2009 Vuosikertomus
Sisällys 03 Pöyry lyhyesti 06 Toimitusjohtajan katsaus 08 Uusi visio 10 Tasapainoinen kestävä kehitys 12 Megatrendit 14 Kokonaistarjonta 15 Liiketoiminta-alueet 16 Synergiapotentiaali 17 Tilinpäätös 2009 70 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 74 Riskienhallinta 76 Konsernin johtoryhmä 78 Sijoittajatietoa
Pöyry lyhyesti Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva konsultointija suunnitteluyhtiö, joka keskittyy tasapainoisen kestävän kehityksen ratkaisuihin. Tarjoamme asiakkaillemme integroitua johdon konsultointia, monimuotoisten projektien kokonaisratkaisuja sekä alan parasta suunnittelua ja projektinvalvontaa. Meillä on syvällistä toimialaosaamista energia-, teollisuus-, kaupunki- ja liikenne- sekä vesi- ja ympäristösuunnittelun aloilla. Yhteensä 7 000 asiantuntijaamme toimivat sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti noin 50 maasta käsin. Vuonna 2009 Pöyryn liikevaihto oli 674 miljoonaa euroa. Pöyryn osake on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (Pöyry PLC: POY1V). pöyry Vuosikertomus 2009 3
mukanaan suur Vuosi 2009 ava uuden aikakau
si Pöyrylle den, joka tuo ia muutoksia
liiketoimintaryhmiemme tulokset olivat meille pettymys. Myös Rakentamisen käyttöasteita. Edelliseen vuoteen verrattuna Metsäteollisuus- ja Energia- eivät pystyneet kompensoimaan heikentynyttä kysyntää ja alentuneita ennen uudelleenjärjestelykuluja laski 3,3 prosenttiin. Säilyttääksemme kapasiteetin käyttöaste heikensivät kannattavuuttamme: liikevoittoprosentti kestävän kehityksen korkeatasoiseen suunnittelutyöhön ja konsultointiin. pöyryläinen visio, joka yhdistää globaalit megatrendit ja tasapainoisen Toimitusjohtajan katsaus Uuden aikakauden alku Hyvä osakkeenomistaja, arvoisa lukija, Vuosi sitten ennakoin vuosikertomuksessamme heikentyvää taloudellista toimintaympäristöä, jonka sysäsi liikkeelle kansainvälinen talouskriisi. Viisi vuotta jatkunut voimakas investointisykli oli päättynyt. Vuoden 2009 merkittävästi heikentynyt tulos heijastaa uuden liiketoimintaympäristön vaikutuksia Pöyryyn. Vuosi oli monessa mielessä vaativa: veimme vuoden aikana läpi raskaita sopeuttamistoimia, mikä on vaatinut henkilöstöltämme paljon. Toisaalta, vuoden lopulla julkaisimme uuden visiomme, jossa selkeytimme yhtiömme suuntaa ja määrittelimme haasteelliset ja innostavat tavoitteemme vuoteen 2020. Maailmantalouden vahvan kasvun kausi päättyi vuoden 2008 lopulla rahoituskriisin aikaansaamaan investointikysynnän äkkipysähdykseen, jonka vaikutukset heijastuivat jopa ennakoitua voimakkaammin vuoden 2009 markkinaympäristöön. Metsäteollisuudessa asiakkaiden investoinnit ja uusien projektien valmistelu romahtivat, mikä vähensi jyrkästi Pöyryn tarjoaminen suunnittelu- ja konsultointipalveluiden kysyntää. Myös energia-alalla investointiaktiviteetti laski, eikä suuria uusia hankkeita juurikaan käynnistetty. Henkilöstömme aktiivinen ja ammattitaitoinen myyntityö ja projektien toteutus eivät pystyneet kompensoimaan heikentynyttä kysyntää ja alentuneita käyttöasteita. Edelliseen vuoteen verrattuna Metsäteollisuus- ja Energialiiketoimintaryhmiemme tulokset olivat meille pettymys. Myös Rakentamisen palveluissa heikentynyt kysyntä näkyi alentuneena volyymina, mutta haastava markkinatilanne huomioon ottaen liike toimintaryhmän kannattavuus säilyi hyvänä. Meidät pöyryläiset on jo vuosikymmenet tunnettu erittäin vahvasta metsäteollisuusosaamisestamme ja viime vuosina olemme nousseet myös Euroopan johtavaksi energia-alan konsultointiyritykseksi. Näiden vahvuuksiemme lisäksi olemme laajentaneet toimintaamme niille infrastruktuurin sekä prosessiteollisuuden alueille, joissa pääsemme hyödyntämään monialaisen osaamisemme synergioita. Tämä auttaa myös tasoittamaan suhdannevaihteluita liiketoimintaryhmiemme välillä. Näillä liiketoiminnan alueilla maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset olivatkin vähäisemmät. Liikennejärjestelmät - liiketoimintaryhmässämme palvelujen kysyntä kasvoi ja Pöyryn asema vahvistui edelleen sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Vesi & ympäristö liiketoimintaryhmässä erityisesti vesisektorin palvelujen kysyntä säilyi vakaana. Kehittyvät liiketoimintasektorit eivät kuitenkaan pystyneet korvaamaan aktiviteetin laskua erityisesti Metsäteollisuus- ja Energia-liiketoimintaryhmissämme ja konsernin liikevaihto laski vuoden aikana 18 prosenttia 674 miljoonaan euroon. Suurten projektien vähyys sekä alhainen kapasiteetin käyttöaste heikensivät kannattavuuttamme: liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja laski 3,3 prosenttiin. Säilyttääksemme kilpailukykymme käynnistimme jo vuoden 2008 lopulla toimenpideohjelman, jolla tehostamme toimintoja ja toimintatapoja sekä sopeutamme kapasiteettia vallitsevaan markkinatilanteeseen. Vuoden 2009 loppuun mennessä olimme leikanneet kapasiteettiamme 18 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja kiinteissä kuluissa oli saavutettu noin 15 miljoonan euron säästöt ennen uudelleenjärjestelykuluja. Toimenpideohjelmamme on edennyt suunnitelmien mukaan ja uskomme saavuttavamme tavoittelemamme 30 miljoonan euron vertailukelpoiset säästöt täysimääräisesti vuoden 2010 aikana. Pöyryn perustaja tohtori Jaakko Pöyry totesi 1990-luvun alussa, että tulevaisuus rakennetaan laman aikana. Tältä pohjalta haluamme varmistaa ja vahvistaa tulevaisuuden markkinaasemamme, kun taantuma taittuu ja talous kääntyy taas nousuun. Julkistimme joulukuussa 2009 uuden visiomme. Visionamme on olla globaali suunnannäyttäjä ja suunnitella tasapainoisia kestävän kehityksen ratkaisuja yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Haluamme olla edelläkävijä ja luoda suuntaviivoja omilla toimialoillamme ja kehittyä yhdeksi maailman johtavista konsultointi- ja suunnitteluyhtiöistä sekä aidosti globaaliksi suuryritykseksi vuoteen 2020 mennessä. Visiomme perustuu organisaatiomme asiantuntijoiden kattavaan työhön. Sen lopputuloksena on syntynyt pöyryläinen visio, joka yhdistää yhdistää globaalit megatrendit ja tasapainoisen kestävän kehityksen korkeatasoiseen suunnittelutyöhön ja konsultointiin. palveluissa heikentynyt kysyntä näkyi kilpailukykymme käynnistimme jo vuoden 2008 lopulla toimenpideohjelman, jolla tehostamme toimintoja ja 6 Vuosikertomus 2009 pöyry
tietojen yhdistämiseen, järjestelyyn ja analysointiin. Uskomme, että voidaan käyttää organisaation eri osissa tarjolla olevan erikoisosaamisen ja foorumin, jossa voi keskustella asiantuntijoiden kanssa ja vaihtaa tietoja, ja jota tervetulleeksi mukaan matkalle kohti haasteellista tavoitettamme kuluneena vuonna. Ja samalla toivotan sekä vanhat että uudet kumppanimme Näemme huomattavaa kasvupotentiaalia tarjoamillemme suunnittelu- ja konsultointipalveluille tulevina vuosina. Olemme asettaneet tavoitteeksemme pitkällä aikavälillä keskimäärin 15 prosentin vuosittaisen liikevaihdon kasvun ja keskipitkällä aikavälillä vähintään 8 prosentin ja pitkällä aikavälillä vähintään 10 prosentin liiketoimintaryhmäkohtaisen liikevoittomarginaalin. Tavoitteenamme on vauhdittaa kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Taseemme antaa meille hyvät edellytykset selvitä pitkittyneestäkin taantumasta ja investoida toimintamme kehittämiseen. Uusi visiomme antaa toiminnallemme selkeän suunnan ja muodostaa perustan liiketoimintamme edelleen kehittämiselle. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut uusi liiketoimintarakenne tukee uuden visiomme toteuttamista ja auttaa meitä hyödyntämään paremmin liiketoimintaryhmien välisiä synergioita. Ohjaamme lisäksi palvelutarjontaamme ja painopistealueitamme kohti entistä suurempia projekteja, liikkeenjohdon konsultointiin, kustannustehokkuuteen detaljisuunnittelussa sekä keskeisiin maantieteellisiin markkinoihin. Vuoden 2009 aikana Knowledge Management (tietämyksen hallinta) -kehitysohjelmalla luotiin pohja järjestelmälle, jolla pystymme hyödyntämään konsernin eri yksiköihin kertynyttä erityisosaamista ja ns. hiljaista tietoa. Työkalu tarjoaa foorumin, jossa asiantuntijat voivat keskustella ja vaihtaa tietoja, ja jota voidaan käyttää organisaation eri osissa tarjolla olevan erikoisosaamisen ja tietojen yhdistämiseen, järjestelyyn ja analysointiin. Uskomme, että Knowledge Management -tyyppiset järjestelmät ovat avainasemassa visiomme toteuttamisessa ja tavoitteidemme saavuttamisessa. Yhtä tärkeää on jatkuva panostaminen henkilöstön koulutukseen, tietojärjestelmiin sekä konsernin sisäisen kommunikoinnin kehittämiseen. Haluamme yhtenäistää ja tehostaa liiketoimintaprosessejamme sekä parantaa sisäistä läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta taataksemme asiakkaillemme Pöyryn parhaan osaamisen riippumatta siitä, missä liiketoiminta- tai maantieteellisessä yksikössämme tuota osaamista on. Vuosi 2010 on lähtenyt käyntiin hieman myönteisemmissä merkeissä kuin vertailuvuosi. Olemme huomanneet, että asiakaskunnassamme on jälleen valmiutta alkaa suunnitella uusia projekteja. Suunnitelmien kehittyminen projekteiksi ottaa kuitenkin aikansa ja arvioimme, että nyt aloitettavia esisuunnittelutöitä päästään toteuttamaan vuoden 2010 loppupuolella ja vuoden 2011 aikana. Vuoden 2010 aikana implementoimme uuden toimialarakenteemme, tehostamme edelleen myyntityötä, lisäämme valmiuksia toteuttaa laajoja projekteja, vahvistamme liikkeenjohdon konsultointia sekä pysymme hyvin aktiivisina yritysostorintamalla. Haluan kiittää asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme ja muita sidosryhmiämme sekä erityisesti henkilöstöämme panoksestanne kuluneena vuonna. Ja samalla toivotan sekä vanhat että uudet kumppanimme tervetulleeksi mukaan matkalle kohti haasteellista tavoitettamme vuonna 2020! Heikki Malinen, President & CEO Knowledge Management -tyyppiset Heikki Malinen, President & CEO vuonna 2020! pöyry Vuosikertomus 2009 7
Globaali suunnannäyttä tasapainoisia kestävän yhä monimuotoisemm Visio Vuoteen 2020 mennes Vuonna 2009 Pöyry toteutti laajan visiotyön, jossa määriteltiin yhtiön tuleva suunta. Yhtiön uusi visio keskittyy kasvuun, tärkeimpiin maantieteellisiin painopistealueisiin, uusiin toimintatapoihin sekä tarjonnan ja liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Näin pyritään vastaamaan tuleviin haasteisiin ja hyödyntämään uusia markkinamahdollisuuksia. Vuonna 2010 Pöyryn uusi visio konkretisoidaan strategiaksi, jonka avulla vahvistetaan yhtiön asemaa maailman johtavien konsultointi- ja suunnitteluyritysten joukossa. Uusi visio asettaa selkeän suunnan ja uudet kunnianhimoiset tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuonna 2010 viedään läpi koko yhtiötä koskeva uusi strategiaprosessi, jossa toiminnot ja tarjonta muokataan vastaamaan uutta visiota. Lyhyellä aikavälillä Pöyry jatkaa asemansa parantamista nykyisillä toimialoilla. Kestävän kehityksen haasteet ovat olleet mukana Pöyryn hankkeissa jo vuosikymmenien ajan. Tärkeimpänä erona uudessa visiossa on, että kestävä kehitys on nyt mukana tekemisemme ytimessä tämä on oikea toimintatapa koko yhteiskunnan kannalta ja samalla se tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pöyrylle. Vision toteuttamiseksi Pöyry sopeuttaa ja laajentaa palvelutarjontaansa ja tuo tasapainoisen kestävän kehityksen kaikkiin asiakasprojekteihinsa ja sisäisiin toimintoihinsa. Muuttuminen suunnannäyttäjäksi tasapainoisen kestävän kehityksen vaatimien ratkaisujen suunnittelussa vaikuttaa koko Pöyrykonserniin rekrytointiohjelmista, joiden avulla pyrimme houkuttelemaan kyvykkäimpiä henkilöitä yhtiön palvelukseen, visiomme toteuttamista tukeviin yritysjärjestelyihin. 8 Vuosikertomus 2009 pöyry
sä Pöyry on: jä, joka suunnittelee kehityksen ratkaisuja assa maailmassa Vision yksityiskohdat GLOBAL viittaa tavoitteemme mittakaavaan ja laajuuteen, ja toisaalta tavoitteeseemme kasvaa alamme kärkitoimijaksi. Emme välttämättä toimi kaikilla markkinoilla, silti tavoitteenamme on tulla tunnetuksi yhtenä maailman johtavista konsultointi- ja suunnitteluyhtiöistä valitsemillamme sektoreilla. Thought leader korostaa korkean tason konsultointiosaamista ja asemaamme kestävän kehityksen eturintamassa. Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä energia-, teollisuus-, kaupunki- ja liikenne- sekä vesi- ja ympäristöasioissa. Saavuttaaksemme suunnannäyttäjän aseman meidän on kehitettävä olemassa olevaa tietämystämme, jaettava sitä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti ja houkuteltava uusia kykyjä Pöyryyn. Engineering tuo esiin vahvan kokemuksemme ja tekniset ratkaisumme. Olemme ylpeitä perinnöstämme ja varmoja, että suunnittelijoina voimme vaikuttaa tulevaisuuteen luomalla, kehittämällä, muokkaamalla, organisoimalla ja valvomalla kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja. Balanced sustainability on kokonaisvaltainen, laaja-alainen lähestymistapa kestävään kehitykseen. Haluamme löytää tasapainon taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten näkökulmien välillä projektin luonteesta tai maantieteellisestä alueesta riippuen. Otamme huomioon balanced sustainability -lähestymistavan kaikessa mitä teemme. Complex world kiinnittää huomiota siihen, että asiakkailtamme odotetaan yhä enemmän kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja hyvin nopeaa teknologista kehitystä. Tehtävämme on tarjota syvällisiä, oivaltavia näkökulmia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Meidän on oltava askeleen edellä ennakoimalla näitä monimuotoisia vaatimuksia. Monitahoisten ja monimutkaisten projektien johtaminen on tulevaisuuden kilpailuetumme. pöyry Vuosikertomus 2009 9
Maailma tarvitsee tasapainoista kestävää kehitystä Kestävään kehitykseen perustuva maailma ei synny itsestään. Se täytyy luoda, ja uusia suunnitteluratkaisuja on jatkuvasti kehitettävä. Pöyry antaa oman panoksensa ja voi vaikuttaa kehitykseen. Näkemyksemme kestävästä kehityksestä perustuu YK:n ja monien muiden keskeisten organisaatioiden laajasti käyttämään määritelmään. Sen pohjalla on Brundtlandin komission määritelmä: kestävän kehityksen mukainen toiminta tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta savuttaa omat tarpeensa. Kestävä kehitys tarkoittaa Pöyrylle enemmän kuin vain ympäristötekijöitä. Se perustuu kolmeen pääkohtaan: Sosiaaliset tekijät kuinka ratkaisumme vaikuttavat ihmisiin, vakiintuneisiin rakenteisiin ja kulttuureihin. Taloudelliset tekijät kuinka ratkaisumme vaikuttavat paikalliseen ja maailmanlaajuiseen talouteen. Ympäristötekijät kuinka ratkaisumme vaikuttavat luontoon ja ympäristöön. Balanced sustainability tasapainoinen kestävä kehitys Pöyryn toimintatapa perustuu kestävän kehityksen kolmen eri näkökohdan sosiaalisten ja taloudellisten sekä ympäristötekijöiden tasapainottamiseen. Balanced Sustainability -konseptinsa avulla Pöyry suunnittelee realistisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon nämä kolme näkökohtaa. Tämä ei tarkoita sitä, että Pöyry kieltäytyisi töistä mahdollisesti kiistanalaisilla sektoreilla, kuten ydin- ja hiilivoimassa. Se tarkoittaa sitä, että yhtiö pyrkii avaamaan uusia näkökulmia ja esittämään entistä tasapainoisempia ratkaisuja, joiden avulla voidaan edetä parhaalla mahdollisella tavalla. Toimiminen suunnannäyttäjänä tämän tasapainon löytämisessä on tulevaisuuden menestystekijä. Pöyry pyrkii entisestään lisäämään toimintansa läpinäkyvyyttä ja turvaamaan uskottavuutensa kestävän kehityksen alalla liittämällä kestävän kehityksen toimintamallit osaksi toimintaansa ja raportointiansa. Ympäristötekijät Balanced Sustainability tasapainoinen kestävä kehitys Taloudelliset tekijät Sosiaaliset tekijät 10 Vuosikertomus 2009 pöyry
Ympäristötekijät Balanced Sustainability tasapainoinen kestävä kehitys Sosiaaliset tekijät Taloudelliset tekijät Ympäristötekijät Balanced Sustainability tasapainoinen kestävä kehitys Taloudelliset tekijät Sosiaaliset tekijät pöyry Vuosikertomus 2009 11
Kehityksen suuntaviivoja Väestön kasvu ja kaupungistuminen Suunnittelualan tärkeimmät tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet liittyvät maapallon elinolojen parantamiseen. Suunnittelijoina, joilla on monipuolisia näkemyksiä, taitoa ja osaamista, voimme tarjota paljon ja saada aikaan todellisia muutoksia. Pöyry tarjoaa tasapainoisia ratkaisuja ja laadukasta suunnittelua sekä asiakkaidemme että koko maailman tulevaisuuden haasteisiin. Pöyry on tutkinut ja selvittänyt neljä tärkeintä kehityssuuntaa, jotka muokkaavat maailmaa olennaisesti. Kaikki kehityssuunnat liittyvät selkeästi suunnitteluun, joten ne muodostavat uusia mahdollisuuksia Pöyryn kaltaiselle yritykselle. Väestön kasvu ja kaupungistuminen Jatkuva väestön kasvu ja kaupungistuminen muokkaavat maailmaa. Maailman väkiluvun arvioidaan vuoteen 2050 mennessä kasvavan yhdeksään miljardiin. Kasvu voi hyvin jatkua jopa yhteentoista miljardiin vuosisadan loppuun mennessä. Noin 30 vuotta sitten maailmassa oli vain kolme, neljä kaupunkia, joiden väkiluku oli yli kymmenen miljoonaa. Vuoteen 2020 mennessä näitä yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja on enemmän kuin 20. Lisäksi keskikokoisten (3 7 miljoonan asukkaan) kaupunkien määrä kasvaa nopeasti etenkin kehittyvillä markkinoilla, kuten Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Kasvavat kaupungit tarvitsevat infrastruktuuria, liikennejärjestelmiä, energiaa, vettä ja sanitaatiota. Pöyryn nämä kaikki osaalueet yhdistävä osaaminen luo yhtiölle lukuisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Talouden voimatasapaino muuttumassa Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana miljoonat ihmiset ovat omaksuneet länsimaisen elämäntavan, ja luku kasvaa yhä. Maailma kohtaa uuden todellisuuden, kun koulutustasot nivoutuvat yhteen, teknologia on kaikkialla saatavilla, toimitusketjut ovat yhä globaalimpia ja maailmanmarkkinat ovat vain yhden hiirennapsautuksen päässä. Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä ovat jo nyt tärkeitä uusia markkinaalueita, mutta näiden lisäksi on 20 muuta nopeasti kehittyvää maata, joista muodostuu useimmille yrityksille tärkeitä markkina-alueita. Pöyryn kannalta tämä kehityssuunta merkitsee sitä, että otamme käyttöön uusia strategioita löytääksemme ja hyödyntääksemme uusia teknologioita ja ideoita. Aikomuksenamme on luoda Pöyrylle vahva, pitkäaikainen asema valituilla kehittyvillä markkinoilla erityisesti Brasiliassa, Venäjällä ja Aasiassa. Haluamme kuitenkin myös jatkaa asemamme vahvistamista perinteisillä ydinmarkkina-alueillamme Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ympäristön pilaantuminen Planeettamme luonnonvaroja kulutetaan kohtuuttomasti, eikä tämä ole kestävää. Kehityssuuntaa vahvistavat väestön kasvu, teollistuminen ja milijoonien 12 Vuosikertomus 2009 pöyry
Talouden painopisteen siirtyminen Ympäristön pilaantuminen Teknologisten innovaatioiden uudelleensuuntautuminen ihmisten halu länsimaiseen elämäntapaan kehittyvissä maissa. On selvää, että olemme matkalla kohti aikakautta, jossa kaiken kasvun on oltava vähintään kestävän kehityksen mukaista ja mahdollisesti myös edistettävä sosioekonomisten järjestelmien ja ekosysteemien positiivista kehitystä. Pöyrylle aktiivisen roolin ottaminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on sekä mittava haaste että loistava mahdollisuus. Vankka asiantuntemuksemme energia-, teollisuus-, kaupunki- ja liikennesekä vesi- ja ympäristösektoreilla on keskeisessä osassa tämän aseman saavuttamisessa. Teknologisten innovaatioiden uusi suunta Sadan viime vuoden aikana tapahtunut teknologinen vallankumous on todennäköisesti ollut koko historian suurin arvoa tuottava tekijä. Se on parantanut huomattavasti elintasoa ja terveyttä sekä lisännyt mukavuuksia ja mahdollisuuksia, vaikka kielteisiäkin vaikutuksia on nähty. Tämä nopea tahti vain kiihtyy tulevina vuosikymmeninä. Sen painopiste siirtyy kuitenkin hiljalleen uusille alueille, kuten biotieteisiin, ympäristöasioihin, energiantarpeeseen, nanoteknologiaan, biogenetiikkaan, biokemiaan sekä digitaalisen maailman uusille alueille. Tämä kehitys tuottaa Pöyrylle valtavia mahdollisuuksia. Pyrimme entistä vahvemmin ymmärtämään kehittyviä teknologioita, havaitsemaan niiden käyttömahdollisuuksia palvelemillamme toimialoilla sekä auttamaan asiakkaita ja yhteiskuntaa hyödyntämään näitä innovaatioita. Monimuotoisuus itsessään tuo liiketoimintamahdollisuuksia Kaikki mainitut kehityssuunnat lisäävät monimuotoisuutta, joka ilmenee asiakkaidemme päivittäisessä liiketoiminnassa. Kun toimimme korkeatasoisen osaamisen konsultteina monimuotoisten ongelmien parissa, pystymme edelleen vahvistamaan kannattavuuttamme, markkinaasemaamme ja brändimme tunnettuutta. Monimuotoiset ongelmat edellyttävät kokonaisvaltaista toimintatapaa ja laaja-alaista tietopohjaa. Vain sellainen organisaatio, joka pystyy käyttämään ja hyödyntämään tällaisia moniulotteisia tietoja ja liittämään ne osaksi käytännöllisiä, tasapainoisia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, voi saavuttaa kestävää kasvua tässä ympäristössä. Pöyryn kyky ymmärtää ja ratkaista monimuotoisia ongelmia, joita asiakkaat ja yhteiskunta kohtaavat, on yrityksemme tärkein erottava ja lisäarvoa tuova tekijä. Pöyryn osaaminen, kyky ja globaali näkökulma ovat erottavia tekijöitä ja tarjoavat ainutlaatuisen aseman. Monimuotoisuuden hallitseminen on yksi merkittävimmistä kilpailueduistamme. pöyry Vuosikertomus 2009 13
Uuden vision mukaisesti kohdistettu tarjonta Tavoitteenamme on auttaa asiakkaita toteuttamaan projektejaan siten, että he pystyvät vastaamaan kasvaviin kestävän kehityksen haasteisiin. Emme pelkästään tarjoa ratkaisuja tietyillä sektoreilla, vaan yhdistämme myös eri alojen asiantuntemus - tamme saavuttaaksemme synergioita näiden sektorien välillä. Uuden vision myötä toimintamme painopisteet muutetaan niin, että pystymme saavuttamaan vahvemman ja pitkäaikaisen strategisen aseman tärkeimmillä sektoreillamme ja markkinoillamme. Integroitua liikkeenjohdon konsultointia Pöyryllä on vahva asema liikkeenjohdon konsultointipalvelujen tarjoamisessa energia-alan ja metsäteollisuuden asiakkaille. Asiakkaat kohtaavat haasteita pyrkiessään tasapainottamaan monimuotoisia ja ristiriitaisia näkökohtia toiminnassaan. Tämä lisää konsultointipalveluiden kysyntää erityisesti strategian, julkisen päätöksenteon, kestävän kehityksen, tuotemarkkinoiden, yrityskauppojen ja toiminnan tehokkuuden parantamisen alueilla. Liikkeenjohdon konsultointi-toimintojen yhdistäminen yhdeksi liiketoimintaryhmäksi vahvistaa Pöyryn brändin arvoa konsultoinnin alalla, luo kriittistä massaa ja houkuttelee uusia kykyjä tähän kasvavaan liiketoimintaan. sosiaaliset tekijät suunnittelu ja projektinvalvonta Asiakas taloudelliset tekijät kokonaistarjonta ympäristötekijät liikkeenjohdon konsultointi Laajojen projektien kokonaisratkaisut Pöyry on viime vuosien ajan toteuttanut menestyksekkäästi suuria EPCMprojekteja (Engineering, Procurement and Construction Management) pääasiassa sellu- ja paperiteollisuudessa sekä tietyillä energia-aloilla. Keskikokoisten energia-alan EPC-projektien (Engineering, Procurement and Construction) toteuttaminen on myös edennyt suotuisasti. Pöyryllä on hyvät edellytykset kasvunsa ja kannattavuutensa parantamiseen lisäämällä osallistumistaan suuruusluokaltaan 1-2 miljardin euron, ja jopa sitä suurempiin, projekteihin. Painopiste on ensisijaisesti EPCM-projekteissa. Asteittain Pöyry kuitenkin laajentaa toimintaansa myös valikoituihin EPC-projekteihin, joissa asiakkaille voidaan tarjota lisäarvoa ja joissa riskejä voidaan hallita tehokkaasti yhtiön taloudellisten ja muiden voimavarojen puitteissa. Yhtiö aikoo erikoistua tarjoamalla paketoituja kokonaisratkaisuja, joissa yhdistyvät projektinjohto, rakennuttamisen valvonta ja hankintapalvelut sekä kestävän kehityksen huomioon ottavat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset suunnittelupalvelut. Mahdollistaakseen tämän strategisen kasvun Pöyry investoi suurissa projekteissa tarvittavaan osaamiseen ja työkalujen jatkokehittämiseen. Valikoiduilla yrityskaupoilla voidaan myös tehostaa tämän osaamisen lisäämistä. Huippuluokan suunnittelua ja valvontaa Suunnittelu on keskeinen osa Pöyryn perinteitä ja kuuluu edelleen sen osaamisen ytimeen. Pöyry haluaa säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemansa suunnittelun ja projektinvalvonnan alalla. Keskitymme suunnittelupalvelujen laatuun ja tehokkuuteen sekä paikallisesti että globaalisti. Paikallista vuorovaikutusta vahvistamalla Pöyry lisää toimintansa asiakaskeskeisyyttä entisestään. Keskeisenä elementtinä on Engineering Centre -mallin (suunnittelukeskusmalli) käyttöönotto, joka aloitettiin vuonna 2009. Pöyry haluaa hyödyntää osaamistaan kehittyvillä markkinoilla ja keskittää suurempaa lisäarvoa tuottavia osaamiskeskuksia kehittyneille markkinoille. Yhtiö pyrkii myös rakentamaan koko konsernin kattavaa integroitua suunnittelualustaa, joka käyttää tehokkaasti moderneja työkaluja. 14 Vuosikertomus 2009 pöyry
Globaaliin kilpailuun vastaava organisaatio Uusi liiketoimintarakenne vastaa tuleviin haasteisiin Pöyry on muuttanut liiketoimintarakenteensa vastaamaan paremmin yhtiön uutta visiota. Näin pystymme vastaamaan globaalien kehityssuuntien vaatimuksiin ja hyödyntämään nykyistä ydinosaamistamme. Energia Maailma tarvitsee entistä enemmän energiaa, ja tämä edellyttää parempaa tehokkuutta ja uusiutuvia energiaratkaisuja. Meidän on myös hillittävä kulutusta ja muutettava energiantuotantoa entistä kestävämpään suuntaan. Nämä ovat valtavia haasteita, joiden ratkaisemisessa uudet teknologiat ovat erittäin tärkeässä osassa. Liiketoimintaryhmän painopistealueita ovat vesivoima, uusiutuva energia, lämpövoima, öljy ja kaasu, ydinvoima sekä energian siirto ja jakelu. Liiketoimintaryhmällä on jo vahva asema varsinkin Euroopan energiamarkkinoilla. Energialiiketoiminnassa painopiste on jatkossa entistä selkeämmin energiatehokkuuden parantamista ja ympäristöhaittojen vähentämistä koskevissa projekteissa ja teknologioissa. Lisäksi liiketoimintaryhmä vahvistaa edelleen osallistumistaan laajoihin projekteihin ja kattavampiin toimituksiin, kuten EPCM- ja EPC-toimituksiin. Teollisuus Teollistuminen on ollut tärkein vaurautta ja parempaa elämäntapaa tuottava tekijä. Teollisuus on edelleen merkittävä kasvualue, mutta sen on sopeuduttava uusiin kestävää kehitystä koskeviin vaatimuksiin. Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmä nimettiin uudelleen Teollisuusliiketoimintaryhmäksi. Metsäteollisuus säilyy liiketoimintaryhmän keskeisenä painopistealueena, ja Pöyryn tavoitteena on säilyttää asemansa sellu- ja paperiteollisuudessa maailmanlaajuisena markkinajohtajana. Liiketoimintaryhmä jatkaa edelleen laajentumistaan myös muihin teollisuuslaitoksiin ja -prosesseihin, kuten kemianteollisuuteen. Teollisuus-liiketoimintaryhmä investoi ja kehittää toimintaansa ja palvelutarjontaansa kattamaan laajat, erityisesti biomassaa, biopolttoaineita ja biomassapohjaisia kemikaaleja koskevat projektikokonaisuudet. Kaupunki ja liikenne Maailman kaupungistumisen edetessä yhä pidemmälle haasteena on varmistaa kehityksen kestävyys tarjoamalla tehokkaita liikenneratkaisuja ja ympäristöystävällistä rakentamista. Pöyry pyrkii tavoittamaan markkinoiden synergiaedut siten, että Liikennejärjestelmät ja Rakentamisen palvelut on yhdistetty Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmäksi. Yhdistämisen avulla Pöyry pyrkii vastaamaan entistä paremmin väestönkasvun ja kaupungistumisen lisäämiin kokonaisvaltaisin suunnitteluhaasteisiin. Liiketoimintaryhmän maailmanlaajuista verkostoa hyödynnetään mm. kaupunkiympäristön kehittämisessä, kiinteistökehityksessä, liikennesuunnittelussa, raide- ja tieinfrastruktuurien kehittämisessä, rakennuttamistoiminnassa ja arkkitehtisuunnittelussa. Vesi & ympäristö Veteen liittyy monia kriittisiä haasteita, jotka vaikuttavat välittömästi terveyteen, ruokaan ja toimeentuloon lähes kaikkialla. Vesi & ympäristö -liiketoimintaryhmällä on avainasema Pöyryn visiossa, jonka mukaan yhtiö haluaa kehittyä johtavaksi palveluntarjoajaksi veden kiertokulun eri vaiheissa ja suunnannäyttäjäksi ympäristön tuhoutumisen vähentämisessä. Liiketoimintaryhmä keskittyy veden jakeluun ja sanitaatioon, vesivarojen hallintaan, geotieteisiin sekä ympäristöpalveluihin. Liikkeenjohdon konsultointi Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmä muodostettiin yhdistämällä Metsäteollisuus- ja Energialiiketoimintaryhmien liikkeenjohdon konsulttitoiminnot. Näiden palveluksessa on yhteensä noin 450 konsulttia. Tavoitteena on kaksinkertaistaa liiketoiminta noin viidessä vuodessa ja laajentaa konsultointipalvelut kaikille niille alueille, joilla voidaan saavuttaa synergioita Pöyry-konsernin sisällä. Liiketoimintaryhmällä on vahva yhteys tärkeimpiin suunnittelusektoreihimme osana niiden kokonaistarjontaa. Integroimalla liikkeenjohdon konsultointi yhteen liiketoimintaryhmään saavutamme kriittisen massan ja paremmat mahdollisuudet hyödyntää ja tukea muuta osaamistamme, vahvistaa asemiamme markkinoilla, houkutella huippukykyjä joukkoomme ja saavuttaa entistä kannattavampia toimeksiantoja. pöyry Vuosikertomus 2009 15
Synergiapotentiaalin hyödyntäminen Synergia-alueilla kasvupotentiaalia Yhä nopeammin kehittyvät teknologiset innovaatiot tuovat esiin uusia mahdollisuuksia. Monet näistä potentiaalisista tulevaisuuden kasvualueista vastaavat Pöyryn vahvoja osaamisalueita. Tällaisia ovat esimerkiksi biomassaan perustuvat biopolttoaineet, energiansiirtoteknologiat, älykkäät liikennejärjestelmät, energia- ja hiilineutraali suunnittelu, luonnon monimuotoisuus, prosessitehokkuus, ympäristöystävällinen rakentaminen ja tulvien torjunta. Aktiivisen ja päämäärätietoisen aseman omaksuminen näillä alueilla tukee nykyisiä ydinosaamisalueitamme ja mahdollistaa paremman kannattavuuden. Myös kilpailupaineet jäävät pienemmiksi, kun uusissa segmenteissä saavutetaan aikaisessa vaiheessa markkinajohtajan asema. Liikkeenjohdon konsultointi toimii päällekkäisesti kaikkien toimialojemme kanssa ja tuottaa runsaasti synergiaetuja Energia-, Teollisuus-, Kaupunki ja liikenne- ja Vesi & ympäristö -liiketoimintaryhmien kanssa. Haluamme hyödyntää ainutlaatuisia toimintatapojamme ja osaamistamme näillä päällekkäisillä alueilla sekä saa vuttaa vahvan ja kannattavan aseman kehittämällä ratkaisuja, joita maailma tarvitsee. Kestävä maankäyttö Tulvien hallinta Kaupunkiekologia liikkeenjohdon konsultointi: Strategia Poliittisten päätösten vaikutukset Kannattavuuden parantaminen kaupunki jaliikenne vesi & ympäristö Ekoteollisuusalueet Älykäs liikenne Ympäristötehokkaat rakennukset Kierrätys liikkeenjohdon konsultointi Suolanpoisto vedestä Veden tehokkuus energian tuotannossa Vuorovesienergia Aurinkovety teollisuus energia Biopolttoaineet Energiatehokkuus Jätteiden energiakäyttö Biokemikaalit 16 Vuosikertomus 2009 pöyry
Tilinpäätös 2009 Sisältö 18 Vuosi 2009 lyhyesti 20 Hallituksen toimintakertomus 28 Laaja tuloslaskelma 28 Rahavirtalaskelma 29 Tase 30 Laskelma oman pääoman muutoksista 31 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 56 Tunnusluvut 60 Osakkeet ja osakkeenomistajat 63 Emoyhtiön tilinpäätös 67 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 68 Tilintarkastuskertomus
Vuosi 2009 lyhyesti Maailmanlaajuinen talouslama laski vuoden 2009 aikana selvästi investointikysyntää. Tämä kehitys näkyi myös Pöyryn liiketoiminnassa ja konsernin liikevaihto laski 674 miljoonaan euroon (822), mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Kysynnän lasku näkyi selvimmin Pöyryn Metsäteollisuus- ja Energialiiketoimintaryhmissä. Rakentamisen palveluissa kannattavuus säilyi haastava markkinatilanne huomioon ottaen hyvänä. Liikennejärjestelmät-liiketoimintaryhmässä palvelujen kysyntä kasvoi ja Pöyryn asema vahvistui edelleen sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Vesi & ympäristö liiketoimintaryhmässä toisen vuosipuoliskon aikana saadut tilaukset olivat odotettua alhaisemmat, mutta erityisesti vesisektorin palvelujen kysyntä säilyi vakaana. Suurten projektien vähyys sekä alhainen kapasiteetin käyttöaste heikensivät kannattavuutta. Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja laski 22,5 miljoonaan euroon ja oli 3,3 prosenttia liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,11 euroa (1,21) ja hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle vuoden 2009 osingoksi 0,10 euroa (0.65). Konsernin tase säilyi vahvana. Nettovelkaantumisaste (gearing) oli -10,5 prosenttia (-38,5). Pöyry käynnisti vuoden 2008 lopulla toimenpideohjelman, joka keskittyy liikevaihtoon, resursseihin, kustannusrakenteeseen ja investointeihin sekä lyhyen aikavälin kustannusleikkausten ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn välisen tasapainon optimointiin. Kiinteiden kulujen osalta vuosittaiseksi kustannussäästötavoitteeksi asetettiin noin 30 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2008 kustannuspohjaan ilman kertaluontoisia uudelleenjärjestelykuluja. Vuoden loppuun mennessä oli saavutettu noin 15 miljoonan euron kustannussäästöt suunnitelmien mukaisesti. Kapasiteetin vähennystoimenpiteiden 12 prosentin tavoite ylitettiin vuoden 2009 aikana. Vuoden loppuun mennessä koko konsernin kapasiteettia oli irtisanomisilla ja lomautuksilla vähennetty 18 prosenttia. Pöyry julkisti joulukuussa 2009 uuden visionsa, jonka mukaan Pöyryn tavoitteena on olla globaali suunnannäyttäjä ja suunnitella tasapainoisia kestävän kehityksen ratkaisuja yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Yhtiön tahtotilana on kehittyä vuoteen 2020 mennessä yhdeksi maailman johtavista konsultointi- ja suunnitteluyhtiöistä. Tavoitteen saavuttamiseksi konserni asetti vision julkistuksen yhteydessä uudeksi pitkän aikavälin kasvutavoitteeksi 15 prosentin keskimääräisen vuosikasvun. Konsernin muut taloudelliset tavoitteet pysyvät muuttumattomina. Pöyryn liiketoimintarakenne muutettiin vastaamaan paremmin uuden vision toteuttamista. Uudet liiketoimintaryhmät 1.1.2010 alkaen ovat: Energia Teollisuus Kaupunki & liikenne Vesi & ympäristö Liikkeenjohdon konsultointi Konserniin perustettiin lisäksi Group Strategic Growth -yksikkö, joka vastaa strategiseen kasvuun liittyvästä kehitystyöstä. Pöyry tavoittelee mm. laajempaa osuutta entistä suuremmissa projekteissa, joissa Pöyry näkee merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Avainluvut Pöyry-konserni 2009 2008 Muutos, % 2009/2008 Tilauskanta tilikauden lopussa, milj. euroa 485,7 539,1-9,9 Liikevaihto yhteensä, milj. euroa 673,5 821,7-18,0 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa 22,5 100,6-77,6 Liikevoitto-% ennen uudelleenjärjestelykuluja 3,3 12,2 Liikevoitto, milj. euroa 11,6 100,6-88,5 Liikevoitto-% 1,7 12,2 Tulos ennen veroja, milj. euroa 12,4 103,2-88,0 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 0,11 1,21-90,9 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 0,11 1,19-90,8 Nettovelkaantumisaste, % -10,5-38,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,3 45,4 Osingot, euroa 0,10 1) 0,65 Henkilöstön määrä keskimäärin tilikauden aikana 7052 7702-8,4 1) hallituksen esitys Taloudelliset tavoitteet Liikevaihdon kasvu 15 % vuodessa Liiketoimintaryhmäkohtainen liikevoittomarginaali vähintään 8 %, keskipitkällä aikavälillä vähintään 10 %, pitkällä aikavälillä Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) vähintään 20 % Osakekohtaisen tuloksen kasvu vähintään 15 % Nettovelkaantumisaste (gearing) alle 30 % Osinko/tulos vähintään 50 % 18 Tilinpäätös 2009 pöyry
Tilauskanta Liikevaihto Liikevoitto milj. euroa 600 500 400 300 200 100 0 05 06 07 08 09 Suunnittelu ja konsultointi Kokonaistoimitukset milj. euroa milj. euroa % 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 05 06 07 08 09 120 100 80 60 40 20 0 05 06 07 08 09 Liikevoitto, milj. euroa Liikevoitto, % 14 12 10 8 6 4 2 0 Voitto ennen veroja ja tilikauden voitto milj. euroa 120 Tulos/osake ja osinko/osake euroa % 1,5 100 Sijoitetun pääoman tuotto % 50 100 80 60 40 20 0 05 06 07 08 09 Voitto ennen veroja Tilikauden voitto 1,2 80 0,9 60 0,6 40 0,3 20 * ) 0,0 0 0 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 Tulos/osake Osinko/osake Osinko/tulos, % * ) Hallituksen esitys 40 30 20 10 Omavaraisuusaste % 60 50 40 30 20 10 0 05 06 07 08 09 Nettovelkaantumisaste milj. euroa % 250 200 30 20 150 10 100 0-10 50-20 0-30 -50-40 -100-50 05 06 07 08 09 Oma pääoma Nettovelat Gearing, % Henkilöstö vuoden lopussa (kokopäiväisiä) henkilöä 8 000 6 000 4 000 2 000 0 05 06 07 08 09 pöyry Tilinpäätös 2009 19
Hallituksen toimintakertomus 1.1. 31.12.2009 MARKKINAKATSAUS Vuoden 2008 lopulla tapahtuneen nopean romahduksen jälkeen teollisuuden aktiviteetti jatkui vaisuna maailmanlaajuisesti koko vuoden 2009. Ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta elpymisestä alkoi näkyä vuoden jälkipuoliskolla. Nämä positiiviset merkit eivät kuitenkaan vaikuttaneet välittömästi konsultointi- ja suunnittelupalveluihin. Asiakkaiden investointipäätösten pitkittyminen näkyi myös Pöyryn tärkeimmillä toimialoilla, varsinkin metsäteollisuudessa, vaikkakin eräillä alueilla markkinaympäristö oli edelleen suhteellisen hyvä. Energiasektorin aktiviteetti oli Euroopassa varsin vakaata vuoden alkupuoliskolla mutta heikkeni vuoden loppua kohden. Muilla alueilla kysyntä oli vähäistä koko vuoden. Maailmanlaajuinen taantuma heijastui raaka-aineiden, erityisesti öljyn hintaan, joka heilui voimakkaasti, mutta pysyi yleisesti ottaen matalalla tasolla. Lisäksi luottolama aiheutti rahoitusmahdollisuuksien kiristymistä. Nämä tekijät näkyivät energia-alan investointiaktiviteetin laskuna ja päätöksenteon pitkittymisenä. Sellu- ja paperiteollisuuden suuret investoinnit ovat olleet maailmanlaajuisesti vähäisiä jo jonkin aikaa, ja toiminta pysyi vaisuna myös vuonna 2009. Sellu- ja paperiyhtiöiden kannattavuushaasteet ovat vaikuttaneet myös konsultointipalvelujen kysynnän heikkenemiseen. Myös kemianteollisuudessa investointiaktiviteetti oli erittäin alhainen. Liikennejärjestelmäsektorilla investointitoiminta pysyi vilkkaana, erityisesti suurissa toimilupatyyppisissä projekteissa, ja tie- ja raideliikennejärjestelmien kysyntä oli erityisen vahvaa. Vesi- ja ympäristöinfrastruktuuripalvelujen kysyntä pysyi vuoden aikana suhteellisen vakaana. Suomessa kuitenkin julkisen sektorin projektit vähenivät selvästi. Vaikka uusia tilauksia oli vähän, alkoivat teollisuusyritykset vuoden loppua kohden osoittaa lisääntyvää kiinnostusta ympäristöpalveluja kohtaan kun ne taas aloittivat uusien projektien valmistelua. Vesi-infrastruktuuriin liittyvä kysyntä kasvoi kehittyvillä markkinoilla. Heikko taloudellinen tilanne on vaikuttanut selvästi liike- ja toimistorakentamiseen, jonka osalta kysyntä oli erittäin vähäistä Pöyryn keskeisillä markkinoilla Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Toisaalta infrastruktuuri- ja energiasektoreilla toiminta sekä konsultoinnin ja pienten suunnitteluprojektien kysyntä pysyivät suhteellisen hyvänä. Huomautus: Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin ilmoiteta. TILAUSKANTA Tilauskanta, milj. euroa 2009 2008 Muutos, % Konsultointi ja suunnittelu 483,6 538,6-10,2 Kokonaistoimitukset 2,1 0,5 na Yhteensä 485,7 539,1-9,9 Konsernin tilauskanta oli vuoden 2009 lopussa 485,7 miljoonaa euroa (539,1). Tilauskanta supistui 9,9 prosenttia. Merkittävintä lasku oli Metsäteollisuus- liiketoimintaryhmässä, jonka tilauskanta lähes puolittui vuoden 2008 lopusta. Tilauskanta laski myös Energia-, Rakentamisen palvelut ja Vesi & ympäristö liiketoimintaryhmissä. Liikennejärjestelmät-liiketoimintaryhmässä hyvä kysyntä jatkui ja liiketoimintaryhmän tilauskanta kasvoi 21,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tilauskannan laatu on hyvä. Tilauskanta laski 5,5 prosenttia vuoden 2009 kolmannen vuosineljänneksen 513,9 miljoonasta eurosta. KONSERNIN LIIKEVAIHTO Liikevaihto liiketoimintaryhmittäin, milj. euroa 10-12/ 10-12/ 2008 2008 2009 (pro forma) 2009 (pro forma) Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2009, % Energia 54,5 64,3 215,6 241,3 32 Metsäteollisuus 38,1 72,5 175,8 294,5 26 Liikennejärjestelmät 30,2 29,0 118,5 105,5 17 Vesi & ympäristö 22,9 25,4 86,5 87,6 13 Rakentamisen palvelut 19,3 23,9 79,0 92,8 12 Kohdistamaton -3,5-1,5-1,9 0,0 - Yhteensä 161,5 213,6 673,5 821,7 100 Liikevaihto markkina-alueittain, milj. euroa 10-12/ 2009 10-12/ 2008 2009 2008 Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2009, % Pohjoismaat 50,3 58,9 194,4 234,3 29 Muu Eurooppa 74,5 98,0 323,7 363,1 48 Aasia 14,7 19,5 54,7 72,6 8 Pohjois-Amerikka 4,8 6,0 20,0 27,7 3 Etelä-Amerikka 9,8 20,5 50,3 89,5 7 Muut 7,4 10,7 30,4 34,5 5 Yhteensä 161,5 213,6 673,5 821,7 100 Konsernin liikevaihto vuonna 2009 laski 18,0 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 673,5 miljoonaa euroa (821,7). Lasku oli voimakkainta Metsäteollisuus- liiketoimintaryhmässä, jossa asiakkaiden investointiaktiviteetti oli erittäin alhainen. Liikevaihto laski myös Energia- ja Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmissä, ja oli suhteellisen vakaa Vesi & ympäristö -liiketoimintaryhmässä. Aktiviteetti jatkui hyvänä liikennejärjestelmäsektorilla ja Liikennejärjestelmätliiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi selvästi vuonna 2009. Alueellisesti haastavin markkinatilanne oli Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, missä metsäteollisuuden merkittävä osuus liiketoiminnasta näkyi liikevaihdon selvänä laskuna. Aasiassa vuoden 2008 vertailuluku oli korkea johtuen suurista projekteista. Tämän lisäksi osa uudelleenjärjestelytoimenpiteistä toteutettiin Aasian alueella. Muilla alueilla liikevaihto oli vakaampaa hajautetumman liiketoimintaportfolion ansiosta. Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 161,5 miljoonaa euroa (213,6), mikä on 24,0 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikennejärjestelmät-liiketoimintaryhmän liikevaihto nousi hieman verrattuna vuoden 2008 neljänteen vuosineljännekseen. Muissa liiketoimintaryhmissä liikevaihto laski. Liikevaihto laski myös kaikilla maantieteellisillä alueilla verrattuna edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen. Liikevaihto kuitenkin kasvoi 7,5 prosentilla vuoden 2009 kolmannen neljänneksen 150,2 miljoonasta eurosta, mihin vaikutti kaikkien liiketoimintaryhmien toiminta. Alueellisesti liikevaihto kasvoi selvimmin Pohjoismaissa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa verrattuna vuoden 2009 kolmanteen neljännekseen. Liiketoimintaryhmät (Toimintasegmentit) Liiketoimintaryhmäjako perustuu 1.1. 31.12.2009 voimassa olleeseen rakenteeseen. Kaikki edellisten vuosien luvut on esitetty vastaavasti (pro forma) uudelleen. kaikki henkilöstön määrää käsittelevät luvut vastaavat kokopäiväisiä työntekijöitä. 20 Tilinpäätös 2009 pöyry
Energia 10-12/ 2009 10-12/ Muutos, Muutos, 2008 % 2009 2008 % Tilauskanta, milj. euroa 181,9 196,4-7,4 181,9 196,4-7,4 Liikevaihto, milj. euroa 54,5 64,3-15,2 215,6 241,3-10,7 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa 2,3 11,8-80,5 11,2 32,0-65,0 Liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja, % 4,2 18,3 5,2 13,2 Liikevoitto, milj. euroa 1,9 11,8-83,9 9,1 32,0-71,6 Liikevoittoprosentti, % 3,5 18,3 4,2 13,2 Henkilöstö tilikauden lopussa 1621 1870-13,3 1621 1870-13,3 Koko vuosi 2009 Tilauskanta oli vuoden lopussa 181,9 miljoonaa euroa (196,4), mikä oli 7,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tilauskannan supistuminen heijastaa investointiprojekteihin liittyvän päätöksenteon hidastumista. Vuoden 2009 liikevaihto laski 10,7 prosenttia ja oli 215,6 miljoonaa euroa (241,3). Liikevoitto ennen 2,1 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja oli 11,2 miljoonaa euroa (32,0) ja liikevoittoprosentti 5,2 prosenttia liikevaihdosta (13,2). Liikevoittoa heikensivät suurten tilausten puuttuminen sekä edellistä vuotta alhaisempi kapasiteetin käyttöaste. Vertailuluku sisältää myös Polartest Oy:n myynnistä saadun 6 miljoonan euron myyntivoiton vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä. Vuonna 2009 Energia-liiketoimintaryhmä kirjasi lisäksi 4,7 miljoonan euron luottotappiovarauksen. Kapasiteetin sopeuttamistoimet alkoivat tuottaa positiivisia tuloksia vuoden loppua kohti, mutta ne eivät pystyneet kompensoimaan liiketoimintaryhmän alhaista käyttöastetta. Sopeuttamistoimet pidettiin Energia-liiketoimintaryhmässä sellaisella tasolla, ettei taantuman jälkeiselle kasvulle ole merkittäviä esteitä. Vuoden aikana henkilöstön määrä väheni 249 kokopäiväistä työntekijää vastaavalla määrällä eli 13,3 prosenttia. Liikevoitto uudelleenjärjestelykulujen jälkeen oli 9,1 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Metsäteollisuus 10-12/ 2009 10-12/ Muutos, Muutos, 2008 % 2009 2008 % Tilauskanta, milj. euroa 45,3 86,3-47,5 45,3 86,3-47,5 Liikevaihto, milj. euroa 38,1 72,5-47,4 175,8 294,5-40,3 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa -5,3 9,5-155,8-7,0 50,8-113,9 Liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja, % -13,9 13,1-4,0 17,2 Liikevoitto, milj. euroa -5,7 9,5-160,0-14,7 50,8-128,9 Liikevoittoprosentti, % -15,0 13,1-8,4 17,2 Henkilöstö tilikauden lopussa 1887 2917-35,3 1887 2917-35,3 Koko vuosi 2009 Talouden taantuma vaikutti eniten Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmään. uusien suurten projektien suunnittelu lähes pysähtyi, ja olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ajettiin laajalti alas. Yleisesti ottaen kysyntä laski jyrkemmin kuin kertaakaan aikaisemmin 1990-luvun alun laman jälkeen. Tämän seurauksena liiketoimintaryhmän tilauskanta laski 47,5 prosenttia 45,3 miljoonaan euroon edellisen vuoden 86,3 miljoonasta eurosta. Vuoden 2009 liikevaihto laski 40,3 prosenttia ja oli 175,8 miljoonaa euroa (294,5). Liikevoitto ennen 7,7 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja oli -7,0 miljoonaa euroa (50,8) ja liikevoittoprosentti -4,0 prosenttia liikevaihdosta (17,2). Kannattavuuden laskuun vaikutti voimakkaasti pudonnut kapasiteetin käyttöaste. Lisäksi Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmä kirjasi 1,1 miljoonan euron luottotappiovarauksen. Vuoden aikana henkilöstön määrä väheni 1030 kokopäiväistä työntekijää vastaavalla määrällä eli 35,3 prosenttia jotta kapasiteetti ja kustannusrakenne saataisiin vastaamaan kysyntää. Kapasiteetin vähennyksellä ei kuitenkaan haluttu vaarantaa mahdollisuuksia tulevaisuuden kasvuun. Liikevoitto uudelleenjärjestelykulujen jälkeen oli -14,7 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta. Liikennejärjestelmät 10-12/ 2009 10-12/ Muutos, Muutos, 2008 % 2009 2008 % Tilauskanta, milj. euroa 158,4 130,9 21,0 158,4 130,9 21,0 Liikevaihto, milj. euroa 30,2 29,0 4,1 118,5 105,5 12,3 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa 2,3 3,3-30,3 9,4 9,2 2,2 Liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja, % 7,6 11,3 7,9 8,7 Liikevoitto, milj. euroa 2,3 3,3-30,3 9,4 9,2 2,2 Liikevoittoprosentti, % 7,6 11,3 7,9 8,7 Henkilöstö tilikauden lopussa 1 162 1 073 8,3 1 162 1 073 8,3 Koko vuosi 2009 Liikennejärjestelmäsektorin palvelujen kysyntä kasvoi tasaisesti vuoden 2009 aikana, ja erityisesti tie- ja raideliikennejärjestelmien kysyntä oli vahvaa. Kysyntä perustui pääasiassa julkisen sektorin toimiin. Myös suuret toimilupatyyppiset urakoitsijoiden toteuttamat projektit lisääntyivät. Hyvän markkinatilanteen ansiosta tilauskanta kasvoi 21,0 prosenttia 158,4 miljoonaan euroon edellisen vuoden 130,9 miljoonasta eurosta. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 12,3 prosenttia ja oli 118,5 miljoonaa euroa (105,5). Liikevoitto oli 9,4 miljoonaa euroa (9,2), ja liikevoittoprosentti 7,9 prosenttia liikevaihdosta (8,7). Lisääntyvän kysynnän vuoksi henkilöstön lukumäärää lisättiin 89 kokopäiväistä työntekijää vastaavalla määrällä eli 8,3 prosenttia vuonna 2009. Vesi & ympäristö 10-12/ 2009 10-12/ Muutos, Muutos, 2008 % 2009 2008 % Tilauskanta, milj. euroa 62,3 76,8-18,9 62,3 76,8-18,9 Liikevaihto, milj. euroa 22,9 25,4-9,8 86,5 87,6-1,3 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa 1,5 1,8-16,7 5,1 4,2 21,4 Liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja, % 6,6 7,3 5,9 4,8 Liikevoitto, milj. euroa 1,5 1,8-16,7 4,9 4,2 16,7 Liikevoittoprosentti, % 6,6 7,3 5,7 4,8 Henkilöstö tilikauden lopussa 908 976-7,0 908 976-7,0 Koko vuosi 2009 Ympäristöinfrastruktuurisektorin, varsinkin vesisektorin, suunnittelupalvelujen kysyntä pysyi vuoden aikana suhteellisen vakaana. Erityisesti vuoden jälkipuoliskolla saatujen tilausten määrä oli kuitenkin vähäinen, mikä vähensi tilauskantaa. Tilauskanta laski 18,9 prosenttia 62,3 miljoonaan euroon edellisen vuoden 76,8 miljoonasta eurosta. Vuoden 2009 liikevaihto oli melko vakaa ja oli 86,5 miljoonaa euroa (87,6). Liikevoitto ennen 0,2 miljoonan euron uupöyry Tilinpäätös 2009 21
delleenjärjestelykuluja parani 21,4 prosenttia 5,1 miljoonaan euroon (4,2). Liikevoittoprosentti oli 5,9 prosenttia liikevaihdosta (4,8). Liikevoitto uudelleenjärjestelykulujen jälkeen oli 4,9 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti 5,7 prosenttia liikevaihdosta. Vuoden aikana henkilöstön määrä väheni 68 kokopäiväistä työntekijää vastaavalla määrällä eli 7,0 prosenttia. Rakentamisen palvelut 10-12/ 2009 10-12/ Muutos, Muutos, 2008 % 2009 2008 % Tilauskanta, milj. euroa 37,5 48,3-22,4 37,5 48,3-22,4 Liikevaihto, milj. euroa 19,3 23,9-19,2 79,0 92,8-14,9 Liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja, milj. euroa 2,0 1,9 5,3 7,3 9,9-26,3 Liikevoittoprosentti ennen uudelleenjärjestelykuluja, % 10,4 8,1 9,2 10,7 Liikevoitto, milj. euroa 1,8 1,9-5,3 6,5 9,9-34,3 Liikevoittoprosentti, % 9,3 8,1 8,3 10,7 Henkilöstö tilikauden lopussa 831 971-14,4 831 971-14,4 Koko vuosi 2009 Investoinnit erityisesti liike- ja toimistotilarakennussektoreilla pysyivät vuoden aikana erittäin vähäisinä. Tilauskanta laski 22,4 prosenttia 37,5 miljoonaan euroon edellisen vuoden 48,3 miljoonasta eurosta. Vuoden 2009 liikevaihto oli 79,0 miljoonaa euroa (92,8). Liikevoitto ennen 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja oli 7,3 miljoonaa euroa (9,9) ja liikevoittoprosentti 9,2 prosenttia liikevaihdosta (10,7). Ottaen huomioon erittäin vaikean markkinatilanteen Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmä pystyi kuitenkin säilyttämään kannattavuutensa ja kapasiteetin käyttöasteensa hyvällä tasolla, vaikka hintakilpailu kiristyikin eikä suuria projekteja saatu. Vuoden aikana työntekijöiden määrää vähennettiin 140 kokopäiväistä työntekijää vastaavalla määrällä eli 14,4 prosenttia. Liikevoitto uudelleenjärjestelykulujen jälkeen oli 6,5 miljoonaa euroa eli 8,3 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin yleiskustannukset Konsernin vuoden 2009 kohdistamattomat yleiskulut olivat 3,6 miljoonaa euroa (5,5), mikä on 0,5 prosenttia liikevaihdosta (0,7). KONSERNIN TALOUDELLINEN TULOS Konsernin koko vuoden 2009 liikevoitto oli 11,6 miljoonaa euroa (100,6, mukaan lukien 6 miljoonan euron myyntivoitto). Liikevoitto väheni 89 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Lasku johtui pääasiassa Energia- ja Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmien kannattavuushaasteista. Liikennejärjestelmät-, Vesi & ympäristö sekä Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmien hyvä tulos ei pystynyt kompensoimaan Energia- ja Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmien heikentynyttä kannattavuutta. Rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmän kannattavuus laski vuoteen 2008 verrattuna mutta liiketoimintaryhmä pystyi kuitenkin säilyttämään hyvän kannattavuustason alan vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Konsernin liikevoittoon sisältyy 10,9 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopulla aloitetusta kustannussäästöohjelmasta johtuvia uudelleenjärjestelykuluja. Liikevoittoon sisältyy myös 6,5 miljoonan euron luottotappiovaraus. Konsernin liikevoittoprosentti uudelleenjärjestelykulujen jälkeen laski 1,7 prosenttiin (12,2). Konsernin neljännen vuosineljänneksen liikevoitto oli 0,7 miljoonaa euroa (26,7), mikä on 0,4 prosenttia liikevaihdosta (12,5). Kannattavuus laski kaikissa liiketoimintaryhmissä. Kapasiteetin käyttöasteet olivat alhaiset erityisesti Metsäteollisuus- ja Energia-liiketoimintaryhmissä, mitä sopeuttamistoimenpiteet eivät riittäneet kompensoimaan. Viimeisen neljänneksen liikevoittoon sisältyy 1,0 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Koko vuoden nettorahoitustuotot olivat 0,8 miljoonaa euroa (2,6). Voitto ennen veroja oli 12,4 miljoonaa euroa (103,2). Tuloverot olivat 4,4 miljoonaa euroa (30,6). Vuoden 2009 todellinen verokanta oli 35,5 prosenttia, mikä on korkea johtuen korkeamman verokannan maissa tehdyistä voitoista ja tappioista sellaisissa yhtiöissä joissa laskennallisia verosaatavia ei ole kirjattu. Nettotulos oli 8,0 miljoonaa euroa (72,6) josta emoyhtiön omistajille kuuluva osuus on 6,5 miljoonaa euroa ja vähemmistön osuus 1,5 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,11 euroa (1,21; laimennusvaikutuksella oikaistu 1,19). TASE Konsernin taserakenne on vahva. Konsernin tase oli vuoden lopussa 515,4 miljoonaa euroa. Tase oli 64,9 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2008 lopussa ja 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin syyskuun 2009 lopussa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa yhteensä 184,0 miljoonaa euroa (211,1). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 176,0 miljoonaa euroa (203,4) eli 2,98 euroa osaketta kohden (3,45). Oman pääoman tuotto (ROE) oli 4,1 prosenttia (38,7). Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 5,3 prosenttia (45,4). RAHAVIRTA JA RAHOITUS Liiketoiminnan nettorahavirta koko vuodelta 2009 oli -10,4 miljoonaa euroa (56,6), mikä oli -0,18 euroa osaketta kohden (0,95) laimennusvaikutus huomioon ottaen. Nettorahavirta ennen rahoitusta oli -25,6 miljoonaa euroa (45,7). Viimeisellä vuosineljänneksellä nettorahavirta ennen rahoitusta oli 24,7 miljoonaa euroa (32,4). Nettorahavarat olivat vuoden lopussa 19,3 miljoonaa euroa (81,2), mikä oli 15,7 miljoonaa euroa enemmän kuin syyskuun 2009 lopussa. Velkaantumisaste oli -10,5 prosenttia (-38,5). Omavaraisuusaste oli 40,9 prosenttia (41,7). Konsernin maksuvalmius on hyvä. Vuoden lopussa konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 142,0 miljoonaa euroa (203,7). Näiden lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä pitkäaikaisia luottolimiittejä 92,6 miljoonaa euroa. Pöyry maksoi osakkeenomistajilleen maaliskuussa 2009 osinkoina 38,0 miljoonaa euroa eli 0,65 euroa osakkeelta. Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään tilinpäätöksen tunnuslukusivulla. INVESTOINNIT JA YRITYSOSTOT Konsernin investoinnit olivat yhteensä 9,8 miljoonaa euroa, josta 4,8 miljoonaa euroa muodostui pääasiassa IT-ohjelmistoista, järjestelmistä ja laitteista ja 5,0 miljoonaa euroa aiheutui yritysostoista. Investoinnit, milj. euroa 2009 2008 Investoinnit, operatiiviset 4,8 10,7 Investoinnit, osakkeet 5,0 8,9 Investoinnit yhteensä 9,8 19,6 22 Tilinpäätös 2009 pöyry