken av denna im p o rt under de senaste sex âren har v arit: Paperiteollisuuden tu o tteid en vienti on ollut E x p o rten av pappersindustriens alster bar seuraava: g e sta lta t sig salunda: Vuonna. Âr. Puuvanuketta: - T rä m a s s a hiottua s i p a d k em i a i s t a kemisk märkää vât kuivaa torr markää vât kuivaa torr 0 0 0 -mk. tonnia, 93... 9 0 5 9 407.7 40 386 3 643.7 3 7 5 285.8 73 89 49.9 95... 656 32.8 38 282 3 828.2 2 395 335.2 59 03 6 548.9 96... 0 639 383.7 36 453 93.5 4 257 92.0 49 866 27 426.4 97... 424 827.9 23 506 8 227. 6 825 2 074.4 2 70 4 05.9 98... 23 852 ' 6 787.4 3 825 4 535.7 2 726 2 04.9 35 063 26 560.4 9 9... 2 705 3 709.0 5 6 7 4 26 554.6 2 895 388.9 70 92 67 356.2

7 Vuonna. Är. Pahvia: P a p p: puusta - av trä ryysyistä av lump 0 0 0 -mk. Paperia: P a p p e r: Paperiteoksia: Arbeten av papper och papp: 0 0 0-mk. 93... 53 730 8 33.6 2 5.3 45 635 43 505.6 220 974. 95... 37 457 6 742.2 365 09.4 46 989 67 980. 874 835.7 96... 48 457 7 547.6 498 99.3 59 98 82 004. o 630 3 785. 97... 7 666 7 9.4 363 8.7 4 306 70 933.6 730 486.4 98... 7 25 5 323.9 23 72 40 965.8 336 935.5 99... 5 728 4 235.4 47 4.4 46 044 02 597.6 28 679.3 P aperiteollisuuden työpaikat jak au tu v at erilaiste n om istaiain kesken seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena inom pappersindustrien salunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntekijöitä. arbetare. tuotantoarvo, tillv erk n. värde, 000-m k. y k sity iset hen k ilö t enskilda p e rs o n e r... 23 669 0 882.9 osake- ja m uut y h tiö t aktie- och övriga bolag / 3 994 404 733.0 valtio s ta ts v e r k e t... 3 325.0 Puuteollisuus. K oko täm än teollisuuden kehi- T räindustri. F ö r hela d e n n a in d u strig ru p p h a ru t- ty s näkyy seuraavasta yhdistelm ästä: vecklingen v ärit den som fram gär av nedanstäende: Vuonna. Ar. Arbetss talien. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Itaaka-aineiden arvo. Bäämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 740 34 23 53 039 3 942.7 2 802.4 7 28.8 95... 662 23 022 56 475 9 936.6 69 44.3 7 92.2 96... 553 2 300 52 653 25 435.3 7 90.2 47 532.9 97... 50 927 48 396 35 280.8 77 366.8 52 089. 98... 465 5 098 45 85 493.2 63 034.9 40 828.8 99... 543 2245 49 073 002.8 90 448.5 395 089. P uuteollisuudessa on sahoilla ensi sija. Nii- Inom träin d u strien är det sägarna som intaga den k eh ity stä valaisee seuraava yhdistelm ä: första rum m et. B eträffande dem är utveoklingen äskädliggjord i följande sam m anställning: Vuonna. Ar. Arbetss talien. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning. 0 0 0 -mk. Baaka-aineiden arvo. Bäämnenas Työpaikkoja. Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 60 27 528 43 034 25 79.6 03 525.8 48 66.5 95... 50 6 764 46 392 353.5 57 843.5 90 862.7 96... 375 3 357 408 4 358. 49 99.8 98 962.9 97... 37 2 252 36 838 20 854.6 54 994.8 99 966.2 98... 279 9 746 34 672 24 5.2 43 33.5 87 232.6 99... 300 4 973 36 72 62 674.8 39 395.7 26666.9 Sahateollisuus on teollisuuksistam m e eniten saan u t tu n te a sodan vaikutusta, m aastavienti kun on o llu t kokonaan pysähdyksissä. Seurauksena tästä Sägindustrien är den av vara industrier, som m est haft känning av k rig ets inverkan, i d et a tt exporten nastan alldeles avstannat. T ili följd Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik är 99. 3

8 sekä senvuoksi, e ttä lau tatarh at pian täy tty iv ät sahatulla tavaralla, o vat m onet sah at k atso n eet olevansa p akotettuja vuosi vuodelta yhä supistam aan työntekijäin m äärää ja rajoittam aan tu o tan toa. Suuri osa sahoista on kokonaan seisau ttan u t ty ö t. N äiden seibkain vaikutukset tu le v a t selvästi näkyviin työpaikkojen ja työntekijäin lukum äärän vähentym isessä m aailm ansodan puhkeam isesta lähtien. O sittain johtuu työpaikkojen huom attava vähennys m yöskin siitä, e ttä pienet kotitarvesahat on jätetty pois, ne kun eivät ole teo llisu u sy rity k siä sanan varsinaisessa m erkityksessä. Täm ä vaik u ttaa hyvin vähän m uihin tauluissa m ainittuihin lukuihin. V uosi 99 osoittaa jo sahateollisuudessakin m elkoista nousua. S ahattujen tukkien lukum äärä on ollut: härav och em edan brädgärdarna sn art blivit överfyllda m ed försägad vara, hava de flesta säg ar s e tt sig tv u n g n a a tt är öfter är beständigt förm inska arhetarnes antal och inskränka P roduktionen. E n sto r del sägar har h eit och hälla t n ed lag t sin verksam het. D essa förhällanden ge sig ty d lig t tillk än n a frän och m ed världskrig ets u tb ro tt i de stä rk t m inskade talen för arbetsställenas och arbetarnes antal. T ill en del beror den stark a m inskningen i arbetsställenas antal därpä, a tt de sm ä husbehovss&garna, säsom icke varande in d u striella fö retag i egen tlig bem ärkelse, uteläm nats. D e tta in v erk ar m ycket lite t pä övriga i tabellen m edtagna tal. A n talet stook som försägats h ar v ärit: V uonna. - A r. kpl. st. Vuonna. Är. 93 95. k p l. s t. V u o n n a. A r. k p l. s t.... 40 632 900 96... 4 972 66 98... 6 608 467... 20 677 8 97... 0 292 98 99... 2 080 8 V alm isteiden yksityiskohtainen jako näkyy tau lu sta 4. Puiden ja p uuteosten koko viennin arvo sekä täm ä arvo p ro sen ttein a maan koko viennin arvosta on ku u ten a viim e vuonna ollut: B etraffande detaljer i avseende á produktionen hanvisas till tab ell 4. V ardet av exporten av tra och tráarb eten jam te d etta varde i p rocent av landets hela exportvarde har under de señaste sex áren v arit: u V u o n n a. À r. Arvo Vfirde /, : n a k o k o v i e n t i a r v o s t a. I / ay hela e x p o r t v & r d e t. 9 3...... 227 339 56.6 95...... 36 309 4.2 96...... 70 963 4.3 97...... 73 55 6.7 9 8...... 45 862 20.2 9 9...... 554 446 63.0 E rilaisten puutavarain vientim äärät ovat olleet: E xportm ängderna för olika slag av trävaror hava v arit: Puuaineita, honkaisia tai kuusisia: Trävirke av furu eller gran: Vuonna. Àr. valmistamattomia. oarbetat. m veistettyjä tai osittain sahattuja. tillhugget eller delvis sagat. m* lankkuja. piankor. m3 battensia. battens. m lautoja. brader. m3 muita sahattuja ja puoleksi jalostettuja. annat sägat och haivtörädiat. m3 Puuaineita muita kotimaisia puulajeja. Trävirke av andra inhemska träslag. m3 Puuteoksia. Träarbeten. 93... 3 05 098 295 98 52 206 97 633 89279 568 808 876 288 5 34 95... 087 454 46 246 4 605 6 884 9 602 5 677 984 924 28 086 96... 2 04 924 4 969 3 624 3 290 26 4 34 70 632 936 33 657 97... 649 94 5 748 5 938 58 6 786 6 528 7 400 8 48 98... 96 445 8 399 2 839 54 725 93 77 6 296 82 288 5 974 99... 78892 55 865 54 864 048038 07 972 49 58 24 70 3 996

9 L ähinnä sahoja on puusepän työpajoilla ja N äst sägarna in taga snickerierna ooh möbelh uonekalutehtailla huom attavam pi sija puuteolli- fabrikerna e tt m era fram stäende rum inom träsuudessa. N iiden keh ity stä valaisee seuraava industrien. U tvecklingen för dem belyses av yhdistelm ä: efterföljande: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoim a Drivkraft H.V.-H.K. Palkkaus Avlöning Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo Räämnenas värde Tuotantoarvo Tillverkn in gens värde 93...... 63 2 37 2 693 3 04.6 3 466.8 8 72.5 95... 82 264 2 825 2 834.0 475.3 0 209. 96... 89 2 506 2 883 3 88.3 8 323.5 68.2 97... 92 255 3 546 5 534. 7 036.5 942.3 98... 93 88 2 87 6 934.4 6 793.0 2 220. o 99... 22 2 666 3 866 5 460.8 6 038.6 46 658.2 L opuksi esitettäk ö ö n vielä v astav at lu v u t ru lla- rullanem äs- ja n ap p u lateh taista: S lutligen m eddelas h ä r m otsvarande ta i för rull-, blook- ooh pinnfabrikerna: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima Drivkraft H.V.-H.K. Palkkaus Avlöning Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo Räämnenas värde Tuotantoarvo Tillverkningens värde 93... 4 2 659 5 050 2 96. 2 705. 6 865.9 95... 4 255 53 2 022.6 2 425.5 7 448.9 96... 5 245 5 746 2 424.7 3 243.6 8 582.6 97... 4 8 473 3 387. 3 66.2 972. 98... 8 22 4 335 2 403. 2 42.5 8 359.2 99... 2 86 4 53 5 242.9 5 705.8 20 639.8 P uuteollisuuden työpaikat jakautuvat om istajani m ukaan seuraavasti: I avseende ä ägarne fördela sig sam tliga arbetsställen inom träin d u strien sälunda: työpaikkoja. työntekijöitä. tuotanto arvo, tillverkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r... 7 2 206 35 04.2 osuuskunnat andelslag... 0 5 863.7 osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag 350 9 066 344 960. o kunnat k o m m u n e rn a... 4 47 570.2 valtio s ta ts v e r k e t... 8 675 654.0 R avinto- ja nautintoaineteollisuus. Veromylly istä ei ilm oiteta työntekijäin palkkaa eikä jauhettavaksi jätety n ja jauhetun viljan arvoa. K oko täm än teo llisuusryhm än keh ity s näkyy seu raav asta: N ärings- och njutningsm edelsindustri. P ö r tullm jölkvarnarna uppges varken arbetarnes avlöning eller den i kom m ission förm alade spannrnälens F ö r hela industrigruppen ställer sig utvecklingen sälu n d a: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93;... 2 69 928 42 905 9 594.4 92 469.9 34 670.9 95... 2 962 99 49 060 9 737.9 00477. 47 497.3 96... 2 734 2 709 49 000 3 296.6 40255.4 225 58. 97... 2445 279 529 9 355.0 3704.8 242 755.8 98... 268 7 704 45 856 8 984.9 34 373. 252 585.0 99... 2 07 8 464 42 854 33 67.3 374 969. 604 993.7

20 E rikseen so k eriteh taista vastaavat lu v u t ovat seuraa v at: S ärskilt tö r sockerbruken aro m otsvarande ta i följande: Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Arbetss tallen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning.,000-mk. Raaka-aineiden arvo. iláiimnenas 000-mk Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 6 822 2 474 200.9 3 355.3 35 968.6 95... 5 743 2 485 94.5 28 934.3 34 844. 96... 6 77 2 547 9.5 4 299.9 52 88.3 97... 6 54 2 87 52.5 24 279. 33 629.8 98... 4 342 865 40.2 9 358.0 23 88.2 99... 4 477 2 675 2 945.4 99 896.0 53 524.2 T upakkatehtaiden keh ity s on o llu t seuraava: F ö r tobaksfabrikerna gälla följande tai: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. - H.K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. Räämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 22 3 597 846 2 845.0 498.0 28 004.4 95... 20 3 462 874 3 223.6 4 40. 29 926. 96... 9 4 03 87 4 643.0 2 776.6 49 798.5 97... 7 42 869 8 992.0 30 556.3 83 540.0 98... 8 2 990 596 9 667.7 37 673.2 03 562.6 99... 7 2 465 648 4 074.8 65 53.2 56 643.8 Sokeritehtaissa on k ä y te tty 2 99 929 k g raakasokeria, arvo 99896000 mk. Sam ana vuonna oli tu o n ti 9926 302 kg ja sen arvo 56 636848 mk. T uotanto nousee 74 77 kiloon sokeria, jo n k a arvo on 38324300 mk. K aram elli-, m arm elaati-, kaakao- ja suklaatehtaissa on k u lu te ttu vain ulkom aista sokeria 997 500 m arkan arvosta. K alja- ja olutpanim oissa on kuutena viime vuonna k u lu te ttu m altaita seuraa vat m äärät: Vid sockerbruken ha va anvants 299 929 kg rásocker, varda 99896000 mk. Im porten v ar u n der sam m a &r 9926302 k g m ed e tt várde av 56 636 848 mk. T illverkningen u p pgár till 7477 k g socker m ed e tt várde av 38324300 mk. Vid karam ell-, m armelad-, kakao- och chokladfabrikerna h ar fdrbrukats u tlan d sk t socker till e tt várde av 997 500 mk. Vid svagdricks- och olbryggerierna har atgángen av m alt u nder de sex señ aste áren v arit: K a j a p a n i m o i s s a : V i d svagdrieksbryggerierna: Vuonna. Ar. ulkomaisia. utländsk. kotimaisia. inhemsk. yhteensä. summa. 93... 946.4 344.7 597. 208.3 543.5 553.0 95... 439.5 727.6 004.6 492.7 2444. 220.3 96... 880.8 784.8 69.8 359.6 2 505.5 2 4 4.4 97... 36.2 2 843.2 62.2 90.9 523.4 3 034. 98... 232.9 337. 28.2 003.2 50. 2 340.3 9 9... 3. 096.4 43.7 l l l. i 74.8 207.5

2 Vuonna. Ar. O utpanimoissa: Vid ö b r yggerierna: ulkomaisia utländsk kotimaisia inhemsk yhteensä -summa 93... 2 58. 85.9 979.8 342. 3 497.9 94.0 95... 86.8 386.5 350.0 65.8 66.8 552.3 9 6... 633. 77.7 269.3 46. 902.4 323.8 97... 999.9 2 629.9 84.2 07.8 2 84. 3 70.7 98... 352.3 58.7 58.0 04.8 40.3 623.5 9 9... 540.0 2 472.0 20. 65.2 560. 2 637.2 Seuraavasta yhdistelm ästä näkyy paloviina- B eträffande förbrukningen a v räv ara och tillverkpolttim ojen ja hiivatehtaiden raaka-aineen kulu- ningen vid brännvinsbrännerierna och jästiabrikertu s ja tu o tan to : na läm nar följande sam m anställning upplysning: Vuonna. Ar. Käytetty ruista, ohraa ja kauraa: Förbrukat räg, kom ooh havre: ulkomaista utländsk kotimaista inhemsk yhteensä summa 93... 663. 326.6 3 98.8 592.3 4 863.9 98.9 95... 3 484.6 853.8 582.5 72. 4 067. 030.9 9 6... 4 53.6 979.2 409.6 28.8 4 94.2 508.0 97... 3 362.4 2 088. 256.9 260. o 3 69.3 2 348. 9 8... 322.3 543.7 322.3 543.7 9 9... 372.2 2 935.6 70.6 499.7 2 0 8 2.8 4 4 3 5.3 Vuonna. Ar. Käytetty maissia: ulkomaista. Förbrukad majs: utländsk. raakaväkiyilnaa, 000-litroin. räsprit. 000-tal liter. Valmistettu: Tillverkat: polttoväki viinaa, 000-litroin. brännsprit, 000-tal liter. hiivaa, tonnia, jäst, Koko tuotannon arvo, Hela tillverkningsvärdet 9 3... 4 895.4 92.9 5 292.2 9.7 *) 08.3 4 668.6 95... 255.3 60.5 276. 73.7 279.7 4 67.2 96... 345. 97.8 5 0 2.6 777.0 470.3 3 978.9 97...;... 247. 205.0 870.2 485.3 970.4 5 327.7 98... 35.3 44.3 333.8.8 92.5 3436. 99... 43.7 245.4 368.3.8 563.2 3 643. K u lu tetu n raakatupakan (tupakanlehtien ja v arsien) m äärää sekä tu o tan n o n su u ru u tta tä r keim m issä tuotantolajeissa valaisevat seuraavat lu v u t: M ängden inom tobaksfabrikerna förbrukad rätobak (blad och stjälk) sam t tillv erk n in g en s storlek inom de huvudsakliga branscherna belysas av efterföljande tabell: K äytetty raakatupakkaa : Förbrukad rätobak : Valm istettu: Tillverkat: Vuonna. Ar. sikareja, mille. cigarrer, mille. paperosseja, mille. cigarretter. mille. toppa- ja suutupakkaa, Kardus- o. tuggtobak. nuuskaa, snus, 9 3... 3 806.7 9 93. 69 290 8 3 8 654 32. 36.2 95... 3 9.0 22.2 66 492 2 6 0 0 5 7 9 398.2 379.8 9 6... 4 962.7 7 55.4 66 449 3 683 909 277.9 367.9 97... 4 907. 2 4028.0, 48 056 2 7 8 2 8 4 056.8 332.8 98... 2469.6 32493.2 20 59 70 733 56.6 220. o 9 9... 798.4 55 636.0 3 6 7 2 40 66 9.3 62.5 *) Siihen lisäksi 520000 pakettia. ) D ärtill 520 000 paket.

22 T upakan tu o n ti on k u u ten a viim e vuoten a ollut seu raav a: U nder de sex señaste áren har im porten av tobak v arit foljande: Vuonna. Ar. Valmistumatonta lehtitupakkaa : Oarbetad, i blad: 000-rnk. Valmistumatonta varsitupakkaa : Oarbetad, i stjälk: Sikareja: Cigarrer : kg. 93... 3 760.5 7 59.5 525.9 68.2 829 82.2 9 5... 5 435.6 5 332.3 787.3 353.2 5 228 229. 96... 6 24.0 9 730.3 566.0 368.3 33 046 875. 97... 4083.5 9 483.6 262.7 80.4 48027 240.4 9 8... 373.5 3 450.7 44.5 434.7 7 302 572.6 9 9... 2 333.5 79 845.9 58.2 54.2' 96055 8 939.8 Vuonna. Ar. Paperosseja : Cigarretter : kg. Piipputupakkaa: Röktobak m. m.: Nuuskaa: Snus: Koko arvo, Hela värdet, 9 3... 4079-40.8 26.3 250.2.0 3.9 8 336.8 9 5... 25 506 39.9 44.4 465.4 0.5 2.3 6 702.2 9 6... 92 775 3 874. 74.9 2 487.0 O.oi 0. 27 308.2 9 7... 86 607 3 464.3 34.7 7 897.9 0.03 0.3 34 058.0 9 8... 6 493 88.9 0.8 64.6-46.5 9 9... 8 753 63.2 20.4 579.5 0.4 3.8 90 523.6 Jo s valm istettu ihin m ääriin lisätään tuonnin m äärä ja siitä vähennetään viennin m äärä, niin saadaan oman m aan kulutus. T äten saadaan vuodelta 99 seuraavat luvut, jolloin 200 sikarin on edelly te tty painavan yhden kilon ja 000 paperossin y h tä paljon: L ägges tili a llt det som tillv erk ats i landet det som im p o rterats och frändrages a llt som exporterats, sä erhälles d et som i landet konsum erats. P a d etta sä tt erhällas följande ta l för är 99, varvid 200 cigarrer an tag its väga kg och 000 cig a rre tte r lika m ycket: Sikareja, Cigarrer, m ille. Paperosseja, Cigarretter, m ille. P iip p u tu p ak kaa, ton nia. R öktobak, N uuskaa, to n n ia. Sn us, to n. V alm istettu T illverkade... 367 240 66 9.3 62.5 T uotu Im p o rte ra d e... 92 8 753 20.4 0.4 Y h teen sä Summ a 30 578 2 59 369 2.7 62.9 V iety E xporterade... 677 0.5 K oko kulu tu k sen arvo taasen saadaan seuraavalla tavalla: K u lu tettu E örbrukade 30 578 2 58 692 2.2 62.9 V ärdet av hela förbrukningen fas ätcr pä följan d e sä tt: V alm istuksen arvo V ärdet av tillverkningen... 56 643 800 m k T u otujen sikarien arvo V ärdet av im porterade o ig a rre r... 8 939 845 i> paperossien arvo V ärdet av im porterade o igarretter.... 63 223 T uodun piipputupakan y. m. arvo V ärdet av im porterad röktobak m. m. 579 56 nuuskan arvo V ärdet av im porterat s n u s... 3 834 Y hteensä Summ a 66 780 28 mk V iennin arvo V ärdet av e x p o rte n... 243 90 i> K ulutuksen arvo V ärdet av förbrukningen 66 536 308 m k Maan koko väkilukua silm älläpitäen tulee D etta belopp fördelat pä landets m antalsskrivna tästä m äärästä 53 m k 9 p. asukasta kohti. befolkning g e r 53 m k 9 p. p er invänare.

23 R avinto- ja nautintoaineteollisuuden työpaikat jak au tu v at om istajien m ukaan seuraavasti: P á ägarne fördela sig arb etsställen a inom närings- ooh njutningsm edelsindustrien sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä. tillverkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r... 230 2 587 98 758.7 osuuskunnat a n d e ls la g... 68 507 30 362.0 osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag 583 5 294, 469 030.2 k u n n at kom m uner... 25 35 52.8 valtio s ta ts v e r k e t... 4 5 690.0 Valtion ja kuntien työpaikat ovat verom yllyjä. V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtolaitokset. T äm än teollisuusryhm än k eh ity stä valaisee seuraava taulukko: K om m unernas ooh statsv erk ets arbetsställen äro tullm jölkvarnar. B elysnings-, k raitöverförings- och v attenledn ingsindustri. U tveoklingen inom denna industrigrupp belyses av efterföljande tabell: Vuonna. Ar. Työntekijöitä..Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93... 73 253 388 2 044. 88.6 734.9 95... 06 209 60 766 848.3 736.4 3 38. S 96... 07 253 69 654 2 393.2 23.3 9035.3 97... 95 450 72 22 5 546.8 964.0 27 757.3 98... 98 453 66 332 8 845. 2 932.4 34556.5 99..... 08 60 86 66 75.2 6 536.0 60 22.0 K u lu tetu n raaka-aineen arvon ovat ilm oittaneet ainoastan kaasulaitokset. E rilaisten om istajien kesken jakautuvat ty ö p aikat seuraavasti: V ärdet av förbrukad rävara anges endast för gasverken. P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä. tillverkn. arbetsställen. arbetare. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r... 4 5 363.5 osuuskunnat a n d e ls la g... 2 42.2 osake- ja m u u t y h tiö t aktie- och övriga bolag 58 552 22 83.4 k u n n at kom m uner... 42 027 36 404.4 valtio sta tsv e rk e t... 3 4 588.5 V altion työpaikka on kaasulaitos. S tatsv erk ets in rättn in g är e tt gasverk. G raafillinen teollisuus. T äm än teollisuusryhm än o lo t ovat kuuten a viim e vuonna olleet se u ra a v a t: G rafisk industri. Inom denna grupp hava förhállandena u nder de sex señaste áren g estaltat sig säsom fram gär av n ed anstäende: Vuonna. Ar Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkrait. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93...... 52 3 459 720 5 077.9 4 465.4 3 79.7 95... 54 3 25 949 4 798.8 4 89.5 48.3 96... 54 3 362 796 5 637.9 7 657.2 9 452.3 97... 44 3 527 779 9 379.4 537.9 28 689.2 98... 37 3 560 805 4 38.6 * 6492.9 40 839.8 99... 40 4 225 922 28 302. o 28 942.2 77 2.0

24 K ulutetun paperin arvoksi on ilm o itettu 24 850 400 mk. V altion om istam at kaksi työpaikkaa ovat V altio n eu v o sto n kirjapaino maan suurin siviilikirjapaino ja Suom en L eim akonttori, jo ssa kartta-, posti- y. m. m erkit painetaan. D e t konsum erade pappret har a n g iv its haftett värde av 24 850 400 mk. D e tvänne statsverk et tillh öriga arbetställena aro Statsrädets tryokeri landets största civiltryckeri ooh F in lan ds Stäropelkontor, där kartam ärken, postm ärken och dylikt tryckas. E dellisiin ryhm iin k u u lu m a to n teollisu u s. Tällä viim eisellä ryhm ällä ei o le suurem paa m erkitystä, ja siihen kuuluu ainoastaan m uutam ia ajoneuvotehtaita, lelu teh taita y. m. In du stri, som ej är att h änföras tili föregäende grupper. D enna sista grupp är utan större bety d e lse ooh om fattar endast nägra äkdonsfabriker, leksaksfabriker m. m. Työpaikkojen om istajat. T aulussa 5, jo k a on jä te tty julkaisem atta, ovat työpaikat ry h m itety t läänittäin, kaupungit ja m aaseutu erikseen, omistajain sa ja tu o tantoarvonsa suuruuden m ukaan. T uotantoarvonsa m ukaan jakautuvat teollisuuslaito k set ja niiden työ n tek ijät seuraavasti: Valmistusarvo: Tillverkningsvärde: Kaupungit :Städer: työpaikk. arbetsst. A rbetsstállenas ágare. I den opublicerade tab ellen 5 aro arbetsstállen a ordnade efter lán, sarsk ilt fór sig stáder och landsbygd, deras ágare och tillverk ningsvardets storlek. M ed hansyn till tillverk n in gsvard et fórdela sig arbetsstállen a och deras arbetare sálunda: työnt arbetare. Maaseutu: Landsbygd: työpaikk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko maa: Hela landet: työpaikk. työntek. arbetsst. arbetare. ilm oittam atta icke a n g iv e t... 37 64 697 3 923 734 4 564 alle u nder 5 000 m k... 6 6 5 000 20 000... 0 52 3 2 4 263 20 000 50 000 s... 68 288 2 66 80 949 50 000 00 000... 90 024 204 707 394 2 73 00000 500 000... 69 7 465 42 7 62 040 4 627 500000000 000... 8 569 7 5 288 298 0457 000 000 m k ja enem m än och m era 269 34895 248 27 39 57 62 286 Y hteensä Sum m a 374 49 534 2 83 46 349 4 205 95 883 E nsim aiseen ryhm ään, työpaikkoihin, joiden tuotantoarvoa ei ole ilm oitettu, kuuluvat epäitsenäiset korjaustyöpajat ja verom yllyt. J o s vertaa y llä o le v ia lukuja vastaaviin lukuihin ed ellisiltä vuosilta, huom aa lukujen sään n öllisesti laskevan sella iste n työpaikkojen ryhm issä, joiden tuotantoarvo on 5 000 ja 5 0000 markan välillä, kun n e taas ovat huom attavasti k oh onn eet niissä, joiden tuotan toarvo o n 000 000 m arkkaa ta i sitä enem m än. Täm ä riippuu lähinnä rahan arvon alentum isesta. E ro tu k set eri ryhm issä käyvät ilm i seuraavista luvuista: T ill den första gruppen, arbetsställen utan a n givet tillverk ningsvärde, höra m indre reparationsverkstäder sam t tullm jölkvarnar. Jäm för m an ovannäm nda siffror m ed m otsvarande siffror for närm ast förflutna &r sä finner man, att talen g ä tt ned för de grupper av arb etsställen, v ilk as tillv erk n in g varierar frän 5000 ända till 50 000 m k, m edan de icke o b ety d lig t g ä tt upp för de stö rsta inrättningarna m ed e tt produktionsvärde överstigan de 000 000 mk. D etta beror närm ast pä prisniväns förhöjning. D ifferenserna fram gä av följande siffror: V alm istusarvo: Työpaikkoja : A rbetsställen: T yöntekijöitä: Arbetare: Tillverkningsvärde : 97 98 99 97 98 99 20000-50 000 m k... 455 354 80 339 2 80 949 50 000-- 00 000... 390 369 394 4 298 3 466 2 73 00 000-- 500 000... 735 77 040 6 092 5 889 4 627 500 000 000 000... 27 23 298 3 64 9 586 0457 000 000 mk ja enem m än och m era 293 308 57 63 64 45 367 62 286

25 Sen seikan valaisem iseksi, m ontako työntekijää tu lee keskim äärin kutakin teollisuusliikettä kohti edelläm ainituissa eri ryhm issä, saadaan seuraavat lu v u t: T uotantoarvo: T illv erk n in g sv ä rd e: T yöntekij. työp. kohti. Arbetare per arbetsställe. ilm oittam atta icke angivet. 2.6 alle under 5 000 mk... 6.o 5 000 20 000 m k..... 6.4 20 000 50 000... 50 00000 000... U pplysning om huru m anga arbetare i medelta l kom m a pá varje arbetsställe inom här ovan angivna grupper fär m an av följande sam m anställning: Tuotantoarvo: Tillverkningsvärde: T yöntekij. työp. k oh ti. A rbetare per arbetsställe. 00 000 500 000 m k... 4. 500 000 000 000... 35. 000 000 m k ja enem m än och merii 20.6 K aikki liikeet A lla arbetsställeil 22.8 O m istajien m ukaan jakautuvat teollisuusliikkeet seuraavalla tavalla: O m istajat: A g a re : Jo s jätäm m e pois ne v errattain harv at laitokset, jo tk a kuulu v at osuuskunnille, kunnille ja valtiolle, niin jakautuvat y k sityisten henkilöiden sekä osake- ja m uiden yhtiöiden om istam at liikkeet eri tu otantoryhm issä seuraavasti: I avseende a ägarne fördela sig arbetsställena pá följande sätt: K a u p u n g it: Städer: työpaikk. arbetsst. työnt.. arbetare. M aaseutu : Landsbygd : työpaikk. työnt. arbetsst. arbetare. U tläm nar m an de re la tiv t fätaliga in rättn in g ar som tillh ö ra andelslag, kom m uner och statsverk e t fördela sig de arbetsställen, som ägas av enskilda p ersoner sam t aktie- och övriga bolag, pä följande s a tt för de olika grupperna av tillv erk n in g sv ärd et: Yksityiset henkilöt: Osake- ja muut yhtiöt: Tuotantoarvo: Enskilda personer: Aktie- och övriga bolag: Tillverkningsvärde: työpaikkoja. työntekijöitä. työpaikkoja. työntekijöitä. arbetsställen. arbetare. arbetsställeu. arbetare. ilm oittam atta ick e a n g i v e t... 0 6 2 4 7 504 3 043 a lle under 5 000 m k... 6 5 0 0 0 20 000... - 8 8 8 8 42 2 0 0 0 0 50 000... 97 433 70 448 50 000 00 000... 235 3 9 6 38 2 0 0 00 000 500 000 *... 423 4 248 544 9 443 500 00 000 000... 6 8 5 7 8 20 8 370 000 000 m k ja enem m än och m erä 43 7 3 7 443 55 375 Y h teen sä Sum m a 9 4 5 0 727 9 2 8 78 027 Koko m aa: H ela lan d et: työpaikk. tvönt. arbetsst. arbetare. Y ksityiset henkilöt E nskilda personer.. 548 5 697 397 5 030 945 0 727 O suuskunnat A ndelslag 50 630 70 663 220 293 O sake- ja m uut y h tiö t A ktie- och övriga b o l a g... 74 38 500 24 39 527 928-78027 K u n n at K om m uner... 45 047 27 5.72 98 V altio S tatsv erk et... 7 3 660 23 978 40 4638 Y hteensä Summ a 374 49 534 283 46 349 4 205 95 883 T ästä näkyy osake- ja muiden yhtiöiden sekä yksityisten henkilöiden om istam ien liikkeiden eroavaisuus. Sam alla kun jälkim äisissä on k eskim äärin 5.5 työntekijää, on vastaava luku edellisissä 40.5. Y ksityisten henkilöiden ja yhtiöiden om istam ien liikkeiden eroavaisuutta teollisuuslajeittain valaisee seuraava taulukko: H ar fram tráder skillnaden m ellan arbetsstallen som agas av enskilda personer och av aktie- eller andra bolag. M edan de forra i med eltal hava 5.5 arbetare, ár m otsvarande ta l for de señare 40 5. I foljande tabell fram tráder skillnaden enligt in d u striart m ellan arbetsstállen som ágas av enskilda personer och av aktie- och ovriga bolag: Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik Industrislatistik ár 99. 4

26 Teollrsuuslaji. Industriart. Työpaikkoja. Arbets- Btällen. Yksityiset henkilöt. Enskilda personer. Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, Osake- ja muut yhtiöt. Aktie- och övriga bolag: Työpaikkoja. Arbetsstäilen. Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, M alm innosto M alm uppfordring... S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset 4 53 03.9 Sm ält- och m etallförädlingsverk.... 88 673 4 296.6 6 3 24 23 697.2 K onepajat M ekaniska v e rk s tä d e r.... 60 677 3 657.9 79 669 29 575.4 H ienom pi koneteollisuus F inare mask inindustri... 2 27 290. o 4 6 505.8 Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rvindustri 9 76 548.3 5 4 928 75 557.0 K em iallisten laitteiden valm. teollisuus Ind. för tillv. av kem iska p rep arater 3 237 4 759.3 36 272 53 567.7 Terva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. s&d. industri 4 08 5 638. 52 70 63 34.9 N ahka- ja karvateollisuus Läder- ooh h ä rin d u stri...... 3 799 36 68.8 89 2 944 58 409.2 K utom ateollisuus T ex tilin d u stri.... 89 29 36 004.6 3 2 536 360 288.6 P aperiteollisuus P ap persindustri.... 23 669 0 882.9 3 994 404 733.0 P uuteollisuus T r ä in d u s tr i... 7 2 206 35 04.2 350 9 066 344 960.0 R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri 230 2587 98 758.7 583 5 294 469 030.2 Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverlöringsoch v a tte n le d n in g sin d u stri... 4 5 363.5 58 552 22 83.4 G raafillinen teollisuus Grafisk industri 2 326 3 63.9 07 3 525 67 73.2 E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föregäende ej hänförlig in d u s tr i... 2 27 2 09.7 6 89 659.9 Y hteensä Sum m a 9t9 0 756 273 556.6 924 77 998 2367 956.4 O suuskuntien, kuntien ja valtion m erkitys Synnerligen rin g a är andelslagens, kom m unerteollisuustoim innan harjoittajina on varsin vähäi- nas sam t statsv erk ets betydelse som industriidnen, k u ten seuraavat lu v u t o soittavat: kare, vilk et fram gär av följande siffror: Teollisuuslaji. Industriart. Osuuskunnat. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valtio. Statsverket. Työpaikkoja. Arbetsställen. Arbetare. Työntekijöitä. I Tuotantoarvo, > Tillverknin- I gens värde, Työpaikkoja. Arbetsställen. : Työntekijöitä. Arbetare.! Tuotantoarvo, Tillverknin- gens värde, \ Työpaikkoja, i Arbetsställen. i Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- ooh m etallförädlingsverk.... i 20 5 4 4 :3 K onepajat M ekaniska v erkstäder.. 0 57 702.0 9 3 269 50 804.3 K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- o. to rvindustri 5 206 2 056.8 89 2 80.6 2 5 07.9 K em iallisten laitteiden valm. teollisuus Ind. fö r tillv. av kem iska preparater 34 6.2 3 329 0 560.2 Terva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. säd. industri 5 79.5 N ahka- ja karvateoll. L äder- o. h&rind. 6 95 748.7. 2 300.0 K utom ateollisuus. T e x tilin d u stri.... 2 58 2 78.0 P aperiteollisuus P a p p e rs in d u stri... 3 325.0 P uuteollisuus T rä in d u stri... 0 5 863.7 4 47 570.2 8 675 654.0 R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri 68 507 30 362.0 25 35 52.8 4 5 690.0 V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och vattenledningsindustri.. 2 42.2 42 027 36 404. 3 4 588.5 G raafillinen teollisuus Grafisk industri 0 58 2 565 9 2 26 3 228.0 Y hteensä Sum m a 220 2 9 3 42 906.8 72 9 8 4 308 0 40 4 638 83 257.9

27 E ri om istajaryhm ien m erk ity stä teollisuudessam m e valaisee yllä olevien absoluuttisten lukujen lisäksi seuraava taulukko, josta teollisuuslajeittain käy ilmi, m ontako pro sen ttia kussakin om istajaryhm ässä työntekijäin luku oli työntekijäin koko m äärästä sekä m ontako pro sen ttia valm istusarvo oli valm istuksen koko arvosta. D e skilda gruppernas betydelse för v ar industri belyses av ovanstäende absoluta siffror sam t dessutom av följande tabell, varav fram gär enligt resp. in d u striart buru m anga p rocent de skilda gruppernas arbetarantal utgjorde av hela arbetarantalet ocb huru m ánga procent tillverkningsv ärd et u tgjorde av tillv erk n in g en s hela Teollisuuslaji. Industriart. Työntekijät '/ ma työpaikoissa, joita omistivat: Arbetare i % vid arbetsställen, som ägdes av: i yksityiset henkilöt, enskilda personer. yhtiöt. aktie- o. övr. bolag. I osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valtio, statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo %:na työpaikoissa, joita omistivat - Tillverkningens bruttovärde i %, som ägdes av: M alm innosto M alm u p p fo rd rin g... loo.o loo.o loo.o loo.o S ulatot ja m etallien jalo stu slaito k set Sm ält- och m etallfö rädlin g sv erk... 7.2 82.3 0.5 loo.o 0.3 89.3 0.4 loo.o K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r... 4.3 74.5 0.4 20.8 loo.o 4.8 77. 0.3 7.8 loo.o H ienom pi koneteollisuus F inare m askinin d u s tr i... 80.7 69.3 loo.o 6. 83.9 loo.o K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus - Sten-, ler-, glas-, koi- och to rv in d u stri.. 8.2 K em iallisten laitteid en valm. teollisuus 76.4 8.2.4 0.8 loo.o 2.6 82.6 2.2 2.4 0.2 loo.o In d u stri för tillv erk n in g av kem iska prep arater... 2.7 67.9.8 7.6 loo.o 6.9 77.6 0.2 T erva-, öljy-, kum i- j. m. s. teollisuus 5.3 loo.o Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. sadan industri 8.3 86. 0.6 loo.o 8.2 9.7 0. loo.o N ahka- ja karvateollisuus L äder- och härindustri... 20.8 76.4 2.5 0.3 loo.o 8.6 80.4 0.9 O.i loo.o K utom ateollisuus T ex tilin d u stri... 8.2 9.4 0.4 _ loo.o 9.0 90.3 0.7 loo.o P aperiteollisuus P ap persindustri... 5.8 94.6 0.2 loo.o 2.6 97 3 O.i loo.o P uuteollisuus T räin d u stri... lo.o 86. 0.7 0.2 3.0 loo.o 8.9 87.3 0.6 0.4 2.9 loo.o R avinto- ja n autintoaineteollisuus Närings- och n ju tn in g sm ed elsin d u stri...... Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och v a tte n le d n in g sin d u stri... 0.9 34.3 0. 63.8 0.9 loo.o 0.6 37.9 0. 60.4,0 loo.o G raafillinen teollisuus Grafisk in d u s tri.. 7.7 83.4 8.7 5.2 loo.o 4.7 87.8 3.3 4.2 loo.o E dellisiin kuulum aton teollisuus Tili föregäende ei hänförlig in d u s tri... 58.8 4.2 loo.o 54.9 45. loo.o K aikki teo llisuudet Alla in dustrier,2 8.4.4.2 4.s 00.o 9.7 84.3.6.5 3.0 loo.o yksityiset henkilöt. enskilda personer. yhtiöt, aktie- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valtio. statsverket. Yhteensä. Summa. Näm ä suhdeluvut osoittavat, e ttä osake- ja m uiden yhtiöiden rinnalla m u u t y rittäjäryhm ät valtakunnan teollisuudessa ovat varsin vähäpätöisiä. T eollisuustyöväen koko m äärästä tuli yhtiöiden osalle 8.4 % ja koko teo llisu u stu o tan non b ruttoarvosta 84.3 % Av dessa pro p o rtio n stal fram gar a tt i jäm förelse m ed aktie- och andra holag de övriga företagargrupperna inom landets in d u stri aro särdeles obetydliga. A v hela antalet industriarbetare kom p& aktiebolagens del 8.4 % h av helain d u stritillverkningens bruttovärde 84.3 /0. T yöntekijät. Siinä julkaisem atta jätetyssä, taulussa, joka aikaisem m assa tilastojulkaisussa oli 6-ntena, on teo llisu u slajeittain tieto ja osittain työntekijäin todellisesta luvusta niinä neljänä eri ajankohtana, joista tietoja annetaan, osittain ty ö n tekijäin ikäjaosta: A rbetarne. I den opublicerade tabellen, som i den tidigare statistisk a publikationen var tabell N:o 6, inga upplysningar deis angáende d et verkliga a n ta le t arbetare vid de fyra olika tidpunkter av äret, för vilka uppgifter läm nats, deis uppgifte r angáende arbetarnes áldersfordelning:

T yöntekijäin todellinen lukum äärä oli: D et verkliga an talet arbetare var: M iehiä:: M än: N a isia : K vinnor: Y hteensä: summa: luku. m uutos. luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ändring. antal. ändring. antal. ändring. p:nä tam m ik. den januari 57 99 26 069 84 060 huhtik. > a p r i l... 60 704 + 4 7 % 26 930 + 3.3 /0 87 634 + 4.3 % heinäk. ju li... 63 226 + 4.2 32 092 + 9-2 & 95 38 + 8.8 ^ lokak. > o k to b e r.... 64 644 + 2.2 34 022 + 6.0 98 666 + 3.5 ^ T yöntekijäin lukum äärä kaupungeissa ja maa- F ö r städ er och landsbygd var a n talet arseudulla oli: betare: Kaupung: Lt: Städer: M aaseutu :--Landsbygd: luku. m uutos. luku. antal. ändring. a n tal. muutos. ändring. p:nä tam m ik. den ja n u a ri.... 43 944 40 6 > huhtik. a p r il... 45 33 + 3.2 /0 42 303 + 5*5 % heinäk. ju li... 48 590 + 7.2 46 728 + 0.5 lokak. * oktober... 52 959 + 9.0 > 45 707 2.2 F öljande ta i angiva a n ta le t arbetare som sysselsatts i de olika ind u striern a i början av varje ärskvartal ooh de förändringar som i d etta av- seende inträdde g e n t em ot d et föregäende ärs- k v artalet: Seuraavat lu v u t o so ittav at paljonko eri teollisuudenhaaroissa oli ty öntekijöitä kunkin vuosineljänneksen alussa ja m illaisia m uutoksia lukum äärässä on aina edelliseen vuosineljännekseen v erraten tap ah tu n u t: Tam m ik. H uhtik. M uutos. H einäk. M uutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. Ändring. p:nä. Ändring. p:nä. Ändring. januari. april. ju li. oktober. % 7o '0 M etallit. (4 ens. teoll. ryh.) M etallin d u stri (de 4 första yrkesgr.).... 9 766 20 235 + 2.4 8 99 6. 9 569 + 3.0 K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rv in d u s tri... 3 996 43 + 3.4 7 576 +83.4 6 07 20.6 K em iallisten laitt. valm. teollisuus Ind. för tillv. av kem iska preparater 728 440 6.7 832 + 27.2 34 28.3 T erva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- ooh övrig sädan in d u s tri... 497 556 +.9 664 + 9.4 872 + 3.s N ahka- ja karvateollisuus L äderoch h ä r in d u s tr i... 3 768 3 500 7. 3 285 + 6. 3 945 +20. K utom ateollisuus T e x tilin d u stri.. 2293 2 639 + 2.8 3 782 + 9.0 5 47 +.9 P aperiteollisuus P appersin d u stri.. 2 33 2 28 0.9 685 4.4 2 892 + 0 3 P u u teo llisu u s T räin d u stri... 7 638 9 920 + 2.9 22 869 + 4.8 23 262 +.7 R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- o. njutningsm edelsindustri 6 357 749 + 2.5 8 663 + 2.2 9 255 + 6.8 V alaistus-, v o im an siirto -ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- ooh vattenledningsindustri 562 549 0.8 582 + 2. 650 + 43 G raafillinen teollisuus G raflsk ind. 3 930 4096 + 4.2 480 + 2. 4 25 +.7 E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föregäende ej hänförlig industri 94 20 + 3.6 209 + 3.2 222 + 6.2 T yöntekijäin ik äsubteita valaisevat seuraavat luvut: A rbetarnes äldersfördelning belyses av efteiföljande tai: n a is e t: kvin n o r: ki li k k i tyont..:- - alla arbetare. 98. 99. 98. 99. m ieh et: ra ä n : 98. 9P. allo 5 vuoden -- u nder 5 &r... -7 % 0.9 %.8 % 0.8 % -7 % 0.9 % 57 vuotiaat 57 ä r... 7. 9.9 8.6 8.2 7.6 8 v. tä y ttä n e e t fyllda 8 är.... 9. 92.0 88.3 90.6 90. 9.5 Y hteensä Sum uia loo.o % 28 loo.o % loo.o % loo.o % loo.o % 00.0 %

29 Sotatarpeiden lisään ty n y t valm istus ja puute m iespuolisista työntek ijöistä on sotaakäyvissä m aissa jo h tan u t siihen, että sodan aikana naisia on en tistä suurem m assa m äärässä ry h d y tty k äy t täm ään teollisuuden palveluksessa. M eilläkin voidaan havaita huom attava lisäys naispuolisen työvoim an käyttäm isessä, kun erinäisillä aloilla on tu rv au d u ttu naispuoliseen työvoim aan suurem m assa m äärässä kuin aikaisem m in. V. 94 oli näet naistyöläisiä vain 27 m u tta jo v. 96 3.4, v. 97 32. ja v. 98 34.7 %. Sen seikan valaisem iseksi, kuinka alaikäiset ja naispuoliset työ n tek ijät jakautuvat eri teollisuuksien m ukaan, on laad ittu seuraava yhdistelm ä: D en stegrade verksam heten för krigsändam al ooh bristen pa m anlige arbetare hava i de krigförande länderna m edfört det resu ltat, a tt kvinn o r under k rig e t i m yoket högre grad än tillförene köm m it tili användning i industriens tjänst. H os o s s ' kau en icke obetydlig ökning av den kvinnliga arbetskraften iakttagas, i d et a tt inom vissa branscher kvinnlig arb etsk raft anlitas i högre grad än tidigare. A r 94 var näm ligen an talet kvinnliga arbetare endast 27.7% m en redan ar 96 3.4 %, är 97 32 l % ch är 98 34.7 %. F ö r a tt närm are belysa huru de m inderäriga och kvinnliga arbetarna fördela sig ä de olika industrierna bar efterföljande sam m anställning utarbetats: 8 v. n t loremu pie U nder 8 är: luku. antal. /o Nais ia : K aikki tydnt.: K.vin n o r: A.lia arb etare : luku. antal. % luku. antal. Malminnosto M alm uppfordring... 4 2.6 53 Metalliteollisuus M etallindustri... 904 9.7 293 6.6 9 667 K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh torvindustri... 67 0.4 63 25.0 6 450 T iiliteh taat T egelbruk... 3 2.2 260 44.2 588 K aakeli-, porsliini- ja fajanssitehtaat K akel-, porslinsooh fajansfabriker... 2 6.0 470 23. 2 033 L asitehtaat G la s b ru k... 278 20.6 37 23.5 350 T u rvepehkutehtaat T orvströfabriker... 82 20.6 37 4.8 888 M uut Ö v rig a... 77 4.8 95 2.3 59 Kemiallisten laitteiden valmistusteollisuus Industri för tillverkning av kemiska preparater... 45 7.7 982 52.6 872 T u litik k u teh taat T ändstick sfa b rik er... 7 0.5 450 66.8 674 M uut O v rig a... 74 6.2 532 44.4 98 Terva-, öljy- ja kumiteollisuus Tjär-, olje- och gum mi-industri 53 6.5 99 24.4 84 K y n ttilä- ja saippuatehtaat L jus- och tv älfab rik er... 9 4.8 9 43. 2 M uut O v rig a... 44 7.3 08 7.9 603 Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri... 47 0.8 46 36.8 3 850 Kutomateollisuus Textilindustri... 80 8.6 0 298 75.0 3 723 V illatehtaat Y llefabriker... 57 5.6 2 085 73.5 2 835 P u u v illateh taat B om ullsfabriker... 579 0.2 454 73.0 5 687 P ellavatehdas L innefabrik... 74 3.3 46 74.4 54 T rikoon- ja sukankutom ot T rikot- och stru m p v äv erier.. 62 7.9 78 9. 788 P aitateh taat S k jo rtfa b rik e r... 34 7.6 432 96.2 449 H attu - ja lak k iteh taat H a tt- och m össfabriker... 49 9.0 49 90.6 542 M uut O v rig a...'... 25 6.6 272 67.6 88 Paperiteollisuus Pappersindustri... 947 7.6 5 275 4.6 2 694 P uuhiom ot ja p ah v iteh taat T räsliperier och pappfabriker 0 3.0 29 34.0 3 325 S elluloosatehtaat C ellulosafabriker... 00 3.5 80 28.3 2 830 P ap eriteh taat P a p p e rs b ru k... 5 3.8 443 35.9 4 022 M uut O v rig a... 595 23.6 902 75.6 2 57 Puuteollisuus Träindustri... 49 6.7 4 64 20.8 2245 S ahat ja höylääm öt Sägverk och hyvlerier... 937 6.3 35 20.8 4 973 Puusepän- ja huonekalutehtaat Snickerier- o. m öbelfabriker 228 8.6 274 0.3 2 666 R ulla-, rullanem äs- ja nappulateh taat R ull-, block- och p in n fab rik er... 92 7.8 520 43.8 86 M uut O v rig a... 234 7.0 705 2.2 3320

30 8 v. nn orem - pifi U nder 8 är: luku. 0/ antal. Nais ia : K aikki työnt.: K vin nor : AiLia arbetare : luku. antal. /o lu k a. antal. R a v in to - j a n autintoain eteollisu u s N ä rin g s- och n ju tn in g sm e-' d elsin d u stri... 342 4.0 3 845 45.4 8 464 L eipom ot B agerier... 78.0 438 62.0 706 S okeritehtaat Sockerbruk... 2 4.4 58 2.2 477 K aram elli-, m arm elaati-, kaakao- ja suklaatehtaat K aramell-, m arm elad-, kakao- och chokladfabriker... 59.2 384 72.9 527 V irvoitusjuom atehtaat ja kaljapanim ot Läskdrycksfabrik er och svagdr. b ry g g e rie r... 36 8.4 206 48.2 427 O lutpanim ot Ö lb ry g g e rie r... 0.3 38 36.0 383 T upakkatehtaat T obaksfabriker... 44.8 206 85.4 2 465 M uut O vriga... 03 3.0 55 4.8 3 479 V alaistus- y. m. teollisuus B e ly sn in g s- m. fl. in d u striel-... 44 2.7 03 6.4 60 Q raafillinen teollisuus G rafisk in d u s tri... 892 2. 6 2 38.2 4 225 E d e llisiin kuulum aton teollisuus T ili föregaende ej hänförlig in d u s tri... 2 9.7 40 8.5 26 Y hteensä Summ a 8 8.5 3 290 32.0 95 883 V uodesta 98 8 vu o tta nuorem pien työntekijäin absoluuttinen ja suhteellinen luku on vähentynyt 857 henkilöstä 8:een eli 9.9 /0:sta 8.5 /0:iin jolloin pro sen ttilu k u on o tettu työntekijäin koko luvusta. Moottorit. T eollisuudessa käy tetty jä m oottoreita, höy ry k attilo ita ja sähkögeneraattoreita koskevat lu v u t näkyvät tau lu sta 3. D et absoluta och relativ a a n talet arbetare u n der 8 ar har fran ar 98 m inskats fran 857 personer och 9.9% til' 8 och 8.6 %, varvid p ro cen ttalet beraknats av arbetarnes hela antal. Motorer. D e tal, vilka beröra de i industrien använda m otorerna, ângpannorna ooh elektricite ts generato rern a fram gá u r tabell 3. Työpaikkojen tuotantoarvot ja työntekijät. T yöpaikat on entisen julkaisun tau lu ssa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekijäin lukum äärän m ukaan, m ikäli on o llu t m ahdollista. T ällaista jakoa ei kuitenkaan voida aina toim ittaa, sillä eräissä tapauksissa on kahdesta työpaikasta ilm oite ttu osittain ty ö n tek ijät yhteisesti, osittain ty ö n tek ijät ja tuotantoarvo yhteisesti. Sentähden ku s sakin alla lu etellu ssa ryhm ässä on työpaikkojen yhteissum m a y h teenlaskettavien sum m aa jonkin verran suurem pi. Sam asta syystä ei eri ryhm ien prosenttilukujen sum m akaan ole 00.0, vaan vähän pienem pi, ja osoittaa puuttu v a p rosenttiluku puuttuvia työpaikkoja. Tuotantoarvo: Tillverkningsvärde: Arbetsställenas tillverkningsvärde och antalet arbetare. F ö rd eln in g av arbetsställena bade efter tillverkningsvärdet och an talet arbetare är verkställd i den föregaende publikationens ta bell 0, sâv itt sâdant värit m öjligt. E n sàdan fördelning är icke alltid genom förbar, i det a tt i vissa fall tvänne arbetsställen uppgivits m ed gem ensam m a arbetare. D ärför är i var och en av nedan upptagna grupper sum m an arbetsställen nag o t stö rre än addendernas sum m a. A v sam m a orsak blir procenttalens sum m a i varje grupp icke heiler loo.o, u tan n äg o t m indre, varvid d et resterando pro cen ttalet bänför sig tili det resterande an talet arbetsställen. Työntekijöitä: Arbetare: Ilm o ittam atta: Icke angivet: alle 0 färre än 0... 0 0 0... Työpaikkc >ja: Ariletsställen : luku. kaikki, au tai. % alla. 685 40 97.3 2.3 00 5 0 0... 5 0.3 7 3 2 alle u nder 5 000 m k : alle 0 färre än 0... loo.o 5 000 20 000 mk: 0 > > 0... 32 78.o 000... 8 9.5 4 20 000 50 000 m k : alle 0 färre än 0... 48 83. 000... 25 4.0 78

3 T uotantoarvo : Tillverkningsvärde : T yöntekijöitä : A rbetare : T yöpaikkoja luku. antal. : A rbetsställen o/ kaikki. /o ' alla. 5000000 000 m k: 00 0 0 0-500000 m k: 500 000 m k ja enem m än och däröver: K aikki työpaikat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än 0... 0 00... alle 0 färre än 0... 000... 00500... alle 0 färre än 0... 000... 00500... 500000... -... 000 ja enem m än och flere.. alle 0 färre än 0... 000... 00500... 500000... 000 ja enem m än och flere.. 3 80 504 52 2 78 522 93 4 2 759 87 200 4 78. 20. 48.6 49.4 0.2 9.5 63.8 23.6.3 0.5 65.6 28.2 4.8 0.3 0. 398 037 88 4205 Toiminnassa sattuneet keskeytykset. E n tin en Avbrott i verksam heten. D en bortläm nade tatauiu valaisee työpaikoissa sattu n eita keskey- bellen belyser de av b ro tt i arb etet som ägt tyksiä. N äm ä k eskeytykset jakautuvat seuraa- rum vid arbetsställena. D essa av b ro tt fördela v asti eri teollisuusryhm ien kesken: sig pä in d u strigrupperna pä följande sätt: M alm innosto M alm uppfordring... S u lato t ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- ooh m etallförädlingsverk... K onepajat M ekaniska v e rk s tä d e r... H ienom pi koneteollisuus F in are m a sk in in d u stri... K ivi-, savi-, lasi- hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glaskol- och to rv in d u s tri... N iistä tiiliteh taissa D ärav i te g e lb ru k... K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri föi tillverkning av kem iska p re p a ra te r... Terva-, öljy-, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, oljegum m i- och övrig sadan in d u s tri... N ahka- ja karvateollisuus L äder- och h ärindustri... K utom ateollisuus T e x tilin d u s tri... P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri... P uuteollisuus T räindustri... N iistä sahoissa ja höylääm öissä D ärav vid sägverk octi h y v le r ie r... R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- och njutningsijiedelsindustri... V alaistus- y. m. teollisuus B elysnings- m. fl. in d u strier.. G raafillinen teollisuus Grafisk in d u stri... E dellisiin ryhm iin kuulum aton teo llisu u s In d u stri, sorrl ej är a tt hänföras tili föregaende grupper... Työpaikkoja, joissa on sa ttu n u t seisauksia: A rbetsställen med avbrott: luku. antal. Y hteensä Summii 563 6 7 99 56 8 3 23 5 3 78 44 89 0 5 4 % :na kaikista. % av alla. 25.0 0.7 2.8 38. 56.0 34.0 46.3 0. 25.0 20. o 32.8 48.0 4.4 9.3 3.6 22.2 3.4 Seisauksia. A utal avbrott. 8 7 07 57 9 35 25 6 36 20 66 0 0 5 5 63

P itu u ten sa m ukaan jak autuvat työnkeskeytykset seuraavasti: 32 Med avseende ä varaktiglieten tördela sig avb ro tten pä följande sä tt: luku. antal. vähem m än kuin yhden viikon K ortare tid än en vecka 5 2.4 2 viikkoa veokor... 4 6.5 2 viikkoa kuukausi 2 veokor m änad... 46 7.3 2 kuukau tta m a n a d e r... 93 4.7 2 3... 82 3.0 34 r... 62 9.8 4-5... 6.8 5 6..... 99 5.7 69 *... 2 9.2 9 2... 29 4.6 Y hteensä Sumnaa 63 loo.o "/o S attuneiden työnseisausten syyksi on ilm oite ttu : O rsakerna tili de tim ade avbrotten hava uppgivits vara:. 9.98. 9 9 luku. luku. antal. / /o autal. % autal. luku. / /o Sopim aton vuodenaika O läm plig ars tid... 27 9. 79 6.2 75.9 Sopim aton vedenkorkeus O läm pligt vattenständ 8.3 7 0.5 6 2.5 T ulipalo E ld sv äd a... 2 0.9 9 0.7 5 2.4 K orjaukset R eparationer... 60 4.3 45 3.6 6 8.4 T yönseisaukset A rb e ts in stä lle lse r... 697 49.9 9.5 0.6 V ararikko K onkurs... R aaka-aineen puute B rist pä rä v a ra... 93 3.8 90 5.0 86 29.5 T yön puute B rist pä a rb e te... 52 3.7 52 4. 25 3.9 M uut sy y t O vriga o rsak er... 237 7.0 866 68.4 88 29.8 Y hteensä Sum m a 396 loo.o 267 loo.o 63 loo.o K un v. 97 noin puolet (49.9 % ) kaikista työnk esk ey ty k sistä oli työnseisauksen, s. o. lakkojen ja työnsulkujen aiheuttam ia, olivat v. 98 työnkeskeytyksen aiheuttajina pääasiassa m uut syyt. T ähän ryhm ään on viety kaikki välittöm ästi k a pinan aiheuttam at keskeytykset. M uissakin ry h m issä ovat k eskeytykset osittain sodasta johtuneita. On laskettu, että n. 83 % kaikista keskeyty k sistä on kapina tavalla ta i toisella aiheuttanut. V uodelle 99 on kuvaavaa, että raaka-aineen puute on aih eu ttan u t varsin huom attavan m äärän seisauksia (29.5 %) H elsingissä, K auppa- ja T eollisuushallituksen T ilastotoim istossa, huhtikuulla 922. D a är 97 oirka hälften (49.9 %) av alla avbrott i verksam heten voro förorsakade av arbetsinställelser d. v. s. av strejk er ooh lockouter, föranledde huvudsakligen övriga orsaker avbrotten är 98. I denna grupp har m an in tag it även de av u p p ro ret förorsakade avbrotten. D elvis av k rig et härledde sig även de i de övriga grupperna förekom m ande avbrotten. D e t har beräkn ats a tt av alla arb etsin ställelser cirka 83 /0 äro pä sä tt eller annat förorsakade av k riget. P ö r är 99 är känneteoknande, a tt b rist pä rävara da fö r orsakade e tt b ety d lig t antal avbrott (29.5 %) H elsingfors, ä H andels- ooh In d u stristy relsen s statistisk a byrä, i april 922. Vilho A nnala.

Aakkosellinen lu e tte lo tila s to s s a s e lo s te tu is ta e r ila a t u is is ta te h ta is ta. Förteckning ö v e r i fö re lig g a n d e S ta tis tik re d o v is a d e o lik a s la g a v fa b rik e r. Teollis uuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. Ajokalutehtaat.*... XV Asfalttitehtaat... V 9 D ynam iittitehtaat... VI 5 Eristvsainetehtaat... V 0 Galvanoimistehtaat... II 3 H alkosahat... X I 2 Harja- ja sivellintehtaat... V III 7 H artsiteh taat... VII 2 H a ttu te h ta a t... IX 5 Haulitehtaat... I I Hiilihappotehtaat... VI 2 Hiivatehtaat... X II 20 Hillo- ja m eh u teh taat... X II.3 Hiomapuukeittimöt... X H uopatavaratehtaat... IX 9 Jalkinetehtaat... V III 2 Jauho- ja suurimomyllyt.... X II 4 Järvimalminnostopaikat... I 3 Kaakao- ja su k laatehtaat... X II 2 Kaakelitehtaat... V 5 K aasutehtaat...... X III Kahvipaahtimot... X II 4 K alanverkkotehtaat... IX 22 K aljapanim ot... X II 8 Kalkkitehtaat ja -polttim ot... V 2 Karamelli- ja marmelaatitehtaat X II 2 Karkea-, musta- ja hienotaetehtaat II 6 K asvivoitehtaat... X II lö Kaulustintehtaat... IX 4 Kehys- ja pienatehtaat... XI 4 Keinotekoisten kivien valmistuslaitokset... V 9 Keksitehtaat... XII 8 Kimröökitehtaat... VI 7 Kirjansitomot... X 7 K irjapainot... XIV Kirjekuori- ja paperipussitehtaat X 0 Kivennäisvesi- ja virvoitusjuomatehtaat... X II 7 Kivilouhimot sekä kivenhakkuuja hiomalaitokset... V Kivipainot ja kemigraafilliset laitokset... XIV 2 Konepajat... III Koneremmitehtaat... IX 0 Korjauspajat, itsenäiset... III 2 Korjauspajat muiden tehtaiden yhteydessä... III 3 Asfaltgjuterier... V 9 Bagerier... X II 7 B andväverier... ; IX 6 Benmjölsfabriker och -stampar.. VI 4 Bleck- och pl&tslagerier.... II 9 Bokbinderifabriker... X 7 Boktryckerier... XIV Bomullsfabriker... IX 4 Borst- och penselfabriker... V III 7 Brännvinsbrännerier och jästfabriker... X II 20 Cellulosafabriker... X 3 Gement- och asfaltgjuterier samt tillverkning av konstgjord sten V 9 Cikoriefabriker... X II 5 Dynamitfabriker... VI 5 Drevfabriker... IX 7 Elektriska belysnings- och kraftöverföringsverk... X III 2 Elektriska maskiner och apparater jämte installationer, fabriker för tillverkning a v... III 5 Elektriska smältverk... II 2 i Fanerfabriker... X I 4 Filfabriker... II 8 : Filtvarufabriker... IX 9 Fisknätfabriker... IX 22! Färgerifabriker... IX 24 Färg- och fernissfabriker... v i i 8 : Galvaniseringsfabriker... II 3 i Gasverk... X III i G juterier... III ; Glasbruk och -sliperier... V Grov- och svart- samt finsmidesfabriker... II 6 Guldsmedsverkstäder... II 2 Gummivarufabriker... V II 4 Hagelf abriker... II i i! H artsfabriker... VII 2 Hattfabriker... IX 5! Härdsmide... II 2 : Isoleringsmassefabriker... V 0 Jästfabriker... X II 20 Kafferosterier... X II 4 Kakao- och chokladfabriker... X II 2 Kakelfabriker... V 5 ' Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik är 99. 5 ;

34 Teollisuuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. : Korkkitehtaat... j K otelotehtaat... Kultasepäntyöpajat... Kumitavaratehtaat... Kuparikaivokset...! Kupariuuutoslaitos... Kuparisepäntvöpajat... K y n ttilätehtaat... K äärekaihdintehtaat... Köysitehtaat... L aatikkotehtaat... Lakka- ja pulituuritehtaat... j Lakkitehtaat... i Lasitehtaat ja -hiom ot... : Lastuvillatehtaat... I L eikkikalutehtaat... Leim asintehtaat... j Leipomot.....! Lesti- ja puuvarsitehtaat... ; Luujautotehtaat ja luunsurvomislaitokset... i Lakki- ja peltisepäntehtaat... M akkaratehtaat... M allastehtaat... Markiisi- ja sälekaihdintchtaat.. j M artinilaitokset... M asuunit... j Melloituslaitokset...! Messinki- ja tinayalim ot... Muurauslaastitehtaat... Nahkatehtaat ja nahkurin- työpajat... N appiteh taat... Nauhakutomot... j Naula- ja rautalankatehtaat... Neulatehtaat...! Nuoranpunoinot...! i ' Olutpanimot...! j Pahvitehtaat...!! Paitatehtaat... Paju-, juuri- jarottinkitehtaat.... P aperitehtaat... Paperinjalostustehtaat... j Pellavatehtaat... ; Pellavan puhdistuslaitos...! Pitsitehtaat... i Porsliini- ja fajanssitehtaat... Proteesi- ja sidetarvetehdas... P utkijohtotehtaat... P uuhiom ot... Puuntislauslaitokset... Puulaiva- ja veneveistämöt... Punsepän- ja huonekalutehtaat.. i P uuvillatehtaat... j Rautalaivavesitämöt... Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat... Räätälin! iikkeet... XI 5 X 7 II 2 V II 4 I II 3 II 9 V II 5 IX 2 IX 8 XI VII 7 IX 6 V X I 3 XV 3 XV 5 X II 7 XI 3 VI 4 II 9 X II X II 6 IX 2 II 4 II II 4 II 0 V 7 V III XV 4 IX 6 II 5 II 4 IX 9 X II 9 X 2 IX 2 XI 6 X 4 X 8 IX 5 IX IX 7 V 6 IV 3 III 4 X 2 VII XI 5 XI 6 IX 4 III XI 7 IX 3 Kalkbruk och -brännerier... V 2 Karamell- och marmeladfabriker X II 2 K artongiabriker... X 7 Kexfabriker... X II 8 Kimröksfabrikcr... VI 7 Knappfabriker... XV 4 Kolsyrefabriker... VI 2 Konservfabriker... X II 2 Konstgjord sten, tillverkning av V 8 Konstulliabriker... IX 2 Kopparextraktionsverk... II 3 Koppargruvor... I Kopparslagerier'... II 9 Korvfabriker... X II Korkfabriker... : XI 5 K ravattfabriker... IX 4 Kuvert- och päsfabriker... X 6 Lack- och polityrfabriker... VII 7 Leksaksfabriker... XV 3 L inskäkterier... IX Linnefabriker... IX 5 Ljusfabriker... VII 5 Ladfabriker... XI Läderfabriker och garverier... V III Last- och träskaftfabriker... XI 3 Maltfabriker... X II 6 Markis- och persiennefabriker... IX 2 M artinverk... II 4 Maskinremfabriker... IX 0 Masugnar... II Mekaniska verkstäder... III Messings- och tenngjuterier... II 0 Mineral vatten- och läskdry cksfabriker... X II 7 Mjöl- och grynkvam ar... X II 4 Murbruksiabriker... V 7 Musikinstrument, fabriker för.... IV Mössfabriker... IX 6 N älfabriker... II 4 Oljofabriker... V II 3 Orgelfabriker... IV 2 Paraply- och parasollfabriker... IX 20 Pappersbruk... X 4 Pappersförädlingsfabriker... X 8 Pappfabriker... X 2 Porslins- och fajansfabriker... V 6 Protes- och bandagefabriker... IV 3 Puddelverk... II 4 Ram- och listiabriker... X I 4 Reparationsverkstäder, självständiga... III 2 Reparationsverkstäder, vid andra fabriker... III 3 Repslagerier... IX 8 Rullgardinsfabriker... IX 2 Rull-, block- och pinnfabriker.. XL 7 Rörledningsfabriker... III 4 Sadelmakerifabriker... V III 4 Sirapsfabriker... X II

3B Teollisuuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. Sahanterätehtaat... ii 7 Sahat ja hövlääm öt... XI Saippua- ja suopatehtaat... VII 0 Sateen- ja päivänvarjotehtaat... IX 20 Satulasepäntehtaat... VIII 4 Selluloosatehtaat... X 3 Sementti- ja asfalttivalimot sekä asfalttihuovan ja keinotekoisten kivien valmistuslaitokset... V 9 Siirappitehtaat... X II Sikuritehtaat... X II 5 : S okeritehtaat... X II 0 i Soodatehtaat... VI 3! Soittokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat... X I 8 Suksitehtaat... XI 2 Sysien valmistuslaitokset... V 4 ' Sähkökone- ja sähkölaitetehtaat vnnä kuntoonpanolaitokset... III 5 Sähkösulatto... II 2 Sähkövalaistus- ja voimansiirtolaitokset... X III 2 Säilyketehtaat... X II 2 Tapettitehtaat... X 5 Teknokemialliset te h ta a t... VI 8 Tekovillatehtaat... IX 2 Tervapolttimot ja pikitehtaat... VII T eräskvnätehtaat... II 5 T iilitehtaat... V 4 Trikoon- ja sukankutom ot... IX Tulitikkutehtaat... VI 6 T upakkatehtaat... X II 22 Turvepehkutehtaat... V 3 Tvnnyritehtaat... XI 0 Täpetehtaat... IX 7 Urkutehtaat... IV 2 Valimot... III Valssilaitokset... II 2 V aneritehtaat... X I 4 Vanutehtaat... IX 8 V erom yllyt... X II 5 V esijohtolaitokset... X III 3 Viilatehtaat... II 8 Villatehtaat... IX 3 Viinapolttimot ja hiivatehtaat.. X II 20 Väri- ja vem issatehtaat... VII 8 Värjäyslaitokset... IX 24 Öljytehtaat... VII 3 Siömalmstäkter.... I 3 Skepps- o. bätvarv iör fartyg av trä XI 5 Skeppsvarv för jä rn fa rtv g... III Skidfabriker... XI 2 Skjortfabriker... IX 2 Skofabriker... V III 2 Skrädderier... IX 3 Slipvedkokerier... X Smideskolberedning... V 4 Snickeri- och möbelfabriker... XI 6 Snörmakerier... IX 9 Sockei'bruk... X II 0 Sodafabriker... VI 3 Spetsfabriker... IX 7 Spik- och järnträdfabriker... II 5 Stenbrott samt stenhuggerier och -sliperier...... Stentryckerier och kemigrafiska a n - V stalter... XIV 2 Stälpenniabriker... II 5 Stämpelfabriker... XV 5, Svagdricksbryggerier... X II 8 Svarverifabriker... X I 8 Sylt- och saftfabriker... X II 3 Sägbladsfabriker... II 7 Sägverk och hyvlerier... X I Tapetfabriker... X 5 Tegelbruk... V 4 Teknokemiska fabriker... VI 8! Tjärbrännerier och beckbruk... VII i Tobaksfabriker... X II 22 i Torvstrofabriker... V 3 Trikot- och strum pväverier... IX Trädestilleringsverk... VII Träsliperier... X 2 Träullfabriker... XI 3 Tullmjölkvarnar... X II 5 Tunnbinderifabriker... XI i o! Tväl- och säpfabriker... VII 6 Tändsticksfabriker... VI 6 Vaddfabriker... IX 8 Valsverk... II 2 Vattenledningsverk... X III 3! Vedsägar... X I 2 Vide-, rot- och rottingsfabriker.. X I 6 Växtsmöriabriker... ; X II 5 Yllefabriker... IX 3 Äkdonsfabriker... XV Ölbryggerier... X II 9

Résumé français. L e développem ent de l in d u strie finlandaise p e n d a n t les années 93 99 resso rt d u ta b le a u suivant: 93 96 97 98 99 Lieux de travail...... nombre 4 708 4 694 4 390l 4 098 4 205 accroissement... 6 288 304 292 07... 0/ 3.5 5.8 6.5 6.7 2. Ouvriers... 09 229 09 900 05 699 82 47 95 883 accroissement...... 6 487 8 995-4 20 23 228 3 42... 0/ 6.3 8.9 3.8 22.0 4. Force motrice... chev. vap. effectifs 30 252 379 742 386 86 385 382 388 799 accroissement... ) 25 283: 5 207 79 479 3 47...... % 8.9 4.2.9 0.4 0.9 Salaires... mill, de Marcs 07 760.7 50 777. 222 73.7 265 480.5 457 085.8 accroissement... 9 726.4 44 525. 7 936.6 42 766.8 9 605.3... / 9.9 4.9 47.7 6.9 72.2 Valeur totale des matières premières.... mill, de Marcs 369303.7 653 640.2 728 472.8 665 587.0 47043.2 Valeur totale des matières premières, accroissement... 45 694.9 250 88.8 74 832.6 62 885.8 75 456.2 Valeur totale des matières premières, accroissement... / 4. 62.3 29.8 8.8 2.9 Valeur des matières premières finlandaises mill, de Marcs 36 622.3 29 58.0 55 73.0 77408. 337 28.9 Valeur des matières premières finlandaises, accroissement... Valeur des matières premières finlandaises, 8 0.4 9 070.8 650.0 2 677. 59 87.3.8 accroissement... / 5.3 7.3 20.3 3.9 90. Valeur des produits demi-manufacturés finlandais... mill, de Marcs 77 695.8 95 480.0 252 368.4 255 035.4 389 32.6 Valeur des produits demi-manufacturés finlandais, accroissement... 5 856.0 96 334.6 56 888.4 2 667.0 34 277.2 Valeur des produits demi-manufacturés finlandais, accroissement...... % 8.2 97.2 29.. 52.7 Valeur des matières premières im portées.. Valeur des matières premières importées, mill, de Marcs 54 985.6 328 579.2 320 373.4 233 43.5 690 448.7 accroissem ent... 2 728.5 35 45.0 8 205.8 87 229.9 467 305.2 Valeur des matières premières importées, accroissement...... % 6.4 70. 2.5 27.2 200.4 Valeur de la fabrication... mill, de Marcs 657 267.9 325 065.7 478 794.0 45855.8 2808985.6 accroissement.. 59 42.3 556 407.6 53 730.3 20 838.2 350829.8...... % 9.9 72.4.6 -.4 92 6 L a v aleu r de la p ro d u ctio n é ta it, en 98, de 458 55 800 m arcs. E n 99, la v aleu r é ta it de 2 808 986 600 m arcs, soit une au g m en tatio n de 350 829 800 m arcs ou de 92.6 %. L a u g m e n ta tio n p o u r la m étallurgie e st de 47 890 000 m arcs ou 52.8 %; p o u r les ateliers m écaniques elle e st de 22 086 400 m arcs ou 75. %, p o u r in d u strie du p ap ier, de 25 29 600 m arcs, ou 07.3 %, p o u r in d u strie d u bois, de 254 260 300 m arcs, ou 80.5 %.

37 L a d istrib u tio n des lieux de trav ail, des ouvriers e t de la valeu r de la fabricatio n d an s les villes e t d an s les cam pagnes, e st la suivante: L ieux de tra v a il... O uvriers... Villes. 374 32.7 49 534 5.7 / 0 Campag nés. 2 83 ' 67.3 46 349 V aleur de la fab ricatio n (m illiers de m arcs) 667 92.3 59.4 4 073.3 40.6 Les ouvriers des in d u stries fo rm aient.8 % de la p o p u latio n to ta le des villes,.7 % de celle des cam pagnes, e t 3. % de celle d u p ay s entier. L a valeu r m oyenne de la fab ricatio n p a r chaq ue ouvrier é ta it de 33 672 m arcs dans les villes, de 24 69 m arcs d an s les cam pagnes, e t de 29 296 m arcs d an s l ensem ble d u pays. Le nom bre des lieux de tra v a il e t des ouvriers de chaque groupe d in d u stries ainsi que la valeu r b ru te de la fabricatio n, se tro u v e n t indiqués d an s le ta b le a u ci-dessous: 48.3 % > Groupe d industries L ieux de travail O u v r i e r s V aleur de la fabrication,- m illiers de m arcs. Industrie minière... 4 53 03.9 Métallurgie... 50 3 907 38 538. Ateliers mécaniques... 253 5 672 284 739.6 Fabriques d instruments de précision... 6 88 795.8 Ind. de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et de la tourbe... 260 6 450 9 450. Fabrication de produits chimiques... 53 872 69 048.4 Industries du goudron, de l huile, de la gomme, etc... 67 84 69 059.5 Industries du cuir et du p o il... 227 3 850 97 39.7 Industrie te x tile... 204 3 723 399 074.2 Industrie du papier... 55 2 694 45 940.9 Industrie du bois... 543 2245 395 089. Industries des comestibles et excita n ts... 2 07 8 464 604 993.7 Eclairage, transmission d énergie, service d e a u... 08 60 60 22.0 Industrie graphique... 40 4 225 77 2.0 Industries non rapportables aux groupes précédents 8 26 3 679.6 Total 4 205 95 883 2 808 985.6 L in d u strie finlandaise se v o it obligée d im p o rter une g ran d e p a rtie de ses m atières prem ières, le p ays n en p ro d u isan t guère, à l exception d u bois. C et é ta t de choses resso rt clairem ent d u ta b le a u su iv an t: M a t i è r e s p r e m i é - M a t i è r e s p r e m i è G roupe d industries r e s i m p o r t é e s milliers de marcs j r e s f i n l a n d a i s e s m i l l i e r s d e m a r c s 0 / / 0 Industrie minière... 40. Métallurgie... 29 258.0 33.3] 58 653. 66.7 Ateliers mécaniques... 57 895.2 56. 45.38.0 43.9 o oo

38 Groupe d/industries Matières ; iremiè- Matières ; iremiè- j res impc rtées.'! res finían daises. m illiers de marcs 0 0 m illiers de marcs o/ - /o Fabriques d instruments de précision... 94.0 4. 278.4 58.0 ind. de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et dé la tourbe... 7 369.8 5.6 $94.5 48. ; Fabrication de produits chimiques... 4 894.8 55.4 974.2 44.6! Industries du goudron, de l huile, de la gomme, etc... 37 049.7 82.6 7.796 3 7.4: Industries du cuir et du poil... 5 05.7 39.7 i 77 392.4 6 0.3! Industrie te x tile... 59 966. 69.8 69 058.4 30.2 Industrie du papier... 27 93.4 20.0 5 855.7 80.0 Industrie du bois... 7 889.3 4. 82 559.2 95.9; Industries des comestibles et excitants... '... 289 575.8 77.2, 85 393.3 22.8; Eclairage, transmission d énergie, service d e a u... 4 566.9 69.9 969. 30. Industrie graphique... 2 43.0 8.4 26 5.2 9.6; Industries non rapportables aux groupes précédents.. 375.0 34.3 77.6 65.7! Total 690 448.7 48.7 726 594.5 5.3 L es principales in d u stries finlandaises so n t celles d u p ap ier e t d u bois. L in d u strie d u p ap ier com prend les fab riq u es de p â te m écanique e t de carto n, ainsi que celles de cellulose e t les papeteries. E n 99, le nom bre des fab riq u es de p â te m écanique e t de c a rto n é ta it de 45 avec 3,325 ouvriers e t u n e force m otrice de 79 673 ch ev au x -v ap eu r effectifs. L es salaires des ouvriers a tte ig n ire n t une som m e to ta le de 538 200 m arcs, la v aleu r des m atières prem ières fu t de 24 85 200 m arcs; celle de la fab ricatio n s éleva à 73 695 200 m arcs. L es fab riq u es de cellulose é ta ie n t a u nom bre de 7, avec 2 830 ouvriers; leur force m otrice é ta it de 5 333 ch ev au x -v ap eu r effectifs; les salaires des ouvriers s élevèren t à 2 335 700 m arcs. L a valeu r des m atières prem ières f u t de 5 529 900 m arcs; celle de la fab ricatio n fu t de 25 242 300 m arcs. L es p ap eteries é ta ie n t a u nom bre de 25 avec 4 022 ouvriers. L a force m otrice q u elles em ployaient é ta it de 33 63 c h ev aux-v ap eu r effectifs. L es salaires des ouvriers s élevèrent à u n to ta l de 5 00 600 m arcs; la valeu r des m atières prem ières fu t 86 259 00 m arcs, celle de la fab ricatio n fu t de 78 64 000 m arcs. L es m atières prem ières em ployées p a r ces usines fu re n t les suivantes: Q uantité : V aleur: B ois p o u r p â te m écanique, m 8...... 580 444 2 032 000 m arcs cellulose, m 8...... 770 027 26 069 300 > P â te de bois finlandaise, to n n es...... 74 559 29 885 500 D échets de pap ier finlandais, to n n es...... 63 385 400 C hiffons, im portés, to n n es...... 248 35 600 finlandais, tonnes...... 49 385 900 C ellulose, finlandaise, tonnes...... 4 66 40 60 700 > P â te de paille, im portée, to n n es...

39 E n 99, la p ro d u ctio n de ces fab riq u es a été la suivante: Q uantité: V aleur : P â te de bois, sèche, tonnes... 40 944 20 569 700 m arcs > hum ide,... 8 329 3 38 600 C a rto n de bois, b ru n, tonnes... 6 52 6 222 900 > b lan c,... 4 856 4 229 300 - chiffons,....65 29 200 Cellulose a u sulfate, blanchie, tonnes... 50 60 500 > > non blanchie, hum ide, to n n e s... 2 647 2 003 700 > )> sèche,... 27 985 34 35 300 sulfite, blanchie, t o n n e s... 9 08 28 678 000 > non b lanchie, hum ide, t o n n e s... 28 62 30 322 900 > sèche,... 27 689 28 36 200 P ap ier, t o n n e s... 90 246 78 64 000 P ro d u its secondaires... 680 6 04 300 L e x p o rta tio n des p ro d u its p ro v e n a n t de l in d u strie d u p ap ier en 99 fu t la su iv an te: Q uantité : V aleur: P â te de bois m écanique, hum ide, tonnes... 2 705 3 709 000 m arcs i> sèche, >)... 5 674 26 554 500 > chim ique, h um ide,... 2 895 388 900 > sèche,... 70 92 67 356 200 C arto n de bois, t o n n e s... 5 728 4 235 400 > chiffons, t o n n e s... 47 4 400 P ap ier, tonnes... 46 044 02 597 600 > D ans l in d u strie d u bois, ce so n t les scieries qui o ccu p en t le prem ier rang. E n 99 300 scieries o n t occupé u n nom bre to ta l de 4 973 ouvriers. L a force m otrice é ta it de 36 72 ch ev au x -v ap eu r effectifs; le to ta l des salaires des ouvriers f u t de 62 674 800 m arcs. L a v aleu r des m etières prem ières fu t de 39 395 700 m arcs, celle de la fab ricatio n fu t de 266 66 900 m arcs. L in d u strie d u sciage e st celle de nos in d u stries qui a été le plus sensiblem ent a tte in te p a r les effets de la guerre m ondiale, v u que presque to u te l e x p o rta tio n d u t cesser. P o u r c ette raison e t com m e les ch an tiers fu re n t b ie n tô t encom brés de bois scié, la p lu p a rt des scieries se so n t vues forcées de congédier les ouvriers e t de dim inuer la productio n. U ne g rande p a rtie des scieries d u re n t, déjà en 96, a rrê te r entièrem en t leu r pro d u ctio n. E n 93, il y a v a it 60 scieries en activ ité, m ais en 98 le nom bre en a v a it été ré d u it à 279. E n 99, on scia 2 080 8 billes. L a classification des entreprises industrielles e t de leurs ouvriers selon la valeu r de la fab ricatio n, donne le ta b le a u su iv an t. *)... j,,,. V aleur de la fabrication. L ieux de tra v a ü Nombre d W r i e s. N on-m entionnée... 734 4 564 M oins de 5 000 m arcs 6 ) L es lieux de trav ail pour lesquels la valeur de la fabrication n est pas m entionnée so n t des m oulins cham pêtres.

V aleur de la fabrication. 40 L ieux de travail. Nombre d ouvries. de 5 000 à 20 000 m arcs...... 4 263 20 000 à 50 000...... 80 949 50 000 à 00 000...... 394 2 73 00 000 à 500 000...... 040 0 457 500 000 à 000 000...... 298 4 627 000 000 e t au-dessus...... 57 62 286 T o ta l 4 205 95 883 L es entreprises se ré p a rtisse n t com m e il su it p a r ra p p o rt a u x diverses catégories des p atro n s: P ro p riétaires des lieux de travail. L ieux de travail. O uvriers. P ersonnes privées... 945 0 727 A ssociations coopératives... 220 293 Sociétés anonym es e t a u tre s 928 78 027 C om m unes 72 98 L E ta t 40 4 638 T o ta l 4 205 95 883 L e nom bre des ouvriers a subi les v ariatio n s su iv an tes a u cours de l année: O uvriers nom bre. variation. l:e r ja n v i e r 84 090 l:e r a v r i l 87 643 -f- 4.3 % l:e r ju in 95 378 -(- 8.8 l:e r o c to b r e 98 666 3.5 D e ces chiffres resso rt l influence n éfaste q u a eue la révolte su r la vie industrielle d u pays. L a ré p a rtitio n en classes d âge resso rt d u ta b le a u su iv a n t, in d iq u a n t le pourcentage de ch aq u e classe d u nom bre to ta l des ouvriers ou des ouvrières, ainsi que la proportion de celles-ci e t de ceux-là: ouvriers. ouvrières. A u-dessous de 5 a n s... 0.9 % 0.8 % 5 7 ans... 7. î 8.6 8 ans révolus... 92.0 90.6 T o ta l 00. o 00. o L es m o teu rs em ployés p a r l in d u strie se rép a rtisse n t de la m anière suivante: Csv.c«r" M oteurs ou roues h y d rau liq u es... 542 5 977 T u rb in es... 54 6 382

Nombre. C hev.-vapeur effectifs. M oteurs à v apeur: m achines à p isto n...... 335 9 90 à tu rb in es...... 26 55 962 > à com bustion...... 29 2 04 > électriques...... 4 909 58 963 A u tres m o teu rs...... 349 3 49 D ans 563 lieux de trav ail, le tra v a il fu t in terro m p u pour u n tem p s plu s ou m oins long. L e nom bre des in terru p tio n s fu t de 63. D ans les ta b le a u x d o n t les données so n t classées selon les in d u stries, ces dernières so n t num érotées; ch aque groupe d in d u stries e st précédé d u n chiffre rom ain, e t chaque in d u strie spéciale d u n chiffre arab e. N ous donnons p. 42 la liste française de to u te s ces in d u stries e t des num éros correspondants; elle p e rm e ttra de retro u v er les tra d u c tio n s fra n çaises respectives. E xem ple:,. V alim ot ja k o n e p a ja t G ju terier och m ek an isk a verk- sta d e r =,. F onderies e t ateliers m écaniques. 4 Teollisuustüasto v. 99. huiustristatistik âr 99. 6

Liste des noms d industries employés dans les tableaux (v p. 4). I. In d u strie m inière. 4 Fabriques de tuyaux. Lavage de sables aurifères. 2 Mine de cuivre. 3 Fabrication de briquettes de minerai. 5 Fabriques de machines et d appareils électriques; installation. 4 Minerais lacustres. IV. F abriques d instrum ents de p récision. I I. M étallu rgie.. Fabriques de pianos. 2 Fabriques d orgues. Fabrication des métaux. 3 Fabrique d appareils de prothèses et de Hauts-foumeaux. bandages. la lb Fonderies électriques. Fonderies de cuivre. b) Fabrication d articles en métal. V. In d u stries de la p ierre, de l arg ile, 2 Fours à puddler, fours Martin, laminoirs. du verre, du charbon et de la 3 Fabriques de clous et de fils de fer. tourbe. 4 Ferronniers, forgeurs do fer, forgerons. 5 Fabriques de lames de scies. 6 Fabriques de limes. nerie. 8 Fabriques de peignes de tisserands. 9 Fonderies de laiton et d étain. 0 Fabriques de grains de plomb. Orfèvreries. 2 Galvanisation. 3 Fabriques d aiguilles. 4 Fabriques de plumes à écrire'. a) Fabrication d articles en pierre et en argile. Carrières; chantiers de tailleurs et polis 7 Fabriques de ferblanterie, de chaudronsage de pierres. 2 Fours à chaux, chaufourneries. 3 Fabriques de craie. 4 Briqueteries. 5 Fabriques de faïences pour poêles. 6 Fabriques de faïences et porcelaines. 7 Fabriques de mortier. 8 Fabriques de ciment et de bitume, de carton bitumé, de pierre artificielle. 9 Fabriques de masse isolante. I II. A teliers m écaniques. 0 Fabriques de plâtre. t) Verreries. Fonderies, ateliers mécaniques, et chantiers Verreries. de construction navale. e) Industries du charbon et de la tourbe. 2 Ateliers de réparation indépendants. 2 Fabriques de litière de tourbe. 3 Ateliers de réparation annexés à d autres 3 Etablissement pour préparation de charfabriques. bon de forges.

48 VI. F ab rication de produits chim iques. IX. In d u strie te x tile. a) Fabrication d'arides, de bases et de sels a) Filage et tissage. anorganiques. Teillage du lin. Fabriques de chlorate. 2 Fabrique de laine artificielle. 2 Fabriques d acide carbonique. 3 Fabriques de drap de laine. 3 Fabriques de soude. 4 Fabriques de drap de co i) Fabrication d'engrais chimiques. 5 Fabriques de drap de lin. 4 Fabriques d os pulvérisés. 6 Fabriques de rubans. e) Fabrication de matières explosives et d'allu 7 Fabriques de dentelles. mettes. h) Retordage. 5 Fabriques de dynamite. 8 Corderies. 6' Fabriques d allumettes. 9 Passementeries. à) Fabrication de matières colorantes et d autres 9a Fabrique de courroies de transmission. produits chimiques. e) Industries du vêtement. 7 Fabriques de noir animal. 8 Autres usines de chimie industrielle. 0 Fabriques de tricots et de bas.. 2 3 Fabriques de chemises. Tailleurs. Fabriques de cravates. V II. In d u stries du goudron, de l h u ile, de 4 Fabriques de chapeaux. la gom m e, etc. 5 a) Fabrication des matières premières. Distilleries de bois, fabriques de goudron et de poix. 2 Fabriques de résine. 3 Fabriques d huiles. V Fabrication d articles. 4 Fabriques d articles en caoutchouc. 5 Fabriques de bougies. V III. 6 Savonneries. 7 Fabriques de laque. 8 Fabriques de couleurs et vernis. In d u stries du cu ir et du poil. d) Fabriques de casquettes. Autres genres diindustries textiles. 6 Fabriques d étoupe. 7 Fabriques d ouate. 8 Fabriques d articles en feutre. 9 Fabriques de parapluies et d ombrelles. 20 Fabriques de marquises et do volets. 2 Fabriques de stores. 22 Fabriques de filets de pêche. 23 Frangiere. 24 Usines de teinturerie. 25 Fabrique de guêtres. X. In d u strie du papier. a) Fabrication de la pâte de bois et du papier. Bouillage du bois pour pâte mécanique. a) Fabrication du cuir et des fourrures. 2 Fabriques de pâte de bois et de car Fabriques de cuir et tanneries. 3 Fabriques de cellulose. Fabrication d'articles en cuir. 4 Papeteries. 2 Cordonneries. V Fabrication d articles en papier et en car 3 Ganteries. 4 Selleries. 5 Fabriques de papiers peints. 5 Fabrique d articles sportifs. 6 Fabriques d enveloppes et de sacs en cj Fabrication d articles en poil, en soies et papier. en erin. 7 Fabriques de cartons et de reliures. 6 Fabriques de brosses et de pinceaux. 8 Fabriques de papiers coloriés.

44 X I. In d u strie du bois. Fabriques de bonbons, de fruits confits, a) Sciage et rabotage; coloration du bois. de cacao, de chocolat. Scieries et raboteries. 2 Fabriques de confitures et de sirops. 2 Scieries pour bois de chauffage. 3 Usines de torréfaction du café. 4 Fabriques de chicorée. 3 Fabriques de laine de bois. 5 Fabriques de beurre végétal. 4 Fabriques de bois en plaques. y Fabrication d articles en bois. â) Fabrication de boissons, de vinaigre. 6 Fabriques d eaux minérales et do limonades. 5 Chantiers pour construction de navires et bateaux en bois. 6 Fabriques de menuiserie et de meubles. 7 Brasseries df petite bière. 7 Fabriques de bobines, de pouliers, de che 8 Brasseries. villes. 9 Distilleries d eau-de-vie, fabriques de le 8 Fabriques de tournage. vure et de levain. 20 Fabriques et distilleries d alcool. 9 Fabriques de roues de voiture. 2 Fabriques de punch et de vins. : 0 Fabriques de tonnellerie. 22 Fabriques de vinaigre. Fabriques de caisses en bois. ; i2 Fabriques de skis. y Industrie du tabac. 3 Fabriques de formes pour chaussures, de manches en bois. 4 Fabriques de cadres et de baguettes d encadrement. y Industries des écorces, etc. 5 Fabriques de bouchons de liège. 6 X II. Fabriques d articles en osier, en rotin. In d u stries des com estib les e t e x c i tan ts. a) Fabrication de denrées de viande et de poisson. 2 3 b) 4 Charcuteries. Fabriques de conserves. Fabriques pour fumage de poissons. Traitement des céréales. Moulins industriels à farine et à graine. 23 Manufactures de tabac. X III. E c la irage, transm issio n de force, service d eau. Usines à gaz. 2 Usines d éclairage et de transmission 3 X IV. d énergie électrique. Service d eau. In d u strie graphiq ue. Imprimeries. 2 Ateliers lithographiques et chimigraphi- XV. ques. 5 Moulins champêtres. Carrosseries. In d u stries non -rapportables aux groupes précédents. 6 Fabriques de malt. 2 Fabriques de voitures d enfants. 7 Boulangeries. 3 Fabriques de jouets. 8 Fabriques de biscuits. 4 Fabriques de boutons. y Sucreries, fabriques de chocolat etc. 5 Fabriques de cachets. 9 Sucreries. 6 Fabriques de fleurs en cire et ateliers de 0 Fabriques de mélasse. fabrication de couronnes de fleurs,

TAULULIITTEET V. 99. TABELLER ÀR 99. TA B L E A U X.

Taulu. Tafoell. Yleiskatsaus m aan teollisuustot Översikt av den industriella verk m ntaan kaupungittani ja kihlakunnittain, samheten i landets städer och härader. Tableau. Tableau synoptique des entreprises indn- strielles dans les villes et les bailliages du pays 2 3 4 5 6 7 Kaupunki tai kihlakunta. Stad ellei* hänu!. Ville ou b-dlliage. Työimikkojen luku. i Antalet arbetsställen. Nombre de lieux de ; travail. 2 8 buhtik. p:uä. i Hpril. lier tirrif. / Työntekijöitä: Antalet arbetare: Nombre d'ono-riers: heiniik. liani. juli. (-; juillet. lokakmm paiä. i oktsber. : of octobre. tammik. i>:n;'i. jantmri. :er jenein-. keskimliürin. medeltal. moyenne. 8 a 0 2 3 4 Muuta henkilökuntaa. Övrig personal. A u tr e p e rso n n e l. Käyttövoim an suuruus tehollisissa hevosvoimissa. Drivkraftens storlek i efiektiva liästkrafter. Force m o trice en c h eca u xra - p e u r effe c tifs. T y ö n te k ijä in p a lk k a u s, S m k. A rb e ta r e n a s a v lô n in g, F m k. S a la ir e des o u v rie rs, M a rcs. Raaka-aineiden arvo, Smk. Räämneunsooh halviabri kateus viirde, Fmk. V a le u r (es m a tiè re s p re m iè re s et des p ro d u its m i-a c h e v é s, M a rcs. koko arvo. hela värdet. va leu r totelle. kotimaisten raaka-aineiden arvo. värdet av inhemska räämnen. v a le u r des m a tiè re s p r e m ières f i n la n d a ise s. kotimaisten puolivalmiitten teollisuustuotteiden arvo. värdet av inhemski lialvfärdiga industrialster. valeur des produ H s m i-a r h e vos fin la n d a is. Tuotannon bruttoarvo, Sink. Tillverkningens bruttovardc, Fmk. V a le u r b ru te de la fa b ric a tio n, M a rcs. U udenm aan lääni. N ylands Iän. j 724 8 52 9 407 2 228 22 557 2 429 Kaupungit-Städer 42 3 489 4 092 5 Uni 6 568 5 297 Helsinki Helsingfors... 342 2 364 2 868 3 72' 4 974 3 89 Porvoo R orgä... 3.3 579 606 609 74 704 Loviisa Lovisa... 4 22 79 57 79 86 Tammisaari E keniis... 2 233 23 233 248 269 lia n k o ilangö... 0 8 293 453. 247 Maaseutu L andsbygd........................................................... 32 5023 5 405 6 224 5 989' 6 32 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 46 82 206 245 266 25.3 Lohjan Lojo > 76 929 005 40 37: 504 Helsingin Helsinge > 4 2 40; 2 333 2 594 2 489 2 636 Pernajan Perna 76 772 ~ 86 ; 975 947 939 Turun ja Porin lääni. A bo och Björneborgs Iän. 727 2 5 2 778 4 67 4 97 408 Kaupungit-Städer 28 6 5.7?'! 7 048 826 9 085 7 876 Turku Äbo... 47 4 370 4 769 4 825 5 35 4 984 Pori-Björneborg 34 447 487 2 25 2 493 92 Rauma Raunio... 22 479 56 667 926 649 Uusikaupunki X v sta d... 3 20 255 36.330 30 Naantali NMcndal... 2 20 2 l- Y-i 2 2 Maaseutu L andsbygd........................................................... 509 5 63 5 730 6 545 5 886 6 232 Vehmaan kihlak. Yeluno härad... 22 54 56 44 24 58 Mynämäen > Virmo... 27 0 05 32 0: 26 Piikkiön > Piikkis... 42 23 3! 274 243! 246 Halikon ' Halikko... 9 I4 8 6 54 4 76 458 576 Ulvilan Ulfsby... 82 336 259: 42 092: 28 Ikaalisten > Ikalis... 60 223 220' ujo: 224! 24 Tyrvään Tyrvis... 4 64 75: 283 274! 249 Loimaan > Loimijoki 7 36 409 445 448 464 Maskun Masku... 73 678; 83 040 022 ' 08 Ahvenanm aan lääni. Ä lands Iän. 23 8 8 222 228 230 K aupungit Städcr Maarianhamina M arieham n... 7 49 49 50 49 49 Maaseutu Landsbygd Ahvenanmaan kihlak. Älands härad.. 6 69 32 72 79 8 Hämeen lääni. Tavastehus Iän. 653 8596 8 845 9 864 20 433 9 998 Kaupungit S tä d e r..................................................................... 29 0 766 0 690 0 442 323 0 936 Hämeenlinna T avastehus... 34 448 44 443 50 467 Tampere Tammerfors... 65 0 000 9 920 9 690 0 487 0 26 Lahti - L a h tis... 20 38.329 309.335: 343 2 6 6 9 6 2 5 2 3 3 3 0 9 0 0 3 6 7 6 6 3 7 0 0 4 6 6 0 9 0 0 9 4 4 5 4 3 0 0 7 3 5 2 7 8 0 0 29 37 735 07 79600 276 227 200 22 99300 78 3500 563 956000 2 05 35.392 00 585 000 249 308 900 9 20 300 70 523 500 5 573 500 67 896 3 764 000 7 480 800 432 00 3 435 800 5 202 700 22 485 784 200 2 279 800 788 900 333 600 3 875 400 36 639 67 00 4 96 200 433 600 589 300 7 233 000 5 323 495 800 2 24 500 28 200 3 468 900 26 07 400 478 24 788 25 305 800 9 436 500 2367 800 6.03 200.7! 7800 0 853 5 20 00 26 64 400 5 349 800 4 405 900 464800 29 6 227 6 064 700 0 785 400 2 574 00 990 700 27 666 600 204 6 80 0 86 300 46 467 600 7 679 800 0 350 200 8 224 500 44 3 898 3 304 700 8 Oli) 00 7 564 00 356 400 632 600 4 2 5 0 5 4 2 6 4 3 0 3 7 0 0 2 3 9 5 7 0 0 4 0 4 2 7 0 0 0 5 3 4 3 0 9 9 0 4 3 7 «7 9 0 0 00 7 239 39 884 900 30 579 700 9 490 800 25 9300 286 473 600 695 939 23 8.30 200 87 32 00 3 705 600 8 49 00 99 483 600 87 3 776 0 0 0 0 00 30 077 200 0 794 000 2 80 000 56 550 400 74 4 099 4 493 000 85 000 4 360 600 2 902 800 25 406 200 4 95 466.300 804 600 429 800 998 200 4 399 300 4 30 94 400 200 800 200 800 634 00 420 33 303 24 48 800 82 66 000 29 936 200 28 237 800 5 44 300 6 45 20 600 244 200 2 000 33 200 595 200 8 739 457 800 6 600 405 500 58 600 2 37 800 95 9 664 4 987 300 9 074 400 4 0 700 2 054 500 28 404 500 34 5 656 7 35 000 26 357 500 ' 6 298 200 6 35 300 45 30 200 70 5 277 4 648 00 5 200 900 0 652 200 2 28300 25 334 700 4 4 685 554 900 3 249 400 053 700 2 09 000 5 084 000 5 2 086 769 700 2 67 400 646 700 394 700 4 59 700,36 2 84 889 200 5 770 400 2 226 000 877 500 053 200 42 2 597 3 676 200 9 490 200 3 34 200 3 84 700 28 65 000 2 8 5 4 9 4 3 0 0 9 0 0 7 0 0 6 5 5 5 0 0 6 4 3 0 0 5 8 8 0 0 6 47 248 600 886 900 40 000 338 000 889 000 22 502 892 700 03 800 65 500 303 300 3 229 800 4 7 9 7 2 0 9 7 8 2 4 5 8 0 0 2 9 7 6 «0 0 5 5 9 9 3 0 0 9 3 9 5 0 3 0 0 5 5 5 8 0 3 7 0 0 905 28 80 48 06 200 7 82 600 22 375 200 47 890 700 294 852 600 52 369 2 255 600 4 720 300 64 400 2 899 400 9 94 600 80 27 640 43 926 300 64 622 400 2 543 500 43 58 00 277 77 800 43 80 834 300 2 469 900 90 300 40 200 7 66 200

4 5 Taulu. T alelí. 2 3 i 5 G 7 K a u p u n k i ta i k ih la k u n ta. S tad eller h ä ra d. V ille ou bailliage. Työpaik k o jen lu k u. A n ta le t arbets* ställen. Nom bre de lieu x de travail. tam m ik. p :n ä. jan u ari. l:e r ja n vier. h iih tik. p :n ä.. ap ril, l:er avril. T y ö n tek ijö itä : A n ta le t arb etare: Nombre d ouvriers: h ein ä k. p :n ä. ju li. lokak u u n p :n ä. Oktober. k esk i m äärin. m ed e lta l. l:er juillet. l:e r octobre. m oyenne. 8 9 0 IX 2 5 4 M uuta h en k ilö k u n ta a. iiv rig p ersonal. A u tre personnel. K ä y ttö v o im a n su u ru u s te h o l lisissa h ev o s voim issa. D riv k raften s s to rlek i effektiv a h ä stk ra fte r. Force m otrice en chevaicxvapeur effectifs. Työntekij äin p alk k a u s, Sm k. A rb etare n as aviöning, F m k. Salaire des ouvriers,. M arcs. R aak a -a in e id e n arv o, Sm k. Rääm nenas och halvfabrikatens värde, Fm k. Valeur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. koko arvo. h ela värdet,. valeur totale. k o tim a iste n raak a-ain eid en arv o. v ä r d e t av inheinska rä äm n en. valeur des pre matières mières f i n landaises. k o tim a iste n puou valm iitten te o llisu u stu o tte i d en arv o. v ä rd e t a v inhem - ska h alv fä rd ig a in d u strialste r. valeur des produits m i-achevés fin la n d a is. T u o tan n o n b ru tto a rv o, Sm k. T illverkningens b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la fabrication, Marcs. M a a seu tu L a n d s b y g d... 434 7 830 8 5 5 9 422 9 0 9 062 R u o v e d e n k i h l a k. R u o v e s i h ä r a d.............. 5 3 9 2 8 9 3 8 2 4 9 8 9 6 5 P i r k k a l a n B i r k k a l a............. 6 2 2 9 0 3 2 7 5 0 7 4 8 4 4 3 9 T a m m e l a n T a m m e l a............. 8 6 2 8 8 7 3 0 2 4 3 3 2 3 4 5 3 4 8 H a u h o n H a u h o............. 9 3 4 4 9 8 2 5 4 6 0 7 2 5 J ä m s ä n J ä m s ä............. 7 6 8 5 8 6 9 9 4 0 9 9 7 9 8 8 H o l l o l a n H o l l o l a 6 6 5 6 0 5 2 4 5 8 5 9 0 2 i 7 9 7 574 43 287 34 399 600 25 348 400 33 67 900 46 059600 260 9500 To 4 668 374 900 7 926 800 3 467 900 2 59 000 30 708400 45 8 53 6 7 900 28 664 300 409 000 5 236 500 7 32 600 30 7 083 0 99 600 39 544 900 4 33 700 5 60 200 74 952 500 22 5 675 6 58 000 2 423 800 4 308 900 2 458 800 34 993 000 52 5 979 4 73 700 9 350 00 5 3 92 900 8 58000 32 874 300 50 729 2 90 500 7 438 500 4 725 500 2 05 000 6 290 300 i i i i....................................................................., Viipurin lääni. Viborgs Iän. 78 5 638 5 874 7 630 848 7 823 K a u p u n g it S tä d e r... 78 4 482 4 527 5 448 5 870 5 36 V p u r V b o r g 0 5 2 3 5 6 2 2 6 5 2 4 & 5 2 T o i 2 6 2 S o r a v a a S o r d a v a a 2 2 9 3 3 2 7 3 7 8 3 9 9 3 5 9 K ä k a m K e x h o m 5 5 6 5 6 5 9 7 6 6 L p p e e n a n V m n r a n d 8 4 0 4 8 9 7 2 8 3 a r a a 2 2 2 H a m n a F r e r h m n 7 8 7 7 6 9 8 9 7 9 d k a K o k a «2 5 6 5 4 3 8 7 7 5 8 2 5 6 2 2 2 2 9 M a a seu tu L a n d s b y g d... 540 5 6 3 4 7, 282', 2 548 2 462 R a n n a n k i h l a k. S t r a n d a h ä r a d................. 9 4 3 7 7 0 ; 3 4 2 5 9 2 9 8 K y m e n K y m m e n e................. 5 6 2 3 2 7 2 3 3 3 0 6 3 6 2 2 8 6 8 L a p p e e n L a p p v e s i................. 9 2 3 4 8 2 3 5 3 2 3 4 3 0 3 3 2 4 3 4 6 3 J ä ä s k e n J ä ä s k i................. 7 0 7 3 7 8 9 8 4 7 2 2 4 9 7 5 A y r ä p ä ä n A y r ä p ä ä................. 5 2 5 7 0 5 9 5 7 9 6 8 4 6 7 K ä k i s a l m e n K ä k i s a l m i................. 3 0 5 7 2 8 4 4 8 K u r k i j o e n K u r k i j o k i................. 5 2 7 6 2 5 5 2 2 2 2 6 0 2 7 2 S o r t a v a l a n S o r d a v a l a................. 4 7 2 3 5! 0 2 9! 6 6 3 0 5 S a l m i n S a l m i................. 4 8 2 6 3 3 4 0 4 5 3 4 6 2 M ikkelin lääni. S:t Michels Iän. 230 838 876 982 67 924 K a u p u n g it S tä d e r... 27 235 242 242 244 25 M k k e S M c h e 0 5 5 6 6 5 8 6 0 6 7 H e n o a 4 8 6 8 2 8 2 8 5 8 3 S v o n n n a N v o 3 9 4 9 4 0 2 9 9 0 a M aaseutu. - L a n d s b y g d... 203 6 0 3 6 3 4. 7 4 0 4 2 7 6 7 3 H e n o a n k h a k H e n o a h ä r a d 5 7 0 7 9 8 6 8 0 8 6 M k k e n S M c h 6 3 4 5 8 4 6 5 5 6 4 4 5 5 0 e J v a n J o c k 3 4 4 8 7 5 6 8 5 4 4 4 3 5 2 7 u a R a n a a m e n R a n a a m 5 5 4 8 8 4 2 6 3 7 4 5 4 4 5 9 Kuopion lääni. Kuopio Iän. 429 5 603 5 950 5 874 5 592 6 05 K a u p u n g it S tä d e r... 74 6 8 8 622\ 5 6 0 5 8 2 8 0 5 K u o p o 5 4 9 3 5 0 2 6 5 2 9 4 5 6 J e n u u 5 4 3 7 3 3 o a m d e n a m 2 5 4 5 8 5 8 5 7 5 8 i M a a seu tu L a n d s b y g d... 355 3 95 4 328. 4 34 4 00 4 246 P e ä r v e n k h a k P e ä r v h ä r a d 3 3 3 5 3 3 0 3 3 4 4 0 4 3 5 o m a n n o m a n 7 8 0 3 0 8 5 6 9 8 3 5 2 0 0 0 346 08 93 79 65 00 25 600 00 930 000 77 002 «00 50 708 00 555 272 3 5 9 2 600 06 79 300 30 883 000 2 523 800 87 55 000 344 5 929 7 46 600 46 909 500 4 454 600 3 790 00 83 720 00 40 24 ' 93000 2 82 900 9 900 546 300 6 082 600 3 27 254 300 204 400 33 800 70 600 543 700 28 476 227 300 52500 903 600 398 700 3 930 000 2 69 379300 47 700 78300 73 600 088300 8 4 330 033900 55 555 300 24 92 800 6 544 500 92 50 300 79 9 7 659 48 058 500 44 8 9 800 70 047 000 55 478 200 323 9 3 0 0 96 4 884 5 934 900 6 945 800 4 820 400 6 796 000 32 858 400 77 26 200 0 059 200 24 092 400 6 559 900 5 998 900 64 77 700 209 30 542 5 280 300 6 337 200 24 088 00 29 905 400 3 2 835 800 00 3 760 6 896 800 20 906 600 2 56 400 5 887 400 45 577 300 35 859 534 000 3 234 000 2 862 600 284 000 9 82 900 7 797 455 900 582 400 575 500 6 900 9 800 20 3 47 966 500 4 03700 866 500 2 553.300 8 655 700 25 3 490 4 727 00 9 432 200 3 945 900 3 627 500 20 042 800 22 2 70 2 203 800 4 252 00! 3 8 700 48 800 7 446 700 i 73 7 54 8 042 300 6 072 00 9 325 400 3 603 500 35 448 800 50 0 9 2 7 7 200 37 800 674 200 385 000 4 435 600 29 30 36 300 232 500 39 000 57 000 990 200 5 33 253 600 65 700 500 4 600 539 200 6 666 652 300 973 600 584 00 3 400 906 200 23 6 432 6 765 00 4 700 300 8 65 200 3 28 500 3 03 200 0 997 687 700 32 600 426 600 6 000 2 307 400 29 3 057 83 200 4 575 00 2 72 000 578 500 0 20 00 52 980 2 327 600 2 39000 568 700 68 400 9 06 800 32 398 936 600 6 422 500 4 934 900 952 600 9 397 900 435 39 65 25 988400 65 30 500 2 995 400 2 623 800 27 667 300 73 7 774 9 4 4 4 800 24 9 300 6 3 2 0 0 3 3 3 7 200 45 3 600 29 7 082 7 893 800 22 43 600 4 785 900 2 87 00 3 9 849 800 23 205 682 800 865 500 477 300 330 700 894 600 2 487 868 200 632 200 048 900 35 400 3 369 200 262 3 877 6 543 600 40 399 200 5 683 300 8 286 600 82 553 700 24 6 400 06 200 2 303 600 2 303 600 8 279 200 44 4 855 4 72 700 24 698 700 3 3 83 300 7 294 00 35 592 500

fi 7 Taulu. 2 K aupunki tai kihlakunta. Stad eller h ä ra d. Ville ou bailliage. 3 Työ paikkojen luku. 80 62 44 58 Vaasan lääni. V asa Iän. tam m ik. p:na. hiihtik. p:na. januari. april. l:er ja n vier. l:er avril. 564 56 390 046 h e in ä k. p :n ä. lokakuun p:nà. keski m äärin. jiili. oktober. m edeltal. l:er juillet. :er octobre. 676 608.395 629 676 43 206 2 5 5 3 5 3 2 5 4 3 7 5 9 3 5 2 690 4 3 37 7 22 34 52 49 35 39 3 7 8 0 2 5 7 0 8 9 842 43 638 38 8 0 2 2 657 730 90 257 9 47 9 0 62 229 8 396 2 06 748 283 54 35 98.3 3 3 3 6 5 2 928 986 7 83 8 6 2 583 4 5 7 37 85 35 39.3 7 6 9 2 74.35 64 4 6 0 4 6 0 5 342 973 238 307 9 65 8 62 3 036 954 46 79 35, 545 7! 4 7.3 a a s e u d u lla Y h t e e n s ä k o k o m a a s s a S u m m a f ö r s t ä d e r n a S u m m a f. la n d s b y g d e n S u m m a fö r h e la la n d e t 4 3 7 4 4 3 9 4 4 2 8 3 4 0 6 4 2 3 0 3 4 6 7 2 8 2 0 5! 8 4 0 6 0 8 7 6 3 4 9 5 3 8 4 5 3 3 4 8 5 9 0 0 894 857 709 25 90 228 5 60 6 385 50 2 798 200 948 200 305 700 870 500 2 034 600 89 400 2 097 500 5 2 7 400 224 900 3 9 8 2 9 8 2 9 OIS 4 352 323 99 44 3 280 2 964 2 502 2 276 882 38 6 8 2 2 7 2 6 6 4 4 6 0 0 0 2 4 0 0 0 8 6 8 2 0 0 Tillverkningens bruttovärde, Fmk. Valeur brute de la fabricalion, Mares. 53 800 443 900 70 0 487 700 3 993 600 2 250 700 953 500 2 798 600 2 6 Tuotannon bruttoarvo, 3 0 5 3 2 8 2 0 0 0 2 8 8 5 0 0 02 273 300 67 676 300 400 67 300 92 700 27 0 600 09 000 5 544 300 3 699 600 775 600 7 500 24 600 26 700 442 400 72 000 86 800 7 0 9 300 7 542 900 39 200 274 300 66 000 5 422 800 207 000 3 55700 9 997 000 08 794 600 239 300) 6 600 79 400! 65 696 00 2 607 600 2 868 400 43 966 800 2 53 300 582 900 3 223 900 48500 6 556 000 7 40 800 2 35600 445 300 2 3 6 8 600 807 800 489 600 46 200 7 90 200 4 64 600 3 5 700 509400 434 00 3 42 700 609 500 68 800 690 500 2 22 600 35 3 800 2 52 400 4 944 900 200 90 29 500 5 786 600 75 300 9 755 700 22 288 500 7 36 700 4 072 900 28 522 600 03 200 2 5 4 5 7 8 8 8 3 0 0 9 2 6 4 0 0 0 7 5 5 0 0 2 0 4 7 0 0 9 679 900 58 558 700 4 449 800 6 042 400-3 2 8400 22 300 600 43 796 900 34 03 00 2 203 300 3 240 900 33 200 4 88 400 3 292 400 8 903 800 865 300 436 500 92 400 994 400 308 000 3 760 800 44 600 6 400 4 09 7 745 278 89 400 000 300 700 2 634 000 6 578 500 2 78 300 42 200 397 000 3 96 0 0 27 524 800 0 74 000 5 529 000 375 500 3 974'400 4 000 3 73 000 4 000 900 0 873 000 33 300 3 678 0 377 672 770 9 5 958 000 9 99 400 87 200 3 9 400 49 800 3 780 200 6 007 200 9 000 4 9 5 3 4 4 5 7 0 7 4 6 3 4 9 500 00 300 600 858 500 9 8 6 6 6 9 5 8 8 3 5 5 2 2 0 7 4 2 7 6 5 9 5 5 0 0 8 5 8 6 5 0 0 0 9 7 6 0 4 0 0 2 0 7 8 0 6 7 0 0 6 6 7 9 2 3 0 0 3 6 2 6 7 7 0 6 8 0 4 9 0 3 0 0 5 5 8 3 9 2 2 0 0 2 7 5 2 5 0 0 8 5 0 5 9 0 0 4 0 7 3 3 0 0 8 3 8 9 7 8 0 4 5 7 0 8 5 8 0 0 4 7 0 4 3 2 0 0 3 3 7 2 8 9 0 0 3 8 9 3 2 6 0 0 2 9 8 5 6 0 0 ä 6 6 7 9 588 400 7 035 800! 5 237 700i 6 820 00 5 9 5 9 5 2 37 35 0 25 56 39 45 05 2 7 ; k a u p u n g e is s a 424 33 834 _ 4 222 800 2 859 200 960 600 5 354 300 3 0 0 80 23 85 95 35 4,35 3 5 7 5 000 900 200 600 29 30 25 2 2 873 830 699 2 365 780 5 464 22 37700 9 82 00 6 200 46 500 47 300 7 869 00 695 400 3 375 500 209 84 22 20 3 40! 9 6 4 s 2 Raaka-aineiden arvo, Smk. Räämnenas och halvfabrikatens värde, Fmk. Valeur (tes matières premières et des produits mi-achevés. Mares. kotimaisten kotimaisten puolivahniitten raaka-aineiden teollisuustuottei arvo. den arvo. värdet av koko arvo. Värdet av inheininhemska hela värdet. ska halvfärdiga räämnen. industrialster. valeur des valeur totale. valeur des promatières pre duits mi-achemières fin landaises. ves finlandais. li 9 070 6 22 05 64 _ 39 3 00 946 40 304 9 63,3 2 496 762 7 5 0 3 583 3 853 94 2 272 2 5 3 488 372 24 280 57 368 625 63 2 780 245 84 92 4 376 509 928 35 22 36 42 26 90 3 522 38 78 292 60 330 606 93 4 2-50 25 26 50 33 22 9 645 66 425 57 679 544 392 008 3 546 387 23 299 523 322 704 45 43 M aaseutu L a n d sb y g d... Ilm ajoen kihlak. Ilm ola h ä r a d... N ärpiön N ärpes... K orsholm an K o rsh o lm s.... L ap u an L appo... P ietarsaaren P edersöre... K uortaneen K u o rtan e... L aukaan Laukas... V iitasaaren V iitasaari... 3 m oyenne. 3 076 34 99 239 483 398 570 935 9 72 m Työntekijäin palkkaus. Smk. Arbetarenas avlöning, Fmk. Sulaire des ouvriers, Marcs. 69 9 730 3 695 22 Y h t e e n s ä Kiiyttovoiinan suurims tehollisissa hevosvoimissa. Drivkraftens storlek i effektiva hiistk rafter. Force motrice en chevaux ra pe,wr effectifs. 7 8 4 790 2 55 Y h t e e n s ä Muuta henkilö kuntaa. Övrig persona!. Autra personne!. 40 96 6 4 494 768 O ulun kihlak. Ulea. h ä r a d... Salon Salo... H aap ajärv en kildak. H aap ajärv i h ä ra d. K aja an in Ka ja n a K em in K em i L apin L a p p m a rk e n s 0 8 3 0 5 4 022 733 9 58 8 53 32 559 Oulu U leäborg... R aahe B r a h e s ta d... K e m i... Tornio - T ornea... K aja an i K ujana... 9 4 87 2056 44 75 9 752 3 750 6 26 58 4 8 Oulun lääni. Uleáborgs Iän. S 5 228 2.387 4.3 75 9 788 25 80 8 7 6 K a u p u n g it S tä d e r... V aasa V a s a... K askinen K askö... K ristiina K ris tin e s ta d... U usikaarlepyy N vkarleby... P ietarsaari J a k o b s ta d... K okkola G am lakarleby... J y v ä s k y lä...... Kaupungit Städer..................................................................... 7 Nombre d ouvriers: A ntalet arbetsställen. L ibelits h ä ra d. Iidensalm i K uopio R au tala m p i () Työntekijöitä: A n talet arbetare: N om bre de lie u x de tra va il. Liperin kihlak. Iisalm en K uopion R au tala m m in ñ 4 Toteli. 8 0 8

- 8 9 Teollisuusryhmä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et cla-sse d industries. 2 T e o i s u u s a j i. I n cl il s t r i a r t. Genre d industrie. Taulu 2. Tableau 2. «Työpaikkojen luku. Antalet arbetsställen. Nombre de lieux de travail. Yleiskatsaus m aan teollisuus- Tabell 2. Den industriella Len entreprises industrielles 4 5 6 7 8 «. 5 vuotta nuorempia. under 5 är. m oins de lö atis. m. Ml. h. / n. kv. /. Ty<jnteki jäi n keskim ääräinen Arbetare Som bre m oyen d 'ouvriers 58 v. 58 ar. 0 8 ans. i Malminnosto. M almuppfordring. 4 4 m. m. h. n. kv. 8 vuotta täyttäneitä. fyllda 8 är. 8 ans révolus. m. ; m. b. ; n. kv. t. 49 i Vaskikaivokset Koppargruvor... 2 4 49; 2 Rautakaivos Jäm gruva4)... - - ---! 3 Järvi malminnosto Sjömalmstäckt2)...... II Sulatot j a metallien jalostuslaitokset. Smält= och m etallförädlingsverk. 50 7 6 42 86 2 934 398 a) Metallien valmistuslaitokset. Beredning av meialler Masuunit Masugnar )... 3 06 2 Sähkösulatot Elektriska smältverk... 27! 26 3 Kuparinuutoslaitos Kopparextraktionsverk... 3 6! b) Metallien jalostuslaitokset. Förädling av metaller. 4 Ahjotaonta-, melloitus-, martini- ja valssilaitokset Härsmide, puddel-, martin- och valsverk a) 7 2 72 905 33-5 Naula- ja rautalankatehtaat Spik- och jämträdsîabriker 3)... 0 6 54 2 326 56 6 Karkea-, musta- ja hienotaetehtaat Grov-, svartoch finsmidesfabriker 4)... 30 2 4 7 2 644: 04 7 Sahanterätehtaat-Sågbladsfabriker 3 5 43; 5 8 Viilatehtaat Filfabriker... 3 8 48: 8 9 Vaski-, lakki- ja peltisepäntehtaat Bleck-, plât- 40 5 73 2 32 27 0 Messinki- ja tinavalimot Messings- och tenngju terier... 5 6 28 0: llaulitehdas-llagel- och ammunitionsfabriker.... 2 2 22' 37! 2 Kultasepän työpajat Guldsmedsverkstäder... 4 7 62 4 289 48 3 Galvanoimistehdas Galvaniseringsfabrik... 2 9 5 2, 4 N eulatehdas Nälfabrik... 4 5 Teräskvnätehdas Stälpennsfabrik... 5 4' 9i 22 III Konepajat. M ekaniska verkstäder. 253 64 4 224 32 3 584 764 Valimot, konepajat ja rautalaivaveistämöt Gjuterier, mekaniska verkstäder och skeppsvarv 5).. 34 57 4 00.3 24 0 729 587 2 Itsenäiset korjauspajat Självständiga reparations- I verkstäder... 40 2 25 33! 2 toim intaan teollisuuslajittain. verksamheten eîter industriarter. groupées par genres d industries. 0 il 2 luku: medeltal: âges de: m. m. h. yh te ensä. surrim a. to al. n. kv. / Kaikkiaan. Totalsiimrna. Ensem ble. «Muuta henkilökuntaa, övrig personal. Autre 'personnel. il 5 id 7 8 9 K äyttövoiman suuruus tehollisissa hevosvoimissa. Drivkmftens storlek i effektiva lhistkrafter. Force m o trice en chevauxvapeur effectifs. Työntekijäin palkkaus, Smk. Arbetilrenas avlöning, Fmk. Salaire des ouvriers, M arcs. Itaaka-aineiden arvo, Smk. Itîtanmenas oeh halvfabrikatens viirde. l'mk. Valeur des matières premières et des produits mi-achevés, Marcs. koko arvo. hela viirdet. valeur totale. kotimaisten raaka-aineiden arvo. viirdet av inhemska räämnen. valeur des m atières premières fin landaises. kotimaisten puoli valmiit.ten teollisuustuott. arvo. värdet av inhemska halvfärdiga industrialster. valeur des produits m i-achevés finlandais. Tuotannon bruttoarvo, «mk. Tillverkningens bruttovärde, Fmk. Valeur brute de la fabrication, M arcs. 5 3 5 3 4 6 9 0 6 6 5 9 0 0 4 0 0 0 40 ioo; 0 3 9 0 0 53 53 4 690 665 900 752 500 40 00 40 00 322 400 29 000 3 4 7 4 9 0 3 9 0 7 3 2 7 2 4 2 4 2 0 4 2 3 5 0 0 8 7 9 0 0 6 9 4 5 2 0 0 5 7 0 7 9 0 0 3 8 5 3 8 0 0 06 U 7 5 295 58300 676 900 280 200: 74 000 2 024 000 27 26 53 7 500 800 000 9800 620 600! 200 3 608 600 64 64 4 650 26 700 48 600 48 600-37 300 998 45 043 66 4 797 5 87 900 3.9 797 00 3 52 600 28 025 700 55 735 700 396 77 473 40 622 2 03 900 20 334 400 90 600 6338300 30 38 700 782 29 9 73 485 4 875 300 9 707 500 389 800 5 240 700 20 752 000 48 5 53 2 232 295 800 698 000 38 900 750 200 56 8 64 9 245 233 900 35 000 535 000 390 29 49 48 35 2 560 00 4 582 200 33 500 598 200 8 22 600 34 0 44 8 46 404 800 437 700 274 500 5 300 754 00 24 38 62 8 28 236 500 2 328 200 -- 2 903 700 358 63 42 27 39 2 952 300 5 664 800 49 500 26 200 0 759 700 25 2 27 2 20 59 400 333 300 5 300 29 500 420 500 4 20 24 6 40 54 600 02 300 296 000 5 27 32 2 0 23 000 84 000 330 000 4 8 7 2 8 0 0 5 6 7 2 9 3 8 9 2 9 9 8 9 8 3 8 0 0 0 3 2 7 0 2 0 0 7 6 4 7 7 0 0 3 7 7 3 3 3 0 0 2 8 4 7 3 9 6 0 0 789 65 2 404 426 7 02 77 823 300 90 335 500 7 080 600 33 94 800 250 060 500 858.3 36 44 234 2 209 000 87600 4900 666 200 5 442 400 4 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m p e r s o n a l m e d e n a n n a n f a b r i k. 3 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k ä y t t ö v o i m a, k o l m e l l a p e r s o n a l e n o c h d r i v k r a f t e n g e m e n s a m m a m e d a n d r a f a b r i k e r. 4 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a k ä y t t ö v o i m a, n e l j ä l l ä t e h t a a l l a och drivkraften gemensamma med andra fabriker. 5) Neljällä tehtaalla työväki ja käyttövoima, yhdellä tehräämnena gemensamma med andra fabriker. p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t m e d e n a n n c i h f a b r i k. 2 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h e i n e n t y ö v ä k i t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö ä v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F i i r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t, f ö r t r e t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t, f ö r f y r a p e r s o n a l e n t a a l l a r a a k a - a i n e e t y h t e i s e t t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r f y r a f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t, f ö r e n Teollisuustilasto v. 99. 2

j i 0 Il Taulu 2. Tabell 2. 2 3 4 5 6 7 8 Teollisuusryhmä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d industries. T e o i s u u s I a j i. n d u s t r i a r t. Genre d Industrie. Työpaikkojen lu k u. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail., 5 v u o tta nuorem pia. u n d er 5 tr.. m o in sd e 5 ans. : m. m. h. n. kv. / i i, T yöntekijäin keskim ääräinen 5 8 v. 5 8 är..5 8 ans. m. m. h. A rbetare i Nombre m oyen d ouvriers. kv. /. 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fyllda 8 är. 8 ans révolus. m.! n. m. kv. h. \ /. ' 0 2 luku: m edeltal: âges de m. m. h. yhteensä. sum m a. total. n. kv. / K aikkiaan. T otalsum m a. E n sem b le. 2 Muuta h en kilökuntaa, övrig personal. Autre personnel. 4 5 ie 7 8 9 K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa hevosvoimissa. B rivkraftens storlek i effektiv a liästkrafter. F orce m o trice en chev a u zv a p e u r effectifs. T yöntekijäin palkkaus, Smk. A rbetarenas avlöning, F m k. S a la ir e des o u vriers, M a rcs. ltaak a -ain e id e n arv o, Smk. KAâirmenas ocli h a lv ïab rik a ten s viirde, F m k. V a leu r des m a tiè re s prem ières et des p ro d u its m i-a ch evés, M a rcs. koko arvo. h ela v ärd et. va leu r totale. kotim aisten raaka-aineiden arvo. v iird et av inhem ska ràam n en. va leu r des m a tiè re s p r e m ières f i n la n d a ises. kotim aisten puolivalin iitten teollisuustuott. arvo. v ä rd e t av in hem ska halvfärdiga industrialster. va leur des p ro d u its m i-a c h e vés fin la n d a is. T uotannon b ru tto arv o, Smk. TiUverkningens bru tto v ärd e, Fm k. V a t Hr brute de la fa b rica tio n, M a rc s. i! i 3 ; Muiden tehtaiden yhteydessä olevat korjauspajat Reparationsverkstäder i sam m anhang m ed andra fabriker 4)...... 52 39 2 776 50 4 P utkijohtotehtaat Rörledningsfabriker... 4-34 7 0 ; Sähkökone- ja sähkölaitetehtaat ynnä kuntoonpanolaitokset Fabriker för elektriska maskiner och apparater jäm te installationer... 3 3 56 5 407 8 i v ; Hienompi koneteollisuus. Finare maskinindustri. 6 4 80 3 i i Soittokonetehtaat Fabriker för m usikinstrum ent.. 2-29 2 U rkutehtaat O rgelfabriker... 3 29 3 Proteesi- ja sidetarvetehdas Fabrik för proteser och bandager... - - 3-22 2 i * 97 52 969 33 294 560 600 342 7 349 9 84 2 593 700.3 594 200 56 300 254 200 9 774 500 466 23 589 26 45 4 797 200 7 470 400 36 700 8700 9 462 200 8 5 3 88 9 6 5 5 5 4-3 0 0 4 7 2 4 0 0 2 7 8 4 0 0 7 9 5 8 0 0 3 32 4 5 239 500 90 400 97 900 672 000 29 29 6 26 04 700 2 200 9 700 359 000! 25 2 27 9 24 20 00 60 800 60 800 764 800 i V Kivi=, savi, lasis, hiili* ja turveteollisuus. Sten*, ler=, glas=, koi* och torvindustri. 260 99 38 372 67 4 366 43 a ) K iv i- ja savitavarateollisuus. Tillverhning av sten- och lervaror. K ivilouhimot sekä kivenhakkuu- ja hiom alaitokset S tenbrott sam t stenhuggerier och -slip e rie r... 28 6 427 2 K alkkitehtaat ja -polttim ot K alkbruk och -brännerier 2)...... 3 9 2 28 63 3 Liitutehdas K ritfabrik... 4 4 4 00 7 84 9 462 450 5 K aakelitehtaat K akelfabriker Tilitehtat-Tegelbabriker3... 9 5 3 96! 0 6 Porsliini- ja fajanssitehdas Porslins- och fajansfabrik 2 _ 8 3 9 34 : 7 M uurauslaastitehdas M urbruksfabrik... 9 2 8 S em enttitehtaat C em entfabriker... 2-5 2 268 92 9 Sementti- ja asfaittivalim ot sekä asfalttihuovan ja keinotekoisten kivien valmistuslaitokset Cementoch asfaltgjuterier sam t tillverkning av asfaltfilt och konstgjord sten 2)... 3 ; 0 Eristysainetehdas Isoleringsmassefabrik... 3 ' n ; 309 22 _ 2 3 b) L asi- ja lastiavarateollisuus. T illv e rh d n g av glas och (jlasvaror. Lasitehtaat ja -hiom ot.-glasbruk och sliperier3). 6 47 4 60 67 826 246 2 Lasinleikkaamot G lasm ästerier... 2 3 3 e ) H iili- ja turveteollisuus. K oi- och torvindustri. j.3 T urvepehkutehtaat T orvströfabriker... 48 28 28 66 60 423 283 4 Sysien valmistuslaitokset Inrättning av smideskolberedning 2)... i 4 7 4 0 Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövyima, neljällä tehtaalla käyttövoima ja viidellä tehtaalla konttorikraiten och för fem kontorspersonalen gemensamma med andra fabriker. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttö- 3) Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki toisen tehtaan kanssa. För en fabrikj gemensam personal med en annan 4 8 3 7 63 6 4 5 0 5 0 0 3 5 3 4 2 0 6 0 4 0 0 4 2 8 4 3 0 0 2 2 2 6 7 0 0 4 6 8 7 8 0 0 9 4 5 0 0 0 444 445.39 052 2 407 900 _ 5 065 00 290 65 355 35 905 809 000 2 053 00 003 700 049 400 8 839 900 4 4 8 2 24 06 800 54 000.303 000 563 470 2 033 04 3 3 6 739 400 27 200 27 200 5 950 500 20 3 34 3 392 607 00 64 500 68 200 06 200 3 609 800 27 47 274 27 290 877 900 53 000 9 000 92 700 6 44 500 9 2 4 64 700 263 400 60 500 202 900 537 00 283 94 377 29 4 608 030 400 689300 535 600 0 694 600. 32 22 343 82 47 2 457 400 6 456 000 75 000 2 74 200 04 200 2! 3 5 4 28 99 800 26 300 50 700 5.3 400 38800 033 37 350 72 655 5 958 900.3 65,3 000 4 500 52 600 22 64.3 700 6 6 2.32 500 290 000 209 200 626 000 57j 37i; 888 67 992 2 22.300 _ 5 250 300 7 2 2 40 88.300 209 500 209 500.38.3 300 henkilökunta yhteiset toisten tehtaiden kanssa. För en fabrik gemensam personal och drivkraft, för fyra drivvoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam personal och drivkraft med en annan fabrik. fabrik.

IB 2 Tabell 2. Taulu 2. j 6 f 6 7 8 9 4 i a) Elimettömien happojen, emäksien ja suolojen val mistusteollisuus. Tillverkning av oorganiska syror, baser och snlter. H iilihappotehdas K olsyrefabrik... S oodatehtaat Sodafabriker... b) Lam wiiusaineteollisum. Tillverkning avgödningsämnen. L u u jau h o te h taat ja luunsurvom islaitokset B en in jiilsfabriker och s t a m p a r... ) Räjähdys- sytytysaineteollisuus. Tillverkning av sprang- och tändningsämnen. D ynam iittitehdas - D y n a m itfa b r ik... T u litik k u teh taat T ändsticksfabriker...! u n d e r 5 à r. ; m o in s de 5 a ns.! n. m. m. h. kv. ; /. 8 vi o t t a tä y t t ä n eitâ. V. 58 Ar. m. m. h. i! ni. m. h. 96 su m m a. total. 847 n. kv. /. ' 9 m. m. h. n. kv. D riv k raft e n s sto rle k i e ffekt iv a h ä s tk ra fte r. Force m o trice en chevauxvapeur effectifs. /. 6 7 V aleur des m a tières prem ières et des produits m i-achevés, M arcs. A rb e ta re n a s av lö n in g, Fm k..salatre des ouvriers, M arcs. koko arv o. h ela v iird e t. valeur totale. 982 872 27 2 832 7 334 660 26 869 000 85 9 0 85 0 94 5 8 40 9 88 700 597 600 222 300 939 600 49 02 5 53 5 454 790 000 55 0 0 224 20 450 42 674 5 27 3 320 54 200 505 000 536 300 3 320 800 2 0 22 20 24 39 97 406 Id B A iim nenas o ch h a lv fa b rik a te n s v iird e, F m k. T y ö n te k ijä in p alk k a u s, Sm k. 890 8 U a a k a -a in e id e n a rv o, S m k. 880 0 2 y h te e n sä. 8 ans révolus. n. kv. /. 38 I fyllcla 8 âr. 5 8 ans. 6 5 53 5 8 5 K ä y ttö v o i m an s u u ru u s te h o l lisissa hevos voim issa. Muuta h e n k ilö k u n ta a, övrig p erso n al. Autre personnel. 2 3 Kerrfiallisten laitteiden valm istusteollisuus. In dustri för tillverkning av kem iska preparater. 5 v u o tta nu o re m p ia. 4 m edeltal: âges de: Nom bre m oyen d ouvriers K a ik k ia an. T o talsu m m a. Ensem ble.! Genre <VIndustrie. A rb etare i Työpaikkojen lu k u. Antalet a rb e ts s tä lle n. Nombre de lieux de travail. Teollisuusryhm ä ja -lu o k k a. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d 'in d u stries. VI I n tl u s t r i a r t. 2 luku: T y ö n tek ijäin k e s k im ä ä rä in e n T e o i s u n s a j i. 0 eo 4 «- 2 k o tim a iste n ra ak a-ain eid en arv o. v ärd et av in h em sk a r ä äm nen. valeur des m a tières pre m ières f i n landaises. 975 000 T u o tan n o n b r u tto a r v o, S m k. k o tim a iste n Tili v erknin gens p u o liv a lm iitte n b ru tto v ä r d e, te o llisu u s tu o tt. Fm k. arv o. V aleur brute v ä r d e t a v in de la fabri h e m s k a h a lv cation, fa rd ig a inm arcs. d u s tria ls te r. valeur des pro d u its m i-achevés fin la n d a is. 0 998 600 6 048400 222300.344 600 587 200 4 335 000 948 400 437 900 3 675 800 24 800 2 07 00 026 200 6 694 700 e 5 6 7 8 9 5 3 d) Värien sekä m uiden kemiallisten laitteiden valmis tusteollisuus. Tillverkning av färgämnen och andra kemiska preparater. K im röökkitehtaat K im rö k s fa b rik e r... M uut teknokem ialliset te h ta a t O vriga teknokem iska fabriker )... 29 2 Tervan, öljy, kumi= y. m. tällaisten aineiden teollisuus. Tjäm, oljen, gummin och övrig sadan industri. 67 3 a) N äiden aineiden valmistus. Beredning av hithörunde ämnen. P uuntislauslaitokset, te rv ap o lttim o t ja p ik ite h ta a t Trädestilleringsverk, tjärb rän n erier och beckbruk.. H a rts ite h ta a t H artsfabriker... Öljy te h ta a t O lje fa b rik e r... 3'2 3 6 _ 5 2 5 6 3 35 33 000 36 900 36 900 88 000 3 55 427 395 442 45 893 54 852 46600 20 262 000 2 400 7 89 800 52 64 500 36 4 576 85 65 99 84 5 423 3 533 400 44 846 000 972 900 5 823 400 69 059 500 246 63 50 8 254 63 50 9 8 263 64 58 45 9 5 59 35 0 5 9 900 369 5 0 0 39300 863 000 469 900 4 339 900 4 2 5 600 204 000 96 000 382 700 255 700 2 407 300 4 879 600 735 600 7 024 00 2 6 40 73 37 6 28 68 42 78 39 6 30 07 03 08 0 9 34 438 5 37 424 200 205 200 624 500 8 6 0 000 3 27 800 7 286 000 247 300 46000 40 400 56 700 9 28 600] 5 087 00 22 276 200 0 4 39 40 2 48 50 3 98 5 24 43 300 487 500 92 700 4 833 700 394 800 769 800 047 00 7 728 200 i j i v n 2 3 4 5 6 7 8 b) N äistä aineista tehtävien valmisteiden teollisuus Tillverkning av jabriknt av hithörande ämnen. K u m ita v a ra te h ta a t G u m m iv a ru fa b rik e r... K y n ttilä te h ta a t L ju s ia b rik e r... Saippua- ja su o p ate h taat Tv&l- och s&pfabriker.. L akka- ja p o litu u riteh ta at Lack- och polityrfabriker... Väri- ja v e rn iss a te h ta a t F ärg och fem issfabriker 2 4 2 G 7 7 2 4 7 9 2 _ 9 *) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam 258 personal och drivkraft med en annan fabrik. _

4 5 Taulu 2, T aleil 2.! 2 8 4 s t* 7! 9! Teollisuusryhmä ja -luokka, liulustrigrupp ooh -klass. Groupe et classe il industries. T e o I i s u il s a j i. I n il n s t r i a r t. (Untre t('i ruiuslrie. Työpalkkojen luku. Antalet arbetsställen. Nombre de, lieux de travail. 5 vuotta nuorempia. und er 5 är. moins de 5 ans. n. kv. /. Työntekijäin keskimääräinen.v ombre 58 v. 5 8 är. 5 8 ans. m. /n n. kv. /. Arbetare i notjen <Vouvriers 8 vaotta täyttäneitä. fyllda 8 är. JS tms rrcolus. m. m. ; h. j. kv. - luku: m edeltal: âges de: m. m. h. yhteensä. sum m a. to ta l.. /. K aikkiaan. T otalsum m a. E n sem b le. E! 0 n 2 Muuta h en kilökuntaa, övrig personal. A utre p erso n n el. 4 5 c 7 8 9 K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa h ev o s voim issa. D rivkrafte n s storlek i effek tiv e h ästk ra fter. F o rce m o tr ic e e n cher a u x v a p e u r effe c tifs. T y o n tek ijaiü p alk k a u s, Smk. A rbetarenas avion inff, F ra k. S a la ir e des ouvrière, M a rcs. K uaka-aineiden arv o, Sm k. lia anm enas oeh h alv fa b rik aten s v ard e, Kmk. V a le u r des m a tières p rem ières et des p r o d u its m i-achevés, M a rc s. koko arvo. líela v ä rd e t. v a leur totale. kotim aisten raaka-aineiden arvo. v ä rd e t av inheinska räänm en. va leu r des m a tières p r e m ières f i n la n d a ise s. kotim aisten puolivalm iitten toollisu u stu o tt. arv o. v ä r d e t a v inhem ska iialvfä rd ig a indusfrialster. v a le u r d es p ro d u its m i-a cherés fin la n d a is. T uotannon b ru tto arv o, Sm k. Tillverkningens b ru tto v äriie, F m k. V a le u r brute de la fa b r i ca tio n, M a rcs. V I I I N a h k a * j a k a r v a t e o l l i s u u s. L a d e r * o c h h ä r i n d u s t r i. 2 2 7 4 6 9 7 2 0 0 2 2 2 3 2 0 2 434 46 3 850 36 4 29 20 734 900 28444 00 32 90700 44 485 300 9739 700 i a) X a h k o jen ja tu rkiksien v a lm istu s. B eredning av läder och pälsverk. N ahkatehtaat ja nahkurintyöpajat Läderfabriker 49 4; 4 9 03; 59 058 68 226 28 2 694 8 527 500 65 838 900.32 848 00 3 705 700 99 2 700 2 4 6 h) X a h katararateollisuus. Liidervarutillverkning. S a t u l a s e p ä n t e h t a a t Sadelmakerior 3)... K arstatehfaat K ard fab rik cr... 54 2 7 3, 4 6 3 4 5 920 220 9 83i 67 j 4 043 973 2 06 77 224 9 462 800 56 540 600 37 954 800 8 905 000 254 86 340 32 97 780 200 4 058 800 800 2 006 400 888 900 9 4 23 62 800 48 600 333 000 55 000 7 e) K arva-, harjas- ja joujiitavaruteou isuus. B a r-, borst- och ta g elra n d illverh n n g. 35 l l a r j a - ja s i v e l l i n t e h t a a t Borst- och p c n s e l f a b r i k c r 9 6 39 70 75 245 24 04 90 600 587 200 58 200 485 490 3 583 00 IX K u t o m a t e o l l i s u u s. T e x t i l i n d u s t r i. 2 0 4 5 6 8 2 9 2 7 5 3 0 7 7 9 4 6 6 a ) K ehruu- ja k u to iu a teo llism is. S p in n - och väviu d u s t r i... Pellavanpuhdistuslaitos L in sk ä k te ri... 4 6 9 ;>.3 3 23 8 42 06 700 978 ; 4 P uuvillatehtaat Bomuilsfabriker )... 8 4 57 63 38 329 3 779 o 6 7 Pellavatehdas L in n e fa b rik... N auhakutom ot B andväverier... P itsiteh taat Spetsfabriker... 4 9 - «49 5 ; 2o 42 346 5 5 02 73 28 3 425 6 298 3 723 88 25 732 52 903 700 229 024 500 37 20 000 3 038 400 399 074 209 4 6 0 20 2 800 9 600 9 600 6900 r> 3 8 2 80 84 000 94 000 94 000 25 400 750 2 085: 2 835 92 4 443 30 000 68 727 500 3 494 900 2 68 000 06 353 00 533 4 54 5 687 77 4 642 20 608 400 84 569 700 30 00 49 022 000 395 46; 54 70 4 858 5 235 400 9 422 700 2 829 000.3 072 300 6 20 36 20 75 358 300 55 400 865 700 2 69800 6 29: 35 7 27 52 000 592 300 386 800 585 300 8 9 0 b) Punom aieollism is. T v in n in d u stri. K övdenpunom ot R epslagerier... X uoranpunom ot Snörma-kerier... Koneremmitehdas Fabrik för tillverkning av ma- 2 2 2-4 2 27 2 36 5 3 22 53 6 87 99 800 4 900 475 900 994 900 38.39 4 7 38 600 22 800 95 800 388 700 5 6 8 98 0 900 2 544 500 50 300 5 446 500! i c) P ukutavarateollisuus. In d u str i för beklm uadsartiklar. Trikoon- ja sukankutom ot Trikot- och strum p- viiverier... 9 7 52! 62 664 2 P aitate h taat S k jo rtfa b rik er... 9 0 2 2b 4 40 3 B äätälinliikkeet Skrädderier... 60 4 4 4 35 645 4 K aulustintehtaat K ravattfabriker 2)... 3 2 4 54 5 8 2 2 fc 27 2 6 0 L akkitehtaat llössfabriker 3)... 24 i f)0 i n d zi 70 7is; 788 65 246 2 632 00 3 688 600 7 94 000 22 658 000 7 432! 449 40 53 626 800 6 256 800 4 866 400 U 30900 6 2 7 320 6 663! 66 983 72 93 4 23 096 200 2 900 967 600 872 700 722 400 96 800.32 375 200,352 300 3 34 65 24 77 77 300 2 083 00 68 200 4 307 00 20 357,.377 43 7 439 800 0 203 00 _ 6 27 800 7 395 000 )) Yhdellä tehtaalla konttorihenkilökunta yhteinen toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam kontors- personal med en annan fabrik. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. - För en fabrik gemensam personal och drivkraft med en annan fabrik. 3) Kahdella tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisten tehtaiden kanssa. För tvä fabriker gemensam personal och drivkraft med andra fabriker.

Taulu 2. Tabell 2. 2 3 4 5 6 7 8 9 Teollisuusryhmä ja -lu o k k a. Industrigrupp oeh -klass. Groupe, et classe d industries. T e o i s u u s a j i. I n d li s t r i a r t. (lenre <VIndustrie. Työpaikkojen lu k u. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail. T y ö n tek ijäin k esk im ääräin en A rb etare i Nombre m oyen d'ouvriers 5 v u o tta nuorem pia. u n d er 5 àr. m o in s de 5 ans. 5 5 5 8 v. 8 ;lr. S ans. 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fyllda 8 âr. 8 ans révolus. m. m. h. n. kv. / m. m. h. n. kv. /. m. m. h.. kv.. d ) M u u vahnisteteollisuus. Ö vrig tillverkningsin - d u s tr i. 7 T ä p e t e h t a a t D r e v f a b r i k e r..................................... 4.......................... 5 2 4 2 8 V a n u t e h t a a t V a d d f a b r i k e r.................................................................. 3 2 4 5 0 6 0 9 H u o p a t a v a r a t e h t a a t F i l t v a r u f a b r i k e r................................. 5 4 2 4 6 4 2 0 S a t e e n - j a p ä i v ä n v a r j o t e h t a a t P a r a p l v - o c h p a - r a s o l l f a b r i k e r......................................................................................................... 3 2 3 5 3 7 2 M a r k i i s i - j a s ä l e k a i h d i n t e h t a a t M a r k i s - o c h p e r - s i e n n e f a b r i k e r...................................................................................................... 3 _ 7 4 22 K a l a n v e r k k o t e h t a a t F i s k n ä t f a b r i k e r.................................... 2 3 2 2 Y ä r j ä v s t e h t a a t F i i r g e r i e r..................................................................... 8 - i 2 5 6 8 X Paperiteollisuus. Pappersindustri. 55 3 47 358 5 7 030 4 77 n ) P uuvanuke- ja paperiteollisuus. T illve rb d n g av tr ä m a s s a och pa.pper. H i o m a p u u k e i t t i m ö S l i p v e d k o k e r i.............................................. 5! 4 2 2 P u u h i o m o t j a p a h v i t e h t a a t T r ä s l i p e r i e r o c h p a p p - f a b r i k e r U................................................................................................................... 4 5 3 7 8 2 0 2 5! 0 9 3 S e l l u l o o s a t e h t a a t O e l l u l o s a i a b r i k e r 2 ).............................. 7 2 8 3 5 9 4 4! 7 8 6 4 P a p e r i t e h t a a t P a p p e r s f a b r i k e r 3 ).............................................. 2 5 4 9 2 5 4 2 4 8 3 3 8 8 b) P aperi- ja pahvitavarateollisuus. T illverkning av p a p p e r s - och p a p p v a r o r. 5 T a p e t t i t e h t a a t T a p e t f a b r i k e r 4 ).................................................. 4 0 8 2 7 2 9 6 K i r j e k u o r i - j a p a p e r i p u s s i t e h t a a t K u v e r t - o c h p ä s - f a b r i k e r......................................................................................................................... 0 4 2. 3 7 2 4 8 2 4 8 7 K o t e l o - j a k i r j a n s i t o m o t e h t a a t B o k b i n d e r i e r o c h k a r t o n g f a b r i k e r 5 )........................................................................................... - 5 0 22 4 2 7 0, 3 3 2 2 3 6 0 8 0 8 P a p e r i n j a l o s t u s t e h t a a t P a p p e r s f ö r ä d l i n g s f a b r i k e r. 3 0 2 6 ; 3 5 X I Puuteollisuus. Träindustri. 543 3 27 00 333 6 400 4 254 a ) Sahaus - ja höyläysteollisuus. - Säg- och hyvlings - in d u s tr i. S a h a t j a h ö y l ä ä m ö t S ä g v e r k o c h h y v l e r i e r 6 ).... 3 0 0 7 4 9 6 5 3 9 3 2 9 0 5 2 H a l k o s a h a t V e d s ä g a r............................................................................... 2 3 2 7 ---- 4 0 9 7 2 3 L a s t u v i l l a t e h t a a t T r ä u l l i a b r i k e r 3 )........................................... 5 2 4 3 2, 7 4 V a n e r i t e h t a a t F a n e r f a b r i k e r........................................................... 6 3 F i ß 5 2 6 : 2 2 b ) P uunvalm isteteollisuus. In d u stri för trätillverk - n in g. 5 P u u l a i v a - j a v e n e v e i s t ä m ö t S k e p p s - o c h b ä t v a r v I f ö r f a r t v g a v t r ä............................................................................................... 3 2 8 2 7 5 0 0 4 j 3 9 0 P u u s e p ä n - j a h u o n e k a l u t e h t a a t S n i c k e r i e r o c h j m ö b e l f a b r i k e r 4 )............................................................................... 2 2 2 9 4 6 8 2 7 2 9 5! 2 4 3 7 R u l l a -, r u l l a n e m ä s - j a n a p p u l a t e h t a a t R u l l -, b l o c k - o c h p i n n i a b r i k e r............................................................................................... 2 3 9. 5 2 6 2 6 4 6 8 0 u 2 3 4 5 6! 7 [ I 9 lu k u : m edeltal: âges de: Muuta h e n k ilö k u n taa, övrig personal. Autre personnel. K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa hevosvoim issa. D rivkraf- te n s sto r- lek i effek- tiv a h ä st- k ra fter. Force m o trice en che- vauzvapeur effectifs. T yontekijum palkkaus, Smk. A rbetarenas avloning, F m k. Salaire des ouvriers, M arcs. ïta a k a -a in e id e n arv o, Sm k. R ääm n e n as och h alv fa b rik aten s v ä rd e, F m k. Valeur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. T uotannon b ru tto a rv o, Sm k. T illverkningens b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la fabri- cation, M arcs. yhteensä. sum m a. total. K a ik k ia an. T otalsum m a. Ensem ble. koko arvo. h e la vätdet. valeur totale. kotim aisten ra aka-aineiden arvo. v ä r d e t a v inhem ska rä äm n en. valeur des matières premières f i n landaises. k o tim aisten puolivalm iitten teollisuustuote. arv o. v ä r d e t a v in hem ska h alv - fä rd ig a in- d u strialster. valeur des pro- duits mi-ache- ves finlandais. m. m. h. n. kv. /. 6 2 2 8 5 0 8 4 8 0 0 8 9 9 0 0 5 9 9 0 0 2 9 6 9 0 0 0 8 2 9 20 4 2 2 8 5 2 0 0 2 2 3 0 0 0 2 4 5 4 0 0 5 9 8 3 0 0 3 0 0 4 5 0 0 5 4 3 9 4 6 U I 2 5 3 0 0 0 9 3 0 0 0 2 5 2 0 0 5 7 0 0 0 5 5 7 9 0 0 7 4 0 4 7 8 6 2 6 9 0 0 3 6 9 3 0 0 9 3 0 0 9 0 8 5 0 0 8 4 2 6 3 7 3 0 0 8 9 5 0 0 _ 5 5 7 0 0 2 8 6 0 0 0 3 2 3 2 3 8 3 0 0 3 6 0 7 0 0 5 6 4 5 0 0 6 7 8 7 9 2 7 5 2 7 0 0 0 5 3 5 5 0 0 2 4 9 0 0 2 3 0 3 8 0 0 7 49 5 275 2 694 933 29 539 50 069 800 79 787 00 53 658 000 9897 700 45 940 900 5 2 4 2 9 4 2 2 3 2 3 5 2 0 0 5 8 4 7 0 0 5 8 4 7 0 0 6 0 0 0 0 0 2 9 6 2 9 3 3 2 5 8 6 7 9 6 7 3 U 5 3 8 2 0 0 2 4 8 5 2 0 0 2 9 9 8 5 0 0 2 2 2 7 0 0 7 3 6 9 5 2 0 0 2 0 2 9 8 0 2 8 3 0 7 5 5 3 3 3 2 3 3 5 7 0 0 5 5 2 9 9 0 0 2 8 7 0 8 0 0 0 0 3 3 4 7 0 0 2 5 2 4 2 3 0 0 2 5 7 9 4 4 3 4 0 2 2 3 4 0 3 3 6 3 5 0 0 6 0 0 8 5 2 5 9 0 0 2 3 6 6 8 0 0 6 9 9 9 7 5 0 0 7 8 6 4 0 0 0 3 7 ' 3 7 7 4.0 0 0 2 9 3 0 0 0 5 2 8 0 0 0 3 4 0 0 2 8 4 9 4 0 0 7 3 2 4 3 9 5 3 9 6 3 5 6 4 0 0 5 5 3 9 7 0 0-5 0 8 4 0 0 8 7 3 5 5 0 0 3 2 8 4 5 4 7 8 2 3 7 4 2 6 7 9 8 8 0 0 9 3 0 3 6 0 0 _ 8 4 2 6 4 0 0 2 3 7 5 8 2 0 0 2 7 4 5 7 2 3 4 3 9 9 0 0 2 4 2 0 0 0 0 5 6 0 0 2 4 9 3 0 0 7 53 4 64 2245 42 49 073 0 02 800 90 448 500 50 045 000 32 54 200 395 08900 8 5 8 3 5 4 9 7 3 8 4 3 36 7 2 6 2 6 7 4 8 0 0 3 9 3 9 5 7 0 0 3 5 9 9 7 4 0 0 3 3 9 8 3 0 0 2 6 6 6 6 9 0 0 4 8 7 2 4 9 0 3 7 4 0 7 2 4 7 3 5 0 0 7 3 4 7 7 0 0 7 3 4 7 7 0 0 0 9 7 4 7 0 0 3 4 4 5 4 2 5 8 4 6 0 0 3 7 0 0 4 7 0 0 7 0 0 0 3 4 0 8 0 0 5 5 7 2 3 7 7 9 4 6 2 2 2 4 3 4 9 5 0 0 6 6 7 4 5 0 0 3 4 3 5 4 0 0 2 3 4 3 7 0 0 5 8 6 3 0 0 0 3 9 4 4 0 8 3 9 8 4 5 7 7 5 9 0 6 0 0 6 6 0 8 5 0 0 3 5 7 0 0 4 5 2 7 3 0 0 8 0 0 3 0 0 2 3 9 2 2 7 4 2 6 6 6 2 3 7 3 8 6 6 5 4 6 0 8 0 0 6 0 3 8 6 0 0 5 6 0 0 2 4 0 0 0 0 4 6 6 5 8 2 0 0 6 6 6 5 2 0 8 6 4 5 4 5 3 5 2 4 2 9 0 0 5 7 0 5 8 0 0 2 7 6 0 6 0 0 2 8 9 9 2 0 0 2 0 6 3 9 8 0 0 4 ) K a h d e k s a l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a, k a h d e l l a t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s t e n m e d a n d r a f a b r i k e r. 2 ) K a h d e l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a, y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k ä y t t ö v o i m a n a n f a b r i k. 3 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e - t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o o h d r i f k r a f t m e d a n d r a f a b r i k e r. 5 ) K u u d e l l a t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r s e x f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o o h d r i v k r a f t m e d a n d r a f a b r i k e r, s a m t f ö r e n f a b r i k g e - v ä k i j a y h d e l l ä k ö v t t ö v o i m a y h t e i n e n m u u n t e h t a a n k a n s s a. F ö r t v ä s ä g a r g e m e n s a m p e r s o n a ; u. h d r i v k r a f t, f ö r t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r ä t t a f a b r i k e r g e m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l, f ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. ' F ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l, f ö r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t m e d e n a n - m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r i k. 4 ) K a h d e l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s - t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a, y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l m e d e n a n n a n f a b r i k. 6 ) K a h d e l l a s a h a l l a y h t e n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a, k a h d e l l a t y ö - t v ä g e m e n s a m p e r s o n a l, f ö r e n g e m e n s a m d r i v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r i k. Teollisuustilasto v. 99. ^ 6 7

- 8 9 T aulu 2. T a le ll 2. Teollisuusryhm ä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d industries. 2 3 4 5 6 7 I s ; 9 Teollisuuslaji. Industriart. Genre d industrie. Työpaikkojen luku. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail. 5 v u o tta n uorem pia. u n d e r 5 àr. m oins de 5 ans. m. m. h. n. kv. / T yöntekijäin k esk im ääräin en 5 8 v. 5 8 àr. 5 8 ans. m. m. h. A rb etare i N om bre m oyen d ouvriers n. k v. - 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fy lld a 8 âr. 8 ans révolus. m. m. h. n. kv. /.uku: 0 il 2 m edeltal: âges de: m. m. h. yhtee n sä. sum m a. total. n. k v. /. K aik k iaan. T otalsum m a. Ensem ble. 2 Muuta h en k ilö k u n taa, övrig personal. Autre personnel. 4 5 6 7 8 9 K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa h ev o s voim issa. D rivkrafte n s storle k i effektiv a h ä stk ra fte r. Force motrice en chevauxvapeur effectifs. T y ö n tek ijäin palkkaus, Smk. A rb etaren as avlöning, f m k. Salaire des ouvriers, M arcs. R aaka-aineiden arvo, Smk. R A äm nenas och h a lv fa b rik a te n s v ä rd e, F m k V aleur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. ko k o arvo. h ela v ä rd e t. valeur totale. ko tim aisten ra aka-aineiden arv o. v ä r d e t a v inhem ska rä äm n en. valeur des matières premières fin landaises. k o tim a iste n puolivalm iitten teo llisu u stu o tt. arvo. v ä r d e t a v inhem ska halvfä rd ig a ind u strialster. valeur des produits mi-achevés finlandais. T uotan n o n b ru tto a rv o, Smk. T illverkninge ns b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la jabrication. M arcs. 8 S o r v a u s t e h t a a t S v a r v e r i e r.................................................................. 2 2 7 7 20 0 T y n n y r i t e h t a a t T u r m b i n d e r i e r.................................................. 2 8 22 4 2 5 3 U L a a t i k k o t e h t a a t L ä d f a b r i k e r 4 ).............................................. 8 9 3 2 3 2 S u k s i t e h t a a t S k i d f a b r i k e r..................................................................... 4 4 2 7 4 5 4 7 3 L e s t i - j a p u u v a r s i t e h t a a t L a s t - o c h t r ä s k a f t f a b - r i k e r................................................................................................................................ 8 4 3 4 9 3 4 K e h y s - j a p i e n a t e h t a a t R a m - o c h l i s t f a b r i k e r.... 4 4 7 5 86 5 7 5 c) Kaarna- y. m. s. teollisuus. Bark- och övrig likartaä industri. K o r k k i t e h t a a t K o r k f a b r i k e r............................................................ 3 2 2 3 4 6 6 P a j u -, j u u r i - j a r o t t i n k i t e h t a a t V i d e -, r o t - o c h r o t t i n g f a b r i k e r....................................................................................................... 2 - - 2-0 4 9 2 8 4 7 6 4 5 5 9 6 0 0 2 6 9 0 0 2 6 9 0 0 3 4 8 5 0 0 5 5 3 5 9 0 2 3 7 5 6 8 4 0 0 6 4 3 0 0 0 2 2 0 6 0 0 2 6 7 0 5 0 0 3 3 4 2 4 7 2 6 4 9 9 4 8 7 3 0 0 4 0 0 0 7 0 0 4 0 0 0 7 0 0 7 6 9 8 0 0 6 5 2 3 88 7 6 5 4 0 5 2 0 0 2 2 5 5 0 0 2 2 5 5 0 0 9 3 3 5 0 0 5 3 6 6 9 U 5 0 2 8 9 7 0 0 5 7 5 5 0 0 3 9 0 0 5 7 9 0 0 2 8 2 0 0 0 7 7 3 8 0 6 7 4 8 3 5 4 0 0 3 6 2 0 0 8 6 0 0 2 6 2 8 5 0 0 2 3 4 8 7 3 0 2 7 7 0 0 6 2 9 0 0 0 5 5 0 0 2 2 3 4 0 0 2 4 6 4 9 7 7 0 0 2 9 2 0 0 80 0 0 3 3 4 7 0 0 XII Ravinto* ja nautintoaineteollisuus. Narings* och njutningsmedelsindustri. 2 07 2 7 67 56 4 440 3 682 a) Liha- ja kalatavarateollisuus. Kött- och jiskvarutillverkning. M a k k a r a t e h t a a t K o r v f a b r i k e r........................................................ 7 2 9 2 3 9 2 S ä i l y k e t e h t a a t K o n s e r v f a b r i k e r.................................................. 4-2 9 22 b) Viljatavarcdeollisuus. Spannmälsvaruiillverkning. 4 J a u h o - j a s u u r i m o m y l l y t M j ö l - o c h g r y n k v a m a r 2 ) 3 6 6 3 3 0 8 3 0 0 V e r o m y l l v t T u l l m j ö l k v a r n a r 3 ).................................................. 6 7 0 3 6 2 0 7 2 2 7 6 M a l l a s t e h t a a t M a l t f a b r i k e r.................................................................. 2 0 2 7 L e i p o m o t B a g e r i e r......................................................................................... 7 6 2 5 7 2 4 7 3 8 8 K e k s i t e h t a a t K e k s f a b r i k e r.................................................................. 3 20 6 6 3 9 8 9 P e r u n a j a u h o t e h d a s P o t a t i s m j Ö l s f a b r i k.............................. 0 c) Sokeri-, suklaa- y. m. s. teollisuus. Socker-, choklad- o. övr. likartad industri. n i - S o k e r i t e h t a a t S o c k e r f a b r i k e r........................................................... 4 2 3 9 8 5 8 U S i i r a p p i t e h t a a t S i r a p s f a b r i k e r........................................................ 2 2 4 5 2 K a r a m e l l i -, m a r m e l a a t i -, k a a k a o - j a s u k l a a t e h t a a t K a r a m e l l -, m a r m e l a d -, k a k a o o c h c h o k l a d f a b r i k e r 5 2 4 5 3 8 2 6 3 4 2 3 H i l l o - j a m e h u t e h t a a t S y l t - o c h s a f t f a b r i k e r.... 5 2 4 8 2 6 4 K a h v i p a a h t i m o t K a f f e r o s t e r i e r..................................................... 3 ---- 9 9 5 S i k u r i t e h t a a t C i k o r i e f a b r i k e r............................................................ 2 3 3 2 3 6 K a s v i s v o i t e h t a a t V ä x t s m ö r f a b r i k e r........................................ 4 29 22 7 d) Juoma- ja etikkateollisuus. Dryckes- och ättiksindustri. K i v e n n ä i s v e s i - j a v i r v o i t u s j u o m a t e h t a a t M i n e r a l - v a t t e n - o c h l ä s k d r y c k s f a b r i k e r 4 ).............................................. 4 7 3 6 U 6 3 0 8 K a l j a p a n i m o t S v a g d r i g s b r y g g e r i e r........................................... 22 5 8 6 4 9 O l u t p a n i m o t Ö l b r y g g e r i e r s )........................................................ 2 7 2 4 4 3 8 l) Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam personal med en annai och personalen gemensamma med en annan fabrik. 3) Kahdella myllyllä käyttövoima, yhdeksällä työväki ji nar personalen och drivkraften och för 4 kvamar personalen gemensam med andra fabriker. 4) Yhdellä tehtaalh 4 69 3 845 8464 84 42 854 33 67 300 374 96900 43 643 600 4 749 700 604 993 700 2 5 0 9 2 3 4 2 5 4 0 8 6 8 5 0 0 2 4 4 0 9 0 0 2 0 6 8 9 0 0 2 4 4 8 0 0 2 7 9 0 7 0 0 20 3 4 5 4 9 2 6 7 3 0 0 4 4 5 3 0 0 4 3 0 0 6 0 0 0 0 668 3 0 0 3 4 3 3 4 4 7 3 2 7 5 9 2 0 8 9 2 0 0 6 5 2 8 5 6 0 0 8 6 0 8 5 0 0 7 4 2 0 4 2 0 0 2 0 9 2 7 2 8 2 3 2 7 9 0 2 2 2 3 5 2 2 7 0 0 5 5 8 8 0 0 7 3 7 0 0 7 7 3 3 0 0 2 6 8 4 3 8 7 0 6 6 3 4 3 3 8 8 6 2 0 0 3 9 6 3 0 4 0 0 2 5 5 6 0 0 2 2 2 4 7 2 0 0 5 7 5 9 5 2 0 0 8 4 0 4 8 8 3 0 9 2 9 4 9 6 0 0 2 3 5 0 0 3 4 0 6 6 0 0 2 5 0 0 8 2 0 0 -- U 4 2 5 3 6 6 0 0 6 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 7 5 4 0 0 0 4 9 5 8 4 7 7 66 2 6 7 5 2 9 4 5 4 0 0 9 9 8 9 6 0 0 0 5 3 5 2 4 2 0 0 2 4 5 2 9 9 4 0 5 9 5 4 0 0 5 9 8 8 8 0 0 7 6 4 4 3 0 0 4 3 3 8 4 5 2 7 6 3 5 3 7 2 0 6 9 3 0 0 2 5 7 9 0 0 0 0 4 2 5 0 0 4 5 9 4 0 0 3 3 2 6 9 4 0 0 0 3 4 9 6 7 9 0 0 8 2 9 0 0 2 2 9 5 0 0 3 6 7 0 0 2 6 0 0 0 9 9 2 8 7 4 2 7 9 5 0 0 5 4 4 7 3 0 0 7 3 7 7 9 0 0 4 2 6 4 0 8 7 4 6 4 5 0 0 3 9 2 7 8 0 0 6 0 9 5 0 0 2 9 22 5 2 9 2 8 2 7 7 0 0 0 3 2 3 0 3 0 0 4 6 8 0 0 8 2 4 0 0 5 4 7 4 0 0 3 5 4 2 2 7 7 5 9 7 4 5 8 0 0 3 2 4 0 6 0 0 3 9 8 0 0 7 9 8 0 0 0 88 7 8 6 0 0 86 6 4 5 0 3 9 2 6 4 7 0 6 0 0 6 9 2 0 0 2 4 4 0 0 2 2 0 9 0 0 4 6 8 5 0 0 2 4 5 3 8 3 8 3 9 5 7 5 2 8 6 5 8 0 0 3 2 8 0 2 0 0 3 5 0 5 0 0 9 9 0 3 6 0 0 fabrik. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik drivkraften käyttövoima ja neljällätoista työväki yhteinen muiden tehtaiden kanssa. För 2 kvarnar drivkraften, för 9 kvarkonttorihenkilökunta yhteinen toisen tehtaan kanssa. För en fabrik övrig personal gemensam med en annan fabrik