VYYHTI kohdelista Maisema ja hoito osio Nimi ja yhteystieto Sijainti Kuvaus ja ongelma(t) Paikallinen merkitys Aiemmin tehdyt Pohjois Iin Ii, Hiastinhaaran kyläyhdistys laidun Iijoen suistossa olevan Hiastinhaaran alueella on vanhoja laidunmaita. Kohteelle on rakennettu n. 10 v. sitten luontopolku ja lintutorni. Kyläyhdistys haluaa kehittää alueen virkistysrakenteita ja hoitaa ympäristöä. Arvokas luontokohde, Natura alue. Paikallisille tärkeä virkistyskohde. Ollut laidunmaita 1970 luvulle asti. Tehty luontopolku ja lintutorni n. 10 v. sitten. Tutustumiskäynti kohteelle toukokuussa 2013, työpaja kyläkoululla kesäkuussa 2013. Laadittiin mallisuunnitelma, kyläyhdistys haki ei tuotannollista investointitukea laitumen kunnostukseen kesällä 2013. Yhdistys ollut hyvin aktiivinen alueen hoidossa, raivanneet puustoa aitalinjalta, pystytetty lammasaitaa 670 metriä. Oman kylän lammastilan lampaat hoitavat aluetta jatkossa, kyläyhdistys hoitaa paperityöt, 5 vuotisen sopimuksen haku keväällä 2015. Voivat kysyä aika ajoin apua laitumen hoitoon, mm. puustoa tarkoitus vielä harventaa. Monkkasenrannan Erä ry Kempele, Monkkasenrannan laidun Kempeleessä peltojen ja meren välissä olevaa alavaa aluetta, jolle metsästysseura halusi rakentaa kosteikon ja vanhoja peltoja raivattiin lammaslaitumeksi. Yhdessä viereisen kosteikon kanssa lisää monimuotoisuutta alueella. Viimeisimmät laitumet olleet 1975 asti. Ei käytössä sen jälkeen. Maastokatselmus 29.5.2013, jossa pohdittiin kosteikon rakentamista ja laitumen raivausta. Laadittiin mallisuunnitelma kohteelle ja yhdistys haki ei tuot. investointitukea Voisi olla ehkä esittelykohde: kosteikko ja perinnebiotooppi samalla kohteella. Mahdollisesti tarkentavia neuvoja hoitoon. Hakevat keväällä 2015 5 vuotista hoitosopimusta. Sydänmaankylän Kyläseura Tavastkengän maaja kotitalousseura Kärsämäki, Sydänmaankylä laitumet Pyhäntä, Tavastkenkä Kyläseura on aktiivinen toimija ja kehittänyt mm. luontomatkailua. Halusivat edistää laitumien käyttöä ja hakea näille eituotannollista investointitukea. Tavastkengällä on Kurkelanjärven ja Pyhännänjoen välissä paikallisesti arvokas perinnebiotooppi, joka oli hoitamatta yli 10 vuotta. Maamiesseura halusi järjestää sille hoitoa ja kunnostaa myös järveä. Peltojen ympärillä olevat Osa alueista ollut laitumet lisäävät monimuotoisuutta ja elävöittävät maisemaa, kytkös myös luontomatkailuun. Laidunalue on kylämaisemassa ja lisää monimuotoisuutta laitumina vielä 1960 70 luvuilla. Muutamaa lohkoa ylämaankarja laiduntanut 6 vuonna. Ollut laitumena noin vuoteen 2002. Kaksi maastokäyntiä toukokesäkuussa 2013, joilla suunniteltiin hoitoa. Katsottiin myös muutamia naapurikylä Miilurannan kohteita, mutta ne eivät johtaneet jatkotoimiin. Tehtiin mallisuunnitelma Sydänmaankylälle ja kyläseura haki ei tuot. investointitukea. Maastokäynti ja työpaja 4.6.2013. Laadittiin mallisuunnitelma ja seura haki ei tuotannollista investointitukea kesällä 2013. Käyty kertomassa kahdella kansainvälisellä työleirillä maisemanhoidosta 8.7.2013 ja 13.8.2014. Ei tuotannollinen investointi tehty 2014 aikana, kyläseura hakee keväällä 2015 viisivuotista hoitosopimusta. Laidun aidataan loppuun keväällä 2015 ja seura hakee viisivuotista hoitosopimusta. Pyhännän maa ja kotitalousseura Kiiminkien suojeluyhdis tys Pyhäntä, kirkonkylä Kiiminki, Häkkilä Yhdistys otti yhteyttä ja halusi hoitaa lampailla kirkonkylällä olevia maisemakohteita. Kiimingin keskustan lähistöllä vanhalle pellolle syntynyttä niittyä, jota suojeluyhdistys haluaa hoitaa. Laidunalue on palvelukodin vieressä Lisää monimuotoisuutta. Lienee ollut peltona/niittynä 30 40 vuotta sitten Peltokäytössä 1980 luvun lopulle, sen jälkeen käyttämättä. Pidettiin työpaja 12.4.2013. Laadittiin mallisuunnitelma. Kerrottiin maisemanhoidosta Green care teemaillassa toukokuussa 2013. Maastokäynti 26.4.2013, laadittu mallisuunnitelma. Neuvontakäynti myös 21.5.2014. Hoito saatu hyvälle alulle, lampuri vaihtui vuosien 2013 ja 2014 välillä, nyt hoito lienee asianmukaista. Keväällä 2015 edessä 5 vuotisen hoitosopimuksen haku. Yhdistys etsi syksyllä 2014 sopivaa urakoitsijaa tekemään perusraivauksen. Yhdistys hakenee 5 vuotista hoitosopimusta 2015. Ahmaksen kyläseura Utajärvi, Ahmas Kyläseura on toteuttanut Lähtevänojan varren laitumille aiemmin ei tuotannollisen investoinnin. Seuralle on tarjottu suunnitteluapua. Lisää monimuotoisuutta, merkitystä kylän lähimaisemassa. Ojan vartta laidunnettu 1960 luvulle. Laadittiin mallisuunnitelma 5 vuotista perinnebiotoopin hoidon erityistukea varten keväällä 2013 Hoito on saatu hyvään vauhtiin. Yhdistys hakee uutta hoitospimusta keväällä 2015.
Vähäkangas Pylväs Ylivieska, kyläyhdistys Vähäkangas Vähäkankaalla radan varressa perinnemaisemakohde, jota Pohjois Pohjanmaan suojelupiiri hoiti yhdessä kyläyhdistyksen kanssa 2008 2012. Tarjottu yhdistykselle hoitokohteeksi, mutta eivät rohjenneet sitoutua tukeen 5 vuodeksi. Seudulla vähän hoidossa olevia perinnebiotooppeja, hoidon jatkaminen olisi tärkeää Niitetty talkoilla vuosina 2008 2012, kyläyhdistyksen piti jatkaa hoitoa omin voimin, ei tiedossa miten onnistui. Oltu yhteydessä kyläyhdistyksen puheenjohtajaan pariin otteeseen touko kesäkuussa 2013, kerrottu hoidosta ja tuista, laitettu sähköpostilla tietoa. Voisi kysellä jatkossa, miten hoito on sujunut ja haluaisivatko hakea ehkä tukia jatkossa. Temmeksen kyläyhdistys Metsälaidun, Taivalkoski Hevoslaidun, Kuusamo Temmes Taivalkoski, Kostonjärvi Kuusamo, Meskusvaara Leaderiltä saatiin vinkki että uusi aktiivinen yhdistys. Kerrottu maisema asioista Virpi Fyrstenille. Koska uusi yhdistys, toiminta pitää saada ensin käyntiin. Otettiin yhteyttä viljelijään, koska haluttiin mallikohteeksi metsälaidun Koillismaalta. Laidunta on hoidettu pitkään ja se on paikallisesti arvokas perinnebiotooppi. Kuusamosta löytyi mallisuunnittelusta kiinnostunut hevostila, joka halusi ottaa tilan ympärillä olevia vanhoja hakamaita laitumiksi. Temmesjokivarressa kohteita, joilla kylämaisemaan merkitystä. Harvoja pitkään hoidettuja metsälaitumia seudulla. Maisemallista merkitystä ratsutilan lähimaisemassa, lisää seudun perinnebiotooppeja Kohteita ehkä hoidettu vuosia sitten, ei tarkempaa tietoa. Ollut hoidossa todennäköisesti yli 60 vuotta. Vanhat laidunhaat olleet lypsykarjan käytössä ehkä 30 40 v sitten. Hevoset laiduntaneet osaa alueesta parina kesänä. Annettu neuvontaa maisemaasioissa yhdistyksen puheenjohtajalle Virpi Fyrstenille. Neuvontakäynti 12.6.2014. Laadittiin kohteelle mallisuunnitelma. Maastokäynti 29.7.2014. Laadittu kohteelle mallisuunnitelma yhdessä Netta Lummelan kanssa (teki varatuottajan opintoja aiheeseen liittyen). Voisi selvittää myöhemmin ovatko kiinnostuneet maisemanhoitotukien hausta. Kohteen hoito jatkuu ja hoidon laatuun kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Viljelijä hakee uutta ympäristökorvaussopimusta keväällä 2015. Tila hakee hoitoon ympäristökorvausta kevään 2015 haussa. Aikoivat harventaa laitumien puustoa mahdollisesti jo talvella 2014 15. Määttälänvaaran maamiesseura Kuusamo, Määttälänvaara Maamiesseura on hoitanut kylän maisemaa raivaamalla oma aloitteisesti. Kylä on valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Seura hakee vanhojen peltojen niittohoitoon tukia. Myös laidunnusta joillekin lohkoille. Niittyjen hoidolla ja avoinna pitämisellä keskeinen merkitys kylämaisemalle ja sen arvojen ylläpidolle. Kylän väki raivannut Kyläilta ja kävely 11.6.2014, vesakkoa pari vuotta maastokäynti myös 30.7.2014. sitten. Monet vanhat Laaditaan mallisuunnitelma. pellot hoitamatta 10 20 vuotta. Maamiesseura hakee ympäristökorvaussopimusta niittyjen hoitoon keväällä 2015. Lammaslaitumet, Aittojärvi Kyngäs Pudasjärvi, Kyngäs ja Ritva Aittojärvi Kyngäs on valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Tehty maisemanhoidon yleissuunnitelma ja kahdelle lampurille tarkempaa hoitosuunnittelua. Tavoitteena ylläpitää avointa maaseutumaisemaa ja perinnebiotooppien lajistoa. Hoidon piiriin on koetettu saada viljelystä pois jääneitä ja maisemassa keskeisiä kohteita. Kohteiden hoidon loppumisesta aikaa 20 40 vuotta. Pidetty kyläiltoja 25.2. ja 20.11.2014, työpaja 19.3., kyläkävely 28.6. ja maastokäyntejä 8.5., 14.8. ja 27.8. Tehty maisemanhoidon yleissuunnitelma ja mallisuunnitelmat 2 lampurille Viljelijät hakevat ei tuotannollista investointitukea laitumien perustamiseen 2015. Tarkoitus on, että jatkossa myös muita kohteita saataisiin kylällä laidunnuksen piiriin. Kyläseuran palkkaamat metsurit tehneet kunnostusraivausta useilla kohteilla. Rantaniitty, Siikajoki Siikajoki, Turpeenperä Viljelijä otti yhteyttä ja kaipasi suunnitteluapua. Rantaniittyä hoidettu jo 25 vuoden ajan. Lintusäikän ranta yhteislaitumena viereisen lypsykarjatilan kanssa. Merkitys maisemalle, rantaniittyjen eliöstölle Puolet hoidossa vuodesta 1989, osa 1996 lähtien, 2 uutta lohkoa Maastokäynti viljelijöiden kanssa 22.7.2014. Laadittu hankkeen mallisuunnitelma. Viljelijät hakevat ympäristökorvaussopimusta kohteelle keväällä 2014. Kallenrannan Oulunsalo, perinnemaisemayhdi Kallenranta stys Kallenrannan asukkaat perustivat yhdistyksen, jotta voivat hakea hoitokorvausta rantaniityn hoitoon. Kohteella maankäyttöön liittyviä ristiriitoja, yhdistyksellä ei lupaa koko luontotyyppialueen hoitoon. Merkitys maisemalle, virkistyskäytölle ja ranta eliöstölle Ollut todennäköisesti Maastokäynnit 28.3. ja 24.6.2014. laitumena 40 50 vuotta Laadittu mallisuunnitelma. sitten. Yhdistys hakee ympäristökorvaussopimusta keväällä 2015.
Lammaslaidun, Pudasjärvi, Jonku jokivarsikohde Rantalaitumet, Lumijoki ja Siikajoki Lumijoki, Pitkänokka ja Siikajoki, Säärenperä Hakenut investointitukia Jongulla Korpijokivarren lammaslaitumille kyläseuran kautta. Haluaa laajentaa laidunnusta uusille alueille jokivarressa. Maisemallista ja monimuotoisuusvaikutu sta Pitkään hoidon piirissä olleet (20v) rantalaitumet Maakunnan laajin Lumijoen Pitkänokalla ja Siikajoen rantaniittykokonaisuus, Säärenperässä. Järjestettiin maastokäynti arvokas lajistoltaan ja viljelijöiden ja ELY:n kanssa jotta laidunnuksen maisemallisesti. Suuri ongelmakohdista päästään yhteisymmärrykseen. tukisatsaus valtiolta. Korpijokivarsi ollut laitumina vielä 1960 luvulle asti. Ollut säännöllisessä hoidossa 15 20 vuotta. Avustettu perinnebiotooppisuunnitelman teossa huhtikuussa 2014 ja käyty maastokäynnillä 4.8.2014. Maastoneuvottelu viljelijöiden ja ELY:n Y ja E vastuualueen edustajien kanssa 14.10.2014. Viljelijä hakee lohkoilleen uutta sopimusta (ehkä itse eikä enää yhdistyksen nimissä). Myös uusia laidunlohkoja on mietinnässä. Viljelijät todennäköisesti hakevat uutta sopimusta kevään 2015 haussa. Hailuodon rantaalueet Hailuoto, kohteita Ojakylänlahden ja Pöllän suunnalla Hailuodossa on hyvin laajoja ranta alueita hoidossa. Viljelijöillä halu hoitaa niitä edelleen, mutta uuden ohjelmakauden muutokset askarruttivat heitä. Vyyhti järjesti työpajan Ojakylässä 15.10.2014, jossa pohdittiin yhdessä hoidon järjestämistä jatkossa. Kohteet ovat pääosin hyvin hoidettuja ja matalakasvuisia. Ruovikoitumista olisi joillakin kohteilla hyvä saada vähennettyä. Useat kohteet olleet hoidossa 10 20 vuotta. Pidettiin työpaja 15.10.2014 Kurikoiden mökillä, jonka jälkeen annettiin maastoneuvontaa kullekin viljelijälle erikseen. Viljelijät ovat hakemassa ympäristökorvauksia rantojen hoitoon kevään 2015 haussa. Sarakylän alueen kyläyhdistys Pudasjärvi, Sarakylä Pudasjärven Sarakylällä olisi runsaasti maisemanhoitoon sopivia kohteita. Kylällä pidettiin 6.10.2014 kyläilta, jossa kerrottiin maisemanhoidosta. Sitä ennen käytiin kyläseuran edustajien kanssa katsomassa maastossa joitakin mahdollisia hoitokohteita. Kylän alueella ja tien Osa alueista jäänyt varressa olevilla käytöstä jo 20 30 niittykohteilla vuotta sitten. Puustoa maisemallista merkitystä raivattu joiltakin ja myös kohteilta. monimuotoisuusarvoja Maastokäynti 6.10.2014, jossa arvioitiin kohteiden hoitopotentiaalia. Kyläyhdistyksen tulisi tehdä suunnitelma, miten maisemanhoito saataisiin alulle (hankerahoitus, talkootyö, työllisyystyö jne.). Alpuanjärven rantaniityt Raahe, Alpua, Alpuanjärvi Luonnon monimuotoisuus ja maisema Alpuanjärvi on kuivatettu 1900 luvun taitteessa ja sen jälkeen kuivatettuja rantaniittyjä käytettiin heinä ja laidun maina. 1950 luvulta eteenpäin jäivät alueet pois aktiivisesti maatalouskäytöstä ja ranta alueiden hoitoa ja järven uudelleenvesittämistä on pohdittu siitä saakka. Osa alueista on sarkaojitettua, umpeenkasvanutta niittyaluetta. Toiveina olisi saada nämä laidunalueet takaisin avoimeksi alueeksi ja laidunkäyttöön. Alue olisi kylämaiseman kannalta tärkeä saada avattua ja avoin alue houkuttelisi alueelle varmasti runsaasti linnustoa ja kasvillisuus kehittyisi laiduntamisen myötä monimuotoiseksi. Paikallinen kyläyhdistys on suunnitellut alueelle luontopolkua, joten alueiden hoito tukisi myös alueen maiseman kehittymistä. Kuivatettu 1900 luvun taitteessa. 1950 luvulta eteenpäin jääneet pois aktiivisesta maatalouskäytöstä. Alueelle tehtiin mallisuunnitelma Maarit Satomaan toimesta. Maastokäynti 20.3.2014. Maastokäynnin 20.3.2014 perusteella ehdotetaan haettavaksi vuoden 2015 tukihaussa Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen ympäristösopimusta noin 50 hehtaarin alalle. Tällä alalla on noin 24 hehtaaria aluetta joihin ollaan uusimassa ojituksia > ojitettavaa alueen tarkastelua sopimuskohteeksi täytyy vielä tarkastella kunhan saadaan lopulliset asetukset uusista ympäristösopimuksista ja ELY keskus pystyy antamaan arvionsa kohteen sopivuudesta sopimukseen.
Rantalaidunnustyöpa Oulunsalo Merenrantalaitumet, perinnebiotoopit Saada alueiden ja, Oulunsalon (Lauttarannan Työpajassa oli tarkoituksena käydä läpi hoitotavoitteet avattua merenrantalaiduntaj vieressä oleva käytännön toimenpiteitä mitä uusi ohjelmakausi eri toimijoiden kesken ja at ja Oulunsalon laidun, Nenännokka, tuo mukanaan rantalaidunnukseen. hoitosopimukset osakaskunta Purnunnokka, Tilaisuudessa käytiin läpi myös sopimuksien jatkumaan uudella Välitörmä) hoitotavoitteita ja maanomistajien näkökulmia ohjelmakaudella alueiden käyttötavoitteisiin ja sopimuksiin. Oulunsalon alueen merenrantaniittyjä on hoidettu esimerkillisesti laiduntamalla ja niittämällä. Osalla kohteilla hoito on jatkunut jo useamman sopimuskauden ajan, kun taas osa kohteista on hoidossa ensimmäistä sopimuskauttaan. Järjestettiin yhteinen tilaisuus jossa jaettiin kokemuksia ja sovittiin hoidettavia alueita. Selvitys alueen hoitotilanteesta nyt ja jatkossa Uuden ohjelmakauden alkaessa ovat ympäristötuen erityistuet muuttumassa ympäristösopimuksiksi. Kevään 2015 rahoitushaussa suurin osa voimassa olevista sopimuksista täytyy hakea uuden ympäristösopimuksen mukaisiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vuokrakäytäntöjen osalta, että täytyy laatia uusia vuokrasopimuksia kesken olemassa olevan sopimuskauden. Käytännöt alueiden hoidossa ovat kuitenkin samankaltaisia kuin edellisellä ohjelmakaudella. Tarkoituksena on edelleenkin laiduntaa ranta alueita kestävän periaatteenmukaisesti. Mahdollinen kosteikkokohde Yppärissä Yppäri Kosteikko Seilviteltiin kosteikkomahdollisuuksia ja tukimahdollisuuksia Yhteisoja nimisen ojan valuma alueelle. Vesiensuojelu, maisema, monimuotoisuus Selvitettiin valuma alueen peltoprosenttia ja yleistä sopivuutta kosteikkokohteeksi Susanna Anttilan kautta ELYkeskuksesta. Neuvontaa Susanna Anttilan (POP ELY) arvio kohteesta: "Yhteisojan valuma alue kiinteistön 625 406 1 117 kohdalle laskettuna on noin 280 ha, josta peltoja 10%. Laskettiin peltoprosentti vuoden 2012 peltolohkorekisterin mukaan ja nykyinen peltoala on hieman pienempi kuin peruskarttapohjassa, ellei ihan viime vuosina ole raivattu uutta peltoa. Eli niukin naukin tukiehdot kuitenkin täyttyisivät uusilla ehdoilla. Kosteikon vähimmäiskoko on 1,4 ha." Viljelijä jäi harkitsemaan hakeeko tukea kohteelle ja tilaako suunnitelman konsultilta. Perinnebiotooppikoh teet Pudasjärvi ja Taivalkoski Sarakylä Perinnebiotooppikohteet Sarakylä ja Taivalkoski Yhteyshenkilö on hoitanut Metsähallituksen hallinnoimia Jurmun saaria 2000 luvun alusta. Nyt haluaisi ottaa hoitoonsa lähempää kotitilaa Latva Kouvan nimisen järven rannalta perinnebiotooppikohteita, lisäksi jatkaa muutamalla Jurmun saaren kohteella laiduntöitä. LAtva Kouvan kohteelle Metsähallitus tehnyt kunnostustöitä, tila yksityinen suojelualue. Tavoitteena löytää Jurmun saarille uusi laiduntaja Jurmun saaret hieno perinnebiotooppikohde, arvoluokka valtakunnallisesti arvokas kohde. Latva Kouvan niityille Metsähallitus tehnyt kunnostustöitä ja toiveissa että jatkohoito laiduntamalla Laidunnus, peruskunnostus Metsähallituksen ja viljelijän kanssa yhdessä mietittiin suunnitelmista vuodesta 2015 eteenpäin. Tutustuttiin ja kartoitettiin laidunkohteita ja todettiin myös Latva Kouva sopivaksi laidunkohteeksi. Neuvontaa ja kartoitusta. Yhteyshenkilö hakee maisema lumorahoitusta osalle Jurmun saarista ja Latva Kouvaan. Myös investointitukien mahdollisuutta mietitään alkuaitaamiseen Latva Kouvan osalta. Jurmun saarien vapautuvalle osalle etsitään parhaillaan sopivaa laiduntajaa. Luonnonlaidunkohte et Oulujokilaaksossa Oulu Luonnonlaidunkohteet Oulujokilaaksossa Lampuri haluaisi laiduntaa tilansa lähellä olevia laidunkohteita. Kohteet ovat inventoitu Oulujokilaaksoon tehdyssä monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa Kohteiden laidunnus lisäisi maisema ja monimuotoisuusarvoja Laidunnus muutamia Tutustuttiin kohteisiin ja selviteltiin Lampuri jäi selvittelemään maanomistajien kymmeniä vuosia sitten maanomistajia, mietittiin sopivia halukkuutta vuokrata alueita, on yhteydessä hoitotavoitteita. Neuvontaa ja mahdollisen lisäavun tullessa ajankohtaiseksi. Kohteet kartoitus maanomistajista ja katsottiin sopivan maisema lumo rahoituksien piiriin. kohteiden sopivuudesta rahoitukseen.
Perinnebiotooppikoh Hailuoto Laidunnus jatkunut teet Hailuodossa 1990 luvulta saakka Perinnebiotooppikohteet Hailuodossa Tömppä ja Munakulju. Pohdimme kohteiden rajausta maastossa ja laidunpainetta Arvokkaita perinnemaisemakohteit a kansallismaisessa, tärkeä saada hoito jatkumaan. Tutustuttiin kohteisiin ja arvioitiin hoitotavoitetteita jatkossa. Neuvontaa ja kartoitus. Viljelijä hakee kohteille rahoitusta maiseman ja hoitoon 2015, Rajauksia hieman tarkennettiin. Merenrantalaidunko hteita Limingan alueella Liminka Selvitetty sopivia merenrantalaidunkohteita Limingan alueelta, ei ole ollut perinnebiotooppisopimuksia aiemmin Laidunkohteiden selvittäminen ELYstä ja neuvontaa Keskeneräinen.. Iso Lamujärven mahdollinen kosteikkopaikka Pyhäntä, Kamula, Iso Lamujärven rannalle mahdollinen kosteikkopaikka Kosteikkokohde Selvitettiin maa alueelle mahdollista kosteikon paikkaa Iso Lamujärven rannalla Vesiensuojelu, maisema, monimuotoisuus, esittelykosteikko kylän uimarannan vieressä Selviteltiin miten pelloilta tulevat ojat voidaan kääntää laskevaksi mahdollisen kosteikkopaikan läpi. Neuvontaa Susanna Anttila ELYstä toimitti vesistömallijärjestelmän kartan jonka pohjalta havaittiin että ojien kääntäminen ei ole avan niin helppo juttu. Sovittiin että odotetaan pätökset uudesta ohjelmakaudesta ja kun NEUVO 2020 neuvontajärjestelmä käynnistyy voisi Vatjus pyytää sen kautta kosteikkoasiantuntijaa käymään maastokäynnin.