ROBERT LONGO Sara Hildenin museossa Tampereella 23.9.2017 14.1.2018 Robert Longo Syntyi 1953 Brooklynissa, New Yorkissa. Lähti vuonna 1972 Firenzeen opiskelemaan konservointia ja taidehistoriaa. Aloitti syksyllä 1973 taideopinnot Buffalon yliopistossa pääaineena kuvanveisto. Muutti valmistumisen jälkeen 1977 New Yorkiin. Pasanen ja Huttunen Longon näyttelyssä 10.1.2018 Vuosituhannen vaihteessa Longo alkoi keskittyä hiilipiirroksiin. Longon teoksia voi määritellä valokuviin pohjautuviksi, fotorealistisiksi hiilipiirroksiksi. Hän on yksi merkittävimmistä aikamme modernin taiteen vaikuttajista. Tampereen näyttely oli yksi laajimmista Longon näyttelyistä, ensimmäinen pohjoismaissa.
Tampereen näyttelyn pääpaino on Longon suurikokoisissa hiilipiirustuksissa. Taiteilija itse pitää teoksiaan kuitenkin veistoksina. Suurikokoinen, erikoisvalmisteinen paperi päällystetään ensin paksulla hiilipölykerroksella. Sitten Longo avustajineen kaivaa ja kovertaa kuvan esiin hiilen alta. Yhden työn valmistuminen voi kestää kuukausia. Lähes kaikki Longon piirrokset on päällystetty heijastavalla lasilla ja näyttelyissä harkitaan tarkkaan, mitkä teokset peilautuvat toisistaan. Laseineen ja raameineen monet piirroksista painavat satoja kiloja. Sali 1 Guns and Roses, tehokasta ja yleisöön menevää, jopa kliseistä. Kun ottaa huomioon Longon taustan hevikitaristina, voi vaikutelman antaa hänelle anteeksi.
Sali 2 Useita voimakkaita eri aiheisia teoksia, joiden keskinäiset suhteet herättävät hämmennystä. Näyttelyn teokset kommunikoivat keskenään, luovat yllättäviä yhtäläisyyksiä, merkityksiä ja viestejä. Nukkuvan lapsen poskeen heijastuu viereisen seinän teos venäläisestä hävittäjälentokoneesta. Pasanen silmäilee, Untitled (Barbara s eyes), (P.G. in a burka), (Bela in a burka)
Longon teokset ovat voimakkaita, ne kuvaavat luontoa ja elämää äärimmillään. Robert Longon mielestä on tärkeää hidastaa kuvia. Elämme maailmassa, jossa kuvat vaihtuvat sekuntien murto-osissa, niitä vyöryy päälle televisiosta ja netistä. On radikaalia keskittyä yksittäiseen kuvaan, tehdä sitä työläästi ja tarkkuudella. Kun valtavaa lähes koko seinän kattavaa piirrosta katsoo läheltä, kaikki muu katoaa näkyvistä.
Alakerta Näyttelyn valaistus ja teosten sijoittelu oli tarkkaan harkittu, kaikki Sara Hildenin museon ikkunat ja ovien lasipinnat oli tummennettu, jotta hiilipiirrosten valkoisten osien valovoimaisuus korostuisi. Kuvien lasipinnoilla heijastuivat vastakkaisten tai vierekkäisten teosten kuvat riippuen siitä mistä kulmasta niitä tarkasteli. Jäävuorta kuvaavassa piirroksessa näkyvät veden pinnan vaihtelut.
Jäävuori heijastuu vastakkaisen seinän teoksessa. Longo on luonnehtinut itseään kuvavarkaaksi, joka hyödyntää teoksissaan elokuvia, taidehistoriaa ja median jatkuvaa kuvavirtaa, mutta kysymys on myös hänen muistoistaan. Longo pyrkii tasapainoon henkilökohtaisen ja sosiaalisesti merkityksellisen välillä. Hän kokee velvollisuudekseen raportoida maailmasta, jossa elää. Longo tarttuu vain henkilökohtaisesti itselle merkityksellisiin kuvaaiheisiin.
Viime vuosina Robert Longo on keskittynyt poliittisiin aiheisiin, muun muassa mustaihoisiin kohdistuvaan väkivaltaan; ei voi olla piittaamatta asioista, joita näkee. Vaikuttavan lisän näyttelykokemukseen toi yleisö. Tummien hahmojen kuvajaiset vaeltelivat teosten lasipinnoilla. Iltapäivän tunteina kävijöitä oli näyttelysaleissa harvakseltaan. Työpäivän päätyttyä yleisöä kertyi enemmän. Vaikutelma oli yllättävä ja tehokas. Näyttelystä ja yleisöstä muodostui kokonaistaideteos, melkeinpä performanssi. Mahtoiko Longo ennakoida senkin. Kuvia vai katsojia
Sarjassaan Hungry Ghosts Longo on tehnyt toisintoja taidemuseoissa työskentelevien restauroijien käyttämistä läpivalaisukuvista. Kuvissa näkyvät alkuperäisten teosten tukirakenteet sekä kankaiden kiinnitysnaulat. Rembrandtin maalaukseen Bathsheba at Her Bath (1654) perustuva teos tuo esiin myös kiinnostavia kulttuurisia kysymyksiä naisen aseman näyttämisestä ja uusintamisesta taiteessa. Röntgenkuva Bathshebasta paljastaa, että Rembrandt on ensin maalannut naisen katsomaan ylös, viestimään aktiivista toimijuutta. Tämän asennon ja asenteen Rembrandt on myöhemmin maalannut piiloon. Valmiissa teoksessa Bathsheba katsoo kainosti alaspäin, aikansa vaatimusten mukaisesti katseen kohteeksi alistuen. (Aamulehti/kulttuuri/Katri Kovasiipi 13.10.2017)
Kuvanveistäjäksi valmistunut nuori Longo elätti itseään taksikuskina, varastotöillä ja tekemällä halpakopioita eurooppalaisen maalaustateen mestariteoksista. Hän teki reliefejä ja veistoksia, mutta raha ei tahtonut riittää materiaaleihin. Kun paperia sentään oli, hän mietti, että piirretään nyt sitten, piirsinhän lapsenakin. Longon näyttely Tampereella oli menestys. Näyttelyssä kävi kaikkiaan 36 364 katsojaa. Museo sai Robert Longon näyttelystä runsaasti kiittävää palautetta, myös itse taiteilija oli näyttelynsä saamaan suosioon erityisen tyytyväinen. Robert Longo on pitkään ollut yksi maailman puhutuimmista populaaritaiteen mestareista. Taitelija, jonka ei pitänyt edes olla läsnä Tampereen näyttelyn lehdistötilaisuudessa, polki paikalle punaisella jopolla. Jos Yhdysvaltojen nykyistä politiikkaa ja asennetta kritisoivan Longon turhautuminen maahansa ottaisi lopullisesti vallan, olisi hän omien sanojensa mukaan valmis viettämään eläkepäiviään Suomessa, vaikkapa Tampereella. Lähteet https://www.tampere.fi/sarahilden/nay ttelyt/robert-longo.html https://yle.fi/uutiset/ Sanna Vilkman 25.9.2017 Tiedonanto puhelimitse/sara Hildenin museo 17.1.2018 Pirkko Huttunen, Päivölän opisto/kuvataiteen aineopinnot, Näyttelyraportti, 17.1.2018