As. Oy Vanhan-Mankkaan tie 12 Olli Kontkanen Jarno Kokkonen Projekti YMP31460 14.9.2015
2 (8) 14.9.2015 SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 3 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3 2.2 Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset... 4 2.3 Maasto- ja laskentamalli... 5 2.4 Liikennetiedot... 5 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 3.1 Meluntorjuntaratkaisujen periaatteet... 6 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta... 6 3.3 Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot... 7 3.4 Johtopäätökset kaavamääräystä ja jatkosuunnittelua varten... 7 4 LIITTEET... 8 5 VIITTEET... 8
14.9.2015 3 (8) 1 Taustatiedot Tässä työssä on laadittu liikennemeluselvitys asemakaavamuutosta varten suunnittelualueelta, joka sijaitsee Espoon Mankkaalla korttelissa 26115 osoitteessa Vanhan- Mankkaan tie 12. Kortteliin on suunnitteilla asuinrivitalo. Suunnittelualueen läpi kulkee 110 kv voimalinja, jonka alle ei voi sijoittaa rakennusmassoja. Kohteen pääasiallisia melulähteitä ovat Vanhan-Mankkaan tie ja Seilimäki-katu. Meluselvitys on tehty As. Oy Vanhan-Mankkaan tie 12 -asunto-osakeyhtiön toimeksiannosta, jossa hankkeesta vastasi Minna Pajamies. Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat Olli Kontkanen (projektipäällikkö ja meluasiantuntija) ja Jarno Kokkonen (laadunvarmistaja). Selvityksessä on laskettu katuliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Melulaskentojen perusteella on selvitetty oleskelualueiden meluntorjuntatarve ja julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimusten tarve. Melulaskennat on tehty tieliikenteen nykytilanteen 2015 sekä ennustetilanteen 2035 liikennemäärillä (KAVL). Melumallina on käytetty Espoon kaupungin EU-meluselvityksen 2012 melumallia [1]. Selvitys on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosaston meluselvitysohjeen mukaisesti [2]. Kuva 1 Vanhan-Mankkaan tie 12. 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1) [3]. Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Tässä työssä on sovellettu ulko-oleskelualueiden päiväajan 55 db ja yöajan 50 db ohjearvoa, koska asemakaavahankkeen ei ole katsottu täyttä-
4 (8) 14.9.2015 vän uuden asuinalueen kriteerejä [4]. Uusilla asuinalueilla sovelletaan yöajan 45 db ohjearvoa. Julkisivujen äänitasoerovaatimuksen ( L) määrittämiseen sovelletaan asuinhuoneiden päiväajan 35 db ja yöajan 30 db sisätilojen ohjearvoja. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot [3] Ohjearvot ulkona Päivällä L Aeq, klo 7 22 Yöllä L Aeq, klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä L Aeq, klo 7 22 L Aeq, klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - 2.2 Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset Asemakaavaa laadittaessa voidaan antaa kolmenlaisia meluntorjuntaa koskevia asemakaavamääräyksiä: 1. Melulähdettä koskevat määräykset. 2. Melun leviämistä rajoittavat määräykset. 3. Suojattavaa aluetta tai kohdetta koskevat määräykset. Melulähteen melupäästöä voidaan rajoittaa muun muassa hiljaisella päällysteellä tai nopeusrajoituksella. Asemakaavassa on kuitenkin usein myöhäistä vaikuttaa melulähteen rajoittamiseen. Melun leviämisen rajoittamiseksi voidaan määrätä meluesteen toteuttamisesta. Melulta suojattavalle rakennukselle voidaan määrätä äänitasoerovaatimuksia, ja oleskelualueet voidaan määrätä sijoitettavaksi rakennusmassojen suojaan. Lisäksi asuntojen avautumissuunnasta voidaan antaa määräyksiä. Myös parvekkeiden lasituksesta ja sijoittelusta voidaan antaa määräyksiä. Lisäksi meluntorjuntaan voidaan vaikuttaa samalle alueelle rakennettavien rakennusten rakentamisajankohdista annettavilla määräyksillä. Tarkempi kuvaus meluntorjuntaa koskevista asemakaavamääräyksistä on esitetty viitteissä [4], [5] ja [6]. Äänitasoerovaatimus tarkoittaa ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotusta. Esimerkiksi julkisivumelutason ollessa päiväaikaan yli 65 db, on esitettävä vähintään 30 db äänitasoerovaatimus ( L), jotta voidaan varmistua siitä, ettei sisämelutason päiväajan 35 db ohjearvo ylity. Alle 30 db äänitasoerovaatimuksia ei ole tapana esittää. Kaavamääräyksenä annettavan äänitasoerovaatimuksen perusteella jatkosuunnittelussa voidaan mitoittaa rakennuksen julkisivun rakenteiden ja rakennusosien ilmaääneneristävyys. Rakenteiden äänieristyksen mitoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöopasta: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen [7], tai muuta vastaavaa hyväksyttyä menetelmää.
14.9.2015 5 (8) 2.3 Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennetietojen perusteella. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät tieliikenteen melulähteet. Melumallina on käytetty Espoon kaupungin meluselvityksen 2012 melumallia [1]. Asemakaava-alueen uudet rakennusmassat on lisätty melumalliin samalla asuinalueella sijaitsevien asuinrivitalojen muodon ja sijainnin perusteella. Laajat asfalttialueet, kadut ja rakennusten katot on mallinnettu akustisesti kovina (α =0). Melulaskennat on suoritettu DataKustik CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Prediction Method) [8]. Laskentamallin tarkkuus on lähietäisyydellä tieliikennemelumallissa tyypillisesti ±2 db. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq ), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Melutasot on selvitetty suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 2 x 2 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä Laskentasäde 1000 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset ja meluaidat heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti) Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama on 1 metri Julkisivuun kohdistuva melutaso on laskettu seuraavasti: o korkeussuunnassa 3 metrin välein alkaen 2 metriä maanpinnasta o 5 cm etäisyydelle julkisivusta o julkisivusta heijastuvaa melua ei huomioida. o laskentapisteväli on vaakasuunnassa 2 5 metriä. 2.4 Liikennetiedot Melulaskennassa käytetyt katuliikenteen nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät ja nopeudet on esitetty taulukossa 2. Liikenteen päivä-yö-jakaumissa sekä raskaanliikenteen osuuksissa on käytetty katuluokkaan perustuvia arvoja, jotka on esitetty taulukossa 3. Liikennetiedot konsultille toimitti Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen (KSK) liikennesuunnitteluyksikön Olli Koivula sekä Aulis Palola. Taulukko 2 Melulaskennassa käytetyt katuliikenteen liikennetiedot Katu KAVL Nopeus [km/h] Katuluokka Nykytilanne Ennuste 2035 Vanhan-Mankkaan tie 8000 10 100 40 3 Seilimäki 1 600 1 760 30 4
6 (8) 14.9.2015 Taulukko 3 Liikenteen jakaumatiedot Katuluokka Liikenteen osuus % Raskas liikenne % Päivä Yö Päivä Yö 1. Maantie 88 12 7,4 8,7 2. Pääkatu 88 12 7,3 8,7 3. Alueellinen kokoojakatu 94 6 6,7 8,3 4. Paikallinen kokoojakatu 94 6 5,8 6,4 3 Tulokset ja johtopäätökset Melulaskennalla selvitettiin katuliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7. Oleskelualueiden melutasot on esitetty liitteissä 1.1 ja 1.2. Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Nykytilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 3.1 ja 3.2. 3.1 Meluntorjuntaratkaisujen periaatteet Vanhan-Mankkaan tie 12 asemakaavamuutosalueelle esitetyt meluntorjuntaratkaisut perustuvat seuraaviin keinoihin: rakennusmassojen ja oleskelualueiden sijoittelu rakenteellinen meluntorjunta julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimukset asuntojen avautumissuunnan määrittely 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta Uudet rakennusmassat torjuvat tehokkaasti melua. Rakennusmassan länsipuolella päiväajan melutasot ovat välillä 49 57 db. Melutasot ylittävät paikoin melutason 55 db päiväajan ohjearvon rakennuksen päädyissä olevien asuntojen piha-alueilla. Näiltä piha-alueilta löytyy kuitenkin myös alueita, joilla päästään alle päiväajan ohjearvon. Rakennuksen pohjois- ja eteläpäädyissä päiväajan melutasot ovat välillä 57 65 db. Vanhan-Mankkaan tien puoleinen piha-alue on voimakkaan yli 65 db melun alueella. Päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 1.1 ja 1.2. Kuva 2 Päiväajan meluvyöhykkeet ja suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot.
14.9.2015 7 (8) Tonttiaita 2 m Kuva 3 Meluntorjunta voidaan toteuttaa esimerkiksi 2 metrin tonttiaidalla. Piha-alueilla voidaan saavuttaa melutason ohjearvot meluntorjunnan avulla. Meluntorjunta voidaan toteuttaa esimerkiksi 2 metrin tonttiaidalla (kuva 3). Meluntorjuntatilanteen (tonttiaita 2 m) päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 1.3 ja 1.4. 3.3 Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan melutasot on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Melulaskentatulosten perusteella asuinrivitalon Vanhan-Mankkaan tien puoleisille julkisivuille kohdistuu 65 db päivämelutaso, joten tälle julkisivulle tulisi asettaa 30 db äänitasoerovaatimukset ( L), jotta voidaan varmistua siitä, ettei sisämelutason päiväajan 35 db ohjearvo ylity. Liitteiden melukartoilla ja kuvassa 2 on havainnollistettu punaisilla viivoilla sekä tekstilaatikoilla niiden julkisivujen sijaintia, joille on tarpeellista esittää äänitasoerovaatimuksia. 3.4 Johtopäätökset kaavamääräystä ja jatkosuunnittelua varten Uuden rakennusmassan länsipuolella päästään pääosin päivämelutason 55 db ohjearvojen alapuolelle. Rakennusmassat ja leikki- ja oleskelualueet on sijoiteltava siten, että melun ohjearvot eivät ylity leikki- ja oleskelualueilla. Rakennuksen pohjois- ja eteläpäätyihin tai Vanhan-Mankkaan tien puoleiselle piha-alueelle ei ole suositeltavaa sijoittaa leikkipaikkoja tai ulko-oleskelualueita. Uuden rakennusmassan päätyasuntojen piha-alueilla voidaan saavuttaa melutason ohjearvot meluntorjunnan avulla, mikäli tavoitteena on, että koko piha-alueella saavutetaan melutason ohjearvot (eikä vain osittain). Huomioitavaa kuitenkin on, että myös päätyasuntojen piha-alueilla päästään osittain ohjearvot alittavaan melutasoon. Tarvittaessa meluntorjunta voidaan toteuttaa esimerkiksi 2 metrin tonttiaidalla. Meluesteiden toteutuksessa tulee huomioida, että ne ovat riittävän raskasrakenteisia, umpinaisia, tiiviitä ja maahan asti rakennettuja. Meluesteen tyypillä ei ole melua torjuvan
8 (8) 14.9.2015 4 Liitteet vaikutuksen saavuttamisen kannalta merkitystä, eli este voi olla esimerkiksi lasiseinä tai kivimuuri. On tarpeellista antaa kaavamääräys asuinrivitalon Vanhan-Mankkaan tien puoleisten julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimuksista ( L = 30 db) kuvan 2 sekä liitteiden 2.1 ja 2.2. mukaisesti. Kaavamääräyksenä annettavan äänitasoerovaatimuksen perusteella jatkosuunnittelussa tulee mitoittaa rakennuksen julkisivun rakenteiden ja rakennusosien ilmaääneneristävyys. Koska julkisivumelutasot ylittävät päiväajan 65 db melutason Vanhan-Mankkaan tien puoleisella julkisivulla, on suositeltavaa, että asunnot aukeavat myös hiljaisemmalle julkisivulle (ns. läpitalon huoneisto). Näin mahdollistetaan asunnon tuulettaminen ilman melusta aiheutuvaa haittaa. [4]. Liite 1.1 Päiväajan meluvyöhykkeet ennustetilanteessa Liite 1.2 Yöajan meluvyöhykkeet ennustetilanteessa Liite 1.3 Päiväajan meluvyöhykkeet ennustetilanteessa, tonttiaita 2 metriä Liite 1.4 Yöajan meluvyöhykkeet ennustetilanteessa, tonttiaita 2 metriä Liite 2.1 Päiväajan julkisivumelutasot ennustetilanteessa Liite 2.2 Yöajan julkisivumelutasot ennustetilanteessa Liite 3.1 Päiväajan meluvyöhykkeet nykytilanteessa Liite 3.2 Yöajan meluvyöhykkeet nykytilanteessa 5 Viitteet [1] Espoon kaupungin meluselvitys, Sito Oy, 2012. [2] Liikennemelun mallintaminen ja siihen tarvittavat lähtötiedot, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosasto, Espoo 2010. [3] Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 29.10.1992/993. Voimaantulo: 1.1.1993. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993 [4] Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Opas 02/2013, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-771-9 [5] Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja, Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja - määräykset, Ympäristöministeriö 2003. [6] Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa LIME-työryhmän mietintö, Suomen ympäristö 493, Ympäristöministeriö 2001. [7] Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen, Ympäristöopas: 108, Ympäristöministeriö 2003. [8] Road traffic noise Nordic prediction method, TemaNord 1996:525, Nordic Council of Ministers 1996.