Vuosikertomus Årsberättelse 12.2006 2007

Vuosikertomus Årsberättelse 12.2006 2007

Sisältö Innehåll Kanteleen Voima Oy:n hieman erikoisen nimen taustalla on useita taustoja. Yhtiöhän on perustettu omistajiensa kotimaiseen polttoaineeseen tukeutuvaksi sähkömarkkinainstrumentiksi samoin kuin kantele on vahvasti kotimainen musiikki-instrumentti. Haapavesi on tunnettu kantelepitäjä, paikkakunnalla on pidetty yllä ja kehitetty kanteleensoittoperinnettä. Haapavesi on myös maamme virallinen kantelepitäjä. Kuvassa oleva sähkökonserttikannel on Pekka Lovikan valmistama. Värityksen on suunnitellut Haapaveden lukion opiskelija Tuomas Karsikas kilpailutyönään käyttäen väreinä Kanteleen Voima Oy:n liikemerkin värejä. Kanteleen Voima on tukenut tämän nuorten soittajien käytössä olevan uuden soittimen hankintaa. Haapavetisen Jane Ilmolan ohjaama kanteleryhmä on nimitetty Suomen Nuori Kulttuuri -lähettiläsryhmäksi ja se esiintyy ulkomailla nimellä 3RK- Three Rivers Kanteles ja Suomessa myös nimellä Jokilaakson Kanteleet. Det finns många olika förklaringar till det något ovanliga namnet Kanteleen Voima Oy. Bolaget är grundat för att vara ett elmarknadsinstrument som stödjer sina ägares inhemska bränsle på samma sätt som kantele är ett musikinstrument med stark inhemsk förankring. Haapavesi är en känd kantelesocken där man har upprätthållit och utvecklat kanteletraditionen. Haapavesi är ju även vårt lands officiella kantelesocken. Elkonsertkantelen på bilden är tillverkad av Pekka Lovikka. Studerande Tuomas Karsikas från gymnasiet i Haapavesi har designat färgerna till sitt tävlingsbidrag genom att använda färgerna från Kanteleen Voima Oy:s logotyp. Kanteleen Voima har hjälpt till att skaffa det nya instrumentet som används av de unga musikerna. Kantelegruppen som leds av Jane Ilmola från Haapavesi, har utnämnts till ambassadörsgrupp för ung finsk kultur. Gruppen uppträder utomlands under namnet 3RK- Three Rivers Kanteles och i Finland även under namnet Jokilaakson Kanteleet. Kanteleen Voima, Uusi voima Toimitusjohtajan katsaus....................4 Omistajat...................................8.....Ägarna 6.....Kanteleen Voima Ny kraft Vd:s översikt Laitoshistoria................................9.....Kraftverkshistoria Laitoksen tuotanto......................... 14....Anläggningens produktion Ympäristö.................................. 16....Miljö Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut Hallituksen toimintakertomus............... 20....Styrelsens verksamhetsberättelse Tuloslaskelma.............................. 23....Resultaträkning Tase........................................ 24....Balans Tilintarkastuskertomus..................... 25....Revisionsberättelse Hallitus..................................... 26....Styrelsen Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto, Mats Sandström, Wiizart, Maanmittauslaitos Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg Rahkola, 6.2008 Fotografier: Kanteleen Voimas arkiv, Bildström, Wiizart, Lantmäteriverket Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg Rahkola, 6.2008 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kanteleen Voima Uusi voima Kesäkuun 2006 alussa Kilpailuvirasto hyväksyi ehdollisena Fortumin kaupan E.ON Finlandista. Eräänä ehtona tässä päätöksessä oli, että Fortum luopuu osasta tuotantokapasiteettiaan, mm. Haapaveden ja Vanajan voimalaitoksista. Katternö-ryhmä perusti Kantele nimellä kulkeneen hankkeen laitoksen arvon määrittämiseksi sekä ryhtyi kokoamaan konsortiota, joka voisi ostaa Haapaveden voimalaitoksen. Konsortioon tuli mukaan Katternöryhmän kaltaisia ryhmittymiä eli Kaakon Energia, Sata-Pirkan Sähkö ja Päijät-Hämeen Voima eli nykyinen Etelä-Suomen Voima sekä näiden osakkaiden kaltaisista yhtiöistä Valkeakosken Energia, Tammisaaren Energia sekä Ålands Elandelslag. Konsortio antoi syyskuussa indikatiivisen ja lokakuussa sitovan tarjouksen Haapaveden voimalaitoksesta, joka johti monivaiheisten neuvottelujen jälkeen 9.11.2006 solmittuun kauppaan. Kauppasopimuksen mukaisesti laitos siirtyi uudelle omistajalle, Kanteleen Voima Oy:lle joulukuun alusta 2006, joka oli kuukautta aikaisemmin kuin Kilpailuviraston asettama määräaika. Organisaatio Liiketoimintakaupassa siirtyi uudelle Kanteleen Voima Oy:lle Haapaveden voimalaitos sekä käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö lukuun ottamatta näiden toimintojen päälliköt, jotka jäivät vanhan työnantajan palvelukseen. Omistajan muutoksen takia ei ole yt-neuvotteluiden kautta vähennetty henkilökuntaa, mutta luontainen poistuma on korvattu pääasiassa ostopalveluilla ja tehtävien uudelleen järjestelyillä. Edellisen omistajan henkilökunnan vahvuus marraskuussa 2006 oli 49 ja Kanteleen Voiman henkilökunnan vahvuus oli vuoden 2007 lopussa 41. Vuoden 2006 loppupuolen varsinaisen haasteen toi uuden yhtiön perustoimintojen rakentaminen voimalaitokselle, joka on ollut suuren yhtiön pieni yksikkö. Niin taloushallinnon-, tietotekniikan kuin energiahallinnon järjestelmät oli rakennettava tai irroitettava edellisen omistajan järjestelmistä. Tässä rakennnustyössä turvauduttiin useassa kohdin Katternö-ryhmän resursseihin. Henkilöstöä vahvistettiin uudella voimalaitospäälliköllä sekä talouspäälliköllä. Ensimmäinen ja toinen tilikausi Yhtiön ensimmäinen tilikausi oli tehdyn rahoitussuunnitelman mukaisesti vain varsinaisen toiminnan kannalta yhden kuukauden, joulukuun, mittainen. Tällä järjestelyllä saatiin yhtiön tulos suunnitelmien mukaiseksi ja päästiin mahdollisimman nopeasti täysien kahdentoista kuukauden tilikausien rytmiin. Yhtiön toinen tilikausi oli kalenterivuoden 2007 mittainen. Tämän tilikauden aikana yhtiön pääomarakenne kehittyi suunnitelmien mukaan. Taloudellinen yhteenveto on tämän toimintakertomuksen jälkimmäisenä osana. Laitoksen käyttö ja käytettävyys Kanteleen Voiman vuoden 2006 ainoan ajokuukauden aikana laitos koki yhden käyttöhäiriön. Laitos pysähtyi pesuripuhaltimen taajuusmuuttajan pysähtymisen takia. Tämän jo aikaisemminkin esiintyneen vian syyt poistettiin muutamilla harkituilla toimenpiteillä ja siten saatiin laitoksen käyttövarmuutta parannettua. Samaa laitoksen käytettävyyden ja joustavuuden parantamisen linjaa on jatkettu vuoden 2007 aikana. Laitoksen säädettävyyttä on voitu lisätä kattilaautomaation ja vuoden 2008 puolella toteutetun turbiiniautomaation uusinnan avulla. Laitoksen minimikuorma on nyt useita kymmeniä prosentteja pienempi kuin vuonna 2006. Tästä on erityistä apua, kun sähkömarkkina on ollut kehittymässä matalien yöhintojen ja korkeiden arkipäivähintojen suuntaan. Helmikuusssa 2007 tapahtuneen polttoaineen aiheuttaman kuonaantumisongelman jälkeen on yhdessä polttoainetoimittajan kanssa tiivistetty yhteistyötä niin logistisen ketjun hallinnassa kuin kuonaantumisilmiön syiden selvittämisessä. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen aikaisemmin vuosittain esiintynyt ongelma ei ole enää haitannut laitoksen toimintaa. Turve kotimainen voimavaramme Haapaveden voimalaitoksella on vain yksi pääpolttoaine, paikallinen jyrsinturve. Noin 10 000 vuotta sitten jääkausi päättyi maassamme, täällä ei ollut metsää eikä suotakaan. Turvetta kasvaa maassamme noin 30 TWh vuodessa ja hieman vähemmän sitä otetaan vuosittain hyötykäyttöön. Poliittisesti on kuitenkin annettu päättää, että tämä hitaasti uusiutuva voimavaramme on fossiilisiin polttoaineisiin rinnastettava polttoaine. Kuluneen vuoden aikana hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC totesi, että turve ei ole fossiilinen vaan turve on turvetta. Haapavedelle ja Pohjanmaan eri maakunnille turpeen aseman muuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sijaitsevathan maamme suurimmat turvevarat näissä maakunnissa antaen työtä usealle tuhannelle hengelle. Voimme vain toivoa poliittisilta päättäjiltämme sinnikkyyttä ja viisaita päätöksiä, että turpeen asema saadaan palautettua. EU:n kokeilukaudesta Kiotokauteen Kulunut vuosi oli EU:n päästökauppajakson viimeinen vuosi. Kauden aikana EU-päästöoikeus saavutti huippuhinnan yli 30 /EAU huhtikuussa 2006 päättyen vuoden 2007 lopussa muutaman eurosentin arvoon. Useat järjestelmää rakentamassa olevat tahot ovat todenneet, että kyseessä oli kokeilujakso. On kummallista, että koko maanosamme talouselämää heitellään tällaisilla kokeiluilla, jossa satojen miljoonien eurojen omaisuudet siirtyvät taskusta toiseen. Pahinta kokeilukaudessa oli se, että siitä ei nyt vuonna 2008 käynnissä olevalle kaudelle otettu mitään oppia. Vuoden 2006 huipun ja romahduksen aiheuttanut toimimaton markkinainformaation järjestestelmä on yhä yhtä huono kuin edellisellä kaudella. Yhä edelleen edellisen vuoden kulutustiedot tulevat yleiseen tietoon kerran vuodessa, joskus huhtikuussa eikä arvopaperipörssin kaltaista tiedonantovelvollisuutta ole olemassa. Pahimmillaan markkinoilla käydään kauppaa 15 kk vanhojen arvauksien ja ennusteiden pohjalta. Kioto-kauden päästöoikeusjaossa sähkön erillistuotanto yleensä ja Haapaveden voimalaitos erityisesti olivat suuret häviäjät. Erillistuotannolle lain mukaan annettiin noin 31 % edellisen kauden alkujaosta, joka sekin oli jo leikattu. Edellisen omistajan vajaan ajohistorian takia Haapaveden voimalaitoksen lähtötaso on määritelty liian matalaksi ja laitos saikin vain noin 14 % päästöoikeustarpeestaan ilmaisessa alkujaossa. Tämä tarkoittaa vallitsevilla päästöoikeuksien hinnoilla sitä, että Haapaveden voimalaitoksen tuotantokustannuksista yli puolet on päästöoikeuksien osuutta. Positiivisesti eteenpäin Kanteleen Voiman onnistuneessa liikkeelle lähdössä on ollut suuri merkitys osakkailla niin hallituksessa kuin käytännön toimintaa ohjaavassa käyttötoimikunnassa, joissa työtä on tehty tehokkaasti ja rakentavasti. Sama merkille pantava rakentava ilmapiiri oli laitoksen myyjän Fortumin kanssa kaupan solmimisessa ja varsinkin kaupanteon jälkeisissä asioiden selvityskeskusteluissa. Positiivisin yllätys Haapaveden voimalaitoksen hankintaprosessissa on ollut Haapaveden henkilökunnan korkea ammattitaito ja työmotivaatio. Varsinkin teknisissä asioissa on yhdessä innostuneesti ja ennakkoluulottomasti haettu uusia ratkaisuja laitoksen tehokkaamman ja joustavamman käytön saavuttamiseksi. Vaikka siirryttiin isosta organisaatiosta pieneen, on itsellisenä olemisen haaste otettu hyvin vastaan. Haluan kiittää henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja kuukaudesta. Joskus tuntuu että niiden aikana on tapahtunut paljon enemmän kuin kahden täyden tilikauden aikana. Antti Vilkuna 4 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 5

VD:S ÖVERSIKT Kanteleen Voima Ny kraft början av juni 2006 godkände Konkurrensverket I Fortums förvärv av E.ON Finland på vissa villkor. Ett av villkoren i detta beslut var att Fortum avstår från en del av sin produktionskapacitet, bl.a. av kraftverken i Haapavesi och Vanaja. Katternö-gruppen grundade projektet som har gått under namnet Kantele för att fastställa anläggningens värde samt började bilda ett konsortium, som skulle kunna köpa Haapavesi kraftverk. Liknande grupperingar som gick med i konsortiet var Kaakon Energia, Sata-Pirkan Sähkö och Päijät-Hämeen Voima dvs. nuvarande Etelä-Suomen Voima samt bolag liknande dessa deltagare såsom Valkeakosken Energia, Tammisaaren Energia samt Ålands Elandelslag. Konsortiet gav i september ett indikativt och i oktober ett bindande erbjudande gällande Haapavesi kraftverk, vilket efter långa förhandlingar ledde till en affärsuppgörelse den 9 november 2006. Enligt affärsavtalet överfördes kraftverket till den nya ägaren, Kanteleen Voima Oy från och med början av december 2006, vilket var en månad före den av Konkurrensverket utsatta tiden. Organisation I affärsuppgörelsen förflyttades Haapavesi kraftverk samt drifts- och underhållningspersonal till det nya Kanteleen Voima Oy. Cheferna för dessa verksamheter blev emellertid kvar hos den gamla arbetsgivaren. På grund av ägarbyte har man inte minskat på personalen genom MBL-förhandlingar, men den naturliga avgången har kompenserats huvudsakligen genom köpta tjänster och omorganisering av uppgifter. Antal anställda hos förre ägaren var 49 personer i november 2006 och hos Kanteleen Voima 41 personer i slutet av 2007. I slutet av 2006 var den verkliga utmaningen för det nya bolaget att bygga upp grundfunktionerna i kraftverket, vilket tidigare hade varit en liten enhet i ett stort bolag. Man var tvungen att bygga upp eller frigöra systemen för ekonomiadministration, datateknik och energiadministration från den förre ägarens system. I detta byggnadsarbete använde man sig vid ett flertal tillfällen av Katternö-gruppens resurser. Personalen förstärktes med en ny kraftverkschef och en ekonomichef. Första och andra räkenskapsperioden Bolagets första räkenskapsperiod var enligt den utarbetade finansieringsplanen för den huvudsakliga verksamheten endast en månad lång, nämligen december. Genom detta arrangemang fick man bolagets resultat att bli planenligt och man kom så fort som möjligt in i rutinen med tolv månaders räkenskapsperiod. Bolagets andra räkenskapsperiod var lika lång som kalenderåret 2007. Under denna räkenskapsperiod utvecklades bolagets kapitalstruktur enligt planerna. Den ekonomiska sammanfattningen finns i senare delen av denna verksamhetsberättelse. Anläggningens drift och tillgänglighet Under Kanteleen Voimas enda driftmånad 2006 drabbades anläggningen av en driftstörning. Anläggningen stoppade på grund av att frekvensomvandlaren i fläkten på tvättutrustningen stannade. Orsakerna till detta fel vilket förekommit tidigare avlägsnades genom ett par genomtänkta åtgärder och på så vis förbättrades driftsäkerheten för anläggningen. Förbättring av tillgänglighet och flexibilitet i anläggningen har fortsatt under 2007. Genom modernisering av pannautomationen samt turbinautomationen som genomfördes under 2008 har man kunnat öka anläggningens reglerbarhet. Anläggningens minimilast är nu tiotals procent lägre än 2006. Detta har man särskild hjälp av eftersom elmarknaden har utvecklats i riktning mot låga nattpriser och höga vardagspriser. Efter ett slaggningsproblem orsakat av bränsle i februari 2007 har man utökat samarbetet med bränsleleverantören både med att kontrollera den logistiska kedjan och utreda orsakerna till slaggningsföreteelsen. Efter de utförda åtgärderna har problemet som tidigare förekommit varje år inte längre stört anläggningens verksamhet. Torv vår inhemska resurs Haapavesi kraftverk har endast ett huvudbränsle, den lokala frästorven. För cirka 10 000 år sedan upphörde istiden i vårt land, här fanns ingen skog eller ens kärr. Det växer cirka 30 TWh torv per år i vårt land och något mindre än det tas varje år i bruk. Det har emellertid beslutats på politisk nivå att denna vår resurs som förnyas långsamt är ett bränsle likvärdigt med fossila bränslen. Under det gångna året konstaterade IPCC, klimatpanelen mellan regeringarna, att torv inte är ett fossilt bränsle utan torv är just torv. Att ändra torvens ställning är mycket viktigt för Haapavesi och övriga landskap i Österbotten. Vårt lands största torvresurser finns ju i dessa landskap och sysselsätter tusentals personer. Vi kan bara hoppas på ihärdighet och kloka beslut från våra politiska beslutfattare, så att torvens ställning kan återställas. Från EU:s provperiod till Kyotoperiod Det gångna året var det sista för EU:s utsläppshandelsperiod. Under perioden uppnådde EU-utsläppsrätten ett toppris på 30 /EAU i april 2006 för att i slutet av 2007 sluta i ett par eurocents värde. Flera sektorer som har deltagit i uppbyggandet av systemet har konstaterat att det var fråga om en provperiod. Det är egendomligt att näringslivet för hela vår landsdel utsätts för sådana tester där förmögenheter på flera hundra miljoner euro flyttas från en ficka till en annan. Det värsta med provperioden var att man inte lärde sig något inför nuvarande period 2008. Det otjänliga systemet för marknadsinformation som orsakade 2006 års uppgång och fall är fortfarande lika dåligt som föregående period. Fortfarande blir föregående års konsumtionsinformation offentlig en gång om året, någon gång i april och det existerar ingen informationsskyldighet liknande aktiebörsen. Som värst handlar man utifrån 15 månader gamla prognoser och kalkyler på marknaden. I Kyoto-periodens tilldelning av utsläppsrätter var enskild elproduktion i allmänhet och Haapavesi kraftverk i synnerhet de stora förlorarna. Den separata produktionen fick enligt lagen cirka 31 % av föregående periods inledningstilldelning och redan den var nedskuren. På grund av den föregående ägarens bristande drifthistorik har utgångsnivån för Haapavesi kraftverk definierats för lågt och kraftverket fick endast cirka 14 % av sina utsläppsrättsbehov i den kostnadsfria inledningstilldelningen. Med de gällande priserna för utsläppsrätter innebär detta att över hälften av produktionskostnaderna för Haapavesi kraftverk består av utsläppsrätter. Positivt framåt Delägarna i både styrelsen och i driftskommittén som styr den praktiska verksamheten där man har jobbat både effektivt och konstruktivt, har stor del i den lyckade starten för Kanteleen Voima. Samma beundransvärda anda fanns vid affärsuppgörelsen hos anläggningens säljare Fortum och särskilt i utredningsförhandlingarna som ägde rum efter affären. Det mest positiva i anskaffningsprocessen för Haapavesi kraftverk har varit personalens höga kunskapsnivå och arbetsmotivation. Särskilt i tekniska frågor har man tillsammans entusiastiskt och fördomsfritt sökt efter nya lösningar för att åstadkomma effektivare och flexiblare användning av anläggningen. Fastän man flyttade från en stor organisation till en liten, har man hanterat utmaningen med att vara självständig mycket bra. Jag vill tacka personalen för det gångna året och den gångna månaden. Ibland känns det som om det har hänt mycket mer under denna tid än under två fullständiga räkenskapsperioder. Antti Vilkuna 6 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 7

OMISTAJAT ÄGARNA VOIMALAITOS KRAFTVERKET KATTERNÖ RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Taustaomistajat /bakgrundsägare: Oy Herrfors Ab Pietarsaaren energialaitos (liikelaitos) /Jakobstads energiverk (affärsverk) Esse Elektrokraft Ab, Ähtävä /Esse Uudenkaarlepyyn Voimalaitos (liikelaitos) /Nykarleby Kraftverk (affärsverk) Kruunupyyn sähkölaitos (liikelaitos) /Kronoby elverk (affärsverk) Vetelin Sähkölaitos Oy Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi KAAKON ENERGIA Kaakkoissuomalaisten energiayhtiöiden hankintayhtiö /Säljbolag för de sydostfinska energibolagen Imatran Seudun Sähkö Oy Joutsenon Energia Outokummun Energia Parikkalan Valo ETELÄ-SUOMEN VOIMA OY Uudenmaan energiayhtiöitä täydennettynä Haminalla ja Mikkelillä /OY SYDFINSKA KRAFT AB Nylands energibolag kompletterade med Fredrikshamn och S:t Michel Keravan Energia Oy Mäntsälän Sähkö Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Nurmijärven Sähkö Oy Haminan Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel Laitoshistoria Haapaveden voimalaitos siirtyi Kanteleen Voima Oy:n omistukseen 1.12.2006. Kaupan taustalla oli kilpailuviraston päätös laitoksen aikaisemman omistajan Fortumin markkina-aseman rajoittamisesta E.ON Finlandista (aik. Espoon Sähkö) tehdyn kaupan jälkeen. Päätös laitoksen rakentamisesta on tehty silloisessa Imatran Voima Oy:ssä noin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Laitoksen rakentaminen projektivaiheineen kesti noin kaksi vuotta ja kaupallinen käyttö laitoksella alkoi 31.12.1989. Muutamien teknisesti haasteellisten vuosien jälkeen laitos oli koko 90-luvun erityisen paljon tuotannossa. Vuosituhannen vaihteen sateisten vuosien tuoma matala sähkön hinta sekä vuonna 2005 alkanut päästökauppa on tuonut vuotuisiin tuotantomääriin erittäin suuria vaihteluita. Voimalaitos oli ja on edelleen maailman suurin turvelauhdelaitos. Erillissähköntuotantoon rakennettu laitos on turvekattilaksi poikkeava myös kattilatyypiltään, polttotekniikka on pölypoltto, laitoksen kattila on Benson kattila ja siinä on myös välitulistus suurten hiilikattiloiden tapaan. Kraftverkshistoria Haapavesi kraftverk övergick den 1 december 2006 i Kanteleen Voima Oy:s ägo. Bakgrunden till affären var Konkurrensverkets beslut om att begränsa marknadsställningen för anläggningens tidigare ägare Fortum (tidigare Espoon Sähkö) efter en affär om E.ON Finland. Beslutet om att bygga anläggningen fattades cirka tjugo år tidigare i dåvarande Imatra Voima Oy. Byggandet av anläggningen med sina projektfaser tog cirka två år och den kommersiella driften kunde inledas vid årsskiftet 1989 90. Efter några tekniskt utmanande år var anläggningen stadigt i drift under hela 90-talet. Det låga elpriset, som orsakades av de regniga åren kring millennieskiftet samt utsläppshandeln som inleddes 2005, har orsakat väldigt stora variationer i de årliga produktionsmängderna. Kraftverket var och är fortfarande världens största torvkondensatverk. Anläggningen som är byggd för separat elproduktion, är avvikande som torvpanna även till sin panntyp. Förbränningstekniken är dammförbränning. Anläggningens panna är en Benson-panna och den har även mellanöverhettning precis som de stora kolpannorna. SPS TUOTANTO OY Satakunnan ja Pirkanmaan energiayhtiöitä /Satakunda och Birkalands energibolag Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen Kokemäen Sähkö Oy, Kokemäki Paneliakosken Voima Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Sallilan Energia Oy, Loimaa Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Lankosken Sähkö Oy, Siikanen VALKEAKOSKEN ENERGIA OY kunnan omistama energiayhtiö /kommunägt energibolag ÅLANDS ELANDELSLAG ahvenanmaalainen energiaosuuskunta, pl. Maarianhamina /åländskt energiandelslag, pb Mariehamn Laitoksen pääarvot: Tuorehöyryn määrä....................... 125 kg/s Tuorehöyryn paine........................180 bar Tuorehöyryn lämpötila..................... 530 C Välitulistetun höyryn paine................. 36 bar Välitulistetun höyryn lämpö................. 530 C Sähköteho................................155 MW Hyötysuhde............................... > 40 % Polttoaineen kulutus............... n. 10 000 m 3 /d......................................2,5 milj. m 3 /a Turbiini/Generaattori Siemens/KWU................... 200 KVA/ 170 MW Kattila Tampella.......................... 390 MW Polttoaine............................ Jyrsinturve Anläggningens specifikationer: Mängden färsk ånga...................... 125 kg/s Den färska ångans tryck...................180 bar Den färska ångans temperatur.............. 530 C Den mellanöverhettade ångans tryck....... 36 bar Den mellanöverhettade ångans värme...... 530 C Elektrisk effekt.............................155 MW Effektivitet................................ > 40 % Bränsleförbrukning.............. cirka 10 000 m 3 /d......................................2,5 milj. m 3 /a Turbin/Generator Siemens/KWU................... 200 KVA/ 170 MW Panna Tampella.......................... 390 MW Bränsle.................................. frästorv 8 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 9

Tuotanto Laitos on rakennettu erillissähköntuotantoon ja sen tuotanto on vaihdellut sähköntarpeen ja hinnan mukaan. Enimmillään laitos on käynyt lähes ympäri vuoden ja vähimmillään tuotanto on rajoittunut kahtena vuonna muutamaan kymmeneen gigawattituntiin. Laitos pystyy tuottamaan vuodessa enimmillään hieman yli yhden terawattitunnin eli 1 000 GWh. Yli terawattitunnin vuosia on laitoksen historiassa ollut neljä, joista viimeisin oli Kanteleen Voima Oy:n aikainen ensimmäinen käyntivuosi, jolloin tuotettiin 1 052,6 GWh. Käyttötunteja laitokselle on kertynyt kaikkiaan noin 90 000 tuntia eli laitoksen keskimääräinen ajoaika on ollut noin 5 200 tuntia vuodessa. Esimerkiksi 1970-luvulla erillissähkön tuotantoon rakennetuilla Inkoon hiililauhdelaitoksilla käyttötunteja on vähemmän. Produktion Anläggningen är byggd för separat elproduktion, och dess produktion har varierat efter elbehov och -priser. Som mest har anläggningen varit igång nästan året runt och som minst har produktionen begränsat sig till ett par hundra megawattimmar på två år. Anläggningen kan som mest producera något över en terawattimme dvs. 1 000 GWh under ett år. I anläggningens historia har det funnits fyra år med över en terawattimme, det senaste var det första driftåret under Kanteleen Voima Oy:s tid, då man producerade 1 052,6 GWh. Sammanlagt har anläggningen cirka 90 000 drifttimmar dvs. anläggningens genomsnittliga drifttid har varit cirka 5 200 timmar per år. T.ex. har Ingås kolkondensatverk som byggdes på 1970-talet för enskild elproduktion färre drifttimmar. laitoksen käynnistysvaiheessa. Henkilöstön määrä on vähentynyt alkuperäisestä lähes kuudestakymmenestä nykyiseen neljäänkymmeneen. Laitoksella on oman henkilöstön lisäksi 5 8 ulkopuolista työntekijää eri urakoitsijoiden palveluksessa. Laitoksen henkilöstö on osallistunut myös moniin ulkopuolisiin hankkeisiin erityisesti silloin, kun oma laitos on ollut pysähdyksissä tuotantorajoituksien vuoksi. Laitoksen omalla henkilökunnalla on ollut merkittävä osuus laitoksen kehittämisessä. Mm. uusien Low-Nox-poltinten kehittäminen on tehty pääosin Haapaveden laitoksen malleihin perustuen. Toisaalta laitoksella on tarvittu vuosihuolloissa ulkopuolista työvoimaa jopa sata henkilöä. Turvetuotanto ja turpeen kuljetus työllistävät laitoksen omaa henkilökuntaa merkittävästi suuremman henkilöstömäärän. Henkilökunta Laitoksen vakituisesta henkilöstöstä yli kaksi kolmasosaa on samaa henkilöstöä, joka on palkattu Personal Av anläggningens ordinarie personal är över två tredjedelar samma personal, som anställdes vid Päästökauppa Merkittävän muutoksen laitoksen ajomääriin toi päästökauppa. Ensimmäisen päästökauppajakson aikana laitos oli käynnissä jakson viimeiset reilut puolitoista vuotta. Nykyisellä päästökauppakaudella päästöoikeuksia saatiin vain noin 14 % tarpeesta ja loppu joudutaan ostamaan. Laitos tarvitsee jokaista käyntivuorokautta kohti päästöoikeuksia noin 60 000 90 000 euron arvosta, joka on merkittävä lisä laitoksen tuotantokustannuksiin. Haapaveden voimalaitoksen palamisprosessi Förbränningsprocess vid Haapavesi kraftverk 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. Raakaturvesiilo Turvemyllypuhallin Suursykloni Multisykloni Kattila lman esilämmitin (savukaasu) Ilman esilämmitin (kl-vesi) Palamisilmapuhallin Sähkösuodatin Savukaasupuhallin Savupiippu Poistokaasupesuri Pesuripuhallin 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. Råtorvssilo Torvkvarnsfläkt Storcyklon Multicyklon Panna Luftförvärmare (rökgas) Luftförvärmare (kl-vatten) Förbränningsluftsfläkt Elektrofilter Rökgasfläkt Skorsten Utloppsgastvättare Tvättarfläkt 12 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 Utsläppshandeln Den mest betydande förändringen i anläggningens driftmängd stod utsläppshandeln för. Under den första utsläppshandelsperioden var anläggningen igång under de sista 1,5 åren av perioden. Under nuvarande utsläppshandelsperiod fick företaget endast cirka 14 % av utsläppsrättsbehoven och resten måste köpas. Anläggningen behöver utsläppsrätter till ett värde av 60 000 90 000 euro för varje driftsdygn, vilket är en betydande ökning av anläggningens produktionskostnader. 13 1 4 10 starten av anläggningen. Personalstyrkan har minskat från det ursprungliga sextio till nuvarande fyrtio. Anläggningen har förutom den egna personalen dessutom 5 8 externa anställda som arbetar för olika entreprenörer. Anläggningens personal har även deltagit i många externa projekt särskilt när den egna anläggningen har haft avbrott på grund av produktionsbegränsningar. Den egna personalen har betytt mycket för anläggningens utveckling. Bl.a. utvecklingen av de nya Low-Nox-förbrännarna har huvudsakligen baserats på modeller för Haapavesi kraftverk. Å andra sidan har man vid årsunderhåll behövt extern arbetskraft, till och med uppåt hundra personer. Torvproduktion och torvtransport sysselsätter betydligt mer personal än anläggningens egna anställda. 3 5 6 10 7 11 9 8 2 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 11

Laitoksen elinikä Kanteen Voima Oy:n aikana laitoksen kattila-automaatio on uusittu ja uusi turbiiniautomaatio otetaan käyttöön keväällä 2008. Laitoksen typpioksidipäästöjen alentamiseksi on jo Fortumin toiminta-aikana vaihdettu uudet turvepolttimet ja kevään 2008 aikana asennettu yläilmat, joilla päästötasoa voidaan edelleen alentaa. Teoreettisesti laitoksen eliniästä on yli puolet jäljellä, todellisuudessa vieläkin enemmän. Laitoksella on tehty perusteelliset vuosihuollot ja myös aiemmin sen kunnosta on huolehdittu. Automaation uudistusten jälkeen laitos on nykyaikaistunut ja on entistä paremmassa kunnossa. Anläggningens livslängd Under Kanteleen Voima Oy:s tid har pannautomationen moderniserats och den nya turbinautomationen tas i bruk under våren 2008. För att minska anläggningens kväveoxidutsläpp har man redan under Fortums verksamhetstid bytt torvförbrännarna och under våren 2008 monterat överskottsluft, med vilka man kan sänka utsläppsnivån ytterligare. Teoretiskt sett återstår över hälften av anläggningens livslängd, i praktiken ännu mer. Grundliga årsunderhåll har utförts på anläggningen och även tidigare har man skött den väl. Efter moderniseringarna av automationen är anläggningen nu modern och i ännu bättre skick. Maanmittauslaitos, lupa numero 639/ML08 12 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 13

Laitoksen tuotanto Kanteleen Voiman omistusaikana laitos on ollut lähes koko ajan käytössä. Sähkön hinta on ollut erityisesti talvikuukausina niin korkea, että edes viikonloppusäätöä ei ole tarvinnut tehdä. Keväällä runsaan vesivoimatuotannon aikaan laitos oli seisokissa käyntivalmiina reilun viikon johtuen alhaisesta sähkön markkinahinnasta. Myöhemmin kesällä laitoksen tehoa säädettiin minimikuormalle viikonloppuisin ja öisin. Tuotanto verkkoon vuonna 2007 oli 1 052,6 GWh ja 2006 joulukuussa 106,6 GWh. Tuotanto Laitoksen käytettävyys on säilynyt hyvällä tasolla ollen 94,4%. Laitoksella oli kaksi taloudellisesti merkittävää häiriötä. Ensimmäinen sattui helmikuussa, häiriö johtui polttoaineen aiheuttamasta kattilan kuonaantumisesta. Kuona rikkoi mm. arinan ja laitos oli pysäytettynä viikon kattilan puhdistuksen ja korjauksien vuoksi. Ongelman aiheutti turpeen erittäin korkea rautapitoisuus. Selvitysprojektin jälkeen polttoainetoimittaja on kiinnittänyt huomiota turpeen laatuun ja vastaavalta ongelmalta on vältytty. Toinen merkittävä tuotannonmenetys aiheutui pääjäähdytysvesipumpun rikkoontumisesta. Pumppu korjattiin käyntikuntoon vajaassa viikossa, kun normaalitilanteissa vastaava huolto ja korjaus kestää noin kolme viikkoa. Polttoaine on ollut sateisesta turpeentuotantokaudesta johtuen huonolaatuista ja se on rajoittanut laitoksen tehoa. Polttoaineesta johtuvaa tuotantomenetystä on ollut yhteensä 24,9 GWh. Vuosihuolto 2007 Normaalien vuosihuoltotöiden lisäksi laitoksen pääosin heinäkuulla tehdyssä vuosihuollossa uusittiin kattila-automaatio, seuraavassa vaiheessa 2008 vuorossa on turbiiniautomaatio. Vuosihuoltoon osallistui noin 80 ulkopuolista henkilöä oman henkilöstön lisäksi. Automaatio ja poltinmuutosten seurauksena laitoksen säädettävyyttä saatiin parannet- Anläggningens produktion Under Kanteleen Voimas ägande har anläggningen varit i drift nästan hela tiden. Elpriset har särskilt under vintermånaderna varit så högt att man inte ens har behövt göra en helgjustering. Under vårens rikliga vattenkraftproduktion hade anläggningen driftstopp under en vecka på grund av lågt marknadspris på el, men anläggningen hölls hela tiden i omedelbar beredskap. Senare under sommaren reglerades anläggningens effekt till ett minimum under helger och nätter. Nätproduktionen var 1 052,6 GWh år 2007 och 106,6 GWh i december 2006. Produktion Anläggningens kapacitetsutnyttjande har legat på 94,4% vilket är en bra nivå. Anläggningen hade två ekonomiskt betydande störningar. Den första, som inträffade i februari, berodde på slaggning i pannan orsakad av bränslet. Slagget förstörde bl.a. rustbädden och anläggningen var stängd en vecka på grund av reparationer och rengöring av pannan. Problemet orsakades av en mycket hög järnhalt i torven. Efter utredningsprojektet har bränsleleverantören kontrollerat torvens kvalitet och man har därmed undvikit liknande problem. En annan betydande produktionsförlust orsakades av att huvudkylvattenpumpen gick sönder. Reparationen av pumpen tog en dryg vecka; motsvarande skötsel och reparation tar i vanliga fall cirka tre veckor. Bränslet har varit av dålig kvalitet på grund av den regniga torvproduktionsperioden och detta har begränsat anläggningens produktion. Den sammanlagda produktionsförlusten på grund av bränsle har varit 24,9 GWh. Årsunderhåll 2007 Utöver anläggningens normala årsunderhåll, som huvudsakligen utfördes i juli, förnyades också även pannautomationen. Under 2008 står turbinautoma- tua ja se mahdollistaa aiempaa pienempien tehojen ajon ilman tukiöljyä. Palveluiden myynti Syksyllä 2007 laitokselta käsin on käytetty myös Vieskan Voima Oy:n Ylivieskan voimalaitoksen kattilalaitoksia, myös kyseisen yhtiön taloushallinto hoidetaan Haapaveden laitoksen toimesta. Laboratoriopalveluita on myyty lähialueen voimalaitoksille ja lämpökeskuksille. Laitoksen kunnossapitohenkilöstö on ollut tekemässä mm. turbiinihuoltoja muilla laitoksilla. tion på tur. Cirka 80 externa personer, förutom den egna personalen, deltog i det årliga underhållet. Som en följd av automatiseringen och brännarförändringarna kunde man förbättra anläggningens reglerbarhet vilket möjliggör drift vid lägre effekter utan stödolja. Försäljning av tjänster Under hösten 2007 har man från anläggningen även skött driften av Vieskan Voima Oy:s pannanläggningar i Ylivieska kraftverk, även ekonomiadministrationen för bolaget i fråga sköts av Haapavesianläggningen. Man har sålt laboratorietjänster till närbelägna kraftverk och värmecentraler. Anläggningens underhållspersonal har bl.a. utfört turbinservice på andra anläggningar. 14 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 15

1. 2. 3. 4. 5. Piipsannevan tuhkanläjitysaluetta laajennettiin vuoden 2007 aikana noin 1,4 ha. Kuva 1. Ensin uuden alueen pohjalta poistettiin turvekerros sekä humusmaa ja sitten alue tasoitetiin laitoksen pohjakuonalla. (25.5.2007) Kuva 2 3. Seuraavaksi levitettiin bentoniittimatto (valkoinen) ja sen päälle HDPE-kalvo, joka hitsattiin tiiviiksi yhtenäiseksi pinnaksi. Vasemmalla näkyy hiekasta tehty noin 10 m leveä suodatusalue. (30.7.2007) Kuva 4. Muovikalvon päälle tehtiin reilusti 0,5 m:n paksuinen salaojakerros kivituhkasta ja salaojasorasta. (26.9.2007) Kuva 5. Salaojahiekan päälle aseteltiin vielä suodatinkangas ennen tuhkan läjitystä. Kankaan päälle piti ajaa noin 0,1 m:n kerros hiekkaa, jotta se pysyisi paikallaan. (2.11.2007) Ympäristö Miljö Viime vuosien mittavat ympäristöinvestoinnit ovat merkittävästi vähentäneet Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen ympäristövaikutuksia kuten savukaasu-, pöly- ja typenoksidipäästöjä. Laitoksen poltinten uusiminen saatiin päätökseen heinäkuun 2007 revisiossa ja aiemmin kesällä 2006 turpeen kuivauksen poistokaasujen pesurille tehtiin mittavia parannuksia. Vuoden 2007 kattila-automaation uusinnan jälkeen öljyn käyttö on saatu rajoittumaan lähes pelkästään käynnistyksiin ja alasajoihin. Polttotekniikan osalta työ jatkuu vuoden 2008 vuosihuollossa yläilmojen asennuksella, jolla vähennetään edelleen typenoksidien määrää. Samalla uusitaan turbiiniautomaatio. Savukaasupäästöt Palamisessa muodostuu savukaasupäästöjä, joiden määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat polttoaine ja polttotekniikka. Ympäristölle haitallisimpia ovat rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaset, joita seurataan jatkuvatoimisin mittauksin. Lisäksi palaessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia, joka on EU:n päästökaupan piirissä. Haapaveden ilmanlaatua seurataan ajoittain tehtävällä bioindikaattoriseurannalla. Ensimmäisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 1988, ennen voimalaitoksen toiminnan alkamista. Sen jälkeen tutkimus on uusittu kahdesti, viimeksi vuonna 2006. Jäähdytys- ja jätevedet Jäähdytysvesien vaikutukset vesistöön ovat tutkimusten mukaan vähäisiä ja paikallisia. Laitoksen jäähdytysvesien määrää ja lämpökuormaa tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittauksin. Kantelen Voima on mukana vesistön tilaa laajasti seuraavassa Pyhäjoen yhteistarkkailussa. Voimalaitoksella on ollut kalanistutusvelvoite vuodesta 1998 lähtien. Velvoitteen mukaisesti Haapajärveen on istutettu vuosittain 6 000 kpl yksikesäisiä kuhanpoikasia. Kanteleen Voima Oy:s stora miljöinvesteringar de senaste åren har betydligt minskat Haapavesi kraftverks miljöpåverkan i form av rökgas-, dammoch kväveoxidutsläpp. Vid besiktningen i juli 2007 beslutade man om att modernisera anläggningens brännare och tidigare under sommaren 2006 gjorde man stora förbättringar i avloppsgastvätten för torkning av torv. Efter moderniseringen av pannautomation år 2006 har man kunnat begränsa oljeförbrukningen till nästan endast igångsättningar och nedkörningar. Vad gäller förbränningstekniken så fortsätter arbetet 2008 i samband med årsunderhållet genom montering av överskottsluft, med vilket man minskar mängden kväveoxider. Samtidigt moderniseras turbinautomationen. Rökgasutsläpp Vid förbränning bildas rökgasutsläpp, vars mängd och skadlighet påverkas av bränsle och förbränningsteknik. De mest skadliga för naturen är svaveldioxid, kväveoxid och partiklar vilka följs upp genom kontinuerliga mätningar. Vid förbränning frigörs dessutom koldioxid, som ingår i EU:s utsläppshandel, i atmosfären. Luftkvaliteten i Haapavesi följs sporadiskt genom bioindikatoruppföljning. Undersökningen utfördes första gången 1988, innan verksamheten för kraftverket inleddes. Därefter har undersökningen upprepats två gånger, senast 2006. Kylnings- och avloppsvatten Avloppsvattnets påverkan på vattendragen är enligt undersökningarna små och lokala. Mängden kylningsvatten och värmebelastning från i anläggningen kontrolleras med kontinuerliga mätningar. Kanteleen Voima är med i den gemensamma bevakningen som gör omfattande uppföljningar i vattendragen i Pyhäjoki. Kraftverket har haft fiskutplanteringsskyldighet sedan 1998. Enligt denna förpliktelse har årligen 6 000 stycken ensomriga gösyngel planterats i Haapajärvi. Tuhkat Laitoksen tuhkat läjitetään Piipsannevan tuhkanläjitysalueelle, joka laajennettiin uusien kaatopaikkamääräysten mukaiseksi vuoden 2007 loppupuoliskolla. Pohjatuhka, jota on noin 1/3 koko tuhkamäärästä, on mennyt hyötykäyttöön sekä läjitysalueen pohjarakenteisiin korvaamaan hiekan käyttöä että yksityisille lähinnä tilusteiden kunnostukseen. Jätteet hyödyksi Voimalaitoksen käytössä ja huollossa syntyvät jätteet lajitellaan jo syntyvaiheessa. Metallit, puujätteet, paperi ja pahvi toimitetaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet, kuten öljyt, loisteputket, kemikaalijätteet ja kiinteät öljyiset jätteet, kerätään erilleen ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Haasteet Lähiajan haasteena on savukaasujen (LCP-direktiivin mukaisesti) tiukentuneiden päästörajojen alittaminen. Typenoksidipäästöjä pyritään vähentämään polttotekniikkaa kehittämällä, tämä työ on jo valmistumassa. Hiukkaspäästöjen kurissapitäminen vaatii kuivuri- ja polttotekniikan parantamisen lisäksi erotintekniikan (sähkösuodatin ja pesuri) kehittämistä ja huolellista kunnossapitoa. Rikkidioksidipäästöjen vähentäminen onnistuu polttoainevalinnoilla, mahdollisimman vähällä öljyn käytöllä ja korkearikkisen turpeen polton välttämisellä. Savukaasujen rikkidioksidipäästön vähentämiseen ei meillä käytettyyn polttotekniikkaan löydy taloudellista ja toimivaa teknistä ratkaisua. Uuden jätelain estäessä nestemäisten lietteiden viennin kaatopaikoille yhtiö etsii ratkaisua kyllin tehokkaan ja toimivan lietteiden kuivaustekniikan löytämiseksi. Aska Anläggningens aska samlas på insamlingsområdet för aska i Piipsanneva, vilken expanderades enligt reglerna för nya avfallsplatser i slutet av 2007. Bottenaskan som utgör cirka 1/3 av hela askmängden, har återvunnits antingen i byggnadsgrunder i insamlingssområdet, eller som ersättning för sand samt till privatpersoner, främst vid förbättring av privatvägar. Återvinning Det avfall som uppkommer i användning och skötsel av kraftverk sorteras redan i inledningsskedet. Metall, träavfall, papper och kartong levereras till återvinning. Riskavfall, såsom olja, lysrör, kemiskt avfall och fasta oljeavfall samlas separat och levereras till hanteringen av riskavfall. Utmaningar Utmaningar inom den närmaste tiden är att understiga de strängare utsläppsgränserna för rökgaser (enligt LCP-direktiven). Man strävar efter att minska kväveoxidutsläpp genom att utveckla förbränningstekniken, det arbetet är redan på gång att färdigställas. För att hålla nere partikelutsläppen krävs det förutom förbättring av tork- och förbränningsteknik även utveckling och noggrant underhåll av separatortekniken (elektrofilter och tvättare). Man kan minska svaveldioxidutsläppen genom bränsleval, så låg oljeanvändning som möjligt och genom att undvika förbränning av torv med hög svavelhalt. Vi finner ingen ekonomisk och fungerande teknisk lösning för den förbränningsteknik som vi använder för att kunna minska rökgasernas svaveldioxider. Eftersom den nya avfallslagen inte tillåter att flytande slam förs till avfallsplatser, söker bolaget efter en lösning för att finna en tillräckligt effektiv och fungerande teknik för torkning av slammet. Insamlingsområdet för aska i Piipsanneva utvidgades under 2007 med cirka 1,4 hektar. Bild 1. Först avlägsnades ett torvlager samt humusjord från botten på det första området. Därefter jämnades området ut med bottenslagg från anläggningen. (25.5.2007) Bild 2 3. Därefter spreds en bentonitmatta (vit) ut och på den en HDPE-folie, som svetsades till en tät enhetlig yta. Till vänster syns ett cirka tio meter brett filtreringsområde av sand. (30.7.2007) Bild 4. Ovanpå plastfolien gjordes ett 0,5 meter tjockt täckdikeslager av stenaska och täckdikesgrus. (26.9.2007) Bild 5. Ovanpå täckdikessanden placerades även ett filtreringstyg innan deponeringen av askan. Cirka 0,1 meter lager sand kördes ovanpå tyget, så att det skulle sitta på plats. (2.11.2007) 16 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 17

Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut 2007 Voimalaitos on pysynyt kiinnostavana vierailukohteena. Koululais- ja opiskelijaryhmien lisäksi laitoksella ovat vierailleet mm. GoldWing Club of Finland komeine pyörineen ja Rotary GSEryhmä USA:sta. Vierasryhmien isäntinä toimii oma henkilöstö............... Kraftverket har fortsatt vara ett intressant besöksmål. Förutom elev- och studentgrupper har även bl.a. Rotary från GSE-gruppen i USA och GoldWing Club of Finland med sina fräcka hojar besökt anläggningen. Den egna personalen agerar värdar för besöksgrupperna. Kanteleen Voiman omistajaryhmä tutustumassa laitokseen ennen omistuksen vaihtumista................ Kanteleen Voimas ägargrupp bekantar sig med anläggningen innan ägarbytet. INFO omalle henkilöstölle ajankohtaisista asioista pidetään muutaman kerran vuodessa............................ INFO för den egna personalen om aktuella frågor hålls ett par gånger om året. 18 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 19

Hallituksen toimintakertomus 2007 Styrelsens verksamhetsberättelse 2007 (översättning) Tilikauden tapahtumat Tilikausi 2007 oli Kanteleen Voima Oy:n toinen tilikausi, ja ensimmäinen täysi toimintavuosi. Sähkön markkinahinta oli lähes koko vuoden laitoksen rajahinnan yläpuolella ja laitos kävi täydellä teholla, rajahintaan vaikutti päästöoikeuksien voimakas hinnan aleneminen loppuvuotta kohden. Haapaveden voimalaitoksen nettotuotanto oli 1.1 TWh, joka oli voimalaitoksen koko historian ajan neljänneksi suurin vuosituotanto. Turvepolttoainetta käytettiin 2.6 TWh. Päästöoikeuksia käytettiin kaikkiaan 989.090 t, joista määrästä markkinoilta ostettiin vajaa puolet. Laitoksen käyttöä häiritsi helmikuussa polttoaineesta johtuva kattilan kuonaantuminen ja siitä aiheutunut tuotannon menetys. Toinen merkittävä tuotannon menetys oli marras- joulukuun vaihteeseen sattunut jäähdytysvesipumpun vaurio. Tuotannon menetystä aiheutti myös vuoden loppupuoliskon huono turpeen laatu. Turve oli kosteaa johtuen huonosta turpeen tuotantokesästä. Yhteistyötä polttoainetoimittajan kanssa polttoaineen laatuasioissa on saatu parannettua. Laitoksella otettiin käyttöön uusittu kattila-automaatio ja siitä aiheutui runsaasti öljyn käyttöä. Automaatiouudistuksella on tavoitettu kattilan parempi säädettävyys. Käynninaikaista ja käynnistyksessä tarvittavaa öljyn käyttöä saatiin kuitenkin investoinnin avulla pienenemään ja siten investointi on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Uusi automaatio mahdollisti myös täyden tehon ajon ilman tukiöljyn käyttöä aiempaa märemmällä turpeella. Laitoksen tehotaso on ollut aiempaa korkeampi ja siten kattilan ja kuivurialueen kuluminen on ollut suurempaa. Voimalaitokselta käsin on käytetty 1.10.2007 alkaen myös Vieskan Voima Oy:n Ylivieskassa olevia kattilalaitoksia. Samoin Vieskan Voima Oy:lle on myyty taloushallinnon palveluita ja muita voimalaitoksen käyttöpalveluita. Yritys osallistui hankkeisiin, joilla pyrittiin parantamaan lauhdetuotannon asemaa päästöoikeuksien ilmaisjaossa, ja mm. toimitusjohtaja oli kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa asiantuntijana. Omistus Yhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa, Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy (aiemmin nimellä Päijät-Hämeen Voima Oy) ja Ålands Elandelslag. Talous Yhtiön liikevaihto oli 36 890 911 ja tulos oli 1 424 600 voitollinen. Taseen loppusumma oli 45 372 965. Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksien suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Händelser under räkenskapsperioden Räkenskapsperioden 2007 var Kanteleen Voima Oy:s andra räkenskapsperiod och det första kompletta verksamhetsåret. Marknadspriset för el uppgick nästan hela året över anläggningens gränspris och anläggningen körde med full effekt. Mot slutet av året påverkades gränspriset av utsläppsrätternas kraftiga prissänkning. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk var 1.1 TWh, vilket var den fjärde största årsproduktionen under hela kraftverkets historia. Man använde 2.6 TWh torvbränsle. Man använde sammanlagt 989.090 t av utsläppsrätterna, av vilka man köpte drygt hälften från marknaden. I februari stördes anläggningens drift av slaggning i pannan orsakad av bränslet vilket ledde till produktionsförlust. En annan betydande produktionsförlust var en skada på kylvattenpumpen i månadsskiftet november-december. Den dåliga torvkvaliteten i slutet av året orsakade också produktionsförlust. Torven var fuktig på grund av den dåliga torvproduktionssommaren. Man har förbättrat samarbetet med bränsleleverantören gällande bränslets kvalitet. På anläggningen togs den moderniserade pannautomationen i bruk och detta ledde till riklig användning av olja. Med automationsmoderniseringen har man uppnått en bättre reglerbarhet av pannan. Man har kunnat minska oljeanvändningen vid start och drift genom denna investering och därmed har investeringen uppfyllt sitt syfte. Den nya automatiseringen möjliggjorde även full driftskörning med fuktigare torv än tidigare och utan användning av stödolja. Anläggningens tillverkningsnivå har varit högre än tidigare och därför har slitaget på pannan och torkområdet varit större. Sedan den 1 oktober 2007 har man från kraftverket drivit även Vieskan Voima Oy:s pannanläggningar i Ylivieska. Man har dessutom sålt ekonomiadministrationstjänster och andra driftstjänster för kraftverk till Vieskan Voima Oy. Företaget deltog i projekt för att förbättra kondensatproduktionens ställning i utsläppsrätternas gratisutdelning och bl.a. deltog vd:n som expert i riksdagens ekonomiutskott. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes bolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Energia Oy, Sydfinska kraft Ab (tidigare under namnet Päijät-Hämeen Voima Oy) och Ålands Elandelslag. Ekonomi Bolagets omsättning var 36 890 911 och resultatet var en vinst på 1 424 600. Balansräkningens slutsumma uppgick till 45 372 965. Kanteleen Voima Oy drivs genom självkostnadsprincipen och andelsägarna betalar fasta kostnader i relation till sitt ägande. Den producerade elen säljs till ägarna till priset av den rörliga kostnaden och i relation till ägandet. Eftersom verksamheten baseras på självkostnadsprincipen är inte presentation av ekonomiska styrtal Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli 31.12.2007 yhteensä 41 henkilöä. Henkilöstö väheni toimintavuoden aikana neljällä henkilöllä. Vähentynyt henkilömäärä on korvattu tehtävämuutoksilla sekä käyttämällä ajoittain ulkopuolista ja määräaikaista työvoimaa. Toimitusjohtajan tehtävät ja muita hallintopalveluita ostetaan edelleen Oy Herrfors Ab:ltä. Ulkopuolisina palveluina ostetaan myös siivous ja ruokalan hoito. Kunnossapitotöihin on ostettu niin ikään ulkopuolisia palveluita tarpeen mukaan eri toimittajilta. Kehitys Kertomusvuoden merkittävimmät kehityskohteet ovat automaation uusinnan ensimmäinen vaihe eli aiemmin mainittu kattilaautomaation uudistus. Tehty uudistus toteutettiin suunnitelman mukaisen aikataulun ja budjetin mukaisesti tavoiteltavat käyttöarvot saavuttaen. Piipsannevalle rakennettiin ja otettiin käyttöön uusi tuhkanläjitysalue. Voimalaitoksella on tehty loppuvuodesta energia-analyysi, johon sisältyi mm. turbiinin hyötysuhdemittaus. Analyysin tulokset ja raportointi valmistuvat vuoden 2008 aikana. Polttoaineen hinta ja joustava saatavuus tulevat olemaan laitoksen taloudellisen toiminnan kannalta tärkeitä ja tästä johtuen on käynnistetty erilaisia kehityshankkeita mm. oman polttoainetuotannon aloittamiseksi. Ympäristö Laitoksella ei sattunut kertomusvuoden aikana ympäristövahinkoja eikä merkittäviä päästöjen ylityksiä. Laitoksen hiukkas- ja NOx-päästöjen vähentämiseen tähtääviä selvittelyjä on jatkettu ja mm. laitoksen yläilma-järjestelmä toteutetaan vuoden 2008 aikana. NOx-päästöjen alentamiseen liittyvät investoinnit ovat edelleen edellisen omistajan, Fortumin, vastuulla. Yhtiön hallinto Yhtiön hallituksen puheen johtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Ralf Bertula, Timo Honkanen, Aimo Sepponen, Mauri Törmä ja Roald von Schoultz 12.6.2007 saakka ja Akke Kuusela 12.6.2007 alkaen sekä varajäseninä David Karlsson ja Patrick Wackström 12.6.2007 saakka sekä David Karlsson ja Roald von Schoultz 12.6.2007 alkaen. Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana on Kjell Berts. Riskit Yrityksen toiminnalle tulevaisuudessa suurimmat riskit aiheutuvat polttoaineen hinnasta, voimalaitoksen toiminta riippuu täysin yhdestä määräävässä markkina-asemassa olevasta polttoainetoimittajasta. Toinen merkittävä riski on päästöoikeuksien hinta ja epäoikeudenmukaiseksi koettu päästöoikeuksien ilmaisjako, voimalaitos sai vain 15,7 % tarvitsemistaan päästöoikeuksista ilmaiseksi. Päästökaupan kustannusten arvioidaan olevan noin 60.000 laitoksen käyntipäivää kohden eli noin 20 M vuodessa. Laitos joutuu hankkimaan päästöoikeuksia markkinahintaan ja päästöoikeuden hinnan vaihtelun ja sähkön hinnanvaihtelun epäsuhta aiheuttaa taloudellisen riskin. Päästöoikeusriskiä vähentääkseen yhtiö pyrkii vaikuttamaan turpeen asemaan seuraavan päästökauppakauden aikana siten, että turve tulisi hitaasti uusiutuvana polttoaineena uusiutuviin polttoaineisiin rinnastettavaksi polttoaineeksi nykyisen fossiilisten polttoaineiden rinnastuksen sijasta. relevant för att förstå verksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal Den 31 december 2007 hade bolaget sammanlagt 41 anställda. Personalen minskade under verksamhetsåret med fyra personer. Man har kompenserat den minskade personalen både genom förändrade arbetsuppgifter och genom att emellanåt använda extern och temporär arbetskraft. Vd:s tjänster och övriga administrationstjänster köps fortfarande från Oy Herrfors Ab. Även städning och skötsel av matsal köps som externa tjänster. Till underhållsarbeten har man efter behov köpt externa tjänster från olika leverantörer. Utveckling De mest betydande utvecklingshändelserna under redovisningsåret är den första etappen i moderniseringen av automationen dvs. den förut nämnda moderniseringen av pannautomationen. Moderniseringen genomfördes enligt planens tidtabell och så att budgetens driftvärden uppnåddes. Ett nytt insamlingsområde för aska byggdes och togs i bruk i Piipsanneva. En energianalys utfördes i slutet av året i kraftverket och i den ingick bl.a. mätning av turbinens verkningsgrad. Resultat och rapportering av analysen färdigställs under 2008. Priset och en flexibel tillgång på bränsle kommer att vara viktigt för anläggningen ur en ekonomisk synvinkel och därför har olika utvecklingsprojekt startats bl.a. för att inleda en egen bränsleproduktion. Miljö Det skedde inga miljöskador eller betydande utsläppsöverskridningar vid anläggningen under redovisningsåret. Man har fortsatt med utredningar med inriktning på att minska anläggningens partikel- och NOx-utsläpp. Bl.a. genomförs anläggningens överluftsystem under 2008. Den förre ägaren Fortum ansvarar fortfarande för de investeringar som anknyter till minskandet av NOxutsläppen. Bolagets styrelse Stefan Storholm fungerar som styrelseordförande och övriga medlemmar är Ralf Bertula, Timo Honkanen, Aimo Sepponen, Mauri Törmä och Roald von Schoultz t.o.m. den 12 juni 2007 och Akke Kuusela från och med den 12 juni 2007 samt suppleant David Karlsson och Patrick Wackström t.o.m. den 12 juni 2007 samt David Karlsson och Roald von Schoultz från och med den 12 juni 2007. Antti Vilkuna har varit vd. Ernst & Young Oy har av bolagsstämman valts till revisor. Kjell Berts är huvudansvarig revisor. Risker De största riskerna för företagets verksamhet utgörs i framtiden av bränslepriset. Kraftverkets verksamhet beror helt på en bränsleleverantör som har en dominerande marknadsställning. En annan betydande risk är kostnaden för utsläppsrätten och gratisfördelningen av utsläppsrätten som har upplevts vara orättvis. Kraftverket fick endast 15,7 % av den nödvändiga utsläppsrätten gratis. Man värderar att utsläppshandelns kostnader uppgår till cirka 60.000 för varje driftsdag dvs. cirka 20 M per år. Anläggningen måste skaffa utsläppsrätter till marknadspris och disproportionen i variationen av utsläppsrättspriser samt elens varierande pris utgör en ekonomisk risk. För att minska utsläpps- 20 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 21

Laitoksen teknisiä riskejä ovat edelleen tulipalot ja pölyräjähdykset, joihin on varauduttu laiteratkaisuilla ja koulutuksella. Laitoksesta on tehty useita riskianalyyseja ja vaaranarviointeja. Epäkäytettävyyttä voivat aiheuttaa myös ennakoimattomat kone- ja laiterikot. Energiamarkkinavirasto on tehnyt yhtiöstä tutkimuspyynnön tammikuussa 2007 olleen seisokin takia, koska kyseisestä seisokista ei ennakkoilmoitettu heille 6 kk aikaisemmin. Vaaditulla ilmoitushetkellä laitos ei ollut nykyisen omistajan omistuksessa. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilikauden tulos osoittaa voittoa 1 424 600 euroa. Hallitus esittää, että voitto siirretään edellisten tilikausien tulostilille. Siirron jälkeen oma pääoma on 9 910 730 euroa. Näkymät vuodelle 2008 Vuoden 2008 tuotanto näytti alkuvuodesta toteutuvan lähes täytenä tuotantovuotena lukuun ottamatta suunniteltuja huoltoseisokkeja ja mahdollisia noin viikon mittaisia tuotannollisia seisokkeja. Helmikuun lopulla sähkön markkinahinta kuitenkin aleni merkittävästi, päästöoikeuksien hinnan jatkaessa samaan aikaan nousuaan. Vallitsevilla sähkön matalilla johdannaishinnoilla tuotanto jäänee budjetoitua alhaisemmaksi. rättsrisken strävar bolaget efter att påverka torvens ställning under nuvarande utsläppshandelsperiod genom att torv som ett långsamt förnyelsebart bränsle skulle jämställas med förnyelsebara bränslen istället för att som nu jämställas med de fossila bränslena. Anläggningens tekniska risker är fortfarande eldsvådor och dammexplosioner. Inför eventuella sådana har man förberett sig med utrustningslösningar och utbildning. Flera riskanalyser och -utvärderingar har utförts av anläggningen. Oförutsedda maskinoch utrustningsskador kan också orsaka att anläggningen inte kan användas. Energimarknadsverket har i januari 2007 gjort en undersökningsförfrågan av bolaget på grund av driftstoppet, eftersom man inte förhandsanmälde om ifrågavarande driftstopp till dem sex månader i förväg. Vid begärd anmälningstidpunkt var inte anläggningen i nuvarande ägarens ägo. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat påvisar en vinst på 1 424 600 euro. Styrelsen föreslår att vinsten överförs till resultatkontot för föregående räkenskapsperioder. Efter överföringen uppgår eget kapital till 9 910 730 euro. Utsikter för 2008 2008 års produktion såg i början av året ut att realiseras som ett nästan fullt produktionsår frånsett de planerade skötseldriftstoppen och eventuella veckolånga produktionsberoende driftstopp. I slutet av februari sänktes dock elens marknadspris betydligt, samtidigt som utsläppsrättens pris fortsatte att öka. Med de rådande låga derivatpriserna för el budgeteras förmodligen produktionen lägre. Tuloslaskelma Resultaträkning 1 000 euroa /euro 1.1. - 31.12.2007 1.12. - 31.12.2006 Liikevaihto 36 890 5 090 Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 1 076 Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot 571 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut 22 618 2 371 Material och tjänster Henkilöstökulut 2 454 185 Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 1 791 148 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut 2 005 650 Övriga rörelsekostnader Liikevoitto 9 669 1 736 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 1 173 135 Finansiella intäkter och kostnader Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 8 496 1 601 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 7 071 3 117 Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden tulos 1 425 1 516 Räkenskapsperiodens vinst Sotkamossa 7. huhtikuuta 2008 Sotkamo 7 april 2008 Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Aimo Sepponen puheenjohtaja ordförande Mauri Törmä Akke Kuusela Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör 22 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 23

Tase Balans 1 000 euroa /euro Tilintarkastuskertomus Revisionsberättelse 1.1. - 31.12.2007 1.12. - 31.12.2006 VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 236 180 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet 38 910 39 593 Materiella tillgångar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus 1 539 2 078 Omsättningstillgångar Lyhytaikaiset saamiset 4 687 6 954 Kortfristiga fordringar 45 372 48 805 VASTATTAVAA PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 10 002 10 002 Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos 1 516 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 1 425 1 516 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 911 8 486 EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero 10 188 3 117 Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ 10 188 3 117 DISPOSITIONER TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen vieraspääoma 16 056 19 100 Långfristigt Lyhytaikainen vieraspääoma 9 217 18 102 Kortfristigt 25 273 37 202 Kanteleen Voima Oy:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja yhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä tomitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Vaasassa 24. päivänä huhtikuuta 2008 Till Kanteleen Voima Oy:s aktieägare Vi har granskat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1 31.12.2007. Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslutet, verksamhetsberättelsen och bolagets förvaltning. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och versamhetsberättelsen samt bokslutspresentationen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid granskningen av förvaltningen har vi utrett huruvida medlemmarna i bolagets styrelse samt verkställande direktören handhaft förvaltingen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokföringslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av bolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Bolagets bokslut kan fastställas och medlemmarna i bolagets styrelse samt verkställande direktören beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsens förslag till disposition av vinsten beaktar stadganden i aktiebolagslagen. Vasa den 24 april 2008 45 372 48 805 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö /CGR-samfund Kjell l Berts, KHT /CGR 24 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007 25

Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 12.2006 2007 Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab toimitusjohtaja/vd Ralf Bertula hallituksen jäsen /styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy toimitusjohtaja/vd Aimo Sepponen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Imatran Seudun Sähkö Oy toimitusjohtaja/vd Mauri Törmä hallituksen jäsen /styrelsemedlem Sallian Energia Oy toimitusjohtaja/vd Roald von Schoultz hallituksen jäsen /styrelsemedlem (t.o.m. 12.6.2007 asti) varajäsen /suppleant (fr.o.m. 12.6.2007 lähtien) Ekenäs Energi toimitusjohtaja/vd Akke Kuusela hallituksen jäsen /styrelsemedlem (fr.o.m. 12.6.2007 lähtien) Etelä-Suomen Voima Oy /Sydfinska Kraft Ab toimitusjohtaja/vd David Karlsson varajäsen/suppleant Ålands Elandelslag talousjohtaja /ekonomichef Patrick Wackström varajäsen/suppleant (t.o.m. 12.6.2007 asti) Antti Vilkuna toimitusjohtaja/vd 26 KANTELEEN VOIMA 12.2006 2007

Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47 86601 Haapavesi puhelin 08 4599 111 faksi 08 4599 344 www.kanteleenvoima.fi