Keuruun perusturvalautakunta 1 6.12.201 4 S VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2015
2 Sisdllysluettelo Sivu Yleista Palvelut ja tukitoimet 3 4 Vaikeavammaisten henkil6iden asunnon muutostyot seka asuntoon kuuluvat vilineet, koneet ja laifteet 5 Vaikeavammaisten henkil6iden kulietuspalvelu ja saattajapalvelu 7 Vaikeavammaisten henki<)iden palveluasuminen 10 Henkil6kohtainen apu 11 Vaikeavammaisten henkiloiden paivatoiminta 13 Paivittaisista toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat valineet, koneet ja laitteet Ylimaaraiset erityisravintokustannukset Ylimaaraiset vaatetuskustannukset Sopeutumisvalmennus Palvelutarpeen arviointi ja padt6ksenteko Asiakasmaksut ja korvausten perinta 14 17 17 't8 18 18
3 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 201 5 YLEISTA VPLlS VPL2S Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistaa vammaisen henkilcin edellytyksiii elaai ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jasenena seka ehkaista ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteita. Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena pidetaan henkiloa, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkaaikaisesti erityisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elaman toiminnoista. Vammaispalvelulain 2 S tarkoittama vaikeavammaisuus maaritelliiiin yksildllisesti lain aseftamien velvoitteiden pitkdaikaisuus, henki16n erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elamantoiminnot ja valttamaton tarve maareiden kautta. vpai S VPL4S Vammaisten henkiloiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet jarjestetaan siten, etta ne tukevat heidan omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia jarjestetilin silloin, kun vammainen henkilo ei saa hdnelle riittavia ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 S:ssa tarkoitetulle henki16lle jarjestetaan kuitenkin hanen vammaisuutensa edellyfttimiii palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti taman lain nojalla silta osin kuin ne ovat hanen palvelutarpeeseensa nahden riittavia ja sopivia ja muutoinkin hanen etunsa mukaisesti. Palvelusuunnitelma VPA 2 S VPL 3 as Hakijalle laaditaan palvelujen koordinoimiseksi yksilollinen palvelusuunnitelma yhteistyossa asiakkaan, tarvittaessa henen huoltajansa tai laheistensa ja muiden palvelujen jtirjestti-.iien kanssa. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilon palvelun tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai palvelusuunnitelmaan merkityn aikataulun mukaan. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan todelliset tarpeet.
4 Palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole sellainen viranomaista velvoittava asiakirja, jonka perusteella asiakkaalle syntyisi suoraan oikeuksia palveluien ja tukitoimien saamiseksi. Asiakkaan hakemuksen perusteella tehdaan erikseen yksilopaat0kset. PALVELUT JA TUKITOIMET VPL 8 S JA I S Laissa mainitaan erikseen vaikeavammaisille henkiloille tarkoitetut palvelut.la tukitoimet, joiden jarjestemiseen kunnalla on erityinen velvollisuus. Osa palveluista ja tukitoimista on kunnan maararahoihin sidottuja. Harkinnanvaraisia vammaispalveluja jarjestetaan kullekin vuodelle varattujen maararahojen puitteissa noudattaen vammaispalvelulain ja -asetuksen maarayksia. Kunnan on jarjestetteve (erityinen jarjestamisvelvollisuus / asiakkaan subjektiivinen oikeus) ja korvattava vaikeavammaisen henkiliin:. kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. palveluasuminen ja. valttamattomien asunnon muutostoiden ja asuntoon kuuluvien vdlineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. paivatoiminta. henkilokohtainen apu Harkinnanvaraisia vammaispalveluja ovat: kuntoutusohjaus ja palveluohjaus sopeutumisvalmennus. paivittaisista toiminnoista suoriutumisessa tarvittavatvalineet, koneet ja laitteet ylimaaraiset vaatekustannukset. ylimaaraiseterityisravintokustannukset
Mdiirirahoja varattaessa on huolehdittava vammaispalvelulaissa saadetyn (VpL 3 S) kunnan yleisen jarjestamisvelvollisuuden teyttamisesta. Tama voi merkita mm. sita, etta.ios tarkoitukseen varatut maararahat loppuvat kesken talousarviovuoden, voidaan yksi16llisen tarveharkinnan jalkeen uusi hakemus hylata, tai jopa lakkauttaa jo myonnetyn palvelun tai tukitoimen jarjestaminen. Vaikka henkil6lla sinansa voidaan todeta tarve palveluihin ja maererahoja on viela kayttamata, ei kunnalla ole ehdotonta velvollisuutta mydntaa palvelua, jos se voi ennakoida, ettd varatut maararahat eivat riita kaikille hakijoille. Kunta voi tallaisissa tilantelssa kohdentaa maararahat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville hakijoille. vpl 1s S Vakuutuslaitokselta peritaan vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja.la tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytyksette. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILOIDEN ASUNNON MUUTOSTYOT SEKA ASUNTOON KUULUVAT VALINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 12 ja 13 $ MyOnnettaessa vaikeavammaiselle henkil6lle asunnon muutostoita ja asuntoon kuuluvia koneita, valineita ja laifteita pitaydytaan vamman tai sairauden vuoksi valttamatta tarvittavissa muutostoissa ja laitteissa seka kohtuullisissa kustannuksissa. Jos vamman kannalta valttemaftomia asunnon muutostoita ei ole mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisilla asunnon muutostoilla, ne voidaan toteuttaa korvaamalla uudisrakentamisen kohtuulliset ja velttamattomat kustannukset, kuten normaalista poikkeavat materiaalit ja muutostyohon liit. tyvat suunnittelukustannukset. Muutostoita my6nnetaan vain tarkoituksenmukaiseen asumiseen henkilon saennollisessa ja pitkaaikaisessa kaytossa olevaan asuntoon ja valittdmean asuinymperistoon.
OikeuskaytannOssa riittavana asunnon valit6maan liiheisyyteen tehtavaksi muutostyoksi on katsottu asiakkaan asuntoon sisalle ja ulos siirtymisen turvaaminen. Ratkaistaessa, mitka asunnon muutostyot ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi valttamattomia, kaytetaan apuna sosiaali- ja terveysalan seka rakennusalan asiantuntijoita. Korvaftavia asunnonmuutostoita ovat ovien leventaminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen seka vastaavat muut henkilon vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennusty6t. Avustukset my6nnetaan vain luonnollisille henkil0ille yksiliilliseen tarveharkintaan perustuen. Asunnon muutostoihin on haettava korvausta ensisijaisesti tapaturma-, liikenne- tai muusta vakuutuksesta maksettavana korvauksena. Vammaispalvelulain perusteella korvataan hakijalle ne vaikeavammaisuuden perusteella myonnetyt, valttamaft6mat muutostoiden kustannukset, joita han ei ole saanut ensisijaisista avustuslahteista. Lisaksi selvitetaan asiakkaan mahdollisuus saada valtion korjausavustusta. Harkittaessa asuntoon kuuluvien valineiden ja laitteiden korvaamista tulee paatoksenteossa kiinnittaa huomiota seuraaviin asioihin:. hakijan vaikeavammaisuus erityisesti itsenaisen asunnossa suoriutumisen kannalta. tosiasiallinen tarve ja kayttotarkoitus; voidaanko kaytaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, esim. asunnonmuutostyot. onko kyseessa hakijan vakinainen asunto / pitkaaikainen asuminen. voidaanko ko. laitteilla / valineilla turvata henkilon itsenainen selviytyminen asumisessa tavanomaisissa elamantoiminnoista ja onko suunniteltu laite muutoin tarkoituksenmukainen. tarvitseeko henki16todennakoisesti ldhitulevaisuudessa hoitolaitoksessa annettavaa pitkilaikaishoitoa. ovatko esitetyt kustannukset kohtuullisia. voidaanko laite myontaa vaikeavammaisen henkilon kiiytt66n
7 Asunnonmuutostyon kohtuullisia kustannuksia arvioitaessa voidaan kayfiaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa kaytettavaa yleiseen laatutasoon perustuvaa laskelmaa, joka tehdean rakennusvalvonnan toimesta. Asiakkaalla ei ole oikeutta valita muutostyon toteuttamistapaa. On huomattava, etta kunnan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat ainoastaan valttamattomat vamman tai sairauden aiheuttamasta tarpeesta johtuvat kustannukset. Paatoksen valttamattomista muutostdista ja myonnettavista kohtuullisista kustannuksista tekee viranhaltija, joka kaytea apuna terveys- ja rakennusalan asiantuntijoita. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILOIDEN KULJETUSPALVELU JA SAATTA. JAPALVELU VPA 4,5 $ ja 6 S Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilon ty6ssa kaymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapaivaiseen elamaan kuuluvat kuljetukset. Jokapaivaiseen elamaan kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilcjn asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lahikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyvie saatta.iapalveluja jarjestettaessa vaikeavammaisena pidetaan henkiloa, jolla on erityisia vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi kayttaa julkisia joukkoliikennevelineita ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei jarjestetii henkilolle, joka saa nditd palveluja muun lain nojalla. Ty6- ja opiskelumatkat myonnetaan hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan asuinkunnan tai naapurikuntien alueella. Opiskeluksi katsotaan peruskoulutuksen jiilkeinen opiskelu, joka tiihttid tutkintoon tai johtaa ammattipatevyyden suorittamiseen, HOJKS:iin pohjautuva useamman vuoden mittainen valmentava koulutus seka tyollistymista tukeva opiskelu.
Asioimis- ja virkistysmatkoja mydnnetaan:. yksildllisen tarpeen mukaan kuitenkin enintaan lain tarkoittama vahimmaismaara 18 yhdensuuntaista matkaa/kk asuinkunnan tai naapurikuntien alueella Harkittaessa vaikeavammaisen henkil0n kuljetuspalvelumatkojen maaran tarvetta otetaan huomioon omaan autoon saatu autoveronpalautus ja auton hankintakustannuksiin makseftu vammaispalvelulain mukainen korvaus. Naissa tilanteissa on asiakkaalta pyydettava selvitys kuljetuspalvelujen tarpeesta ja siita, miksi keytossa olevaa, esim. autoveropalautuksin hankittua autoa ei voida kayttaa haettuihin kuljetuspalveluihin. Vammaispalvelusta peettava viranhaltija voi tapauskohtaisesti harkiten my6ntaa vahemman matkoja myos esim. tapauksissa, jossa hakijan sairaudesta / vammasta aiheutuva haitta vaihtelee vuoden ajoista, saasta jne. riippuen. Muualla kuin Keuruulla asuvat vaikeavammaiset henkilot voivat kaytaa myonnetyista yhdensuuntaisista matkoista 12 vuodessa matkaan kotipaikkakunnalle. Kuljetuspalvelua voi kayfiea Keuruun kaupungin rajanaapurikuntien, joita ovat Petajavesi, Jamsa, Mantta-Vilppula, Virrat, Ahtari ja Multia alueilla, ellei toisin paateta. Muualla asuvat voivat kayttaii kuljetuspalvelua asuinkunnan tai naapurikuntien alueilla. Asiakasmaksuna peritean asuinkunnan.ia naapurikuntien alueella 1.3.2013 lukien:. 4,20 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on alle 30 km 1a 1.4.2015 lukien 4,70.. 7,60 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 30-44 km ja 1.4.2015lukien 8,20. 10,40 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus 45 km tai yli ja 1.4.2015 lukien 1 1,80 Kuljetuksen hinta vastaa keskimaaraisia linja-autoliikenteen taksoja. Saattaja voi olla tarvittaessa mukana.
Opiskelu - ja tyomatkojen osalta peritaan asiakasmaksuna voimassa olevan bussitaksan mukainen maksu. Muualla asuvien kotimatkoista Keuruulle peritaan yhdensuuntaisesta matkasta linja-autotaksan mukainen maksu. Omavastuuosuus peritaan ennakkoon yli '16-vuotiailta. Kuntaa velvoitetaan laissa jiirjesttimaan kohtuulliset kuuetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kohtuullisena ei voida pitae menettelya, etta matkoja kaytetaan esim. lahes yksinomaan muualle kuin Keuruulle suuntautuviin virkistysmatkoihin. Kayttemafta jaavia matkoja ei voi siirtae seuraavalle kuukausille, niin etta paetoksen mukainen matkamiiiri/kk ylittyy. Pitkiiaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henki16n tulee saada kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain 24 g ja sosiaalihuoltoasetuksen 1 1 S: n mukaisesti, mutta mikiili ne kuljetukset eivat ole riittavia, voidaan ne harkinnan jalkeen jarjestaa VpL: n nojalla. Sairaanhoidon, terveydenhuollon tai kuntoutuksen saamiseksi tehdyt matkat korvaa kansanelakelaitos, joten naihin matkoihin vammaispalvelulain mukaista kul.ietuspalvelua ei saa kayftaa. KuljetuspalvelupaatOkset tehdean paesaant0isesti toistaiseksi voimassa oleviksi, mutta paatokset voidaan tehda myos maaraaikaisiksi. EnsisUaisesti tulee kayttaa kaupungin haja-asutusalueen asiointiliikennetta ja keskustan palveluliikennettd. Saattajapalveluna korvataan taksinkuljettajan antamasta avusta 15 min. Perusturvalautakunnan hyvaksymat kuljetussopimukset p iiittyvat 31.7.2015 ja kuljetukset kilpailutetaan uudelleen. Muiden kuin perusturvalautakunnan hyviiksymien taksien kayttda ei hyvaksyta. Muualla kuin Keuruulla asuvilla ei ole rajoituksia taksien kaytossa asuinpaikkakunnallaan. Taksinkuljettajan tulee liittaial taksiseteliin taksikuifti.
l0 VAIKEAVAMMAISTEN HENKILOIDEN PALVELUASUMINEN VPA 10 ja 1 1 $ Palveluasuminen jarjestetaan joko palvelutaloasumisena tai kotiin jarjestettyina riittavina tukipalveluina. Palveluasumiseen liittyvat palvelut voidaan jarjestaa ensisijaisen lainsaadannon perusteella esimerkiksi kotihoidon tai omaishoidontuen avulla tai vaihtoehtoisesti henkilokohtaisen avun turvin. Mahdollista on myos kayttaa edelli tarkoitettuja palveluja yhteen sovitettuna. Palveluasumiseen liittyvien palvelujen tulee olla maksuttomia. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyviit palvelut kuten avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilokohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa seka palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistamiseksi. Vammaispalveluna korvataan palvelutalon asumispalvelumaksu. Vuokran ja ruokakustannukset asiakas maksaa itse. Jarjestettaessa palveluasumista kotiin avustaminen jiirjestetaan kayttemalla vammaispalvelulain mukaisia palveluja (henki16kohtainen apu) tai sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja (kotihoito, omaishoidontuki) tai naiden yhdistelmaa. Palveluasumiseen liittyen kotihoidon ja henkildkohtaisen avun palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Palveluasumista ei jarjesteta laitoshoidon tarpeessa oleville henkiloille, jollaisina voidaan pitaa esim. kotona hoidettavia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja valvontaa. Palveluasumiseen oikeutettujen henkiloiden tulee selviytye kotona tai palvelutalossa pelkan avustamisen turvin. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet jarjestetaan ensisijaisesti Shl:n perusteella, esim. kayfiaen vanhusten palveluasumisen jarjestelmaa. Palveluasumisen tarve tarkistetaan palvelusuunnitelman tekotilanteessa yhdessa asiakkaan, kotihoidonohjaajan ja vammaispalvelujen viranhaltijan kanssa. Kokonaisarvion palvelutarpeesta ja paatoksen palveluasumisesta tekee viranhaltija riittavien selvitysten perusteella.
1l HENKILOKOHTAINEN APU VpLsc$ja8dg HenkilOkohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkil6n vattamatontl avustamista kotona ja kodin ulkopuolelle: l. peivittaisissa toimissa; 2. tydssa ja opiskelussa; 3. harrastuksissa; 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen yllapitamisessa. Henkilokohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkiloa toteuttamaan omia valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henki16kohtaisen avun jarjestaminen edellyttaa, etta vaikeavammaisella henki16lle on voimavaroja maaritella avun sisalt6 ja toteutustapa. Henkil6kohtaista apua jarjestettaessa vaikeavammaisena pidetaan henkilda, joka tarvitsee pitkaaikaisen tai etenevan vamman tai sairauden johdosta valtemata ja toistuvasti toisen henki16n apua suoriutuakseen lain tarkoittamista toiminnoista. Mikiili vaikeavammaisen henki16n avuntarpeet perustuvat paaosin toisen henkildn antamaan hoivaan, huolenpitoon tai valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien avulla. Paaasiassa ikaantymiseen liittyvista sairauksista ja toimintarajoifteista johtuva avun ja tuen tarve ei edelleenkaan kuulu vammaispalvelulain nojalla jariestettavaksi. Naissa tilanteissa tarvittava tuki ja apu jarjestetaan muun sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsaadann0n noialla. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kodin ulkopuolella on jarjestefiava henkil6kohtaista apua vahintaan 30 tuntia kuukaudessa, ellei vahaisempi maara turvaa valttametdnta avun tarvetta naissa toiminnoissa.
t2 Henkilaikohtaisen avun jarjestemistavat HenkilOkohtaisen avun eri jarjestamistapoja voidaan yhdistaa toisiinsa seka muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsaadannon mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 1. Henkildkohtainen avustajajarjestelma. vaikeavammainen henkilo toimii henkilokohtaisen avustajan tyonantajana. kyky ja halu toimia ty6nantajana ja valmiudet omaan elamanhallintaan ja paat6ksentekoon. kunta korvaa avusta.jan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja valfi amatomat kustannukset. ty6suhteen ehdotmaaraytyvatty6lainsaadantoon perustuvien vdhimmdisehtojen mukaan tai henkil6kohtaisia avustajia koskevaan valtakunnalliseen tydehtosopimukseen, mikali tyonantaja on henkilokohtaisten avustajien tyonantajien liifto Hetan jasen. 2. Palveluseteli avustajapalvelun hankkimista varten. soveltuu esim. pieniin viikoittaisiin avustajatuntimaariin vastaamisiin tai vakituisen avustajan sijaisten hankkimiseen. kunnan tulee hyvaksya ne palveluntuoftajat, joiden palveluihin palveluseteliti voi kiiyttiiii 3. Kunta hankkii avustajapalveluja ostopalveluna, jarjestiiii palvelun itse tai yhteistytisse muiden kuntien kanssa. kunta hankkii ostopalvelut julkiselta tai yksityiselta palvelun tuottajalta. jarjestaa palvelut osana omaa toimintaa tai palvelutuotantoa. jarjestaa sopimuksin yhteistyossa muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4S:n mukaan henkilokohtainen apu on maksuton palvelu. Avusta voidaan kuitenkin peria maksu, jos henkil6 saa tapaturman tai liikennevahingon vuoksi vakuutuskorvausta.
t3 Keuruun kaupungissa henkikikohtaista apua jarjestetaan toistaiseksi kohdan 1 mukaisesti. Makseftava korvaus henkilokohtaisen avustajan palkkaamiseksi lasketaan 1 0,50 tuntipalkan mukaan ja 1.7.201 5 lukien 10,54 tuntipalkan mukaan. Korvausta avustajan palkkauskustannuksiin ei makseta sairaala- ja kuntoutusjaksojen ja koulun lomien ajalta. Asiakkaalle korvataan henkilokohtaisen avustajan ty6terveyshuollon jarjestamisesta aiheutuneet kustannukset. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILOIDEN PAVATOIMINTA vplsbs Vammaispalvelulain mukainen paivatoiminta on kunnan erityisen jiirjestiimisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jota on jerjestetava kunnan maararahoista riippumatta. Paivatoimintaa on jarjestettava tyoikaiselle henkil6lle, jonka toimeentulo perustuu paaosin sairauden tai tyokyvyttiimyyden perustella myonnettaviin etuuksiin. Lisaksi edellytetaan, etta henki16lla on erittain vaikea toimintarajoite, joka estaa hanta osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen tyotoimintaan. Paivatoimintaa on jarjestettava mahdollisuuksien mukaan siten, etta vaikeavammainen henkilo voi osallistua toimintaan viitena paivane viikossa tai sita harvemmin, jos vaikeavammainen henkilo kykenee osallistumaan tyotoimintaan osaaikaisesti tai siihen on muu hanesta johtuva syy. Keuruun perusturvalautakunta jarjestaa tyotoimintaa Keuruun Navikassa. Paivatoimintaa jarjestetaan Vanamokodissa, Lehtiniemen peivekeskuksessa, Metsatehdessa ja Pihlajaveden vanhustentalolla. Keski-Suomen seututerveyskeskus jarjestaa mielenterveyskuntoutujille paivatoimintaryhmia.
t4 Haapameen katulahetys ry ja Ystavantupa ry jarjestevat paihdeongelmaisten paivakeskustoimintaa. Keuruulla paivatoimintaa toteutetaan nykyisten toimintojen puitteissa. Muualla kuin Keuruulla asuvien osalta kaytetaan ostopalveluja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakkaiden toimintakyky ja palvelujen tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtaessa. Vammaispalvelulain mukainen paivatoiminta on asiakasmaksulain mukaan asiakkaille maksutonta. Kul.ietus ja ateriat eivat sisally maksuttomiin palveluihin. PAIVITTAISISTA ToIMINNoISTA SUORIUTUMISESSA TARVITTAVAT VA- LINEET, KONEET JA LAITTEET vpa 17 S Maararaha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henki16iden paivittaisissa toiminnoissa tarvitsemiin viilttiimdt tomiin vtilineisiin, koneisiin ja laitteisiin. Paivittaisissa toiminnoissa tarvittavat valineet, koneet ja laitteet myonnetaan paaasiassa omaksi, jolloin avustuksen maara on puolet kohtuullisista kustannuksista. Ennen paatdksentekoa varmistutaan mahdollisten muiden mydntejatahojen korvausvelvoitteista (esim. Kela, vakuutusyhtidt jne). Kalliit apuvalineet voidaan mycintdi myos vaikeavammaisen henkilon kayttdon ja apuvaline jaa kunnan omistukseen,.iolloin kunta paattaa korjaustoimenpiteista ja vastaa syntyvista kustannuksista, mutta ei kuitenkaan esim. tavanomaisesta sahkon / paftereiden kulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Kayttdtarpeen lakattua kayftoon annettu apuvaline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen myonnettavaksi. Kaupunki vastaa tuolloin laitteen purkamisesta ja kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista. Paasaantoisesti avustusta ei mydnneta tavallisimpiin kodinkoneisiin (esim. pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone).
l5 Autoavustusta rnyonnetaan ensisijaisesti vaikeavammaiselle henkil6lle jokapaivaiseen liikkumiseen liittyvien tarpeiden perusteella. Avustamisen myontamisella tuetaan erityisesti henkil6n opiskelua, ty6ssa kiiyntiii tai vaikeavammaisen jokapaiveisia valttamaftomia kuljetuksia. Auton hankintakustannuksia korvattaessa maksetaan puolet kohtuuhintaisen auton kustannuksista, ohjeellisesti enintaan 6000 euroa. Kohtuuhintaista autoa maaritefieessd otelaan huomioon hakijan yksilolliset tarpeet. Korvauksen kokonaismaaraa arvioitaessa on merkitysta tarvittavilla kuljetuspalveluilla. Auton huoltokustannuksia, korjauksia ja talvi- / kesarenkaita lisavarusteina ei korvata. Vain erityisen painavista syiste avustetaan vaikeavammaisen lapsen perheta auton hankinnassa. Ensisijaisesti korvataan kokonaisuudessaan lapsen vamman ja sairauden johdosta autoon hankittavat valftamaftomat liselaitteet. Paaasiallisesti auton vaihto on perusteltua vain, mikdli hakijan vammasta tai sairaudesta johtuva tarve on oleellisesti muuttunut, tai auto on kayttokelvoton. Hakijan tulee esittaa selvitys ajetuista kilometreista ja auton kuntoisuusarvio (vakuutusyhtiot, autoliikkeet) Avustusta laskettaessa vahennetaan kohtuuhintaisen auton hinnasta autoveronpalautus ja vanhasta autosta saatu myyntihinta tai hyvitys, vakuutuskorvaukset (esim. rikkoontuneesta tai kolariautosta) ja mahdolliset alennukset ja avustukset. Autoon tehtavina muutostciind korvataan asiakkaalle hinen vammansa takia valttamattdmet apuvalineet ja muutostyot. Entiseen autoon myonnetyt laitteet tulee mahdollisuuksien mukaan siirtaa uuteen autoon. Korvauksen saamisen edellytyksena on hakijan vaikeavammaisuus, saann0llinen ja peivittainen kuljetustarve, saann0llinen apuvalineiden kaytto seka muut vammaan ja sairauteen liittyvet perustelut oman auton tarpeesta.
r6 Autoavustusta hakiessaan asiakkaan tulee esiftee:. laakarinlausunto (korkeintaan vuosi sitten anneftu). kirjallinen kustannusarvio ostettavaksi suunnitellusta autosta. toiminta- tai fysioterapeutin lausunto lisilaifteen tarpeesta. kustannusarvio vamman tai sairauden johdosta valttama! t6mista lisalaitteista. autoliikkeen tai muun tahon tekema arvio vanhan auton hyvityksesta. ennakkoveropaatos autoveron palautuksesta. paatokset muista auton hankintaan myonnetyista avustuksista tai korvauksista muut perustelutautoavustuksen myontamiselle. rahoitussuunnitelma. kopio ajokortista Liselaitteiden korvaamisen perusteina ovat hakijan vaikeavammaisuus, saannollinen ja paivittainen kuljetustarve, sadnnollinen apuvilineiden kaytto, seka muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elamaan liittyvat perustelut. Auton varustetasosta on kaikissa tapauksissa vaadittava tekninen erittely. Automaattivaihteiston hinnasta vahennetaan ensin siihen kohdistuva autoveron osuus. Vamman kannalta vafttamatomat muutostyot korvataan kokonaan VPA 17 $ mukaisiin apuvilineisiin ja laitteisiin. Kayttdtarpeen lakattua kaytt66n annettu apuvaline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen kayfioon myonnettavaksi. Kaupunki vastaa talloin apuvalineen purkamisesta ja kuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Viranhaltija paattaa menettelyn. Harrastusvalineita voidaan myontaa erityisperustein niita eniten tarvitseville vaikeavammaiselle henkil6lle. MyOnnettaessd avustusta harrastusvalineeseen edellytetean, efta tarve on vammasta.iohtuva ja harrastusvaline tukee henkilon kuntoutumista, tai mahdollistaa muulla tavoin henkilon selviytymistii jokapaivaisiste elamantoiminnoista. Avustus on puolet kohtuullisista hankintakustannuksista.
1',7 YLIMAARAISET ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET vpa 19 S Korvaukset ylimairdisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkiloille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esim. kliinisten ravintovalmisteiden keyton vuoksi. Vammaispalvelulain mukainen korvaus sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella my6nneftyjen avustusten kanssa. Tallaisia ovat mm. sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, Kelan myontama lapsen hoitotuki, vammaistuki ja elakkeensaajien hoitotuki, jossa on myontamisperusteena vamman tai sairauden aiheuftaman haitan ja avuntarpeen lisaksi siita johtuvat erityiskustannukset. Korvaus maksetaan hakijan toimittamien kuiftien perusteella neljannesvuosittain jalkikateen hakijan toimitettua ilmoituksen olosuhteidensa pysymisesta ennallaan tai niissa tapahtuneista muutoksista. Mikali hakija on ollut vuosineljdnneksen aikana 12 vuorokautta tai kauemmin laitoshoidossa, maksetaan korvaus vain silta ajalta, jolloin han ei ole ollut hoidossa. YLIMAARAISET VAATETUSKUSTANNUKSET vpa 18 S Korvausta voidaan mydntaa henkil6ille, joilla on vamman vuoksi kohtuuttomia ylimearaisia vaatetuskustannuksia. Korvaus ylimaaraisiin vaatetuskustannuksiin sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myonnettyjen avustusten kanssa. Tallaisia avustuksia ovat mm: Kelan my6nteme vammaistuki, lapsen hoitotuki.ia elakkeensaajien hoitotuki, joiden myontamisperusteena on vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisiiksi siitii aiheutuvat erityiskustannukset. Korvausta tulee suorittaa vaatteen teettemisesta tai korjaamisesta tulleista ylimaaraisista tulleista ylimeereisista eritylskustannuksista.
18 SOPEUTUMISVALMENNUS vpa 15 S Sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut maararahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkil6iden ja heidan perheidensd yksil6lliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ia liikkumistaidon ohjaukseen. Paikallista kurssitoimintaa pyritaan kehiftamaen terveydenhuollon, eri jarjestdjen ja Kelan kanssa. Tavoitteena on lisaksi sisallyttaa sopeutumisvalmennusta osaksi eri ty6ntekiiaryhmien tyota. Myos vammaispalveluiden palveluohjaukseen voi siseltya sopeutumisvalmennuksellisia elementteja. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PAATOKSENTEKO vpl 3aS Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittaminen on aloitettava viimeistaan seitsemantena arkipaivana sen jalkeen, kun vammainen henkilo taikka hanen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilo tai viranomainen on ottanut yhteytta sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Henkil0, jota arviointi koskee voi halutessaan kieltiiytyii arvioinnista. Vammaispalveluja ja tukitoimia koskevat paatokset on tehtava ilman aiheetonta viivytysta ja viimeistaan kolmen kuukauden kuluessa siit5, kun vammainen henkilo tai hiinen edusta.jansa on esittanyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittaminen erityisesta syysta vaadi pitempaa kiisittelyaikaa. ASIAKASMAKSUT JA KORVAUSTEN PERINTA Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista voidaan peria maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetuissa laissa (734192) ja asetuksessa (912/92) saadetaan. Maksuttomia ovat vammaispalvelulain I S:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, paivatoiminta (kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta), henkil6kohtainen apu seka palveluasumiseen liiftyvat erityispalvelut ja 1 1 S:ssa tarkoitetut tutkimukset.
l9 Palveluasumisen erityiskustannuksista seka henki16kohtaisesta avusta voidaan kuitenkin peria maksu, jos henkilo saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella jarjestettevista palveluista ja tuki toimista annetun lain nojalla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992t734) Asiakkaan on haettava vammaispalvelulain mukaisia taloudellisia tukitoimia kuuden kuukauden kuluessa kustannusten synnysta UPA 20 S ): Vakuutusyhtiiin korvaukset Vakuutuslaitokselta peritaen VPL: n mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Mikali korvaus on jo suoritettu vammaiselle henkilolle, kunnalla on oikeus peria tata korvausta vastaava maara takaisin vammaiselta henkilolta. Korvauksen takaisin perimisesta on soveltuvin osin voimassa, mita sosiaalihuoltolain 36 ja 37 $: ssa on saadetty (VPL 15 $). Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytykseta UPL 4 S). Vakuutuslaitoksen ja Valtionkonttorin ensisijainen korvausvelvollisuus tulee aina tutkia (mm. liikennevahinko, ty6tapaturma, ammaftitauti). Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus esim. kodinhoitokustannuksissa, henkilcikohtaisen avustajan ja hoitajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Ohjeita koskevat saaddkset: Laki vammaisuuden perusteella jdrjestettavista palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella jerjestetavista palveluista ja tukitoimista 1 987 n 59 Kotikuntalaki 1 1.3. 19941201 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23,12,1977 1988