TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2020 2021 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.12.2018 58

SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2019-2020... 1 1.2 Kuntatalous... 2 1.3 Kainuun maakunta... 7 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 8 2.1 Kunnan perusinformaatio... 8 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio... 12 2.2.1 Yhteiset tavoitteet... 13 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen... 14 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne... 32 2.2.4 Tilivelvolliset... 34 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 34 2.3 Toiminnan muutokset... 34 2.4 Henkilöstö... 35 3 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA 2020-2021... 37 3.1 Talousarvioasetelma... 37 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma... 37 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma... 37 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen... 38 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus... 38 3.4 Sisäiset erät... 38 3.5 Talousarvion laatimisperusteet... 39 4 TALOUSARVION SITOVUUS... 39 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden... 39 4.2 Toimivalta kunnan taloudessa... 40 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA... 42 Tuloslaskelma... 42 Rahoituslaskelma... 43 5.1 Valtuuston vuosille 2019 2020 hyväksymät talouden tavoitteet... 44 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset... 44 5.3 Tuloslaskelma... 44 5.4 Rahoitus... 49 5.4.1 Lainat... 49 5.4.2 Antolainat... 49

5.5 Ylijäämä/alijäämä... 50 5.6 Talouden tasapainotus... 50 5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät... 51 KÄYTTÖTALOUS... 54 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset... 54 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso... 55 6.3 Käyttötalous yhteensä... 56 6.3.1 Keskusvaalilautakunta... 56 6.3.2 Tarkastuslautakunta... 56 6.3.3 Kunnanvaltuusto... 57 6.3.4 Kunnanhallitus... 57 6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto... 71 6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi... 71 6.3.7 Sivistyslautakunta... 73 6.3.8 Tekninen lautakunta... 95 6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaitos... 105 7 INVESTOINTIOSA... 108 8 KONSERNI... 116 8.1. Konsernirakenne... 116 8.2. Konsernin tavoitteet... 117 9 LIITTEET... 127 1. Valtionosuudet... 127 2. Eriytetty vesihuoltolaitos... 128 3. Poistosuunnitelma 2019... 130 4. Projektit... 132 5. Henkilöstöluettelo... 143 6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle... 149 7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä... 150

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2019-2020 Vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin selvästi noin 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021 2022 talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastuminen tulee hidastamaan myös työllisyyden kasvua. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen talouden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten tuotanto-odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja on nyt 71,8 %. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v. 2020. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Rakennusinvestointien arvioidaan vähenevän lähivuosina, koska asuntotuotanto on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Lisäksi monet liikerakennushankkeet ovat valmistumassa. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää yllä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nopeaa kasvua. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. Tästä syystä myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu vuonna 2019. Maailmankaupan vahva kasvu luo hyvät näkymät Suomen viennille vuonna 2019. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu, kun ansiotason nousu kiihtyy. Inflaation nopeutuessa edelleen reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu. Vuonna 2020 vienti kasvaa vientikysynnän mukaan, mutta kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Vuonna 2018 ansiotaso nousee 1,8 %. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2019 sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena. Vuonna 2020 ansiotason nousua 3,0 prosenttiin kiihdyttää edelleen hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja pysyy tasapainon tuntumassa vuoteen 2022 saakka. 1

Hallituksen asettamat julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet näyttävät pitkälti toteutuvan. Julkinen velkasuhteessa bruttokansantuotteeseen laskee alle 60 prosentin vuonna 2018 ja jatkaa laskuaan 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Julkisen talouden rahoitus ei kohenemisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvun ennakoidaan asettuvan pitkällä aikavälillä 1-1,5 prosentin haarukkaan, eivätkä talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia. (Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2018, 11 14) Suomen talouden tunnuslukuja Muuttuja 2013 2014 2015 2016 2017 2018** 2019** 2020** (% muutos) Palvelut, määrän muutos, % -1,3-0,7 0,4 1,7 1,9 2,6 1,8 1,5 Työn tuottavuus, muutos, % 0,5 0,3 0,2 2,0 2,3 1,2 1,1 1,0 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,4 1,4 0,9 0,3 1,8 2,6 3,0 Inflaatio 1,5 1,0-0,2 0,4 0,7 1,1 1,4 1,6 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 7,4 6,9 6,6 Verot/BKT 43,9 43,9 43,9 44,0 43,3 42,2 42,1 42,0 Julkiset menot/bkt 57,8 58,1 57,1 55,9 54,0 52,6 51,9 51,4 Julkinen velka/bkt 55,8 59,3 63,5 63,0 61,3 59,9 59,1 57,9 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % 0,2 0,2 0,0-0,3-0,3-0,3 0,0 0,2 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.), % 1,9 1,4 0,7 0,4 0,6 0,8 1,2 1,7 ** ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2018 1.2 Kuntatalous Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2017. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Vuosikate riitti myös edellisvuoden tapaan kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vahvistumista selittää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 %. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investointien kasvu. Kuntien vuosikate oli noin 3,27 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Nykyisen kirjanpitokäytännön aikana, vuodesta 1997 lähtien, kuntien vuosikate ei ole koskaan ollut yhtä vahva. Erot kuntien välillä säilyivät kuitenkin suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate on negatiivinen neljässä kunnassa. Vuoden 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella 23 kunnalla olisi taseeseen kertynyttä alijäämää ja näistä 18 kunnalla oli sitä myös vuonna 2015. Kokonaisuutena valtionapuihin osoitetaan vuoden 2019 talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 3 % vuodesta 2018. Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Suotuisasta suhdannetilan- 2

teesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain vuoden 2017 tasolle. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti vuoden 2018 joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattaa myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistuu vuodelle 2018. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman vuodesta 2018. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Sen jälkeen maakunta- ja sote-uudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, ja kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan taittuvan. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, Syksy 2018, 7-18) Kuntatalous 2016 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022, mrd. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Toimintakate -27,78-27,50-28,09-28,93-30,05-12,33-12,68 Verotulot 22,10 22,55 22,60 23,87 24,62 13,86 13,57 Valtionosuudet 8,83 8,54 8,67 8,51 9,18 2,47 2,53 Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,26 0,22 0,18 0,24 0,22 Vuosikate 3,42 3,96 3,44 3,67 3,93 4,24 3,65 Poistot -2,72-2,82-2,92-3,02-3,12-2,86-2,96 Satunnaiset erät, netto 0,38 0,14 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 Tilikauden tulos 1,08 1,28 0,65 0,79 0,95 1,51 0,82 Investoinnit, netto -3,28-3,46-3,60-3,68-3,72-3,09-3,12 Lainakanta 18,10 18,42 19,17 19,78 20,16 15,73 15,65 Rahavarat 5,68 6,40 6,55 6,70 6,85 6,73 6,73 Lähde: VM, Kuntatalousohjelma 14.9.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat (17.9.2018) Kuntatalouden lukuja vv. 2013 2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate, /asukas 380 406 348 494 Vuosikate %:a poistoista 100 107 91 128 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 290 1 729 1 735 1 693 Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä (kuntien lukumäärä) 28 10 12 12 2 17 Taseessa kertynyttä alijäämää (kuntien lukumäärä) 55 48 39 25 27 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu, % 2,4 *0,3 *-4,4 1,4 **-2,5 1,6 Palkkasumma, muutos-% 0,6-0,5 1 1,5 1,8 2,2 Peruspalvleujen hintaindeksi, muutos 1,8 0,5 0,6 0,8-2,1 0,6 Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2013-2014; VM, vuosien 2015-2018 arviot 3

*Vuosina 2014 2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. **Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin +0,5 %. Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI 2015 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero 18 524 18 891 18 903 18 770 19 880 20 590 21 450 22 270 Muutos % 1,8 2,0 0,1-0,7 5,9 3,6 4,2 3,8 Yhteisövero 1 642 1 538 1 869 1 840 2 030 2 090 2 160 2 250 Muutos % 12,3-6,3 21,5-1,5 10,3 3,0 3,3 4,2 Kiinteistövero 1 604 1 670 1 774 1 815 1 850 1 880 1 910 1 940 Muutos % 6,1 4,1 6,3 2,3 1,9 1,6 1,6 1,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 21 769 22 098 22 546 22 425 23 760 24 560 25 520 26 460 Muutos % 2,9 1,5 2,0-0,5 6,0 3,4 3,9 3,7 Lähde: Kuntaliitto 22.10.2018 Kunnille arvioidaan kertyvän verotuloja noin 22,425 mrd. euroa vuonna 2018, mikä on noin 0,5 % edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2018 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 18,770 milj. Vuoden 2018 alussa kunnallisveroprosentti nousi 52 kunnassa. Kunnallisveroprosentti laski 6 kunnassa. Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2018 koko maassa 19,86 %, mikä on 0,04 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Kuntien yhteisöverojen arvioidaan pienenevän 1,5 % vuonna 2018 (kertymä yhteensä 1,840 milj. euroa). Kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan 2,3 % vuonna 2018 (kertymä yhteensä 1,815 milj. euroa). Kiinteistöveroprosenttien rajoja on muokattu useasti viime vuosina, minkä johdosta kiinteistöverotus on kiristynyt. Vuoden 2017 alusta lähtien yleisen kiinteistöveroprosentin, vakituisen asuinrakennuksen ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin alarajaa nostettiin. Alarajojen korottaminen pakotti veroprosentin nostoon sellaisissa kunnissa, joissa veroprosentti oli uutta alarajaa matalampi. Vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirrettiin kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöveroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiinteistöverotuksessa. Suunniteltu kiinteistöverotuksen uudistus lykkääntyy lausunnoissa annetun palautteen takia ja tullee voimaan vuonna 2022. (Lähde: Kuntaliitto: Verotuloennuste 22.10.2018 sekä Kuntien vuoden 2018 veroprosentit 17.11.2017) 4

Valtionosuudet Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuudet muodostavat suunnilleen neljäsosan kuntien tulorahoituksesta. Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa. Valtionosuusjärjestelmä muodostuu kustannuserojen kompensaatiosta ja tulopohjan tasauksesta. Merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää on kunnan peruspalvelujen valtionosuus, joka kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Toimiva rahoitusjärjestelmä on keskeinen lähtökohta, jotta kunta voi järjestää laadukkaita peruspalveluja. Kuntien valtionosuusprosentti nousee 0,03 prosenttiyksikköä ja on 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018). Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa koko valtakunnan tasolla. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta perusteesta/kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri ( /asukas) kaikissa kunnissa. Valtionosuuksien lisäksi valtio myöntää kunnille ja kuntayhtymille myös valtionavustuksia. Valtio esimerkiksi osallistuu toimeentulotuen kustannuksiin ja myöntää avustuksia erilaisiin hankkeisiin. Pelkkä valtionosuuksien määrä ei siis kerro koko kuvaa valtionapujen koosta. Kuntien valtionavut ovat 10,5 mrd. euroa vuonna 2019, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan noin 8,491 mrd. euroa, joka on 86 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Eniten valtionosuutta vähentää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus koskien vuotta 2016. Valtionosuutta vähentävät lisäksi mm. hallitusohjelman esitykset kuntien tehtävien vähentämisestä: erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilömitoituksen muutos. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa 29,5 milj. eurolla vuoden 2018 talousarviosta. Valtionosuutta vähentää myös 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuodelle 2019. Valtionosuutta lisäävät suhteessa vuoden 2018 talousarvioon mm. kuntien verotulomenetysten kompensaatio, asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos sekä lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. 5

(Lähteet: Kuntaliitto: Kuntien valtionavut ja valtionosuusjärjestelmä; Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, Syksy 2018, 23 24) Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa julkisia palveluja kokoamalla niitä maakuntien järjestettäväksi 1.1.2021 alkaen. Uudistuksella halutaan parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta koko Suomessa, hillitä kustannusten kasvua ja selkiyttää julkista hallintoa. Järjestämisvastuu siirtyy lähes 400 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Uudet maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta ne vastaavat aivan eri tehtävistä kuin nykyiset maakunnat. Näin Suomen julkinen hallinto ehdotetaan järjestettäväksi jatkossa kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Uudistuksen mittavin tulos on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnilta maakuntien järjestettäväksi. Maakuntien toiminnasta ja rahoituksesta suurin osa on sosiaali- ja terveyspalveluja. Muita tehtäviä maakunnille siirtyy ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Lisäksi 1.1.2021 on tarkoitus perustaa uusi lupa- ja valvontaviranomainen (Luova), jolle kootaan tehtäviä useista virstoista ja laitoksista. Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistusta koskevasta lainsäädännöstä syyskaudella 2018. Maakuntavaalien tarkka ajankohta selviää sen jälkeen. Tällä hetkellä tavoitteena on, että vaalit järjestetään toukokuussa 2019 ja maakuntien luottamushenkilöt aloittaisivat tehtävissään elokuussa 2019. Monialaisten palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2021 alusta. Lähde: omamaakunta.fi Lähde: www. alueuudistus.fi 6

1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi 1960 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* Henkilöä 106 880 80 685 79 975 79 258 78 388 74 803 73 959 73 666 *Tilastokeskus 30.10.2018 Vaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli 100 000 henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kainuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön väheneminen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina 1992 2012 väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2017 lopussa 73 959 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen (30.10.2015) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 70 675 asukasta vuonna 2025. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima 31.8.2013 31.8.2014 31.8.2015 31.8.2016 31.8.2017 31.8.2018 Työvoima (hlöä) 35 732 35 415 35 299 33 822 33 192 32 673 Työttömät (hlöä) 5 217 5 631 5 542 4 730 3 919 3 302 % 14,6 15,9 15,7 14,0 11,8 10,1 Koko maan tyött.aste, % 11,1 12,2 13,2 13,0 11,0 6,8 Lähde: Kainuun ELY-keskus: Työllisyyskatsaus Elokuu 2018 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). 7

3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin ylläpitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus päättyi Suomussalmella 30.5.2015. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 858 km 2 (asukastiheys 1,52 as/km 2 ), josta maapinta-alaa 5 271 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmen kunta kuuluu seuraaviin hallinnollisiin yksiköihin: Aluehallintovirasto: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Maakunta: Kainuu Hiippakunta: Kuopio (Kajaanin rovastikunta, Suomussalmen seurakunta) Poliisilaitos: Oulun poliisilaitos (Suomussalmen poliisiasema) Maistraatti: Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikkö Hallinto-oikeus: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käräjäoikeus: Kainuun käräjäoikeus (istuntopaikka Suomussalmella, lakkaa vuonna 2018) Hovioikeus: Rovaniemen hovioikeus Oikeusaputoimisto: Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri (Kainuun edunvalvontatoimisto) Syyttäjänvirasto: Oulun syyttäjänvirasto (Kajaanin palvelutoimisto) Ulosottovirasto: Kainuun ulosottovirasto (Kajaanin toimipaikka) Vakuutuspiiri (Kela): Pohjoinen vakuutuspiiri (palvelupiste Suomussalmella) Puolustusvoimien alueellinen hallintoviranomainen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kainuun ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto: Kainuun TE-toimisto (Suomussalmen toimipaikka) Väestö ja työvoima Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 Kunta VÄESTÖ 31.12.2017 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 Tilastokeskus 30.10.2018 Tilastokeskus 31.10.2018 Asukasluku Asukasluvun Väestöennuste Väestöennuste (henk.) vuosimuutos 2020 (henk.) 2025 (henk.) (%) 8 Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo 8 499-1,74 8 149 7 601 6 396 Sotkamo 10 423-0,46 10 436 10 376 10 097 Suomussalmi 8 051-1,66 7 538 6 974 5 835 Koko maa 5 513 130 0,18 5 504 314 5 748 548 5 984 898 Kainuu ilman Vaalaa 73 959-1,85 75 527 73 340 68 369

Suomussalmen väestö 31.12: 2005 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *2018 *2019 *2020 *2021 10 071 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 051 7 851 7 779 7 647 7 517 * oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019* 2020* 2021* 2022* % osuus 0 6 v. 384 392 371 378 378 357 335 323 306 294 286 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,5 % 4,6 % 4,4 % 4,3 % 4,2 % 4,1 % 4,0 % 3,9 % 7 64 v. 6 013 5 803 5 577 5 359 5 198 5 010 4 754 4 575 4 427 4 271 4 116 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,3 % 63,5 % 62,2 % 60,9 % 59,7 % 58,7 % 57,6 % 56,4 % 65 74 v. 1 237 1 276 1 316 1 391 1 394 1 473 1 539 1 580 1 587 1 610 1 598 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,0 % 18,3 % 19,7 % 20,6 % 21,1 % 21,7 % 21,9 % 75 84 v. 861 856 878 837 844 845 810 822 835 863 916 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,5 % 10,4 % 10,7 % 11,1 % 11,6 % 12,6 % Yli 85 v. - 318 334 344 371 373 366 371 369 383 374 376 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,5 % 4,6 % 4,5 % 4,8 % 4,8 % 5,1 % 5,0 % 5,2 % Yhteensä 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 051 7 809 7 669 7 538 7 412 7 292 muutos/as. -130-152 -175-150 -149-136 -242-140 -131-126 -120 %-muutos -1,5-1,7-2,0-1,8-1,8-1,7-3,0-1,8-1,7-1,7-1,6 Lähde: Tilastokeskus 30.10.2018 *ennuste Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö vähenee vajaan 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2018 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt 128 henkeä eli 1,59 %, edellisenä vuonna vastaavana aikana 126 henkeä eli 1,54 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2017 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 33,3 % (koko maassa keskimäärin 21,4 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen, vuoden 2017 lopussa yli 75-vuotiaiden osuus oli 15 %. Syntyneet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *2018 54 47 52 65 53 51 38 34 35 *ennuste 9

Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-65 vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Kainuun ELY-keskus 29.1.2018, as.luku 5.3.2018 Tilastokeskus Suomussalmi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko väestö 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8187 8051 Työvoima 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576 3403 Työlliset 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897 2762 Työttömät 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679 641 Työttömyys-% 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 18,8 Työvoiman 5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4611 4648 ulkopuolella Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki 15 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki 18 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 -vuotiaat 10

Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2018 31.12.2016 Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 264 11,0 1 700 6,2 68 601 3,0 Jalostus 423 17,7 3 264 11,9 315 921 13,9 Palvelut 1 667 69,6 22 151 80,8 1 863 670 81,9 Tuntematon 41 1,7 300 1,1 27 487 1,2 Yhteensä 2 395 100,0 27 415 100,0 2 275 679 100 Yritystoimipaikat kunnassa 2014 2015 2016 553 477 502 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2018 31.12.2015 31.12.2016 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 284 10,9 280 10,7 Jalostus 416 16,0 445 16,9 Palvelut 1 859 71,6 1 862 70,9 Tuntematon 37 1,4 41 1,6 Yhteensä 2 596 100,0 2 628 100,0 11

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan visio vuonna 2025 Suomussalmi on Erä-Kainuun elinvoimainen keskus ja hyvinvoiva yhteisö, joka on: kansainvälisesti tunnettu luonto-, liikunta- ja erämatkailukohde ja Pohjoismaiden kiinnostavin sotahistoriallinen matkailukohde sekä yrittävien ihmisten asuinpaikka. Kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta on rohkeasti toimiva yhteisö, joka järjestää ja tuottaa kuntalaisten tarvitsemat laadukkaat hyvinvointipalvelut Suomussalmen kunta kehittää aktiivisesti, laajassa yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa elinvoimaa. Kunnan yhteiset arvot Rohkeus, joka merkitsee meille Raatteen tien perintöä. Se on edelläkävijyyttä, aloitteellisuutta, rohkeutta toimia omista lähtökohdista käsin sitkeästi ja päämäärätietoisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys, joka merkitsee Suomussalmen 100 vuotta sitten pidetyn kansalaiskokouksen sanomaa, intoa ja kykyä saada yhteisönä ajatuksemme kuuluville, avoimesti keskustellen, toisiamme kunnioittaen ja yhdessä päättäen. Luonto ja ympäristö, Me vaalimme Hossan hengessä ympäröivän luontomme ja ympäristön monimuotoisuutta. Kulttuuri ja sivistys, jossa yhteisen tarinamme punainen viiva on omaleimainen ja elävä kulttuurimme, joka johdattaa historiasta tulevaisuuteen ja on läsnä arjessamme. 12

2.2.1 Yhteiset tavoitteet Suomussalmi on rohkea edelläkävijä Rohkeus tarkoittaa ennakkoluulotonta ja aktiivista kehittämistä, jota toteutetaan yhteistyössä yritysten ja maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansainvälisesti toimien. Suomussalmi uudistaa matkailu- ja muita palveluita uutta teknologiaa hyödyntäen ja etsii uusia toimintamalleja ja ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisuutta. Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksenmukaisesti investoiden Tasapainoinen talous perustuu kunnan elinvoimaan ja hyvinvointiin, jota tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Suomussalmella arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja turvallisuutta tarjoamalla laadukkaat ja asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja ympäristöpalvelut digitaalisuutta hyödyntäen. Rakennettua ympäristöä ja väyliä kehitetään siten, että edistetään kunnan: o saavutettavuutta o esteettömyyttä ja ympäristön esteettisyyttä o kuntalaisten toimintakykyä ja turvallisuutta. Ketään ei jätetä Kunta on yhteisö, jossa kaikki toimijat ovat tärkeitä. Kunta tarjoaa asukkailleen, yrittäjille ja kesäasukkaille tarpeen mukaiset palvelut ja mahdollisuuden osallistua kunnan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen yhteinen tehtävä. Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmissä. Vaalimme puhdasta luontoa, sivistystä ja elävää kulttuuriamme, elämme luonnon rytmissä ja olemme osa sitä. Vilkas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta on osa suomussalmelaisuutta. ORGANISAATION YHTEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET (PAINOPISTEET) Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyntämällä. Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista strategian tavoitteita ennakoiden. Tuemme henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja muutoksenhallintaa. Tuemme uusistumista viestinnällä ja koulutuksella. 13

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus 2018 perustuu valtuustokaudelle 2017 2021 hyväksyttyyn hyvinvointikertomukseen, jonka indikaattoritietoja on päivitetty. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017 2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. HYTE-kerroin Kunnille otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Kannustin on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2021 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen valtionosuus. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen. Lisäosan suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella: toimintaa kuvaavista prosessi-indikaattoreista ja tuloksia kuvaavista tulosindikaattoreista. Yhteensä indikaattoreita on 37. Indikaattorien soveltuvuus arvioidaan määräajoin, eivätkä ne tule olemaan aina samoja. Kuva 1: Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (THL) 14

NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan elinvoima Kuva 2: Väestö 31.12. Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. 31.12.2017 kunnassa oli 8051 asukasta. Vuonna 2018 väestön määrä on laskenut alle 8000:n. Väestön väheneminen on merkittävin Suomussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein kunnittainen ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Tilastokeskus on julkaissut uuden väestöennusteen marraskuussa 2018, mutta alueellisen väestöennusteen laadinta siirtyy syksyyn 2019. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivista, tuorein lukema -6,5 on kuitenkin tarkastelujakson pienin. 15

Kuva 3: Demografinen (väestöllinen) huoltosuhde Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64- vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 78,8 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe, mutta vuonna 2017 yksinhuoltajaperheiden osuus kääntyi Suomussalmella laskuun ja alittaa ensimmäisen kerran Kainuun keskiarvon. 16

Kuva 4: Työllisten määrä, % väestöstä Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Vuonna 2016 työllisten määrä on parantunut koko maassa ja myös kaikissa seurattavissa kunnissa. Kuva 5: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista 17

Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi edellisellä valtuustokaudella kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Vuonna 2017 rakennetyöttömyys on helpottanut koko Suomessa. Suomussalmen lukema oli 7,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin Kainuussa (6,2 %) tai koko maassa (5,6 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kuva 6: Koulutustasomittain Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 273 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 369. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. 18

Kaikki ikäryhmät Kuva 7: Terveydenedistämisaktiivisuus (TEAviisari) Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2017 TEAviisari osoittaa lukua 84, joka on vertailukunnista selvästi paras ja hieman yli valtakunnallisen keskitason. TEAviisari-kyselyjä toteutetaan myös perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, liikuntatoimessa sekä perusterveydenhuollossa vuorovuosina. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus. Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänestysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivisimmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. 19

Kuva 8: Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,1 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi vuonna 2017 oli 125,5. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 143,7, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 115 122. 20

Kuva 9: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikokset Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Valtuustokaudella 2013 2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Vuonna 2017 lukema nousi hieman mutta on alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. 21

Kuva 10: Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 prosenttia vuonna 2016. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta on päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia. Suomussalmen indikaattoreissa näkyvä lievä tulotason heikentyminen näkyy myös lasten pienituloisuusastetta kuvaavassa indikaattorissa. Tämä indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Vuonna 2016 vain Suomussalmen ja Nivalan indikaattorit nousivat, kun muilla se laski. 22

Nuoret ja nuoret aikuiset Kuva 11: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ja viime vuosina Kuhmon ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin, mutta vuonna 2017 luku laski jyrkästi 2,2 prosenttiin. Se on kuitenkin kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa keskimäärin. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen työryhmä onkin nimennyt nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen toimintasuunnitelmansa painopisteeksi tällä toimikaudella. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013 2016. Tuoreimmat luvut osoittavat laskua etenkin koko Kainuun luvussa, joka laski nyt alle Suomussalmen lukeman. 23

Kuva 12: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden suomussalmelaisten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli alimmillaan 6,8 prosenttia vuonna 2014. Tuosta tilanne on huonontunut merkittävästi, ja Suomussalmen kehityssuunta on vertailukohteista poikkeava. Vuonna 2016 luku on 9,9, joka on vertailujoukon suurin. Suomussalmelaisten nuorten ja aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia pyritään parantamaan kehittämällä uudenlaisia opiskelutapoja esimerkiksi Talentti-hankkeessa. Vuonna 2015 lukiolaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voitiin katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen oli kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Vuonna 2017 ystävyyden puutetta koki kuitenkin miltei 18 % vastanneista. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan oli huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Viimeisimmässä kyselyssä suomussalmelaisnuorten kokemus terveydentilasta oli taas parantunut ja oli keskiarvoja parempi. Lukiolaisten kouluterveyskyselyssä eri kuntien vertailua vaikeuttaa pienet vastaajamäärät, sillä alle 30 vastaajan tuloksia ei esitetä avoimessa materiaalissa. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Valtuustokaudelle 2017 2021 Suomussalmen kunnanhallitus asettaa kuntaan oman nuorisovaltuuston. Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. 24

Työikäiset Kuva 13: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2017 luvut kasvoivat hieman kaikissa tarkastelukohteissa, mutta Suomussalmen indikaattoriluku oli edelleen joukon pienin. Raju nousu on tapahtunut Kuhmon indikaattorissa, joka on miltei kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (2015 2017). 25

Kuva 14: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Vuonna 2017 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,1 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2016 Suomussalmen luku oli 1,5 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,6 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia. 26

Ikäihmiset Kuva 15: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. 27

Kuva 16: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 28

Kuva 17: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 6,5 prosenttia. Lukemassa on vaihdellut 10 prosentin molemmin puolin. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. 29

HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella 2017-2021 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Edellytysten luominen uusille yrityksille Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Yrittäjyyteen kannustaminen Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Koulut Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 16 % Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen Hallintopalvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Työllisyyttä edistävät hankkeet Kainuun sote Kainuun ELY-keskus Toimeentulotuen saajien määrä OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kianta-Opisto Kainuun TE-toimisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat Kainuun ammattiopisto Kajaanin AMK AIKOPA 2) TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2018 2020 Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Media 30

Terveyden edistämisen aktiivisuus Kuntajohto ja palveluyksiköt ovat sitoutuneita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Toimialat TEAviisarin tulokset 3) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen Työryhmän toiminta on säännöllistä Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelut Vaikutus hyvinvointimittareihin Järjestöt Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset Vapaaehtoistyö Oppilashuoltoryhmä Työterveyshuolto Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt Toteutuneet koulutukset Pysyvän toiminnan kattavuus Tapahtumat 4) TURVALLINEN JA SUJUVA ARKI Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Arkiliikunnan lisääminen Viisaan liikkumisen edistäminen Liikuntapalvelut Kianta-Opisto Hankkeet Kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Kainuun Liikunta Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat Tekniset palvelut ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Palautekyselyt Kävijämäärät Kyläyhteisöt Hossan latupooli Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta Tekniset palvelut ELY-keskus Urakoitsijat Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot 31

2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2017 kesäkuussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistys- ja teknisessä lautakunnassa on 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kuntalaiset Vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto Nuorisovaltuusto Vammaisneuvosto Valtuusto 31 jäsentä Kunnanhallitus 11 jäsentä Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Tekninen lautakunta, 11 jäsentä Sivistyslautakunta, 11 jäsentä 32

KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Toimialat Konserniyhtiöt Konserniyhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on neljä toimialaa: Elinvoima-, hallinto-, sivistys- ja tekniset palvelut. Toimialat jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Johtoryhmä: Erno Heikkinen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Niina Kinnunen, vs. tekninen johtaja Antti Westersund, tekninen johtaja 31.3.2019 asti Hannu Leinonen, elinkeinopäällikkö 33

2.2.4 Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Erno Heikkinen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinopäällikkö Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen varhaiskasvatuksen johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen kansalaisopiston rehtori Tarja Peitsaho liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Anette Karjalainen vs. tekninen johtaja Niina Kinnunen tekninen johtaja Antti Westersund 31.3.2019 asti rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 ). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Novum Oy on tehnyt Suomussalmen kunnalle riskienhallinnan kartoituksen vuonna 2007 ja ehdotuksen riskienhallintaprosessin kehittämiseksi vuonna 2011. Riskienhallinnan päivitys tehdään vuoden 2019 aikana. Vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2019 aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi Suomussalmen kunnan päivitetyn konserniohjeen 14.11.2017 70. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 30.5.2017 18. Hallintosäännöllä kumottiin voimassaolevat Suomussalmen kunnan hallintosääntö (kunnanvaltuusto 9.6.2014), valtuuston työjärjestys (kunnanvaltuusto 7.10.1995), Suomussalmen kunnan tarkastussääntö (kunnanvaltuusto 25.1.2005) ja Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (kunnanvaltuusto 9.12.2014). Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty vuonna 2014 ja ne ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitetty lokakuussa 2015 ja se on tullut voimaan 1.12.2015. 2.3 Toiminnan muutokset Uusi kunnanjohtaja Erno Heikkinen aloitti työnsä kesäkuussa, matkailupäällikkö Aija Laukkanen heinäkuussa ja tekninen johtaja Niina Kinnunen elokuussa. 34

Kunnanvaltuusto valitsi 10.4.2018 16 äänestyksen jälkeen (22-9) Ruukinkankaan koulun väistötilaratkaisuksi vaihtoehdon, jonka mukaan luokka-asteet 1-6 sijoitetaan Alvariin ja konttikouluun Alvarin piha-alueelle. Luokka-asteet 7-9 sijoitetaan Ruukinkankaan kouluun (fysiikan ja kemian, kotitalouden ja jopo-opetus sekä opettajien henkilökohtaiset työskentelytilat ja henkilökunnan taukotila), lukioon ja konttikouluun (10 luokkaa sekä hallinto- ja oppilashuollon tilat) Ruukinkankaan alueelle. Luovilta vapautuviin tiloihin sijoitetaan kaksi kuutosluokkaa sekä apulaisrehtorin, oppilashuollon ja koulun ict-palveluiden tilat. Kokonaiskustannukset ovat 6,110 milj. euroa, joista vuodelle 2018 kohdistuu 1,625 milj. euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi lisätalousarvion 12.6.2018 29. Kunnanvaltuusto hyväksyi 12.6.2018 30 päätöksen, jonka mukaan vuonna 2018 Suomussalmen kuntaan otetaan 25 kiintiöpakolaista. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tulee olla lapsiperheitä ja heidän tulee olla samasta kieliryhmästä. Kunnanvaltuusto hyväksyi 12.6.2018 31 Hossan rantayleiskaavan muutoksen, josta jätettiin yksi valitus. Kunnanhallitus esitti 10.9.2018 157 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, että Hossan rantaosayleiskaavan muutoksesta tehty valitus hylätään ja rantaosayleiskaavan muutos hyväksytään. Samassa kokouksessa 10.9.2018 158 hallitus määräsi maankäyttö- ja rakennuslain :n 201 mukaisesti Hossan rantaosayleiskaavan muutoksen täytäntöönpanokelpoiseksi niiden alueiden osalta, joihin ei kohdistu valituksia. Kunnanhallitus perusti 24.4.2018 75 elinvoimayhteistyöryhmän vahvistamaan elinvoiman kehittämistä. Ryhmään kutsuttiin 2 edustajaa Suomussalmen yrittäjistä. Lisäksi ryhmään kuuluu 2 kunnanhallituksen edustajaa sekä elinvoimatoimialan edustajat. Kirjastossa otettiin heinäkuussa käyttöön omatoimikirjasto-palvelut. Asiakkaat pääsevät käyttämään kirjaston palveluita normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Suunnittelukaudella 2019 2021 joudutaan tarkastelemaan ja järjestelemään uudelleen kunnan palvelurakennetta, toimintoja ja palveluvarustuksen saatavuutta sekä sisältöä, jotta kunnan talous saadaan pysytettyä tasapainossa. 2.4 Henkilöstö Suomussalmen kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan 30.5.2017 kunnanvaltuustossa hyväksytyn hallintosäännön määräyksiä. Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännön luvussa 6. Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa, eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kunnanhallituksella. Vuoden 2017 viimeisenä päivänä kunnassa oli töissä 246 vakituista henkilöä ja yhteensä 329 henkilöä. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Vuonna 2018 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 257 henkilöä. Vakituisiin vakansseihin palkataan vuorotteluvapaa-, vanhempainvapaa- ym. sijaisia määräaikaisesti arviolta 10-25. Määräaikaisten vakanssien määrä on vähentynyt erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska päiväkotitoimintaa on tiivistetty ja määräaikaisia vakinaistettu. Muihin määräaikaisiin tehtäviin (rakennemuutoksista tai palvelutarpeesta johtuen määräaikaisesti, projekteihin yms.) palkataan arviolta 10 15 henkilöä sekä palkkatuettuun työhön noin 25 henkilötyövuotta. VIRAT JA TYÖSUHTEET (VAKANSSIT) Toimiala 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kunnanhallitus 2 2 2 Elinvoimapalvelut 4,6 5 5 5 Hallintopalvelut 14,5 14,1 13,9 12,4 12 11 11 Sivistyspalvelut 188,6 184,1 163,5 167,7 157,3 155,3 155,3 Tekniset palvelut 91,1 88,6 89,5 87,5 83 81,5 81,5 Yhteensä 296,2 288,8 268,9 272,2 257,3 252,8 252,8 Muutos yhteensä -6,2-7,4-19,9 3,3-14,9-4,5 0 *lukio siirtyi kunnalle takaisin 1.1.2013 alkaen 35

Osaamisen kehittäminen (koulutussuunnitelma) Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Osaamisen kehittämisen perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Osaamisen kehittämistä voidaan koulutuksen lisäksi tukea erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten mm. perehdyttämisellä, tiimityöllä, mentoroinnilla ja työkierrolla. Kunnan on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja se käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskusteluissa, jossa käydään läpi kunkin työntekijän kouluttautumistarpeet. Osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta voidaan päättää kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Tavoitteena on ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle. Kunnan henkilöstösuunnittelun periaatteiden mukaisesti tavoitteena on yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys jokaisella vastuualueella. Osaamistarpeet Kunnan toimintaympäristön muutoksista tulevat haasteet määrittävät suunnitelmavuosien koulutustarpeita. Muutosten ennakointi ja niihin varautuminen auttavat kunnan prosessien sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio muuttaa työn sisältöä ja toimintaprosesseja. 1. Digitalisaatio - työn sisältö ja toimintatavat muuttuvat uusien sähköisten työvälineiden käyttöönoton ja automatisoinnin myötä. - sähköinen päätöksentekomenettely - sähköinen asiakirjahallinto - asiakaspalvelujen tuottaminen sähköisesti 2. Kunnan uusi rooli - aktiivinen vuorovaikutus ja viestintä - osallisuuden toteutumisen edellytykset 3. Maakuntauudistus - muutoksen hallinta - esimieskoulutukset 4. Uudet opetussuunnitelmat Sähköiset toiminnot ja palvelut edellyttävät tietojärjestelmien käyttökoulutusta. Luodaan malli, jossa pääkäyttäjät saavat koulutuksen ohjelmien käyttämiseen ja he toimivat kunnan sisällä kouluttajina muulle henkilöstölle. Henkilöstöä kannustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan koulutusrahaston kautta. 36

3 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA 2020-2021 Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarvioita. Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kuntalain ja kirjanpitolain säännöksiä. Kunnan on noudatettava myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan. 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. 37

Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa. 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan eivät voi lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Kunnan talouden tarkastelu ulotettiin vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. 3.4 Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat sisältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. 38

3.5 Talousarvion laatimisperusteet Kunnanhallitus hyväksyi talousarvion ja -suunnitelman laadintaohjeen ja aikataulun 14.8.2018 148. Raamin kunnanhallitus vahvisti 10.9.2018 156. Päätöksen mukaan talousarvio 2019 saa olla enintään 2,2 milj. euroa alijäämäinen. Raamin keskeiset tunnusluvut: toimintakate -57,288 milj. vuosikate 1,500 milj. vuosikate poistoista 40,6 % tilikauden tulos -2,199 milj. tuloveroprosentti 21,50 % (alustavassa valmistelussa) Talousarvioesitykset lautakuntien tuli palauttaa 19.10.2018 mennessä. 4 TALOUSARVION SITOVUUS 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi tehdä talousarvion muutosehdotuksia. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tulosarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella sote-kuntayhtymän maksuosuuden määräraha on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi suoranaisesti sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Rahoitus Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli 300 000 euron hankkeet hankekohteittain. Mikäli investointikohteeseen on budjetoitu avustuksia, hankkeen käynnistäminen edellyttää tällöin budjetoidun mukaista avustusta. Ennen hankkeen käynnistymistä on tarkistettava hankkeen kustannusarvio ja laajuus ja sopeutettava se hyväksyttyihin kustannusarvioihin ja määrärahoihin. Mikäli hanke toteutetaan ulkopuolisen käyttöön tai ulkopuolisen omistuksessa oleviin tiloihin, on hankkeeseen liittyvät käyttö-, vuokra- tai lunastussopimukset yms. hyväksyttävä etukäteen ja niiden on oltava riittävän pitkiä. Rahoitustulojen ja -menojen netto, otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 39

4.2 Toimivalta kunnan taloudessa Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen (Hallintosääntö 63 ): Kunnan omaisuuden luovuttamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Hankintavaltuudet (Hallintosääntö 66 ): Hankintavaltuudet sekä hankintoihin ja palvelujen ostamiseen liittyvistä sopimuksista päättäminen hankintarajojen puitteissa ovat kunnanjohtajalla, toimialajohtajilla ja palveluyksikköjen esimiehillä sekä niillä, joille toimivaltaa on delegoitu edelleen. Kunnanhallitus päättää kunnan hallintoon ja toimialojen yhteisistä hankinnoista, kun hankinta ylittää 300 000 (alv 0 %) euron arvon. Lautakunta päättää oman toimialansa hankinnoista, kun hankinnan arvo ylittää 300 000 (alv 0 %) euroa. Kunnanjohtaja ja toimialajohtajat päättävät hankinnoista, kun hankinnan arvo alittaa 300 000 (alv 0 %) euroa. Palveluyksiköiden esimiehet päättävät hankinnoista, joiden arvo alittaa 50 000 (alv 0 %) euroa. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätökset talousarvion hyväksymisen yhteydessä: Kh 27.11.2018 tekemät päätökset: Virastotalon ikkunoiden uusiminen Tornikadun puolelta siirretään vuodelle 2020. Silta Emäjoen yli: Suunnittelumääräraha siirretään vuodelle 2019. 40

5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 41

5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Suomussalmen kunta Tuloslaskelma, ulkoiset 29.11.2018 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 9 264 8 669 8 534 8 534 8 519 8 379 MYYNTITUOTOT * 1.000 EUR 3 513 3 325 3 370 3 370 3 370 3 370 josta jäsenkunnilta * 1.000 EUR 374 280 253 253 253 253 MAKSUTUOTOT * 1.000 EUR 770 751 699 699 699 699 TUET JA AVUSTUKSET * 1.000 EUR 1 227 853 899 899 884 743 MUUT TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 3 755 3 740 3 566 3 566 3 566 3 566 Vuokratuotot * 1.000 EUR 3 298 3 278 3 137 3 137 3 137 3 137 Muut toimintatuotot * 1.000 EUR 457 462 429 429 429 429 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN * 1.000 EUR TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -64 531-64 970-64 028-64 518-64 367-27 026 HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN * 1.000 EUR -15 129-14 534-14 792-14 792-14 792-14 661 Palkat ja palkkiot * 1.000 EUR -11 218-10 794-10 979-10 979-10 979-10 871 Henkilösivulut * 1.000 EUR -3 911-3 740-3 813-3 813-3 813-3 790 PALVELUJEN OSTOT * 1.000 EUR -43 935-43 669-43 162-43 652-43 540-6 358 Asiakaspalvelujen ostot * 1.000 EUR -38 350-37 446-37 603-37 993-37 983-1 233 Muiden palvelujen ostot * 1.000 EUR -5 584-6 223-5 558-5 658-5 557-5 125 josta maakunta-kuntayhtymältä AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT * 1.000 EUR -3 699-3 749-3 820-3 820-3 820-3 820 AVUSTUKSET * 1.000 EUR -1 096-1 458-1 220-1 220-1 220-1 220 MUUT TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -673-1 560-1 033-1 033-994 -967 VUOKRAT * 1.000 EUR -311-300 -709-709 -709-708 Muut toimintakulut * 1.000 EUR -361-1 260-325 -325-285 -259 TOIMINTAKATE * 1.000 EUR -55 267-56 301-55 493-55 983-55 847-18 647 VEROTULOT * 1.000 EUR 26 303 26 027 28 166 28 166 28 721 16 785 VALTIONOSUUDET * 1.000 EUR 32 246 31 307 30 426 30 426 30 361 7 470 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT * 1.000 EUR 258-39 -53-53 -80-70 Korkotuotot * 1.000 EUR 34 30 14 14 14 14 Muut rahoitustuotot * 1.000 EUR 447 233 234 234 217 217 Korkokulut * 1.000 EUR -185-175 -170-170 -179-169 Muut rahoituskulut * 1.000 EUR -38-127 -132-132 -132-132 VUOSIKATE * 1.000 EUR 3 540 994 3 046 2 556 3 155 5 538 POISTOT JA ARVONALENTUMISET * 1.000 EUR -3 719-3 902-4 316-4 123-4 193-4 478 Suunnitelman mukaiset poistot * 1.000 EUR -3 713-3 902-4 316-4 123-4 193-4 478 Arvonalentumiset * 1.000 EUR -6 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT * 1.000 EUR Satunnaiset tuotot * 1.000 EUR Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS * 1.000 EUR -179-2 907-1 270-1 568-1 038 1 060 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR 6 1 012 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR -173-1 896-1 270-1 568-1 038 1 060 TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 14,4 13,3 13,3 13,2 13,2 31,0 VUOSIKATE / POISTOT, % 95,2 25,5 70,6 62,0 75,2 123,7 VUOSIKATE/ASUKAS EUR / AS 440 127 392 329 413 737 KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 17 940 16 044 14 774 14 477 13 438 14 499 Asukasluku vuoden lopussa AS 8 051 7 851 7 779 7 779 7 647 7 517 42

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma MK 9.11.2018/SK 6.11.2018, sk 28.11.2018 1 000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 540 994 2 556 3 155 5 538 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -59-20 -20-20 -20 Toiminnan rahavirta 3 481 974 2 536 3 135 5 518 Investointien rahavirta Investointimenot -3 971-5 580-7 950-9 698-10 288 Rahoitusosuudet investointimenoihin 37 505 745 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 63 luovutustulot 20 20 20 20 Investointien rahavirta -3 871-5 055-7 185-9 678-10 268 Toiminnan ja investointien rahavirta -390-4 081-4 649-6 543-4 750 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 21 21 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 500 1 000 4 000 5 000 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 554-1 628-1 853-1 896-1 595 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 2 Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos 99 Lyhytaikaisten saamisten muutos 324 Korottomien velkojen muutos 79 Rahoituksen rahavirta 3 450-607 2 168 3 104 1 405 Rahavarojen muutos 3 060-4 688-2 481-3 439-3 345 Rahavarojen muutos TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kassavarat 31.12. 13 762 9 074 6 593 3 154-191 Kassavarat 1. 1. 10 701 13 762 9 074 6 593 3 154 muutos 3 061-4 688-2 481-3 439-3 345 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Investointien tulorahoitus, % 90,0 19,6 35,5 32,5 53,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 64,5 14,8 28,2 27,2 46,6 Lainanhoitokate (ei laskuk. hyvä vähintään 2) 2,10 0,70 1,30 1,50 3,20 Kassasta maksut/vuosi,1 000 euroa 70 149 72 906 74 644 76 272 39 210 Kassan riittävyys, pv 72 45 32 15-2 Asukasmäärä 8 051 7 851 7 779 7 647 7 517 43

5.1 Valtuuston vuosille 2019 2020 hyväksymät talouden tavoitteet 1. Menot ja tulot ovat tasapainossa 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen 3. Kilpailukykyinen verotus ja maltillinen lainanotto 4. Elinvoimaa tukevat, tuottavat investoinnit 5. Tavoitteellinen konserniohjaus 6. Osaavat ja innovatiiviset hankinnat 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset 1. Ylijäämien hallittu käyttö 2. Verotus pidetään kohtuullisella tasolla 3. Lainarahoitusta käytetään työllisyyttä edistäviin tai käyttötaloudessa säästöjä tuoviin investointeihin 4. Elinkeinorahastoa käytetään tarkoituksenmukaisesti tuottaviin investointeihin 5. Hankintaohjeiden päivittäminen Palkkaperusteet Vuonna 2018 sopimuskorotukset ovat keskimäärin yhteensä 1,3 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,16 %. Tammikuussa 2019 tulee paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on kaikki sopimusalat huomioiden noin 260 euroa/työntekijä. Kertaerän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan 0,67 % vuonna 2019. (KT Kuntatyönantajat 13.2.2018) Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuonna 2017. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan määräaikaisesti 30 %. Muutokset koskevat lomanmääräytymisvuosilta (1.4.2016 31.3.2017, 1.4.2017 31.8.2018 ja 1.4.2018 31.3.2019) ansaittavaa lomarahaa. Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteri muuttaa palkkaperusteisten eläkemaksujen makuprosessin. Työnantaja pidättää edelleen työntekijän eläkemaksun palkanmaksun yhteydessä, mutta ei itsenäisesti tilitä työnantajan palkkaperusteisia eläkemaksuja. Sen sijaan Keva laskuttaa työnantajalta helmikuusta 2019 alkaen kuukausittain euromääräisen palkkaperusteisen eläkemaksun, joka perustuu työnantajan edellisen kuukauden aikana tulorekisteriin ilmoittamiin ansioihin. Keva on valmistellut myös palkkaperusteiseen eläkemaksuun muutoksia. Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuisi kaikille jäsenyhteisöille samansuuruisesta työansiopohjaisesta eläkemaksusta, joka korvaisi nykyiset työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset eläkemaksut sekä jäsenyhteisökohtaisesti vaihtelevasta uudesta työkyvyttömyyseläkemaksusta, joka korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Asia edellyttää Kevan valtuuskunnan hyväksyntää marraskuussa 2018. (Kevan budjetointiohje 1.6.2018) Palkkojen sivukulut: KuEl maksu: 17,52 % Eläkemenoperusteinen maksu: 1,554 milj. VaEL eläkemaksu: 16,92 % Sairausvakuutusmaksu: 0,98 % Työttömyysvakuutusmaksu: 2,82 % Tapaturmavakuutusmaksu: 0,31 % Taloudellinen tuki: 0,035 % 5.3 Tuloslaskelma Toimintatuotot, -kulut ja -kate Ulkoiset toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavus- 44

tuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotoissa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta. Toimintatuotot ovat 8,534 milj. euroa (vuoden 2018 talousarviossa 8,669 milj. euroa) ja toimintakulut 64,518 milj. euroa (vuoden 2017 talousarviossa 64,970 milj. euroa). Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 13,2 % (vuoden 2017 talousarviossa 13,2 %). Toimintatuotot laskevat 1,5 % verrattuna vuoteen 2018. Maksutuotot tulee tarkistaa vuosittain vähintään kustannuskehitystä vastaavasti, sikäli kuin ne ovat kunnan päätettävissä. Soten maksuosuus on 36,500 milj. euroa ja se nousee 1,4 %. Kunnan omat toimintakulut (ilman sotea) pienenevät 0,943 milj. euroa vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Toimintakate on -55,983 milj. euroa, laskua vuoden 2018 talousarvioon 0,318 milj. euroa. Toimintakatteesta soten osuus on 65 %. Verotulot Kunnallisvero Kuntaliiton ennusteen (9.11.2018) mukaan Suomussalmen kunnallisverotulo on vuonna 2018 noin 20,252 milj. euroa (muutos edellisestä vuodesta -2,6 %, koko maassa muutos -0,7 %). Vuonna 2019 kunnallisverokertymä on 22,171 milj. euroa (edellisestä vuodesta +9,5 %, koko maassa +5,9 %). Vuodelle 2020 vastaavat luvut ovat Suomussalmella 22,641 milj. euroa (+2,1 % ja koko maassa +3,6 %). Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisveroennusteet on laskettu 21,50 tuloveroprosentilla, jota on käytetty talousarviovalmistelussa. Kunnallisveron verotulopohjan kehitys ja kehitysarvio: (Kuntaliitto 23.10.2018) Vuosi Verotettava tulo, 1000 Muutos, % Tulovero, % Efektiivinen kunnallisveroaste, % Maksuun pantava vero, 1000 2015 105 672 20,50 13,54 21 663 2016 103 570-2,0 20,50 13,28 21 232 2017* 99 839-3,6 20,50 12,86 20 467 2018* 101 779 1,9 20,50 12,96 20 865 2019* 103 322 1,5 21,50 13,69 22 214 2020* 106 680 3,2 21,50 13,95 22 776 2021* 94 110-11,8 8,00 4,54 7 529 efektiivinen eli todellinen veroaste: veroaste, jonka mukaan kunta keskimäärin saa kunnallisveroa Tilasto tuloveroprosentista 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Suomussalmi 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kainuu 20,84 21,11 21,13 21,14 21,12 21,12 Koko maa 19,38 19,74 19,84 19,87 19,91 19,86 Verotulot kirjataan kirjanpitoon todellisten tilitysten mukaisesti. Kirjanpidon mukaiset verotulot koostuvat eri verovuosien verotilityksistä. Tämän vuoksi talousarviovuoden mukainen verotulo poikkeaa laskennallisesta verovuoden verotuloarviomäärästä. Yhteisövero Kuntaliiton arvion (9.11.2018) mukaan Suomussalmen kunnan yhteisöveron kertymä on 3,059 milj. euroa vuonna 2018, laskua edelliseen vuoteen -10,8 %. Vuonna 2019 arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 2,849 milj. euroa, kasvua 12,5 %. 45

Yhteisöverotuoton jako-osuuksia on vuosien saatossa muutettu useasti suhdannekehityksen ja lainsäädännön uudistusten johdosta. Yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2012 alussa 26:sta 24,5 prosenttiin ja vuoden 2014 alusta edelleen 20 prosenttiin. Muutokset ovat pienentäneet yhteisöveron tuottoa. Valtio kompensoi kuntien veromenetykset korottamalla niiden yhteisöveron jako-osuutta. Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuudet, % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Valtio 65,42 65,46 65,46 69,36 68,16 61,63 60,35 69,08 69,66 68,63 Kunnat 32,03 31,99 31,99 28,34 29,49 35,56 36,87 30,92 30,34 31,37 Seurakunnat 2,55 2,55 2,55 2,3 2,35 2,81 2,78 0 0 0 Kiinteistövero Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Vuonna 2018 kiinteistöveron laskennalliseksi tuotoksi kunnille arvioidaan kunnille 1,815 mrd. euroa ja vuonna 2019 noin 1,850 mrd. euroa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 2,3 % vuonna 2018 ja 1,9 % vuonna 2019. Noin 73 % kiinteistöverosta kertyy rakennuksista, maapohjan osuus on noin 27 % tuotosta. Maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja pienemmät, sillä alle 17 euron kiinteistöveroja ei panna maksuun. Suomussalmelle arvioidaan vuonna 2018 kiinteistöveroa kertyvän 3,059 milj. euroa ja 3,059 milj. euroa 2019. Kiinteistöverotulopohja 2018 (Verohallinto 28.8.2018) verotus- laskennallinen muutos, enimmäis- Käyttötarkoitus arvo kiinteistövero % vero% rajat vakituinen asuinrakennus 159 989 069 719 950-1 0,45 0,41-0,90 muu kuin vakituinen asuinrakennus 32 655 797 326 499 1 1,00 0,93-1,80 yleinen (rakennus) 22 095 067 209 903-7 0,95 0,93-1,80 voimalaitosrakennus 30 236 714 937 338-2 3,10 0,93-3,10 tuulivoimalaitos 18 336 620 568 435 319 3,10 0,93-1,80 yleishyöd. käytössä rakennus 1 319 766 0 0,00 0,00-1,80 maatalouden tuotantorakennus 3 809 201 36 071 3 0,95 0,93-1,80 metsätalouden tuotantorakennus 274 355 3 150-2 0,95 0,93-1,80 rakennukset yhteensä 268 716 589 2 801 346 16 yleinen, maapohja 31 401 050 298 310 0 0,95 0,93-1,80 yleishyöd. käytössä maapohja 136 991 0 0,00 0,00-1,80 rakentamaton rakennuspaikka 303 377 9 101 3 3,00 2,00-6,00 maatalouden tuotantorak. rakennuspaikk 19 470 185 1 0,95 0,93-1,80 metsätalouden tuotantorak. rakennuspaik 847 8 5 0,95 0,93-1,80 maapohjat yhteensä 31 861 735 307 604 0 yhteensä 300 578 324 3 108 950 14 Vuoden 2018 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2017 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2018 määräämät veroprosentit. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin tulee yksi muutos, kun vakituisten asuinrakennusten yläraja nousee 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Suunnitteilla oleva kiinteistöverouudistushanke, jossa kiinteistöjen verotusarvojen laskentamenetelmät päivitetään, lykkääntyy lausunnoissa annetun palautteen takia ja astuu voimaan vuonna 2022. 46

Arvioitu verotulo 2016 2021 Suomussalmella Pohjana Kuntaliiton ennustekehikko 9.11.2018 Suomussalmi 1 000 S 9.11.2018 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 8,13 Yhteenveto TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero 21 329 20 797 20 252 22 171 22 641 9 713 Muutos % -2,9-2,5-2,6 9,5 2,1-57,1 Yhteisövero 2 562 2 837 2 532 2 849 2 918 3 016 Muutos % -12,9 10,7-10,8 12,5 2,5 3,3 Kiinteistövero 2 594 2 670 3 059 3 059 3 059 3 059 Muutos % 4,6 2,9 14,6 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 26 484 26 304 25 843 28 078 28 618 15 788 Muutos % -3,3-0,7-1,8 8,6 1,9-44,8 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu. Kuluttajahintaindeksi, 2005=100 120,5 121,6 123,0 124,6 126,4 128,4 Muutos % 0,7 1,1 1,4 1,6 1,8 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 2005=100 128,9 130,0 132,1 134,7 136,5 138,7 Muutos % -1,2 1,1 2,1 2,6 1,8 2,2 Peruspalvelujen hintaindeksi 2016=1 0,99 1,00 1,02 1,04 1,05 1,07 Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Tuloveroprosentti ja efektiivinen kunnallisveroaste 1 000 Suomussalmi 9.11.2018 Verovuosi 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Ansiotulot 159 860 159 285 161 015 162 331 164 345 165 894 Maksettava vero 21 232 20 421 20 727 22 084 22 727 7 432 Tuloveroprosentti 20,50 % 20,50 % 20,50 % 21,50 % 21,50 % 8,13 % Kunnallisveroaste 13,28 % 12,82 % 12,87 % 13,60 % 13,83 % 4,48 % 7,22 % 7,68 % 7,63 % 7,90 % 7,67 % 3,65 % 23,0 % 21,0 % 19,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % 7,0 % 5,0 % 3,0 % Tuloveroprosentti Kunnallisveroaste 47

Valtionosuudet 2019 2021 Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita vähennettiin ja laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Valtionosuusrahoituksen kokonaisuus 2015 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Valtion talousarvioesityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudeksi esitetään 6,570 milj. euroa vuonna 2019 (noin 115 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018). Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,37 vuodelle 2018 ja kunnan omarahoitusosuus 3 523,89 euroa/asukas. (Lähde: Valtion talousarvioesitys 2019) Arvioidut valtionosuudet 2016 2021 1000 TP2016 TP2017 TA2018 TA2019 TA2020 TA2021 Valtionosuudet 32 778 32 246 31 307 30 426 30 361 7 470 Muutos, % -0,51-1,62-2,91-2,81-0,21-75,40 /asukas 4 004 4 005 3 988 3 911 3 970 944 48