Afrikkalainen sikarutto

Afrikkalainen sikarutto Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen, sekä mini- ja mikrosikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa asfivirus. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa.

Sardinia vuodesta 1978

2007 Kaukasus: Georgia, Armenia, Azerbaijan, Venäjä villi- ja kesysiat 2009 Leningradin alue -kesysiat

Baltia 2014

Baltia 2015

Baltia 2016

EU:n rajoitusalueet EU 2017-2018 6.2.2018

Tauti Maa Taudinpurkaukset 2014 Taudinpurkaukset 2015 Taudinpurkaukset 2016 ASF Viro 18 6 3 Latvia 32 10 3 8 Liettua 6 13 19 30 Puola 2 1 20 81 Romania 2 Ukraina 124 Yhteensä 40 42 48 248 ASF villisiat Viro 41 723 1052 637 Latvia 148 753 865 947 Liettua 45 111 303 1328 Puola 30 52 80 741 Tsekki 202 Ukraina 37 Yhteensä 264 1639 2300 3892 Taudinpurkaukset 2017

Näkymät tällä hetkellä Villisikojen osuus merkittävä ASF-taudin levittäjänä; tauti leviää villisikojen raatojen ja eritteiden kautta. Toistaiseksi taudin leviämistä villisioissa ei ole pystytty pysäyttämään. Mitä enemmän tautia ja virusta ympäristössä, sitä todennäköisemmin leviää myös sikatiloille. Baltiassa ja Puolassa havaitut tautivastustuksen haasteet Sikatilan tautisuojauksen puutteet altistavat tuotantosiat tartunnalle. Taudinhallinta villisioissa vaikeaa, sillä tautiin ei ole rokotetta. Baltian maista taudin uhka ei häviä nopeasti.

Viruksen suora leviäminen

Leviäminen Siat, myös villisiat, niiden sukusolut ja eritteet Elintarvikkeet ja ruokajäte Kuljetusautot ja muut välineet Ihmiset Rehu, kuivikkeet jne

Tunnistetut reitit, joita afrikkalainen sikarutto (ASF) voi tulla Suomeen Maahantulo on yleensä kaksivaiheinen tapahtuma, ensin rajan yli ja sitten sikaan. Sianlihan ja sianlihavalmisteen mukana Ihmisten mukana ASFtartunnan alueelta ASF:n päätyminen suomalaiseen sikapopulaatioon Kansainvälisen liikenteen ruokajätteen mukana Elävien sikojen ja sperman mukana Eläinkuljetusajoneuvojen mukana Rajan yli liikkuvien villisikojen mukana

ASF - taloudellinen merkitys Suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle Kansainvälisen kaupan pysähtyminen Sikojen lopettaminen ja hävittäminen Tilojen saneeraus Tuotantoketjun häiriintyminen Yhden taudinpurkauksen keskimääräinen hinta-arvio on noin 10, 5 milj., (95 % vaihteluvälillä 4,6-22,7 milj. ). Kotieläinsektorin tappiot ovat vielä suuremmat (7,5-38,1 M ). Eläinliikenne tilojen välillä on leviämisessä avainasemassa.

Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyn kannalta erityisen tärkeää: Sikatilojen tautisuojaus! Sikatiloilla työskentelevät ja vierailevat henkilöt Harrastesikojen pitäjät Merkinnät ja rekisteröinnit Tieto ruokajätteen syöttökiellosta Sikojen ulkonapitokielto voimaan kesäkuun alussa 2018 Tiedon jakaminen afrikkalaisen sikaruton leviämiseen liittyvästä uhasta ja siitä miten tautia voi ehkäistä.

Eläintautien vastustaminen

Afrikkalaisen sikaruton oireet Oireet ja niiden voimakkuus voivat vaihdella, ei tyypillisiä oireita! Oireilevia eläimiä voi aluksi olla hyvin vähän ja vain jossain sikalan osassa Aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen vaihtelee n. 3-15 vrk Baltian maissa oireet alkaneet viime aikoina usein emakoilla Villisiat Kuolleena löydetyt Eläimet, joilla on havaittu sairauden oireita ennen kaatoa Eläimet, joilla on suolistamisen yhteydessä havaitaan normaalista poikkeavaa verekkyyttä Kolarieläimet

Afrikkalaisen sikaruton oireet (2) Äkillinen kuolema ilman edeltäviä oireita Korkea kuume ja apaattisuus Ruokahaluttomuus, oksentelu, (verinen) ripuli, ummetus Ihon punoitus ja verenpurkaumat iholla Ontuminen, takajalkojen jäykkyys, horjuminen, vapina tai kouristukset Silmä- ja sierainvuoto Luomiset

ASF / tautiepäilystä ilmoittaminen Ilmoitus oireista viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille (selvitä numero valmiiksi!) tilanne selvitetään yhdessä Tartutaan toimeen ennen kuin tauti ehtii levitä Suomessa Sikojenpitäjät ja kaikki sikojen kanssa tekemisissä olevat sekä eläinlääkärit tunnistavat afrikkalaisen sikaruton oireet ja osaavat ilmoittaa Eläintautiepäilyiden nopea selvittäminen Sikojen kliininen tarkastus ja näytteenotto Tarvittaessa väliaikaiset eläinten siirtokiellot

Taudin leviämisen rajoittaminen - sikatilat Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä eläintauti Aluehallintoviraston (AVI) hallintopäätöksellä pyritään estämään taudin leviäminen (epäilyt ja todetut tapaukset): Sikojen ja muiden eläinten tuominen tilalle ja niiden vieminen sieltä pois on kielletty, siat tulee pitää eläinsuojissa Tautia mahdollisesti levittävien tuotteiden ja välineiden tilalta pois vieminen on kielletty (sian liha, rehut, raadot, sperma, alkiot, lanta jne.) Eläinsuojassa tulee pitää suojavaatteita Varusteiden ja ajoneuvojen asianmukainen puhdistus tilalle tullessa ja sieltä poistuessa Tilalla asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät saa mennä toiselle sikatilalle ennen kuin on kulunut vähintään kaksi vuorokautta tartuntatilalta poistumisesta

Taudin leviämisen rajoittaminen Epäilyvaiheessa tai taudin varmistumisen jälkeen AVI vastaa taudin alkuperän selvittämisestä ja leviämisen kartoittamisesta Kontaktitilojen selvittäminen ja tarkastus Saastuneiden tuotteiden jäljitys Evira vastaa tartunta-alueen, suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustamisesta tartuntatilan ympärille Kotisikatapauksissa suojavyöhykkeen raja on 3 km ja valvontavyöhykkeen 10 km etäisyydellä tartuntatilasta. mm. sikojen ja sioista peräisin olevien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan tartunta-alueella ja vyöhykkeillä

Esimerkkejä suoja ja valvontavyöhykkeestä (3 km ja 10 km)

Toimenpiteitä vyöhykkeillä Sikojen kuljettaminen vyöhykkeillä on kiellettyä. Kielto ei koske pitopaikan sisällä tapahtuvaa välttämätöntä kuljetusta maanteitse tai rautateitse pysähtymättä ja lastia purkamatta tapahtuvaa kauttakuljetusta. Sikojen kuljettaminen valvontavyöhykkeen ulkopuolelta valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon välittömästi teurastettaviksi on sallittua. Sian sperman, alkioiden ja munasolujen kuljettaminen pois vyöhykkeellä sijaitsevasta sikojen pitopaikasta on kielletty.

Vyöhykkeiden rajoituksista johtuva liikatäyttö sikalassa? Sikojen omistajan hakemuksesta Evira voi määrätä sikoja lopetettaviksi tartunta-alueella, rajoitusvyöhykkeellä ja rajoitusalueella, jos eläinten siirtämistä koskevat rajoitukset ovat olleet voimassa yli 14 vuorokautta ja ne dhuomattavasti vaikeuttavat eläinten pitoa taloudellisista tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Lisäksi AVI voi myöntää poikkeuksen siirtokieltoon, mutta ehdot ovat tiukkoja.

Taudin leviämisen rajoittaminen - luonnonvaraiset villisiat Evira perustaa taudin esiintymispaikan ympärille tartuntaalueen, jonka säde on 3 km. Tartunta-alueen sikatiloilla sikojen siirtokielto Siat pidettävä sisällä tai eristettynä villisioista Tiloilla tarkemmat bioturvallisuustoimet KEL tarkastaa sikatilat Tartunta-alueella ammutut ja kuolleena löydetyt villisiat tutkitaan ASF:n varalta ja ruhot hävitetään siten ettei tartuntavaaraa ole Evira perustaa taudin esiintymispaikan (ja tartunta-alueen) ympärille rajoitusvyöhykkeen

ASF villisiassa (2) Rajoitusvyöhyke jaetaan taudin leviämisen riskin mukaisesti I ja II osaan, II osa on suuremman riskin alue. Rajoitusvyöhykkeen koko riippuu arvioidusta villisikapopulaation koosta ja liikkuvuudesta. Se on isompi ja noudattaa hallinnollisia rajoja (esim. kuntien rajat) tai sopivia maantieteellisiä rajoja (järvi, joki). Jos rajoitusvyöhykkeellä todetaan ASF kotisiassa, vyöhykkeestä erotetaan osa III, ja kotisikatapauksen myötä perustetut suoja- ja valvontavyöhyke ovat osa sitä.

ASF villisiassa (3) Rajoitusvyöhykkeellä rajoituksia sikojen, sikojen sukusolujen ja alkioiden, sivutuotteiden ja lihan siirtämisessä vyöhykkeeltä pois (II ja III). Joissain tapauksissa on poikkeusmahdollisuuksia erityisehdoin (mm. sikojen siirto teurastettavaksi) Rajoitusvyöhykkeiden rajoitukset vastaavat EU komission suojapäätöksen I, II ja III rajoitusalueiden rajoituksia (jotka tällä hetkellä Baltian maissa ja Puolassa eli punainen, vaaleanpunainen ja sininen alue). Rajoitusvyöhyke voimassa vähintään 12 kk.

Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan Evira tekee päätöksen afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi pitopaikasta AVI vastaa täytäntöönpanosta Kunnaneläinlääkärit ja valmiuseläinlääkärit mukana Tilan sikojen lopetus, raatojen hävitys (Honkajoki, hautaaminen) Tuotteiden jäljittäminen; hävittäminen tai käsittely taudinaiheuttajan hävittämiseksi Puhdistus, desinfiointi ja saneeraus ym. Uusien eläinten hankinta ja mahdollisesti tarvittavat näytteenotot Yhteistyötä elinkeinon kanssa esim. eläinten lopetukset, elintarvikkeiden takaisinvedot, viestintä, tiedotus

Eläintautilain mukaiset korvaukset Eläintautilain mukaisen korvausjärjestelmän tarkoituksena korvata viranomaisten määräämistä toimenpiteistä aiheutuvat tappiot ei taudin aiheuttamia tappioita Korvausjärjestelmä keskittyy helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien torjuntatoimenpiteistä aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen Eläintaudit ovat maatalouteen kuuluvia normaalin yritystoiminnan riskejä, joiden vastustamiseen valtio osallistuu silloin, kun taudista voi aiheutua laajempaa vahinkoa karjataloudelle

Korvaukset eläintaudin hävittämisestä ja lopetetuista eläimistä ETL 102, 103 Eviran päätöksen mukaisista eläinten lopettamisesta, omaisuuden hävittämisestä sekä näihin liittyvistä puhdistusja desinfektio-toimenpiteiden työstä ja laitteista, välineistä ja aineista aiheutuvista kustannuksista vastaa valtio. Valtion varoista korvaus sioista, jotka on määrätty lopetettavaksi todetun tai epäillyn afrikkalaisen sikaruton takia, myös rajoitusvyöhykkeellä. Korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo ilman kyseessä olevaa tautia.

Korvaus omaisuudesta ja tuotannon menetyksestä ELT 104 ja 105 Korvaus valtion varoista aineet, tavarat tai rakenteet, jotka on Eviran päätöksellä hävitetty tai käsitelty siten, että ne ovat vahingoittuneet tai muuttuneet käyttökelvottomiksi. Korvauksena suoritetaan omaisuuden käypä arvo. Jos tilalle tai rajoitusvyöhykkeelle määrätty rajoitus tai toimenpide estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa, voidaan toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko korvata valtion varoista. Korvauksena voidaan suorittaa enintään kolme neljäsosaa vahingon suuruudesta.

Korvausten ulkopuolelle jäävä toiminta ETL 106, korvausten menettäminen 108 Kustannuksia ja menetyksiä ei korvata, jos ne ovat syntyneet elintarvikkeiden jalostuksessa, muiden eläimistä saatavien tuotteiden tai rehujen valmistuksessa taikka elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden kaupan pitämisessä. Korvauksia voidaan alentaa tai oikeus niihin voidaan menettää kokonaan, jos eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä (eläintautilaki, eläintunnistusjärjestelmälaki sekä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettu laki tai vastaavat EU- ja kansalliset säädökset) on selkeästi rikottu.

Palaaminen normaalitilaan Riippuu epidemian kestosta eli toimenpiteiden tehosta Pitopaikan rajoitukset voimassa vähintään 40 vrk taudin hävittämistoimien päätyttyä Sentinelliporsaiden käyttö eli terveitä sikoja tuodaan ensin pitopaikkaan ja tutkitaan viruksen varalta Jalostuseläinten menettäminen voi olla vaikea korvata vie vuosia tai vuosikymmeniä aikaa Eläinaineksen suuri kato luo markkinoita ulkomaisten sikojen tuonnille noudatettava lainsäädäntöä ja ETT:n ohjeita! EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien vakuuttaminen vie todennäköisesti aikaa eli vaikutukset kestävät vuosia

Sikojen ulkonapitokielto - ASF vastainen varotoimi MMM asetus (401/2017) mukaan sikojen ulkonapito on kiellettyä 1.6.2018 lähtien. Ahvenanmaan maakunnan osalta ulkonapitokielto tulee voimaan 1.1.2019. Siat on pidettävä sisällä koko Suomen alueella. Sikojen ulkonapitokielto koskee Kaupallista toimintaa (myös luonnonmukainen tuotanto) Harraste-eläinten pitoa Pysyviä eläinnäyttelyitä (esim. kotieläinpihat) Väliaikaisia eläinnäyttelyitä

Sikojen ulkonapitokielto Kielto ei kuitenkaan koske Eläintarhoja Kytkettynä ulkoilutettavia sikoja Sellaisia pitopaikkoja, joissa ulkotarhat on suojattu Olemassa olevan aidan oheen rakennetulla teräsverkkoaidalla Olemassa olevan aidan oheen rakennetulla sähköaidalla Riittävän vankalla rakenteella siten, että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa Teräsverkkoaidan ja sähköaidan vaatimukset löytyvät asetuksen (401/2017) liitteestä, sekä Evira.fi sivuilta, jossa on myös esimerkkejä muun riittävän vankan aidan rakenteista. Sähköaidalla vahvistetun aidan sisä- ja ulkopuolinen sähköaita tulee asetuksen säännöksistä poiketen kytkeä vain yhteen sähköpaimeneen. Muutos tulee tehdä viipymättä myös jo rakennettuihin sähköaitauksiin.

Eläintautivalmius Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat Testataan säännöllisesti valmiusharjoituksilla Valmiuseläinlääkäreitä (70 80) koulutetaan säännöllisesti Alueelliset valmiusvarastot Myös toimijoiden suunnitelmat ja harjoitukset tärkeitä! Valmiudessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä eläintaudit eivät kunnioita rajoja

ASF -seuranta Suomessa 2017 Seurantaa tehty vuodesta 2010 Siat; sairauden syyn selvitykseen liittyvät näytteet 57 näytettä ASF-viruksen varalta, yksi näistä tarhattu villisika Tarhatut villisiat; teurastuksen yhteydessä otettuja näytteitä 44 näytettä tutkittu näytettä ASF-viruksen varalta Luonnonvaraiset villisiat; näytteitä metsästetyistä villisioista sekä kuolleena löydetyistä ja kolarivillisioista. 527 näytettä tutkittu ASF -viruksen varalta. Metsästettyjä näistä oli 497 ja kuolleena löydettyjä 30.

Luonnonvaraisten villisikojen ASF - näytteet 2011-2017 ELY-keskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ahvenanmaa 0 1 0 0 Etelä-Pohjanmaa 0 1 0 9 Etelä-Savo 15 5 6 19 Häme 7 2 16 28 Kaakkois-Suomi 71 92 251 315 Kainuu 1 5 2 9 Keski-Suomi 2 1 18 6 Lappi 1 0 0 0 Pirkanmaa 0 8 6 19 Pohjanmaa 0 0 0 3 Pohjois-Karjala 17 20 15 13 Pohjois-Pohjanmaa 1 2 5 4 Pohjois-Savo 1 4 8 1 Satakunta 0 1 1 0 Uusimaa 22 27 35 73 Varsinais-Suomi 0 2 3 26 Yhteensä 10 8 8 9 138 171 366 527

Luonnonvaraisten villisikojen määrä 2010 Tarkkaa tietoa populaatiosta ei ole, karkea arvio < 500 (RKTL) 2016 n. 3500 yksilöä 2017 n. 3155 (2077-5473), kasvanut 23,6 % tammikuusta 2017

Palkkio villisikanäytteiden lähettämisestä tai ilmoittamisesta Suomen Sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toimintaavustusta Suomessa pyydetyistä villisioista, avustus on 90 euroa / villisika. Evira maksaa metsästäjille tai metsästyseuroille palkkiona 40 euroa / yhdestä villisiasta lähetetyt näytteet. Vaihtoehtona rahakorvaukselle metsästäjä voi lähettää trikiininäytteet tutkittavaksi Eviraan korvauksetta, trikiinitutkimuksen tuloksen saa kahden viikon kuluessa. Naarasvillisioista maksetaan lisäpalkkiota 60 euroa, kohtunäytteen on oltava mukana näytelähetyksessä. Kuolleena löydetyistä tai oireilevista villisioista ilmoittamisesta Evira maksaa palkkiona 100 euroa / villisika. Ilmoitus tehdään kunnaneläinlääkärille.

Kiitos!