Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden laitos arto.nevala@uef.fi Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 1
Esityksen lähtökohdat Yhteiskunnallinen tasa-arvo (Nykyisin) laajasti hyväksytty periaatteellinen lähtökohta Historiallisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuva käsite Toteuttamisesta ja toteutumisesta erilaisia arvioita Yksilölliset erot rakenteelliset esteet vapaus Koulutuksellinen tasa-arvo Tiivis kytkentä yhteiskuntapolitiikan yleisiin tavoitteisiin Nykyisessä muodossa syntynyt ja kehittynyt yhtä aikaa koulutuksen massoittumisen kanssa Tasa-arvon vaatimus nousi koulutusportaalta toiselle (perus keski korkea) koulutusoptimismi Erilaisia ulottuvuuksia: alueellinen, sosiaalinen, sukupuoli, sukupolvet Erilaisia määrittelyjä: mahdollisuuksien, prosessin, lopputulosten tasa-arvo Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisiä lähtökohtia 1900-luvulla hyvinvointivaltio Tasa-arvon asema 2000-luvulla? Näkökulmat - kysymykset Keskiössä uusien yliopistoopiskelijoiden tausta Miten sosioekonominen tausta on muuttunut toisesta maailmansodasta 2000-luvulle? Miten eri sosioekonomisten ryhmien osallistuminen on muuttunut? Miten muutokset selittyvät? Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 2
Yliopisto-opiskelijoiden tausta eri sosioekonomisten ryhmien osuus (%) (Lähteet: OPM 1972, Nevala 1999 ja 2006; TK:n tiedosto 2005 ja 2010; TK:n sose-luokitus 1989) vuosi yth ath työnt maat. muut yht 1950 38.8 26.8 17.9 15.3 1.2 100 1970 28.4 27.6 21.1 20.6 2.3 100 1980 36.5 17.3 19.3 11.4 15.5 100 1990 40.0 16.9 13.8 7.8 21.5 100 2000 38.9 17.2 15.4 4.9 23.6 100 2005 43.7 14.8 15.0 4.3 22.2 100 2010 44.2 14.9 13.7 4.2 23.0 100 Ryhmät Yth: ylemmät toimihenkilöt ja heitä vastaavat yrittäjät Ath: alemmat toimihenkilöt ja pienyrittäjät Työnt: työntekijät Maat: maatalousväestö (yrittäjät ja työntekijät) Muut: eläkeläiset, työttömät, muut, tuntemattomat HUOM: 1)Luokitteluperusteiden muutos 1975 muut-ryhmän osalta 2) 2000, 2005 ja 2010 otosaineisto (80 %) Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 3
Yliopisto-opiskelijoiden tausta osallisuuskerroin yliopistoopintoihin eri sosioekonomisissa ryhmissä (Lähteet kuten edellisessä taulukossa) vuosi yth ath työnt maat muut 1950 6.47 1.82 0.55 0.33 0.00 1970 2.20 1.52 0.51 0.80 1.29 1980 2.52 0.85 0.55 0.92 0.83 1990 1.93 0.63 0.50 0.87 1.30 2000 1.78 0.66 0.57 1.29 1.08 2005 1.80 0.54 0.62 1.14 1.08 Vertailuryhmänä 45-54-vuotias väestö, paitsi 1950 ammatissa toimiva väestö ja ns. avustavat perheenjäsenet Luku 1.00 tarkoittaa, että kyseiseen sosioekonomiseen ryhmään kuuluvia on uusissa yliopistoopiskelijoissa yhtä suuri prosenttiosuus kuin 45-54- vuotiaiden ikäryhmässä < 1.00 = suhteellinen aliedustus > 1.00 = suhteellinen yliedustus 2010 1.69 0.53 0.63 1.21 1.12 Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 4
Yliopisto-opiskelijoiden tausta osallisuuskerroin yliopistoopintoihin eri sosioekonomisissa ryhmissä 2010 (Lähde: TK:n tiedostot 2010) 10 Maa- ja metsätalousyrittäjät 1,4 20 Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous 1,3 31 Johtotehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 2,2 32 Suunnittelu- ja tutkimustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 1,9 33 Opetustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 1,3 34 Muut ylemmät toimihenkilöt 2,0 41 Työnjohtotehtävissä toimivat alemmat toimihenkilöt 0,5 42 Itsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 0,4 43 Epäitsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 0,3 44 Muut alemmat toimihenkilöt 0,7 51 Maa- ja metsätaloustyöntekijät 0,7 52 Teollisuustyöntekijät 0,8 53 Muut tuotantotyöntekijät 0,5 54 Jakelu- ja palvelutyöntekijät 0,5 60 Opiskelijat 0,6 70 Eläkeläiset 2,2 81 Työttömät 0,5 99 Tuntematon 0,6 Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 5
Yliopisto-opiskelijoiden tausta eri sosioekonomisten ryhmien osuus (%) uusista opiskelijoista eräissä yliopistoissa 2010 (Lähde: TK:n tiedostot 2010) sose HY SVH JY OY yth 48.5 61.8 38.1 39.7 ath 15.2 11.8 15.6 14.2 työntek 11.6 7.7 15.6 18.0 maatalousv. 3.7 2.3 5.3 4.3 muut 21.0 16.4 25.4 23.8 yhteensä 100 100 100 100 Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 6
Miten muutokset selittyvät? Osallistumiserojen kaventuminen: Elinkenorakenteen muutos - keskiluokkaistuminen (213 000 --- 91 600) Edeltävien koulutusasteiden tasa-arvoistaminen Yliopistokoulutuksen laajentuminen ja massoittuminen Yliopistokoulutuksen alueellinen kattavuus yliopistojen ensisijaiset rekrytointialueet Taustasidonnaisten valintojen vähentyminen Tasa-arvo yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan keskiössä Osallistumiserojen pysyvyys: Eriyttäminen alemmilla koulutustasoilla Yliopistolaitoksen lohkoutuminen valikoinnin ja erojen piiloutuminen Valikoitumisen monimuotoistuminen (rinnakkaisväylät, valmennuskurssit) Taustasidonnaisten valintojen pysyvyys Koulutuksellisen tasa-arvon paino 2000-luvun päätöksenteossa? Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 7
Lähteitä Elovainio P. (1961). Opiskelijatutkimus. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Helsinki. Kivinen, O. & Rinne R. (1995). Koulutuksen periytyvyys. Nuorten koulutus ja tasa-arvo Suomessa. SVT, Koulutus 1995:4, Helsinki. Käyhkö, Mari (2011). Vieras omassa perheessä. Koulussa hyvin menestyneiden tyttöjen koulunkäynti työläisperheissä. Kasvatus n:o 5, 415-426. Nevala, A. (1999). Korkeakoulutuksen kasvu, lohkoutuminen ja eriavioisuus. Historica bibliotheca n:o 43. Helsinki. Nevala, A. (2006). Tasa-arvo etenee hitaasti. Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tausta 2000-luvun alun Suomessa. Teoksessa Mikä meitä ohjaa? Artikkelikokoelma Jyväskylässä 5.-6.9.2005 järjestetystä korkeakoulututkimuksen IX symposiumista. Toimittaneet Timo Aarrevaara ja Jatta Herranen. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä. Nori, H. (2011). Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja A, osa 309, Turku. OPM 1972. Korkeakouluopiskelijoiden alueellinen ja sosiaalinen tausta 1940-1969. Opetusministeriö, Korkeakouluja tiedeosaston julkaisusarja n:o 4, Helsinki. Pekkala-Kerr, S. & Rinne R. (2012). Koulutus ja väestön taloudellinen ja sosiaalinen liikkuvuus 1900-luvulla. Teoksessa Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Toimittaneet Pauli Kettunen ja Hannu Simola. SKS, Helsinki. Salo, Matti (2015). Julkisten peruspalveluiden rakentamisesta teknologia-aaltoon. Suomen yliopistollisten koulutusalojen määrällinen kehitys 1950-luvulta 2010-luvulle. Kasvatus & Aika 9(3) 2015, 172 243. Waris, H. (1940). Yliopisto sosiaalisen kohoamisen väylänä. Tilastollinen tutkimus säätykierrosta Suomessa 1810-1865. Historiallinen arkisto XLVII, Helsinki. TK:n tiedostot 2005 ja 2010. Vuosina 2005 ja 2010 yliopistoihin kirjautuneiden uusien opiskelijoiden taustatietoja. TK 2009. Koulutus periytyy edelleen. Kirjoittanut Pekka Myrskylä. Hyvinvointikatsaus n:o 1, 2009. Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 8
KIITOKSET MIELENKIINNOSTA! arto.nevala@uef.fi Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 9