Äitiys- ja lastenneuvolat osana maan kattavaa perhekeskusverkostoa Valtakunnalliset neuvolapäivät 6.11.2018 Marjaana Pelkonen, erityisasiantuntija, STM/Lape
Äitiys- ja lastenneuvolat osana maan kattavaa perhekeskusverkostoa Johdanto Lapsiperheiden odotukset ja tarpeet sekä kansalliset linjaukset suuntaavat perhekeskusten kehittämistä Neuvola toteuttaa perhekeskuksen tehtäviä Neuvolapalvelut ovat osa perhekeskuksen palveluverkostoa ja yhteen sovitettua kokonaisuutta Neuvolatyön kehittäminen osana perhekeskustoimintaa ja lapsiperhepalvelujen kokonaisuutta
Miksi tarpeen tehdä muutos? Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Miten lasten, nuorten ja perheiden avun ja tuen tarpeen tunnistaminen ja avun antaminen, kohtaaminen ja tiedonsaanti palveluista onnistuvat? 11/9/2018 Etunimi Sukunimi 3 14.9.2017 Arja Hastrup 3
Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun. rakennetta maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi (sote-uudistuksessa).
Perhekeskuksia rakennetaan perheille Perhekeskustoimintamallia kehitetty lapsiperheiden odotusten ja tarpeiden sekä muiden kansallisten linjausten mukaisesti laajassa yhteistyössä
*Kyselyitä tehneet myös: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Lappi (n= 273-963) Lapsiperheiden odotuksia ja toiveita palveluilta Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita kaikille lapsiperheille Tukitoimien saantia lasten kehityshäiriöihin ennen ongelmien kasautumista Rinnalla kulkijuutta, joustavuutta Saumatonta yhteistyötä toimijoiden välillä Sähköisiä palveluja, palvelujen jalkautumista (Asukaskysely 10-11/2017 Lape Uusimaa, N=1851) Vanhempien näkemyksiä* - Kohtaaminen, oikea asenne - Tärkeä kysyä jaksamisesta ja tuen tarpeesta - Tukea lapsen aikuisuuteen asti - Tietoa, mistä apua saa Lasten näkemyksiä* - Lapsiystävälliset palvelut: turvallisia, lapset huomioivia, lasta arvostavia - Kohtaaminen: helposti tavoitettavat aikuiset, jotka kuuntelevat ja auttavat tarvittaessa Vanhempien näkemyksiä* - Palvelujen saaminen yhdestä paikasta, yksi Ll numero, yksi taho ottaa kopin - Perheen tukeminen kokonaisuutena - Helppo saatavuus, matala kynnys, hyvä vuorovaikutus, - Tuen tarpeen normalisointi, kiireettömyys, tutut ihmiset
Perhekeskustoiminta hyödyttää lapsiperheitä ja toimijoita Hyötyjä lapsille ja perheille Antaa arjen tukea, monipuolisemman palvelutarjonnan ja uusia toimintamahdollisuuksia Tarpeiden mukaisen avun saanti nopeutuu ja aikaistuu, on paremmin koordinoitua ja kohdennettua Palvelujen saavutettavuus paranee, kun perhe ohjautuu viiveettä oikealle työntekijälle Useita palveluja samanaikaisesti tarvitseva tulee paremmin autetuksi, kun huolehditaan koordinoinnista ja vastuista Verkoston avulla monipuolisempia palveluja sekä vapaaehtoisten ja vertaisten tukea ja tukea vanhemmuuteen
Perhekeskustoiminta hyödyttää lapsiperheitä ja toimijoita Hyötyjä ammattilaisille/toimijoille yhteinen suunnittelu yhtenäistää työtapoja, parantaa laatua, helpottaa toisten työn tuntemista, auttaa toimimaan itsenäisemmin ja ottamaan kokonaisvastuuta perheiden tilanteesta yhdessä toimiminen antaa taustatukea, kukaan ei selviä yksin hankalien ongelmien kanssa vahvistaa osaamista parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia Synergia - perhekeskuksen ydin - yhdessä enemmän (kumppanuudet: toimijat, perheet)
Perhekeskuksen toiminnan tavoitteena Lasten, nuorten ja perheiden Avun ja tuen saanti varhentuvat Tarpeisiin vastaaminen paranee Voimavarat vahvistuvat Autetuksi tuleminen mahdollistuu Osallisuuden tunne vahvistuu Kohdatuksi tulemisen kokemukset vahvistuvat
Kansalliset linjaukset Selkiytetään perhekeskuksen tehtävät ja otetaan käyttöön tarvittavat asiakaslähtöiset toimintamallit ja menetelmät. Verkostoidaan lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. Asemoidaan perhekeskukset, niiden toimipisteet ja kohtaamispaikat maakunnan alueella ja huolehditaan tilasuunnittelusta Huolehditaan kokonaisuuden johtamisesta ja koordinaatiosta sekä palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta sekä osaamisesta Sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja yhteistyökäytännöistä (yhdyspintatyö) Uudistetaan toimintakulttuuria LAPEn toimintaperiaatteiden avulla (lapsen oikeud) Otetaan käyttöön toimintatapoja ja malleja, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet ovat mukana toimintaa kehittämässä ja arvioimassa. Sovitaan jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteet ml suunnitelma.
Perhekeskustoimintamallia kehitetty yhdessä Yhteiskehittämisenä kaikkien maakuntien kanssa Perhekeskusyhdyshenkilöiden verkosto Kohtaamispaikan työpajaverkosto Kehittämistyö maakunnissa Perhekeskuskehittämistyöryhmät ja - kehittäjät Yhteistyö kuntien et. sivistystoimen kanssa Neuvolapalvelut mukana kehitystyössä Lapset nuoret perheet - kyselyt, asiakasraadit, perheparlamentti ym. Neu volat muka na Järjestöt (Perheet keskiöön 6 maakuntaa), Seurakunnat, Kela (12 maakuntaa) Kasvun tuki (menetelmät 13 maakuntaa) Muut tahot Kansalliset työryhmät (THL, STM) Kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojat Vanhemmuuden tuki, eroauttaminen, lähisuhdeväkivallan ehkäisy, maahanmuuttajat Monialainen arviointi, sähköinen perhekeskus Perhetyö (matala kynnys)
Perheiden hyvinvoinnin sekä tuen ja avun tarpeet perhekeskus toimii
Perhekeskuksen tehtävät Hyvinvointia edistävät - Riskit ja tuen tarpeet Perhekeskustoimijoiden yhteisiä, painotus vaihtelee Neuvola toteuttaa perhekeskuksen kaikkia tehtäviä Neuvolatoiminnan painopiste (ThL, VNA 338/2011) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta Neuvolalla tärkeä rooli myös muissa tehtävissä Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Varhainen tuki ja hoito (vrt. erityinen tuki) Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden ml monikulttuurisuus (arvopohja, mm LOS) Vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Sovinnollinen ero ja vanhemmuuden jatkuminen
Perhekeskuksen voimavaroja vahvistavat tehtävät Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta Terveystarkastukset ja terveysneuvonta Koko perheen laajat terveystarkastukset Tärkeää tietoa ja kokemusta kokonaisista ikäluokista Merkityksen ja monipuolisen sisällön avaaminen yhteistyökumppaneille Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Vahvistettu jokaisessa maakunnassa Näyttöön perustuvat menetelmät Kasvun tuki, 13 maakunnassa Julkaisu tulossa
Perhekeskuksen tehtävät Esimerkki Sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen auttaminen Kaikissa maakunnissa kehitetty aktiivisesti Järjestöjen osuus merkittävä Työvälineitä, työtapoja Vanhemmuussuunnitelma, STM/Lape, 2018 Eron ensiapupisteet Apua eroon.fi sivusto Julkaisuja tulossa Sovinnolliseen eroon auttaminen Lastenvalvojien ja olosuhdeselvittäjien työstä
Perhekeskuksen tehtävät Esimerkki Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus painopisteen siirto varhaisempaan tukeen ja hoitoon riittävän osaamisen ja resurssin siirtäminen etulinjaan (poislähettämisen välttäminen) Neuvolan tehtävänä tunnistaa erityisen tuen tarve, tarjota tukea ja ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon Monia palveluja ja niiden yhteistoimintaa tarvitaan neuvolan tuki, perhetyön vahvistaminen, kotipalvelu, perheneuvola erityispalvelujen konsultaatiot ja jalkautuvat palvelut Tarvitaan toimintamalli, joka mahdollistaa nopea palveluohjaus, viiveetön pääsy palveluihin, tarpeiden arviointi, tarvittaessa monialaisesti jatkuvuus, vastuuhenkilö, vaikuttavat toimintamallit (myös uudet)
Palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Perhekeskuksen palveluverkosto Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut mm. kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden sosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut mm. äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta, lääkäri- ja psykologipalvelut, lapsiperheiden terapia- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto* Äitiys- ja lastenneuvola toiminta Varhaiskasvatus ja muut kuntien palvelut. Kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Järjestöjen, seurakuntien ja Kelan toiminta ja palvelut * Osa verkostoa tai verkostoyhteistyötä
Palveluverkosto Ajankohtaista Sähköinen perhekeskus (M Huovilan esitys) Kohtaamispaikat Perustettu jokaiseen maakuntaan Koordinoi järjestöjen, seurakuntien, vapaaehtoisten työtä Lapsiperheiden odotuksia selvitetty: Mukaan suunnitteluun, kiireettömyys, tutut ihmiset, helppo saatavuus, palaute Kriteerit valmistumassa yhtenäistämään ja tukemaan työtä Järjestöt ja seurakunnat mukana joka maakunnassa, järjestöjen Perheet keskiöön -hanke 2018-2020 (6 maakuntaa) Kela, 12 maakuntaa Kunnat: varhaiskasvatus, Hyte-toiminta
Palveluverkosto Ajankohtaista Lääketieteellisen osaamisen vahvistaminen perhekeskuksessa Pyöreän pöydän keskustelu 1.11 Pois fragementoituneesta piipahtelusta -> kokonaisote perheeseen, lääkäri työyhteisön jäseneksi, koulutus Perhelääkäri tai perhekeskuslääkäri asiantuntemus kokonaisvaltaisesti lapsiperheiden hyväksi Perhetyötä helposti saataville Porrasteisuustyöryhmän ehdotukset tulossa Kasvatus- ja perheneuvonta (ks. Julkaisu) Lastenvalvojien ja olosuhdeselvittäjien työ (julkaisu tulossa)
Neuvolapalvelut osana perhekeskuksen yhteen sovitettua kokonaisuutta Vasta yhteen sovitettu ja toimiva kokonaisuus hyödyttää lapsia ja perheitä Avainasioita: Toistensa työn tunteminen, sovitut ja yhtenäiset käytännöt, hyvin toimivat tiimit, sopimukset, koordinaatio Valtakunnallinen neuvola- kouluterveydenhuoltoselvitys 2016-2017, THL julkastaan 11/2018 Neuvolan tekee runsaasti yhteistyötä muiden palvelujen kanssa Laajat terveystarkastukset tiivistäneet yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa (76 % terveydenhoitajista) Eniten sosiaalitoimen perhetyön ja lastensuojelun kanssa Työn edellytysten muutoksista osa tukee neuvolatyötä ja perhekeskustoimintamallin mukaista toimintaa
Neuvolapalvelut osana perhekeskuksen yhteen sovitettua kokonaisuutta Terveydenhoitajien (n=790) yhteistyö muiden palvelujen kanssa kuluneen vuoden aikana Yhteisiä asiakastapaamisia Yhteisiä tapaamisia työnjaon ja käytäntöjen sopimiseksi Vastavuoroiset konsultaatiot Kyllä % Kyllä % Kyllä % Sosiaalitoimen perhetyö 35 34 43 Kasvatus- ja perheneuvola 10 22 37 Lastensuojelu 25 29 40 Sosiaalitoimen muut palvelut 5 13 23 A-klinikka 3 4 8 Ensi- ja turvakoti 6 5 11
Perhekeskusten saavutettavuutta parannettu Psyko-sosiaalisesti saavutettavissa: -> laatukriteereihin Palvelut ja toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Edellyttää perheiden mukaan kutsumista, myönteistä vastaanottoa, osallisuuden vahvistamista ja tarpeiden mukaisia palveluja. Vähentää ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemusta sekä leimautumisen pelkoa, vahvistaa avun vastaanottamista ja rakentaa luottamusta. Fyysisesti saavutettavissa: tilaratkaisut, monitoimitilat Palvelut fyysisesti lasten kasvu- ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä ja/tai Toimivien kulkuyhteyksien päässä tai jalkautuvat esimerkiksi kotiin. Digitaalisesti saavutettavissa: sähköinen perhekeskus Reaaliaikaiset verkkopalvelut (chat, ajanvaraus), perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettävät palvelut (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki ym.) Sähköisten palvelujen edelläkävijä: Lappi
Perhekeskuksia perustettu tai perusteilla jokaiseen maakuntaan: Tilanne syksyllä 2018 Perhekeskuksia: noin 100 Toimipisteitä: 142 Kohtaamispaikkoja: yli 200 Päivitys menossa 3-6 Perhekeskus - Sisältää palveluverkoston kaikki palvelut ja toteuttaa perhekeskuksen kaikki tehtävät - Maakunnan alueella useita perhekeskuksia/perhekeskusalueita, joista kukin vastaa oman alueensa lapsiperheväestöstä Perhekeskuksen toimipiste - Perhekeskuksen alueella voi olla useita toimipisteitä, joissa vain osa palveluverkoston palveluista - Toteuttaa lähipalveluperiaatetta 3?? 3 9 15 3 30 4? 6-12 6 5 2 5 4 3 2 Kuvaa 10/2018 tilannetta
Perhekeskukset asemoitu, esimerkkinä Pohjois-Savo 18 jäsenkuntaa + Joroinen n. 250 000 asukasta Ylä-Savon perhekeskus 2014 alkaen Keskusteltu viidestä perhekeskusalueesta (POSOTE 3) Perhekeskukseen kuuluu Perhekeskuksen toimipisteet joka kunnassa Kohtaamispaikat joka kunnassa Perheentalot 4 (toimii jo Iisalmi, Kuopio) Tilasuunnittelun vaihe? > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Verkostojohtamisen ja koordinaation rakenteita valmisteltu useassa maakunnassa Esimerkki: Päijät-Hämeen luonnos johtamisrakenteesta Maakunnan taso - LAPE yhteistyöryhmä (strateginen) - Perhekeskuksen toiminnasta vastaava ryhmä (operatiivinen) - Perhekeskuskoordinaattori tai vastaava Perhekeskustaso - Toiminnasta vastaava ryhmä kullekin perhekeskukselle - Perhekeskusvastaava (tai vastaava henkilö) Päätöksiä tehty useassa maakunnassa Suuremmissa maakunnissa useampia tasoja 11/9/2018 Etunimi Sukunimi 25
Neuvolapalvelut perhekeskuksen kokonaisuudessa - johtopäätöksia Neuvolatoiminnalla keskeinen rooli koko ikäryhmät tavoittavana peruspalveluna Tehtäväkenttä laaja Liittyy kaikkiin perhekeskuksen tehtäviin Tuntevatko muut neuvolan tehtävät, tunteeko neuvola muiden tehtävät, menetelmät jne. Mikään ammattiryhmä tai palvelu ei pysty yksin vastaamaan lasten ja perheiden moninaisiin tarpeisiin -> laajempi kokonaisuus -> yhteistoiminnan voima
Neuvolatyön kehittäminen osana perhekeskustoimintaa Neuvolatyön uudistaminen rakentuu vahvuuksille lapsi- ja perhelähtöiset toimintatavat, kaikkien lasten ja perheiden tavoittaminen, luottamus laajat terveystarkastukset, voimavaroja vahvistava työote (THL selvityksen tulos) Kehitettävää mm. yhteistoiminta varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, erityispalvelujen ja järjestöjen kanssa (tiimit) varhaisen tuen ja hoidon, vanhemmuuden tuen sekä lääkärin roolin vahvistaminen (mielenterveys) lasten ja perheiden osallisuus; sähköiset palvelut Asiantuntijaroolin ottaminen lasten ja perheiden terveyden asiantuntijana
Neuvolatyö osana lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta Lapsiperheiden palvelujen kokonaisuus vahvistuu Yhteiseksi tavoitteeksi -> vaikutus hyvinvointiin LAPE edistää palvelujen kokonaisuutta tulevien järjestäjien ja tuottajien toiminnassa (maakunta ja sen liikelaitos) Voidaan edetä nykylainsäädännön puitteissa Esimerkkinä nykyiset sote-kuntayhtymät (E-K, K-P) Painopisteen siirto ehkäisevään suuntaan Yhteistyömallit, yhtenäiset toimintatavat ja osaaminen Perhekeskustoimintamallin vakiinnuttaminen jatkuu 2019 Lape-ryhmät, muutosagentit, THL:n tuki
Julkaisut ja materiaalit Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/136193 Lapsen arki eron jälkeen. Suunnitelma vanhempien yhteistyöstä. Haavisto Vaula. STM/Lape 2018. Kasvatus- ja perheneuvonta. Työn sisältöjen, työtehtävien, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittely (Bildjuschkin K toim. Työpaperi 20/2018, THL) Lastenvalvojien ja olosuhdeselvittäjien työ (raportti tulossa) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen teoriasta käytäntöön. THL työpaperi (tulossa) Sovinnolliseen eroon auttaminen (Työpaperi x/2018 THL tulossa) Näin sen teemme. Diasarja perhekeskuskehittämisen tueksi (tehtävät, palveluverkosto, johtaminen) x/2018 Perhekeskus mukana elämässä. Esite äitiyspakkaukseen 5/2018, STM, OKM, THL Artikkeleita Perhekeskus-opas (tulossa) Maakuntien omat materiaalit Tietoperustaa koskevat julkaisut, THL
Työ jatkuu Teemme yhdessä lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Lape ei lopu vaan muuttaa muotoaan.