VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Pitkäaikaisraportti Reetta Räisänen.. Nro --

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Sisällys. TUTKIMUKSEN TARKOITUS..... Merialueen yleiskuvaus..... Veden laadun muutoksista...... Yleistä rehevöitymisestä...... Veden laadun muutokset Saaristomerellä..... Veden laadun luokittamisesta.... AINEISTO..... Havaintopaikkojen haku ja valinta..... Vedenlaatuaineisto ja sen poiminta.... HAVAINTOPAIKAT NAANTALIN MERIALUEELLA..... Havaintopaikkojen lukumäärä..... Havaintopaikkojen sijainti ja syvyys..... Tarkkailuperusteet ja -vuodet..... Vedenlaadun tarkasteluun valitut havaintopaikat.... VEDEN LAATU JA SEN MUUTOKSET..... Havaintopaikka : Väskinsaari Naantalinaukolla...... Väskinsaaren edustan havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Väskinsaaren edustalla..... Havaintopaikka : Naantalinsalmi...... Naantalinsalmen havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Naantalinsalmessa..... Havaintopaikka 9: Kuivakarinaukko Rymättylän itäreunalla...... Kuivakarinaukon havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Kuivakarinaukolla..... Havaintopaikka : Airismaa Airistonselällä...... Airismaan havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Airismaan edustalla..... Havaintopaikka 9: Röölän edusta Laitsalmessa...... Röölän havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Röölän edustalla..... Havaintopaikka : Mäntykari Hämmärönsalmen keskiosassa... 9... Mäntykarin havaintopaikan perustiedot... 9... Veden laatu Mäntykarin edustalla... 9.. Havaintopaikka : Kruunumaan länsipuoli, Kruunumaanaukko...

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ()... Kruunumaan havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Kruunumaalla..... Havaintopaikka 9: Pakinaisten länsipuoli, Lokvesi...... Pakinaisten länsipuolen havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Pakinaisten länsipuolella....9. Havaintopaikka : Velkuanmaasta itään....9.. Velkuanmaan havaintopaikan perustiedot....9.. Veden laatu Velkuanmaan itäpuolella..... Havaintopaikka ja A: Velkuan kaakkoisosa...... Velkuan kaakkoisosan havaintopaikkojen perustiedot...... Veden laatu Velkuan kaakkoisosassa..... Havaintopaikka : Kairamaan luoteispuoli...... Kairamaan havaintopaikan perustiedot...... Veden laatu Kairamaan luoteispuolella..... Yhteenveto veden laadun muutoksista...

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Liitteet Liite. Naantalin merialueen havaintopaikat Liite. Livonsaaren länsipuolen havaintopaikka Liite. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen raja-arvot Liite. Havaintopaikkojen perustietoja (Ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu..9) Liite. Havaintopaikkojen perustietoja () Jakelu Naantalin kaupunki/ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki Kansikuva: Näkymä Airismaalta Airistolle (kuvaaja: J. Sinervo) Yhteystiedot (Y 9-9) Telekatu, TURKU puh. -, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA (). TUTKIMUKSEN TARKOITUS Naantalin ympäristönsuojelutoimi tilasi loppuvuonna 9 Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ltä selvityksen veden laadusta merialueella Naantalissa. Työn tarkoituksena oli ottaa selville, missä vuonna 9 laajentuneen Naantalin alueella on tutkittu meriveden laatua. Lisäksi noin kymmenessä paikassa oli tarkoitus selvittää aikasarjojen avulla veden laadussa tapahtuneita muutoksia. Tiedonhaussa hyödynnettiin ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriä, jonne on kerätty ympäristöhallinnon, velvoitetarkkailujen sekä muiden vesitutkimusten tuloksia paikoin jo noin vuoden ajalta. Tietojen keräämisessä on 9-luvulta lähtien pystytty hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuuksia, ja nykyisin tietokanta on käytettävissä internetin kautta (www.ymparisto.fi/oiva)... Merialueen yleiskuvaus Saaristomeren sisä- ja välisaariston pinta-alasta varsin huomattavan osan muodostaa Naantalin merialue. Se koostuu hyvin rikkonaisesta saaristosta, jossa vaihtelevat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät lahdet, salmet, aukot ja selät (liite ja ). Veden syvyydessä on suuria eroja, sillä saariston poikki kulkee luode-kaakko suunnassa kallioperän murtumissa viisi syvännelinjaa sekä koillis-lounaissuuntainen Airisto. Lisäksi alueella on myös lähes itä-länsi suuntaisia linjoja. Syvännelinjojen väliin jää matalampia vesialueita ja saaria, jotka vaihtelevat puuttomista luodoista manneraluetta muistuttaviin suuriin saariin. Rantavyöhykkeet ovat hyvin erityyppisiä, sillä paikoin jyrkät kalliorannat jatkuvat lähes pystysuorina jopa kymmenien metrien syvyyteen kun taas paikoin etenkin savipohjaisilla alueilla rantavyöhyke saattaa olla hyvin laaja ja vesi syventyä vähitellen. Monin paikoin on kuroutumisen eri vaiheissa olevia merenlahtia ja niiden jatkeena järviä. Saaristoon kuuluu tyypiltään hyvin erilaisia osia rehevästä sisäsaaristosta lähes ulkosaaristoa muistuttaviin alueisiin, ja veden laadussa on suuria eroja. Naantalissa merialueelle ei laske jokia, mutta Aurajoen, Hirvijoen ja Mynäjoen vaikutus tuntuu ajoittain veden laadussa mantereen lähellä. Etenkin tulva-aikoina jokivedet nostavat pintakerroksessa ravinne- ja kiintoainemääriä ja alentavat voimakkaasti suolapitoisuutta, joka muutoin on noin. Pohjois- ja itäosassa veden laadussa tuntuu voimakkaana myös yhdyskuntien ja teollisuuden aiheuttama kuormitus. Lännessä vaikuttaa Kihdin ja eteläisen Saaristomeren suunnasta tulevat vedet, eikä kalankasvatuksen ja ilman kautta tulevan kuormituksen lisäksi ole suuria päästölähteitä. Sisäisen kuormituksen vaikutusta ei ole arvioitu, mutta alueella on paljon painanteita, joissa vesi todennäköisesti kerrostuu kesäisin lämpötilaerojen vuoksi, ja happikadon seurauksena sisäinen kuormitus saattaa olla varsin suurta.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA.. Veden laadun muutoksista... Yleistä rehevöitymisestä Rehevöitymisellä tarkoitetaan veden ravinnepitoisuuden nousua ja kasvien lisääntynyttä tuotantoa sekä usein myös tästä johtuvia seurannaisvaikutuksia. Rehevöityminen alkaa, kun kasviravinteiden (fosfori- ja typpiyhdisteitä) määrät nousevat vedessä. Kuten kasvit maalla ovat rehevämpiä runsasravinteisessa ympäristössä, myös vesikasvillisuus hyötyy kohonneista ravinnemääristä ja kasvu lisääntyy. Rantavyöhykkeessä tämä näkyy vesikasvien runsastumisena ja vapaassa vedessä puolestaan kasviplanktonin määrän kasvuna. Myös eliölajistossa tapahtuu muutoksia, ja eliöstön koostumusta tai ns. indikaattorilajeja käytetäänkin kuvamaan ympäristön tilaa. Rantavyöhykkeessä kasvillisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia tutkitaan yleensä sukeltamalla. Vesimassassa tapahtuvia muutoksia selvitetään vesinäytteistä mikroskopoimalla kasviplanktonin lajisto ja yksilömäärä, josta saadaan laskettua biomassa eli tietyssä vesitilavuudessa olevien planktonlevien paino. Työlään kasviplanktonmäärityksen sijaan voidaan levien runsautta arvioida määrittämällä vedestä klorofylli α eli lehtivihreä. Kasvituotannon lisääntyminen lisää eloperäisen eli orgaanisen aineen määrää vesistössä, vesi samenee ja näkösyvyys heikkenee. Eloperäisen aineen hajottaminen kuluttaa happea, ja pohjaan vajoavan aineksen lisääntyminen lisää hapenkulutusta pohjan tuntumassa. Veden kerrostuminen lämpötilaerojen johdosta lisää happikadon vaaraa, sillä pohjan lähellä happivarannot eivät pääse täydentymään.... Veden laadun muutokset Saaristomerellä Veden laadun kehitystä on Saaristomerellä tai Turun merialueella selvitetty 99- ja -luvulla kolmessa eri yhteydessä, ja osa Naantalissa olevista havaintopaikoista on ollut niissä mukana. Rehevyystason nousu ja veden sameneminen oli havaittavissa jo 99-luvulla Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tekemässä selvityksessä (Jumppanen & Mattila 99). Voimakkaimmin muutokset näkyivät Saaristomeren sisäosissa, joskin Turun merialueen salmissa tila oli parantunut 9- ja 9-luvulla toimintansa aloittaneiden jätevedenpuhdistamoiden vaikutuksesta. Samaan tulokseen päädyttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Kirkkala 99) tekemässä selvityksessä. Turun merialueelta -luvun alussa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen (Hannula ) tekemässä selvityksessä todettiin, että 99-luvun jälkeen rehevöityminen oli edennyt ja näkyi yhä selvemmin myös Airismaalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on valmistumassa Saaristomeren alueelta -luvun alun aineistosta selvitys, jota on tehty yhteistyönä Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Myös Saaristomeren uloimmissa osissa ja Itämerellä veden rehevyystaso on noussut, joten ulkomereltä saaristoon virtaava vesi on aiempaa rehevämpää.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Veden laadun luokittamisesta Veden fysikaalis-kemiallisten ja hygieenisten ominaisuuksien luokituksia on useita eri käyttötarkoituksiin, ja raja-arvot vaihtelevat paljon. Uimarantojen veden luokituksessa noudatetaan EU:n uimavesidirektiiviä (//EY) ja Sosiaali- ja terveysministeriön antamia asetuksia (/ ja /). Vesinäytteistä määritetään vain bakteereja (suolistoperäiset enterokokit ja E. coli), ja raja-arvot ovat luonnontilaisiin merivesiin nähden kohtalaisen korkeita (> kpl/ ml). Uimarannoilla tulee seurata silmämääräisesti myös uimareille vaaraa aiheuttavia tekijöitä, esim. roskaantumista ja sinilevien esiintymistä. Veden laatua arvioidaan sekä hetkellisesti että pidemmän seurannan perusteella. Uimarannalle on laadittava ja päivitettävä myös ns. uimarantaprofiili (ensimmäisen kerran viimeistään..), jonka tarkoituksena on arvioida uimaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ja niiden esiintymisen todennäköisyyttä. Luokkia on neljä (huono, riittävä, hyvä, erinomainen). Uimavesien tuloksia ei tallenneta ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin. Rehevyystasoluokitusta, joka perustuu veden fosfori- ja klorofyllimäärään sekä ns. perustuotantokykyyn, on käytetty etenkin vesiensuojeluyhdistyksissä. Raja-arvot laadittiin erikseen järvi- ja merivesille. Perustuotantokykymääritystä ei enää käytetä yleisesti, joten luokitusta käytetään enää vain vähän. Fosfori- ja klorofylliraja-arvot ovat yhä käyttökelpoisia. Raja-arvojen perusteella vesi jaetaan neljään eri rehevyysluokkaan (karu, lievästi rehevä, rehevä, erittäin rehevä), esimerkiksi rannikkovesi on lievästi rehevää, jos fosforia on µg/l ja klorofylliä µg/l. Olemassa on myös muita rehevyystasoluokituksia esimerkiksi perustuen kasviplanktonin biomassaan. Happimäärän mukaan voidaan luokittaa vettä esimerkiksi kalaryhmittäin, mutta yleensä tarkasteluissa on mukana vain taloudellisesti arvokkaat kalat. Lohikalat vaativat yleensä korkeaa happipitoisuutta (> mg/l), ja juuri mitkään kalat eivät selviä alhaisissa pitoisuuksissa (< µg/l). Tilannetta voidaan arvioida myös happikyllästysprosentin mukaan: hapenvajaus on voimakasta, jos happikyllästys < %. Veden yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöhallinnon alun perin jo 9-luvulla laatima luokitus. Siinä otetaan huomioon useita eri tekijöitä, ja veden laatua voidaan tarkastella myös eri käyttömuotojen (uiminen, kalastus tai virkistyskäyttö) kannalta. Raja-arvojen perusteella vesi jaetaan viiteen eri laatuluokkaan (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono), joille on myös omat symbolivärinsä. Raja-arvot eivät kaikilta osin soveltuneet merialueelle, ja Suomen ympäristökeskus päivitti luokitusta -luvun alussa siten, että meriveden fosfori- ja klorofyllimäärille annettiin omat raja-arvot (Suomen ympäristökeskus, liite ). Edelleen luokituksen heikkoudeksi jäi kriteerien osittainen epämääräisyys. Lisäksi luokkarajat ovat varsin väljiä, jolloin luokka ei muutu vaikka veden laatu selvästi heikkenee. Luokitusta on käytetty havainnollistamaan sekä yksittäisten näytteenottokertojen tuloksia että pitkäaikaissarjoja.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Ekologisen tilan luokitusta on alettu tehdä Suomessa viime vuosina EU:n vesipuitedirektiivin mukaisia vesiensuojelun toimenpideohjelmia laadittaessa. Nimensä mukaisesti luokituksessa otetaan huomioon veden laadun lisäksi eliöyhteisö eli lähinnä kasviplankton ja pohjaeläimistö. Luokitusperusteet eivät vielä ole vakiintuneet, vaan esimerkiksi kasviplanktonin sijaan vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan (Länsi-Suomen ympäristökeskus ym. ) liittyvässä luokituksessa käytettiin klorofylliä. Luokitusta tullaan tekemään ilmeisesti yleensä useamman vuoden tuloksia käyttäen, sillä esimerkiksi pohjaeläinnäytteitä otetaan vuosittain vain hyvin harvassa paikassa.. AINEISTO.. Havaintopaikkojen haku ja valinta :ssä poimittiin merialueella Naantalissa olevien havaintopaikkojen perustiedot ympäristöhallinnon Oiva -tietopalvelusta (haku..9). Yhteistyössä Naantalin ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäen kanssa valittiin havaintopaikoista noin kymmenen vedenlaatuaineiston pitkäaikaisyhteenvetoa varten. Paikat valittiin siten, että ne sijoittuivat Naantalissa merialueen eri osiin ja niistä oli saatavissa riittävän pitkä sarja aineistoa... Vedenlaatuaineisto ja sen poiminta Vedenlaadussa tapahtuneita muutoksia pyrittiin selvittämään edellä mainituilta noin kymmeneltä havaintopaikalta rehevyyttä ilmentävien muuttujien avulla lopputalven ja -kesän aineistoista. Näytteenottojen yhteydessä mitattujen näkösyvyystulosten avulla pyrittiin selvittämään veden kuultavuudessa tapahtuneita muutoksia. Eri laboratorioissa tehdyistä määrityksistä tarkasteluun otettiin kokonaisravinnetuloksia veden pinnasta ja pohjanläheisestä vesikerroksesta, hapen kyllästysprosentti pohjan lähellä sekä loppukesän osalta lisäksi klorofyllin määrä pinnassa. Vedenlaatuaineisto poimittiin ympäristöhallinnon Oiva -tietopalvelusta (haut....). Vuoden 9 osalta tietoja täydennettiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tuloksista. Havaintopaikoille laadittiin tarkempi sijaintikartta ja lyhyt sanallinen kuvaus. Analyysituloksista piirrettiin Excel-ohjelmalla kaaviot, joiden avulla pyrittiin havainnollistamaan mahdollisia pitkäaikaismuutoksia. Näkösyvyyden sekä pintakerroksen klorofylli- ja ravinnemäärien kaavioihin lisättiin regressiosuora, mikäli muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P-arvo <,). Tuloksissa oli osin selvästi virheellisiä tuloksia (esim. kokonaisfosfori µg/l), mutta aineistoa ei karsittu. Osin poikkeavien tulosten oikeellisuus voitiin tarkistaa esimerkiksi lähellä olevien asemien tuloksista tai ajankohdan muusta aineistosta. Näkösyvyys määritetään näytteenoton yhteydessä silmämääräisesti valkoisen levyn avulla, ja tarkoituksena on saada käsitys veden kuultavuudesta. Rutiiniseurannoissa näkösyvyys mitataan ilman vesikiikaria, ja veden väreily sekä valaistus vaikuttavat tulokseen enemmän kuin vesikiikaria käytettäessä. Mittaustulos on aina riippuvai-

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA 9 () nen paitsi olosuhteista myös mittaajasta, mutta tuloksen avulla saadaan suuntaaantava käsitys veden kirkkaudesta ja siitä, miten syvälle valo vedessä pääsee kulkemaan. Laboratoriossa tehtävissä määrityksissä tulokseen vaikuttaa määritysmenetelmä, ja ne ovat osin vuosien kuluessa muuttuneet. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa laboratorion työn laadunvarmistus. 99-luvulta lähtien laboratorioissa on ollut laatujärjestelmiä, mutta jo tätä ennen tulosten tasoa seurattiin standardi- ja vertailunäyttein. Tietotekniikan ja pitkälle automatisoitujen mittalaitteiden merkitys on lisääntynyt. Klorofylli (tai tarkemmin klorofylli α) on kasvisoluissa olevaa lehtivihreää, joka vesinäytteissä on peräisin kasviplanktonista. Vesinäytteestä kerätään ensin levät suodatinpaperille, josta sitten uutetaan lehtivihreä. Uutteen värin voimakkuus on suhteessa pitoisuuteen. Menetelmiä on ollut käytössä kaksi: 99-luvun puolivälissä ryhdyttiin uutossa käyttämään etanolia kun aiemmin käytettiin asetonia; tuloksissa ei kuitenkaan näyttäisi olevan selvää eroa. Aineistossa on tuloksia ainakin kahdessa eri laboratoriossa tehdyistä määrityksistä. Kokonaisfosforin ja -typen määrityksessä pyritään tutkimaan sanan mukaisesti näytteen koko fosfori- ja typpimäärä. Epäorgaanisessa ja orgaanisessa aineessa olevat fosfori- ja typpiyhdisteet irrotetaan hapettamalla näytettä kuumassa ja paineen alla. Yhdisteet värjätään, ja värin voimakkuus on suhteessa pitoisuuteen. Määritysten periaatteet ovat pääpiirteissään pysyneet ennallaan, mutta työmenetelmissä on laitteiden kehittymisen myötä tapahtunut suuria muutoksia. Aineistossa on tuloksia ainakin kahdessa eri laboratoriossa tehdyistä määrityksistä. Ravinteiden kokonaismäärä ei kerro kasviplanktonille suoraan käyttökelpoisessa muodossa olevien ravinteiden määrää. Yhdisteet voivat kuitenkin biologisten ja kemiallisten prosessien kautta muuttua kasveille käyttökelpoisiksi, ja kokonaismäärä antaa kuvan siitä, miten paljon ravinteita on kaiken kaikkiaan käytettävissä näissä prosesseissa. Happimääritys alkaa osin jo näytettä otettaessa, sillä näytepulloon lisätään heti reagensseja, jotka yhdessä hapen kanssa muodostavat ruskean saostuman. Laboratoriossa saostuma liuotetaan hapolla, ja hapen määrä saadaan selville titraamalla. Määrityksen periaate on pääpiirteissään pysynyt ennallaan, mutta laitteiden kehittymisen myötä työmenetelmissä on tapahtunut suuria muutoksia. Aineistossa on tuloksia ainakin kahdessa eri laboratoriossa tehdyistä määrityksistä. Happitulos voidaan ilmoittaa joko määränä (mg/l) tai happikyllästysprosenttina (%). Usein käytetään kyllästysprosenttia, joka on riippuvainen veden lämpötilasta ja suolapitoisuudesta. Kyllästysprosentti ilmaisee siis, kuinka paljon veden happimäärä poikkeaa kyseisissä oloissa mahdollisesta määrästä. Poikkeuksellisesti kyllästysprosentti voi olla myös yli %: valossa kasvit tuottavat yhteyttämisen myötä happea, jolloin vesi ylikyllästyy.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA. HAVAINTOPAIKAT NAANTALIN MERIALUEELLA.. Havaintopaikkojen lukumäärä Ympäristöhallinnon Oiva -tietopalveluun oli päivitetty vuoden 9 alusta voimaan tulleet kuntajaon muutokset. Haulla..9 saatiin siten selville myös aiemmin Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien alueelle perustetut havaintopaikat. Haun perusteella rekisteriin oli kirjattu Naantalin nykyisellä alueella 99 vedenlaadun havaintopaikkaa ja lisäksi Naantaliin todennäköisesti liitettävän Livonsaaren länsipuolella yksi havaintopaikka (liite, liite ja liite ). Perustietojen mukaan kahdella paikalla oli yhtenevä nimi mutta vain hieman poikkeavat koordinaattitiedot, joten sama paikka oli viety rekisteriin mahdollisesti kahdesti tai siirretty esim. syvänteen kohdalle. Kaikki velvoitetarkkailun havaintopaikat eivät kuitenkaan ole päätyneet rekisteriin. Esimerkiksi poiminnassa ei saatu tietoja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä tehtyjen kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailujen -luvulla alkaneista lähihavaintopaikoista (liite, liite ). Myöskään automaattisilla mittalaitteilla saadut tulokset eivät ole rekisterissä, joten esimerkiksi Naantalinsalmen läjitysalueiden tarkkailun kaikki tulokset eivät ole saatavilla järjestelmän kautta. Yliopistotutkimuksista ei ole yleensä tietoja rekisterissä, ja ne ovat kestoltaan lyhyitä. Muun muassa Laitsalmessa on tehty kalankasvatukseen liittyvää yliopistollista tutkimusta... Havaintopaikkojen sijainti ja syvyys Oiva -tietojärjestelmän kautta poimitut (haku..9) havaintopaikat sijoittuivat varsin eri puolille Naantalin merialuetta. Noin puolet havaintopaikoista sijaitsi Otavansaaren-Aaslaluodon länsi- ja eteläpuolella (taulukko ) aiemmin Velkuaan ja Rymättylään ja Merimaskuun kuuluneilla alueilla. Luonnonmaan länsipuolelta Airistolle ulottuvalla alueella eli Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän entisillä rajoilla oli noin neljännes havaintopaikoista. Uloimmat asemat olivat lähes kuntarajalla: myötäpäivään mennen pohjoisessa Väskissä (), idässä Viheriäistenaukolla () ja Airismaalla (), etelässä Aaslaluodon eteläpuolella (), lännessä lähes Iniönaukolla () ja Otavansaaren luoteispuolella (). Velkuanmaan Palvan länsipuolella ei ollut havaintopaikkoja, mutta Taivassalon ja Kustavin alueella olevien paikkojen tietoja olisi käytettävissä. Maskuun vielä kuuluvan Livonsaaren länsipuolella oli yksi havaintopaikka (). Havaintopaikat sijoittuivat hyvin erilaisille vesialueille suojaisista lahdista selkäalueille, ja erot havaintopaikkojen kokonaissyvyyksissä olivat suuria. Monin paikoin matalissa lahdissa veden syvyys oli vain noin metrin, kun syvin paikka oli Airistolla Airismaan edustalla noin metriä.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () TAULUKKO. Naantalin merialueen havaintopaikkojen jakautuminen osa-alueittain sekä kokonaissyvyydet. Osa-alue Havaintopaikat (kpl) Asemien kok.syvyys (m) Luonnonmaan-Lapilan itäpuoli, Luonnonmaan-Otavansaaren välinen alue ja Airisto, Laitsalmi ja Hämmärönsalmi Otavansaaren-Aaslaluodon länsipuoli, Orhisaari-Purha Yhteensä 99.. Tarkkailuperusteet ja -vuodet Havaintopaikat liittyivät suurimmaksi osaksi merialueen kuormittajille vesi- tai ympäristölainsäädännön mukaan määrättyihin velvoitetarkkailuihin (taulukko, noin % havaintopaikoista). Lisäksi havaintopaikkoja kuului ympäristöhallinnon tekemään vedenlaadunseurantaan (noin %) ja muihin tutkimuksiin (noin %). Jako on karkea, sillä osa havaintopaikoista kuului sekä seuranta- että velvoitetarkkailuun, ja myös muita tutkimuksia oli tehty eri tahojen yhteistyönä. Perustietojen mukaan Naantalin merialueelta oli 9-luvulta tietoja havaintopaikasta. 9-luvulla alkoi monin paikoin jätevesien velvoitetarkkailut, ja rekisteriin tuli tietoja 9 uudesta havaintopaikasta. 9-luvulla yleistyivät kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailut, ja rekisteriin tuli lisää havaintopaikkaa. Vielä 99- luvulla havaintopaikkojen määrä lisääntyi 9 kappaleella lähinnä kalankasvatuslaitosten tarkkailujen johdosta, mutta vuosina uusia havaintopaikkoja tuli rekisteriin vain yksi (pois lukien Rymättylän-Velkuan laitosten lähihavaintopaikkaa, joita ei löytynyt rekisteristä). Monilla havaintopaikoilla näytteitä ei ole otettu enää pitkään aikaan ja tarkkailun voi sanoa päättyneen. Syitä tarkkailun loppumiseen oli useita: velvoitetarkkailun havaintopaikoilla näytteenotto oli yleensä päättynyt laitoksen lopettamiseen tai tarkkailuohjelman muuttamiseen, ympäristöhallinto oli osin karsinut seurantaverkostoaan tai määräaikainen tutkimus oli päättynyt. Vuonna 9 näytteitä otettiin noin havaintopaikalta. Tarkkailu kuitenkin jatkui useammalla paikalla, sillä sekä seuranta- että velvoitetutkimuksessa on paikkoja, joista ohjelman mukaan ei oteta näytteitä joka vuosi... Vedenlaadun tarkasteluun valitut havaintopaikat Havaintopaikoilta tallennetuissa vedenlaadun tulossarjoissa oli perustietojen mukaan suuria eroja: osassa paikoista tuloksia oli 9-luvulta alkaen parilta sadalta näytteenottokerralta, kun joillain paikoilla näytteitä oli otettu ainoastaan yhden kerran.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Havaintopaikat,,, 9,,,, 9, 9, (tai 99) sekä /A valittiin aikasarjatarkasteluun. Paikat valittiin siten, että se sijaitsivat Naantalin merialueen eri osissa ja niistä oli perustietojen mukaan saatavilla tuloksia pitkältä ajalta. Airiston tuntumassa Viheriäistenaukolla ja Kotkanaukolla olevat havaintopaikat jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle, sillä niitä seurataan Turun merialueen velvoitetarkkailun yhteydessä ja muutoksia tullaan selvittämään Raision jätevedenpuhdistamon kuormituksen päätyttyä. Havaintopaikkojen aineisto esitellään luvussa seuraavassa järjestyksessä alkaen Luonnonmaan lähistöltä myötäpäivään: Väskinsaari () ja Naantalinsalmi (), Kuivakarinaukko (9), Airismaa (), Laitsalmi (9), Hämmärönsalmi (99 tai ), Kruunumaan länsipuoli (), Pakinaisten länsipuoli (9), Velkuanmaan itäpuoli (), Velkuan eteläosassa Riutta ( tai A) ja Kairamaan luoteispuoli (). Tulosten poiminnan yhteydessä kävi ilmi, että monin paikoin tutkimusta on tehty vain kesällä, joten lopputalven tuloksia ei ole. Myös analyysivalikoimissa oli suuria eroja, eikä ennakolta valituista määrityksistä löytynyt kaikin paikoin oletetun pituista aikasarjaa.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () TAULUKKO. Naantalin merialueen tutkimukset ja niiden tarkoitus sekä havaintopaikat. Tarkkailun nimi Tarkkailun tarkoitus Havaintopaikat Tilanne Turun edustan merialueen tarkkailu (Naantalinaukko ja -salmi, Viheriäistenaukko, Airisto, Lapila, Kotkanaukko) Turun seudun jäte- ja lauhdevesikuormittajien velvoitetarkkailu; myös ymp.hallinnon seurantatutkimusta,, 9,,, 9,, Jatkuu toistaiseksi. Naantalin vanhankaupungin edusta Naantalin vanha keskustan viemärialueen seuranta? 9, 9, 9 Päättyi 9-luvulla. Neste Oy:n jalostamon edusta Laitoksen vaikutusten seuranta? Päättyi 9. IVOn edustan tutkimus Naantalinsalmessa Jäähdytys- ja tuhkankuljetusvesien tarkkailu,,, Päättyi 9-luvulla; sis. nyk. osin Turun merialueeseen Särkänsalmen tutkimus Merimaskun jätevedenpuhdistamon ja kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailu 9, 99,, Päättynyt eri vaiheissa; päättyi kokonaan kun puhdistamonn toiminta päättyi 9. Matalahti Naantalin ymps.ltk:n teettämä ojaselvitys. Tehty v. 9. Tanilanlahti Kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailu Tanilanlahti Laitoksen toiminta ja tarkkailu päättynyt. Rymättylän Kirkkolahden edusta Rymättylän jätevedenpuhdistamon purkualueen velvoitetarkkailu Rymättylän-Velkuan yhteistarkkailu: Kuristenlahden edusta Kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailu, 9 ( päättynyt) Jatkuu toistaiseksi., KU, KUa ja b, KU, Heimluot lä, Heimluoto po, Heimluoto it., Kalkut ko Iso-Tervi Kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailu X Jatko ei tiedossa. Laitsalmi Kalankasvatuslaitosten ja Boyfood Oy:n (ent. Bauckman Oy) velvoitetarkkailu; myös ymp. hallinnon seurantaa,, 9,, 9, 9, 9, 9, 9, Päättynyt eri vaiheissa; kokonaan. Osin päättynyt, osin jatkuu. Hämmärönsalmi Kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailu. 9, 9, 9, 99,,,, Jatkuu toistaiseksi. Kuusinen ja vertailuasemat Kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailu.,,,,, Osin päättynyt, osin jatkuu. Pakinainen Kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailu. L, L, L, L, L Jatko ei tiedossa. Velkua Kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailu.,,,,, A,, a ja b, a Osin päättynyt, osin jatkuu. Kustavin-Iniön yhteistarkkailu Kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailu Havaintopaikan tarkkailu päättynyt. Kunstenniemen tarkkailu Turun-Kaarinan srk-yhtymän leirikeskuksen, 99 Jatkuu toistaiseksi. jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Kaukolanlahden tarkkailu Kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailu,,, Laitoksen toiminta ja tarkkailu päättyi 9- luvulla. Virtaus- ja vedenlaatumallien tutkimuksia Viranomais- ja yhteistyönä 9- ja 99-luvulla.,,,, Päättyneet. Ympäristöhallinnon seurantapaikkoja,,, 9,,,,,,, 99,,, 9 Osa päättynyt, osa jatkuu.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA. VEDEN LAATU JA SEN MUUTOKSET.. Havaintopaikka : Väskinsaari Naantalinaukolla... Väskinsaaren edustan havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Väskinsaaren länsipuolella Naantalinaukon tuntumassa Luonnonmaan pohjoiskärjen tasalla (kuva ). Paikka on syvänteessä, joka kulkee Luonnonmaan pohjoisosan molemmin puolin ja yhtyy Väskinsaaren kohdalla jatkuen kohti Askaistenlahden perukkaa. Veden laatua seurataan osana Turun merialueen kuormittajien velvoitetarkkailua, ja siihen osallistuivat vuonna 9 Turun seudun puhdistamo Oy, Raision ja Länsi-Turunmaan kaupungit sekä teollisuuslaitoksista Fortum Power and Heat Oy, Finnfeeds Finland Oy, Neste Oil Oyj ja ExxonMobil Finland oy ab. Väskinsaaren edustalta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvulta lähtien, ja tuloksia on sekä ympäristöhallinnon seurannoista että velvoitetarkkailuista. Turun merialueen velvoitetutkimuksessa se on Naantalinsalmen ja Airismaan tapaan ns. intensiiviasema, jota tutkitaan nykyisin kerran lopputalvella ja loppusyksyllä sekä kesäkaudella parin viikon välein. Vesinäytteiden lisäksi havaintopaikalta on otettu kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteitä, ja -luvun alkuun asti paikalla tehtiin kasviplanktonin perustuotantomittauksia. Kattavan aineiston vuoksi paikka on ollut mukana vedenlaadun kehitystä koskevissa selvityksissä, joita on tehty Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä (Jumppanen & Mattila 99, Hannula ). Veden kokonaissyvyys on syvänteessä Väskinsaaren kohdalla noin 9 metriä, mutta syvänteen ulkopuolella vesialue on matalaa. Syvänteessä vesi kerrostuu kesällä lämpötilaerojen vuoksi, ja loppukesällä happi on usein vähissä pohjan tuntumassa. Pinnassa tuntuu ajoittain etenkin sateisina kausina Askaistenlahden perukkaan Hirvijoen tuoma kuormitus. Aallokon ja virtausten johdosta myös matalilta alueilta mahdollisesti liettyy veteen ainesta. Hygieeninen tila on viime aikoina ollut yleensä vähintään hyvä, sillä lähialueilla Naantalinsalmessa jätevesikuormitus on vähentynyt. Rehevyystason nousu ja veden sameneminen oli havaittavissa 99-luvulla Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tekemässä selvityksessä (ks. Jumppanen & Mattila 99).... Veden laatu Väskinsaaren edustalla Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun lopulta saakka (kuva ). Lopputalvella näkösyvyys heikkeni selvästi 9-luvun jälkeen, joskin vaihtelu on ollut varsin suurta riippuen talven sää- ja jääoloista. 9-luvulta vuoteen saakka näkösyvyys talvella oli yleisimmin alle metrin ja viime talvina metriä. Loppukesän näkösyvyyden muutokset ovat olleet samankaltaisia. Viime vuosina näkösyvyys on ollut noin, metriä, mutta vielä ei ole mahdollista sanoa, onko näkösyvyydessä tapahtunut pysyvää kohenemista. Sekä lopputalven että -kesän näkösyvyyden muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun lopulta lähtien. Klorofyllimäärä nousi selvästi aina -luvun alkuvuosille saakka. Viime vuosina

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () loppukesällä klorofyllimäärä on ollut noin µg/l ja hieman pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa, mikä voisi selittää myös näkösyvyyden kasvua. Kuitenkin myös viime vuodet mukaan ottaen nousu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on 9-luvun lopulta saakka. Lopputalvella sekä pinnassa että pohjan lähellä fosforin määrä on vähitellen lisääntynyt, eikä viime vuosina suuntauksessa näy muutosta. Typen määrä pinnassa oli 9- ja 99- luvuilla korkeampi kuin viime talvina, kun taas pohjan lähellä typpipitoisuus näyttäisi hitaasti kohonneen. Loppukesällä pinnassa etenkin fosforin mutta myös typen määrä on vähitellen kasvanut, mutta viime kesinä kasvu näyttäisi taittuneen. Fosforia on ollut pinnassa noin µg/l ja typpeä µg/l. Pohjan lähellä fosforin määrä on vaihdellut paljon mutta näyttäisi kasvaneen. Typen osalta suuntausta ei ole havaittavissa. Pintakerroksen fosfori- ja typpimäärän nousu loppukesällä oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Happituloksia on pohjan läheltä 9- ja 9-lukujen taitteesta lähtien. Lopputalvella ei ole todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) 9-luvun lopun jälkeen, ja viimeisten talvien aikana happitilanne on ollut hyvä. Loppukesällä voimakas hapenvajaus on ollut hyvin tavallista. Koska loppukesän näytteet otetaan elokuun alussa, happitilanne ehtii todennäköisesti usein kääntyä hyvin heikoksi tai happi jopa loppua ennen kuin kerrostunut kausi päättyy syksyllä. Sedimentin pinnassa happitilanne on vielä huomattavasti heikompi kuin metri pohjan yläpuolella, joten ilmeisesti pohjaeläimistö kärsii lähes joka kesä huonosta happitilanteesta. Pohjaeläinten niukkuus todettiin viimeksi vuonna otetuissa näytteissä (Räisänen 9).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA m 99 Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 µg/l 9 Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 99 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Kok.P Kok.N Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä Kok.P Kok.N 99 9 9 9 9 99 99 99 9 99 9 9 9 9 99 99 99 9 99 9 9 9 9 99 99 99 9 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella Kok.P Kok.N 9 99 9 9 9 9 99 99 99 9 9 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N 9 % Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 99 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 % 99 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 KUVA. Vesitutkimustuloksia Väskinsaaren edustalta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Havaintopaikka : Naantalinsalmi... Naantalinsalmen havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Naantalinsalmessa Ukko-Pekan sillalta kaakkoon (kuva ). Paikka on syvänteessä, joka kulkee Luonnonmaan kaakkoispuolella Viheriäistenaukon kautta kohti Airistoa. Alueelle tulee jäte- ja lauhdevesikuormitusta Finnfeeds Finland Oy:stä ja lauhdevesiä Fortum Oy:n voimalaitoksesta. Aiemmin alueelle johdettiin jätevesiä Naantalin jätevedenpuhdistamolta, mutta sen toiminta päättyi vuonna 99. Naantalinsalmesta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvulta lähtien sekä ympäristöhallinnon seurantana että velvoitetarkkailuna. Turun merialueen velvoitetutkimuksessa se on Väskinsaaren edustan ja Airismaan tapaan ns. intensiiviasema, jota tutkitaan nykyisin kerran lopputalvella ja loppusyksyllä sekä kesäkaudella parin viikon välein. Vesinäytteiden lisäksi havaintopaikalta on otettu kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteitä, ja -luvun alkuun asti paikalla tehtiin kasviplanktonin perustuotantomittauksia. Kattavan aineiston vuoksi paikka on ollut mukana vedenlaadun kehitystä koskevassa selvityksessä, jonka teki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (Hannula ym. ). Naantalinsalmessa rannat ovat kallioisia ja jyrkkiä, ja vesi syvenee nopeasti. Havaintopaikalla veden kokonaissyvyys on noin metriä. Pintakerroksessa veden vaihtuvuus on hyvä, sillä vesi virtaa kapean Naantalinsalmen kautta Askaistenlahden ja Viheriäistenaukon välillä. Syvänteessä vesi kerrostuu kesällä lämpötilaerojen vuoksi, ja loppukesällä happi on usein vähissä pohjan tuntumassa. Pinnassa veden ravinnepitoisuuksissa ja hygieenisessä tilassa on näkynyt ajoittain viitteitä jätevesikuormituksesta, joka on voinut johtua joko paikallisesta kuormituksesta tai Raision jätevedenpuhdistamon purkualueelta kulkeutuneista vesistä.... Veden laatu Naantalinsalmessa Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun lopulta saakka (kuva ). Sekä lopputalvella että kesällä vaihtelu on ollut varsin suurta. Lopputalven näkösyvyys heikentyi 99- luvun loppua kohti, ja loppukesän heikoimmat näkösyvyystulokset on mitattu - luvun puolivälissä. Viime vuosina näkösyvyys näyttäisi hieman kohentuneen sekä lopputalvella että -kesällä. Loppukesällä näkösyvyys on nyt noin, metriä ja talvella hieman enemmän. Sekä lopputalven että -kesän näkösyvyyden muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun lopulta lähtien. Kuten Väskisaaren edustalla klorofyllimäärä nousi selvästi aina -luvun alkuvuosille saakka. Klorofyllin määrä on vaihdellut paljon, mutta vuosituhannen vaihteessa määrä oli noin µg/l tai jopa enemmän. Viime vuosina loppukesällä klorofyllimäärä näyttää laskeneen, mikä voisi selittää myös näkösyvyyden kasvua. Klorofyllimäärän nousu oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on 9-luvun lopulta saakka. Lopputalvella 9-luvulla kokonaisravinnemäärät laskivat mahdollisesti jätevesien tehostuneen puhdistuksen myötä sekä pinnassa että pohjan lähellä. -luvulle tultaessa vuosien välinen vaihtelu on ollut aiempaa pienempää, mutta fosforipitoisuudet näyttäisivät nousseen hitaasti. Loppukesällä ravinnepitoisuudet pinnassa saattoivat jopa laskea 9-luvulla, mutta 9-luvulta lähtien fosforimäärä näyttää kasvaneen hitaasti. Fosforin määrä on viime vuosina ollut µg/l. Kokonaistypen määrässä ei ole selvää suuntaa. Pohjan lähellä kokonaisfosforin määrä on loppukesällä ollut 99-luvun lopulta ajoittain korkea, mikä kertoo ilmeisesti sedimentin happiongelmista. Kokonaistyppituloksissa vaihtelu näyttäisi vähentyneen 99-luvulta lähtien, eikä suuntaus ole ollut kasvussa. Pintakerroksen ravinnemäärien muutoksessa ei ollut tilastollista merkitsevyyttä lukuun ottamatta talven fosforimäärän pienenemistä (P<,). Aineistoa olisi voinut tarkastella myös erikseen 9-luvun osalta, sillä 9-luvulta lähtien trendi näyttäisi olleen nouseva. Happituloksia on pohjan läheltä 9- ja 9-lukujen taitteesta lähtien. Lopputalvella ei ole todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %). Loppukesällä on ollut voimakasta hapenvajausta, ja 9-luvulla happitilanne oli usein hyvin heikko. Myös viime vuosina happitilanne on kääntynyt heikoksi loppukesällä, ja sedimentin pinnassa happiolot ovat saattaneet olla hyvin huonot ennen kuin kerrostunut kausi on päättynyt syksyllä. Heikot happiolot näkyivät myös vuoden pohjaeläintutkimuksessa, sillä eläinten biomassa jäi simpukoiden puuttuessa hyvin pieneksi, ja myös yksilömäärä olisi ollut hyvin pieni ilman monisukasmatoihin kuuluvaa amerikansukajalkaista (Räisänen 9).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA 9 () m,,,,, 99 Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä 9 9 9 9 99 99 99 9 µg/l 99 Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 9 9 99 99 99 9 99 Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Kok.P Kok.N 9 9 9 9 99 99 99 9 99 Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä Kok.P Kok.N 9 9 9 9 99 99 99 9 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella Kok.P Kok.N 9 99 9 9 9 9 99 99 99 9 99 9 9 9 9 99 99 99 9 9 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N 9 % 99 Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 % 99 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 KUVA. Vesitutkimustuloksia Naantalinsalmesta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA.. Havaintopaikka 9: Kuivakarinaukko Rymättylän itäreunalla... Kuivakarinaukon havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka 9 sijaitsee Rymättylän itärannalla Kirkkosalmen suulla Airiston tuntumassa lähellä Rymättylän jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa (kuva ). Vedenlaatua seurataan osana jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailua. Jätevedenpuhdistamon toiminta käynnistyi kesäkuussa 9, ja se on tyypiltään bioroottorilaitos, jossa puhdistusta tehostetaan kemiallisella saostuksella. Kuivakarinaukolta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvun puolivälistä alkaen, sillä jo ennen puhdistamon rakentamista taajama-alueelta johdettiin jätevesiä Kirkkosalmeen. Vesinäytteiden lisäksi havaintopaikalta on otettu pohjaeläinnäytteitä. Veden laatua tutkitaan nykyisin kerran lopputalvella ja kerran loppukesällä, ja näytteet otetaan Turun merialueen tarkkailun yhteydessä. Alue on saarten ympäröimä mutta selvästi avoimempi ja syvempi kuin Kirkkosalmi. Kuivakarin havaintopaikalla veden kokonaissyvyys on noin metriä, mikä on selvästi vähemmän kuin saarten ulkopuolella Airiston tuntumassa. Kesällä vesi saattaa kerrostua heikosti lämpötilaerojen johdosta. Alue on varsin matala, ja loppukesällä lämpötilaero tasaantuu eikä voimakkaita happiongelmia esiinny. Rymättylän jätevesien vaikutusta ei yleensä ole ollut havaittavissa meriveden laadussa.... Veden laatu Kuivakarinaukolla Näkösyvyystuloksia on 9-luvun loppupuolelta asti (kuva ). Näkösyvyys on vaihdellut hyvin paljon sekä lopputalvella että loppukesällä, sillä Kirkkosalmesta tulee ajoittain hyvin sameaa vettä. Viime vuosina näkösyvyys ei ole ainakaan heikentynyt vaan on saattanut loppukesällä jopa hieman kohentua ja on viime vuosina ollut noin, metriä. Näkösyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun lopulta lähtien. Kuten Väskisaaren edustalla ja Naantalinsalmessa klorofyllimäärä nousi selvästi aina -luvun alkuvuosille saakka ja oli noin µg/l. Viime vuosina loppukesällä klorofyllimäärä näyttää laskeneen, mikä voisi selittää myös näkösyvyyden kasvua. Koko aineiston perusteella klorofyllimäärän kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta vuosien 9 välillä muutos oli merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on 9-luvun lopulta saakka, mutta loppukesän typpituloksia on harvakseen 9- ja 9-luvuilta. Lopputalvella kokonaisfosforin määrä näyttää kasvaneen sekä pinnassa että pohjan lähellä. Typpituloksissa selvää suuntausta ei ole havaittavissa. Loppukesällä pinnassa ravinnemäärät ovat vaihdelleet paljon, mutta alkuvuosien fosforitulokset ( µg/l) ovat ilmeisen virheellisiä. Viime vuosina fosforia on ollut noin µg/l ja typpeä noin µg/l. Pohjan lähellä fosforimäärät ovat hitaasti nousseet, mutta typpituloksissa kehityssuunta ei ole selvä. Pintakerroksen lopputalven ravinnemäärissä oli tilastollisesti merkitseviä muutoksia: typpimäärä oli laskenut mutta fosforimäärä noussut tilastollisesti merkitsevästi (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () Happituloksia on pohjan läheltä 9-luvun lopulta saakka. Lopputalvella happitilanne on pysynyt hyvänä eikä hapenvajaus ole ollut voimakasta (happikyllästys < %). Loppukesällä happitilanne on usein hieman heikentynyt mutta lähelle voimakasta hapenvajaus on päädytty harvoin. Koska alue on kohtalaisen matala, veden kerrostuneisuus purkautuu jo loppukesällä eikä happi ilmeisesti lopu pohjan läheltä.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA m Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä µg/l Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 99 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä 9 99 9 9 9 99 99 Kok.P 99 Kok.N 9 9 99 9 9 9 99 Kok.P 99 99 Kok.N 9 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 9 Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 99 9 9 9 99 99 99 9 9 99 9 9 9 99 99 99 9 9 99 9 9 9 99 99 99 9 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä % % 9 99 9 9 9 99 99 99 9 9 99 99 99 99 99 999 9 KUVA. Vesitutkimustuloksia Kuivakarinaukolta (havaintopaikka 9). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Havaintopaikka : Airismaa Airistonselällä... Airismaan havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee selkäalueella Airiston eteläosassa (kuva ). Paikka on syvänteessä, joka kulkee Airistolta kohti Kotkanaukkoa lähes Lapilaan saakka. Havaintopaikka ja sen ympäristö on eräs Airiston syvimmistä osista. Alueelle tulee nykyisin suoraan kuormitusta yleensä vain ilmalaskeumana, sillä hyvin harvoin tulvatilanteissa Turun suunnan joki- ja jätevedet leviävät Airismaalle asti. Airismaan edustalta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvulta lähtien, ja se kuuluu sekä ympäristöhallinnon seurantaan että velvoitetarkkailuun. Turun merialueen velvoitetutkimuksessa se on Väskinsaaren edustan ja Naantalinsalmen tapaan ns. intensiiviasema, jota tutkitaan nykyisin kerran lopputalvella ja loppusyksyllä sekä kesäkaudella parin viikon välein. Vesinäytteiden lisäksi havaintopaikalta on otettu kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteitä, ja -luvun alkuun asti paikalla tehtiin kasviplanktonin perustuotantomittauksia. Lopputalven vesinäytteenotto kuuluu ympäristöhallinnon seurantaan; havaintopaikka sijaitsee väylällä eikä talvella aina päästä oikealle paikalle. Ympäristöhallinto ottaa vesinäytteitä myös kesällä. Kattavan aineiston vuoksi paikka on ollut mukana vedenlaadun kehitystä koskevissa selvityksissä, joita ovat tehneet Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (Jumppanen & Mattila 99, Hannula ) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (Kirkkala 99). Veden kokonaissyvyys on havaintopaikalla noin metriä. Vesi kerrostuu kesällä lämpötilaerojen vuoksi, ja pitkän kerrostuneen kauden aikana happitilanne pohjan lähellä saattaa ajoittain olla heikko. Veden hygieeninen laatu pinnassa on yleensä erinomainen. Aurajoen ja jätevesien vaikutus ei ole selvästi erotettavissa vedenlaadussa. -luvun alussa tehdyssä selvityksessä todettiin, että rehevöityminen oli 99-luvun jälkeen edennyt ja näkyi yhä selvemmin myös Airismaalla (Hannula ).... Veden laatu Airismaan edustalla Näkösyvyystietoja on 9-luvun lopulta lähtien (kuva ). Lopputalvella näkösyvyys on vaihdellut paljon riippuen talven sää- ja jäätilanteesta. Selvää muutosta ei ole havaittavissa, ja -luvulla on kirjattu tutkimusjakson suurimpia näkösyvyyksiä. Loppukesällä 99-luvun puolivälin jälkeen näkösyvyys on harvoin ollut yli metriä. Vuosituhannen vaihteessa loppukesällä näkösyvyys oli usein noin metriä, mutta viime vuosina näkösyvyys on ollut noin metriä. Vielä ei ole mahdollista sanoa, onko näkösyvyydessä tapahtunut pysyvää kohenemista. Näkösyvyyden muutokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun lopulta lähtien. Klorofyllimäärä nousi selvästi aina -luvun alkuvuosille saakka. Viime vuosina loppukesällä klorofylliä on ollut noin µg/l ja määrä näyttää laskeneen, mikä voisi selittää myös näkösyvyyden kasvua. Klorofyllimäärän kasvu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on 9-luvun lopulta saakka. Lopputalvella sekä pinnassa että pohjan lähellä fosforin määrä on vähitellen lisääntynyt, mutta alkuvuosien tuloksissa hajonta oli suurta. Viime vuosina suuntauksessa ei näy muutosta. Typen määrä pinnassa oli 99-luvulla korkeampi kuin viime talvina. Pohjan lähellä typpipitoisuus on viime vuosikymmeninä ollut alempi kuin 9-luvulla, mutta tästä huolimatta määrä näyttäisi hitaasti kohonneen. Loppukesältä on ensimmäisiltä vuosilta vain vähän tuloksia ja hajonta on suuri. Pinnassa ravinteiden määrä on vähitellen kasvanut. Viime kesinä kasvu näyttäisi taittuneen, ja fosforia on ollut noin µg/l ja typpeä µg/l. Pohjan lähellä ravinteiden määrä on vaihdellut paljon mutta näyttäisi kasvaneen. Pintakerroksessa ravinnemäärissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Happituloksia on pohjan läheltä 9- ja 9-lukujen taitteesta lähtien. Lopputalvella ei ole todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %). 9-luvun lopulle happitilanne oli usein kohtalainen, mutta viimeisten talvien aikana happitilanne on ollut hyvä. Loppukesällä happitilanne on usein ollut enintään kohtalainen. Koska loppukesän näytteet otetaan elokuun alussa, happitilanne ehtii usein kääntyä hyvin heikoksi ennen kuin kerrostunut kausi päättyy syksyllä. Esimerkiksi vuosina veden kerrostunut kausi jatkui vielä lokakuulle. Lokakuun alussa happikyllästys oli vain % ja vuonna %, joten hapenvajaus oli voimakasta. Sedimentin pinnassa happitilanne on vielä huomattavasti heikompi kuin metri pohjan yläpuolella, joten ilmeisesti pohjaeläimistö kärsii usein huonosta happitilanteesta. Pohjaeläinten niukkuus todettiin viimeksi vuonna otetuissa näytteissä (Räisänen 9).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ()

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA m 9 Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä 9 9 9 9 9 99 99 99 Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Kok.P Kok.N Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä Kok.P Kok.N 9 9 9 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella 9 Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 9 9 9 99 99 99 9 9 9 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 Kok.P 99 99 99 Kok.N 9 9 9 9 9 9 Kok.P 99 99 99 Kok.N % 9 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 µg/l 9 9 9 9 9 99 99 99 999 % KUVA. Vesitutkimustuloksia Airistolta Airismaalta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Havaintopaikka 9: Röölän edusta Laitsalmessa... Röölän havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka 9 sijaitsee Laitsalmen sisäosassa (kuva ). Paikka on Röölän edustalla syvänteessä, jota rajaa idässä matalikko Satteensalmen sillan kohdalla ja lännessä Pitkäluodon edustalla oleva alue. Pohjoisrannan tuntumaan johdetaan Boyfood Oy:n käsiteltyjä jätevesiä. Etelärannalla harjoitetaan kalankasvatusta, mutta laitosten lukumäärä on vähentynyt. Laitsalmen rannoilla harjoitetaan myös maataloutta, mikä kuormittaa merta. Vedenlaatua seurataan osana Boyfood Oy:n ja kalankasvatuksen velvoitetarkkailua. Röölän edustalta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvun lopulta lähtien, ja vesinäytteiden lisäksi lähialueelta on otettu pohjaeläinnäytteitä ja tehty päällyslevätutkimuksia. Havaintopaikka oli mukana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vedenlaadunselvityksessä (ks. Kirkkala 99). Veden laatua tutkitaan nykyisin kerran lopputalvella ja kertaa kesällä, ja näytteet otetaan osana Rymättylän-Velkuan merialueen yhteistarkkailua. Laitsalmen muita osia ei tutkita talvella. Veden kokonaissyvyys on havaintopaikalla noin 9 metriä. Matalien alueiden rajaamassa syvänteessä vesi kerrostuu kesällä lämpötilaerojen vuoksi hyvin voimakkaasti. Happitilanne pohjan lähellä on kesällä usein hyvin heikko ja happi saattaa loppua kokonaan. Veden hygieeninen laatu pinnassa on yleensä erinomainen mutta toisinaan vain tyydyttävä.... Veden laatu Röölän edustalla Näkösyvyystuloksia löytyi lopputalvelta 9-luvun alusta ja loppukesältä 9- luvun lopulta lähtien (kuva ). Lopputalvella näkösyvyys on vaihdellut paljon riippuen talven sää- ja jääoloista, eikä siinä näy selvää kehityssuuntaa. Loppukesällä näkösyvyys on hitaasti heikentynyt ja on -luvulla ollut metriä; loppukesällä 9 näkösyvyys tosin oli poikkeuksellisen hyvä. Loppukesän näkösyvyyden muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Klorofyllimäärä nousi selvästi 9- ja 99-luvuilla ja oli -luvun alkuvuosina noin µg/l. Viime vuosina loppukesällä klorofyllimäärä näyttää laskeneen ja on ollut alle µg/l. Koko aineiston perusteella klorofyllimäärän kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta vuosien 9 välillä muutos oli merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on lopputalvelta 9-luvun alusta ja loppukesältä 9-luvun lopulta lähtien. Lopputalvella fosforimäärällä pinnassa ei näy selvää suuntausta, mutta pohjan lähellä fosforin määrä on vähitellen lisääntynyt. Typen määrässä ei ole tapahtunut selvää muutosta. Loppukesällä pinnassa fosforin määrä on vähitellen kasvanut. Viime kesinä kasvu näyttäisi taittuneen, ja fosforia on ollut noin µg/l. Typpimäärä on ollut noin µg/l mutta vaihdellut ajoittain paljon. Pohjan lähellä ravinnemäärät ovat loppukesällä hyvin korkeita; vuosituhannen vaihteen vuosilta tiedot puuttuvat. Pintakerroksessa ravinnemäärien muutos oli tilastollisesti merkitsevä vain loppukesän fosforimäärän osalta (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA m Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä µg/l Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 9 9 9 99 99 99 999 Ravinteet pinnassa ( m) tai koontanäytteissä lopputalvella Kok.P Kok.N Ravinteet pinnassa ( m) tai koontanäytteissä loppukesällä Kok.P Kok.N 9 9 9 9 99 99 99 999 9 9 9 9 99 99 99 999 9 9 9 99 99 99 99 99 999 9 9 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella Kok.P Kok.N 9 9 9 99 99 99 999 9 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N 9 9 9 99 99 99 999 9 % 9 Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 99 99 99 999 % 9 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 99 99 99 999 KUVA. Vesitutkimustuloksia Laitsalmesta Röölän edustalta (havaintopaikka 9). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA 9 () Happituloksia on pohjan läheltä 9- ja 9-lukujen taitteesta lähtien. Lopputalvella on toisinaan todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %), mutta yleensä tilanne on ollut kohtalainen. -luvulla lopputalven happitilanne näyttäisi olleen varsin usein aiempaa heikompi. Loppukesällä hapenvajaus on voimakasta lähes tulkoon joka kesä ja happi loppuu. Koska loppukesän näytteet otetaan elokuun alussa, heikkohappinen tai hapeton kausi on pitkä, ennen kuin kerrostuneisuus purkautuu syksyllä. Heikon happitilanteen vuoksi ravinteita karkaa sedimentistä, mikä myös näkyy useina vuosina pohjan läheisissä ravinnemäärissä... Havaintopaikka : Mäntykari Hämmärönsalmen keskiosassa... Mäntykarin havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Hämmärönsalmen sisäosassa Mäntykarin luoteispuolella (kuva ). Paikka on noin kilometrin päässä havaintopaikasta 99, jonka lähellä on kalankasvatuslaitoksia. Vedenlaatua seurataan molemmissa paikoissa osana kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailua. Rymättylän-Velkuan kalankasvatuslaitoksen tuotannosta noin puolet tulee Hämmärönsalmesta. Laitosten kuormituksen on arvioitu olleen suurimmillaan 9-luvulla, jolloin sekä tuotantomäärät että rehujen aiheuttama kuormitus olivat nykyistä suurempia. Hämmärönsalmesta on vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Vesinäytteiden lisäksi lähialueelta on otettu pohjaeläinnäytteitä ja tehty päällyslevätutkimuksia. Veden laatua tutkitaan nykyisin kertaa kesällä, ja näytteet otetaan osana Rymättylän-Velkuan merialueen yhteistarkkailua. Hämmärönsalmessa kulkee syvänteitä, joita erottavat kynnysmäiset matalammat alueet. Veden kokonaissyvyys on havaintopaikalla noin metriä. Kesällä vesi saattaa kerrostua heikosti lämpötilaerojen johdosta. Alue on varsin matala, ja loppukesällä lämpötilaero tasaantuu eikä voimakkaita happiongelmia esiinny. Lähempänä laitoksia havaintopaikalla 99 veden syvyys on noin metriä; kerrostunut kausi on pitempi ja ajoittain loppukesällä hapenvajaus on voimakasta. Tarkasteluun valittiin matalampi mutta kauempana laitoksista oleva havaintopaikka. Havaintopaikka 99 oli mukana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vedenlaadunselvityksessä (ks. Kirkkala 99).... Veden laatu Mäntykarin edustalla Havaintopaikalla ei ole otettu näytteitä talvella. Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun puolivälistä lähtien (kuva 9). Loppukesällä näkösyvyys on heikentynyt 9-luvun jälkeen ja on nykyisin noin metriä. Viime vuosina näkösyvyydessä ei ole tapahtunut heikkenemistä. Vielä ei ole mahdollista sanoa, onko näkösyvyys kasvamassa. Näkösyvyyden pieneneminen oli tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun puolivälistä lähtien. Klorofyllimäärä on vaihdellut varsin paljon eri vuosin, mutta näyttää nousseen -luvun alkupuolelle, jolloin klorofyllimäärä oli yleensä noin µg/l. Viime vuosina määrät ovat olleet noin µg/l eli varsin pieniä. Klorofyllimäärissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Kokonaisfosforituloksia on vain loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun puolivälistä lähtien. Fosforimäärä on vaihdellut kohtalaisen paljon, mutta määrä on ilmeisesti hitaasti noussut. Nykyisin kokonaisfosforinmäärä on loppukesällä noin µg/l. pieniä. Fosforimäärissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Kokonaistyppituloksia on vain loppukesältä koontanäytteistä 99-luvun alkupuolelta lähtien. Ensimmäisinä vuosina hajonta on ollut varsin suurta. 99-luvun lopulta kokonaistypen määrä näyttäisi hitaasti kasvaneen, mutta on alle µg/l. Tilastollista merkitsevyyttä ei laskettu, sillä aineisto on suppea. Happituloksia on loppukesältä pohjan läheltä 9-luvun puolivälistä lähtien. Voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) ei ole todettu 99-luvun alun jälkeen, ja happitilanne on ollut useimmiten hyvä. Alue on varsin matala eikä happitilanne ehdi todennäköisesti kääntyä heikoksi ennen kuin kerrostunut kausi päättyy.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () m Näkösyvyys loppukesällä µg/l Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 9 9 99 99 99 99 99 µg/l Kok.P koontanäytteissä loppukesällä µg/l Kok.N koontanäytteissä loppukesällä Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 99 99 99 99 99 9 9 99 99 99 999 9 9 9 99 99 99 99 99 9 9 9 99 99 99 99 99 % KUVA 9. Vesitutkimustuloksia Hämmärönsalmesta Mäntykarin edustalta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA.. Havaintopaikka : Kruunumaan länsipuoli, Kruunumaanaukko... Kruunumaan havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Kuusisten saarista länteen Kruunumaan-Kaltsaaren- Kuivan Kaltsaaren väliin jäävällä alueella Kruunumaanaukolla (kuva ). Vedenlaatua tutkitaan ympäristöhallinnon seurantatutkimuksena, ja vedenlaatutietoja on rekisterissä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Alueelle ei kohdistu suoraa kuormitusta kuin ilman kautta, ja lähimmät kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Kuusisten saarten pohjoisrannalla. Veden kokonaissyvyys on havaintopaikalla noin metriä. Varsin lähellä Kruunumaahan päin on noin metriä syvä alue (peittyy kuvassa havaintopaikkanumeron alle). Havaintopaikalta on tutkittu kesällä sekä veden pinta- että pohjanläheistä kerrosta.... Veden laatu Kruunumaalla Havaintopaikalla ei ole otettu näytteitä talvella, eikä 9-luvun lopulta ole loppukesältä tuloksia kaikilta vuosilta. Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun alkupuolelta lähtien (kuva ). Loppukesällä näkösyvyys näyttäisi pienentyneen -luvun alkupuolelle asti, jolloin näkösyvyys oli noin metriä. Viime vuosina näkösyvyys saattaa olla jopa kasvanut, mutta vielä ei ole mahdollista sanoa, onko koheneminen pysyvää. Näkösyvyyden muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Klorofyllimäärä näyttäisi kasvaneen -luvun alkupuolelle asti, jolloin klorofylliä oli noin µg/l. Viime vuosina määrä näyttää kääntyneen laskuun ja on noin µg/l. Klorofyllimäärän kasvu oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on vain loppukesältä pinnasta 9-luvun alkupuolelta ja pohjasta -luvun alkupuolelta lähtien. Pinnassa fosforimäärä on hitaasti noussut, mutta typpimäärissä ei ole selviä muutoksia. Pohjan lähellä sekä fosforin että typen määrä näyttäisi hitaasti nousevan. Pinnassa fosforimäärän muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Happituloksia on loppukesältä pohjan läheltä vain -luvun alkupuolelta lähtien. Loppukesällä happea on selvästi kulunut pohjan läheisestä kerroksesta, mutta voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) ei ole todettu. Alue on kohtalaisen syvä ja happitilanne ehtii todennäköisesti kääntyä heikoksi ennen kuin kerrostunut kausi päättyy. Myös lähellä olevassa metrin syvänteessä happitilanne saattaa olla hyvin huono.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ()

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Näkösyvyys loppukesällä Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä m µg/l 9 9 9 99 99 99 999 9 Kok.P, koonta tai m, loppukesällä Kok.N, koonta tai m, loppukesällä µg/l µg/l Kok.P pohjan lähellä loppukesällä Kok.N pohjan lähellä loppukesällä Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 999 9 9 9 99 99 99 999 9 9 99 99 99 9 µg/l µg/l % KUVA. Vesitutkimustuloksia Kruunukarin edustalta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Havaintopaikka 9: Pakinaisten länsipuoli, Lokvesi... Pakinaisten länsipuolen havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka 9 sijaitsee Pakinaisista länteen (kuva ). Vedenlaatua tutkitaan ympäristöhallinnon seurantatutkimuksena, ja vedenlaatutietoja on rekisterissä 9- luvun loppupuolelta lähtien. Alueelle ei kohdistu suoraa kuormitusta kuin ilman kautta, eikä lähialueilla sijaitse kalankasvatuslaitoksia. Veden kokonaissyvyys on havaintopaikalla 9 noin metriä. Alue on avointa mutta syvyyserot ovat suuria, sillä havaintopaikan lähellä lännessä on vain noin metriä syvä alue ja etelässä noin metriä syvä matalikko. Havaintopaikalla on otettu vesinäytteitä vesipatsaan eri syvyyksistä sekä kesällä että talvella. Kattavan aineiston vuoksi paikka on ollut mukana vedenlaadun kehitystä koskevissa selvityksissä, joita ovat tehneet Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (Jumppanen & Mattila 99) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (Kirkkala 99).... Veden laatu Pakinaisten länsipuolella Näkösyvyystuloksia löytyi lopputalvelta 9-luvun lopulta ja loppukesältä 9- luvun puolivälistä saakka (kuva ). Lopputalvella näkösyvyyden vaihtelu on ollut varsin suurta riippuen talven sää- ja jääoloista, eikä kehityssuunta ole selkeä. Yleisimmin näkösyvyys on ollut lopputalvella noin metriä. Loppukesän näkösyvyys on heikentynyt selvästi -luvun alkupuolelle saakka, ja tällöin näkösyvyys oli metriä. Viime vuosina tilanne näyttää hieman kohentuneen ja näkösyvyys on ollut noin metriä, mutta vielä ei ole mahdollista sanoa, onko muutos pysyvä. Kesäkauden näkösyvyyden pieneneminen oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun puolivälistä lähtien. Klorofyllimäärä on noussut hitaasti ja on viime vuosina ollut noin µg/l. - luvun alussa loppukesän klorofyllitulokset olivat poikkeuksellisen korkeita, vaikka kesällä oli myös alempia tuloksia (varmuuden vuoksi tulokset haettiin uudelleen Oiva -tietokannasta). Klorofyllimäärän kasvu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on lopputalvelta 9-luvun lopulta ja loppukesällä 9-luvun puolivälistä saakka. Lopputalvella sekä pinnassa että pohjan lähellä fosforin määrä on vähitellen lisääntynyt, eikä viime vuosina suuntauksessa näy muutosta. Typen osalta muutos on ollut saman kaltainen, mutta pinnassa typpimäärä ei viime vuosina ole noussut. Loppukesällä pinnassa etenkin fosforin määrä on vähitellen kasvanut ja on viime vuosina ollut noin µg/l. Myös typen määrä on vähitellen kasvanut, mutta viime kesinä kasvu näyttäisi taittuneen. Samoin pohjan lähellä ravinteiden määrä on kasvanut. Pinnassa ravinnemäärien muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä (P<,) lukuun ottamatta loppukesän typpipitoisuuksia. Happituloksia on pohjan läheltä lopputalvelta 9-luvun lopulta ja loppukesällä 9-luvun puolivälistä saakka. Lopputalvella ei ole todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) talvien aikana happitilanne on ollut yleisesti hyvä. Loppukesällä happea on kulunut selvästi pohjan läheisestä kerroksesta, ja 99-luvulta lähtien hapen määrä on ollut korkeintaan kohtalainen. Joinain vuosina happitilanne

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA on ollut hyvin heikko. Koska loppukesän näytteet otetaan elokuun alussa, happitilanne ehtii todennäköisesti usein kääntyä hyvin heikoksi tai happi jopa loppua ennen kuin kerrostunut kausi päättyy syksyllä.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () m Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä µg/l Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 9 9 9 99 99 99 9 9 9 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 9 9 9 99 99 99 9 9 9 9 9 9 99 99 99 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 9 9 9 9 9 9 99 99 99 % % 9 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 9 9 9 9 9 99 99 99 9 9 9 9 9 99 99 99 999 KUVA. Vesitutkimustuloksia Pakinaisten länsipuolelta (havaintopaikka 9). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA.9. Havaintopaikka : Velkuanmaasta itään.9.. Velkuanmaan havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Velkuanmaasta itään Salavaisten Vähämaan edustalla (kuva ). Vedenlaatua tutkitaan ympäristöhallinnon seurantatutkimuksena, ja vedenlaatutietoja rekisterissä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Mynälahden savisameat vedet saattavat tulva-aikoina tuntua alueella, mutta muutoin alueelle ei kohdistu suoraa kuormitusta kuin ilman kautta. Lähimmät kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Salavaisten kaakkoispuolella. Veden kokonaissyvyyttä havaintopaikalla ei ole ilmoitettu, mutta joidenkin tulostietojen ja merikartan perusteella syvyys on noin metriä. Havaintopaikka on kapeassa syvänteessä, jossa syvyyserot ovat kohtalaisen pieniä..9.. Veden laatu Velkuanmaan itäpuolella Havaintopaikalla ei ole otettu näytteitä talvella. Loppukesältä on tuloksia vain pintakerroksesta mutta ei kaikilta 9-luvun lopun vuosilta. Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun alkupuolelta lähtien (kuva ). Loppukesällä näkösyvyys näyttäisi pienentyneen -luvun alkupuolelle asti, ja tällöin näkösyvyys oli noin, metriä. Viime vuosina näkösyvyys tuntuu kasvaneen, mutta toisaalta loppukesällä 9 näkösyvyys oli hyvin huono (< m). Näkösyvyyden muutos oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun alkupuolelta lähtien. Klorofyllimäärä näyttäisi kasvaneen -luvun alkupuolelle asti, jolloin määrä oli korkeimmillaan noin µg/l. Nousu näyttäisi viime vuosina taittuneen ja määrä on ollut noin µg/l. Klorofyllimäärän kasvu oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on vain loppukesältä pinnasta 9-luvun alkupuolelta lähtien. Pinnassa fosforimäärä näytti hitaasti nousevan -luvun alkuun saakka ja oli tällöin noin µg/l. Sittemmin nousu näyttäisi taittuneen ja viime vuosina fosforia on ollut noin µg/l. Typpimäärissä kehitys näyttäisi olevan saman kaltainen muttei ei ole yhtä selvä. Fosforimäärissä nousu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,) muttei typpimäärissä. Happituloksia ei ole.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA 9 ()

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA m,,,, Näkösyvyys loppukesällä µg/l 9 Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 9 9 µg/l 99 99 99 999 Kok.P pinnassa ( m) loppukesällä µg/l Kok.N pinnassa ( m) loppukesällä 9 9 9 99 99 99 999 9 9 9 99 99 99 999 9 9 9 99 99 99 999 KUVA. Vesitutkimustuloksia Velkuanmaasta itään (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,)... Havaintopaikka ja A: Velkuan kaakkoisosa... Velkuan kaakkoisosan havaintopaikkojen perustiedot Havaintopaikat ja A sijaitsevat Riutta-nimisen saaren tuntumassa Velkuan kaakkoisosassa Ruotsalaisten pohjoispuolella (kuva ). Aluetta rajaavat syvänteet lännessä ja idässä, ja syvänteiden välisellä alueella veden syvyys on enimmillään metriä. Saaret ovat pieniä. Vedenlaatua on seurattu molemmissa paikoissa osana kalankasvatuslaitoksen velvoitetarkkailua. Osa laitoksista on lopettanut toimintansa jo 99-luvulla. Vedenlaatutietoja on rekisterissä 9-luvun lopulta lähtien. Vuosina 9 99 näytteet otettiin havaintopaikalta, mutta vuonna 99 paikka siirrettiin hieman luoteeseen kauemmas matalikosta. Vesinäytteiden lisäksi lähialueelta on otettu pohjaeläinnäytteitä ja tehty päällyslevätutkimuksia. Veden laatua tutkitaan nykyisin kertaa kesällä, ja näytteet otetaan osana Rymättylän-Velkuan merialueen yhteistarkkailua. Kesällä vesi saattaa kerrostua heikosti lämpötilaerojen johdosta, mutta loppukesällä lämpötilaero tasaantuu eikä voimakkaita happiongelmia esiinny. Alue on varsin matala ja veden vaihtuvuus on hyvä.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ()... Veden laatu Velkuan kaakkoisosassa Havaintopaikoilta ei ole otettu näytteitä talvella. Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun loppupuolelta lähtien (kuva ). Loppukesällä näkösyvyys näyttäisi pienentyneen 99-luvun loppupuolelle asti, mutta sittemmin tilanne on tasaantunut. Viime vuosina näkösyvyys on ollut noin metriä, mutta kesällä 9 näkösyvyys oli poikkeuksellisen suuri. Koko aineiston perusteella näkösyvyyden lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta vuosien 9 välillä muutos oli merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun loppupuolelta lähtien. Klorofyllimäärä näyttäisi kasvaneen -luvun puoliväliin asti, ja klorofyllimäärä oli noin µg/l. Kahtena viime kesänä klorofyllimäärä on ollut varsin pieni eli noin µg/l. Koko aineiston perusteella klorofyllimäärän kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta vuosien 9 välillä muutos oli merkitsevä (P<,). Kokonaisfosforituloksia on vain loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun lopulta lähtien. Fosforimäärä näyttäisi kasvaneen -luvun puoliväliin asti. Sittemmin nousu näyttäisi taittuneen, ja fosforin määrä on nyt noin µg/l. Fosforimäärän muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA Kokonaistyppituloksia on vain loppukesältä muutamista koontanäytteistä - luvulta, eikä kehityssuuntaa voi arvioida. Kokonaistypen määrä on noin µg/l. Tilastollista merkitsevyyttä ei laskettu, sillä aineisto oli pieni. Happituloksia on loppukesältä pohjan läheltä 9-luvun lopulta lähtien. Loppukesällä happitilanne on yleensä hyvä. Ajoittain happea on selvästi kulunut pohjan läheisestä kerroksesta, mutta voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) ei ole todettu. Alue on kohtalaisen matala eikä happitilanne todennäköisesti ehdi kääntyä heikoksi, sillä kerrostunut kausi päättyy loppukesän aikana, kun vesi lämpiää pohjaan saakka. m Näkösyvyys loppukesällä µg/l Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä 9 99 99 99 99 99 µg/l Kok.P koontanäytteissä loppukesällä µg/l Kok.N koontanäytteissä loppukesällä Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä 9 99 99 99 99 99 9 99 99 99 99 99 9 99 99 99 99 99 9 99 99 99 99 99 % KUVA. Vesitutkimustuloksia Velkuan kaakkoisosasta (havaintopaikat ja A). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA ().. Havaintopaikka : Kairamaan luoteispuoli... Kairamaan havaintopaikan perustiedot Havaintopaikka sijaitsee Otavansaaren luoteisosassa olevan Kairamaan kärjessä (kuva ). Vedenlaatua tutkitaan ympäristöhallinnon seurantatutkimuksena, ja vedenlaatutietoja on rekisterissä 9-luvun loppupuolelta lähtien. Alue on sisäsaaristoa, ja pieniä saaria on tiheässä. Vesi on pääosin hyvin matalaa (alle metriä). Veden liikkeet saattavat nostaa saviainesta veteen, mutta alueelle ei tule kuormitusta jokivesissä. Vesi vaihtuu alueella etelästä Laisaarenaukolta ja myös pohjoisesta Merimaskun Kirkkosalmen kautta Askaistenlahden eteläosaan. Veden kokonaissyvyys havaintopaikalla on noin metriä. Havaintopaikka on kapeassa solamaisessa syvänteessä ja ympäröivät alueet ovat selvästi matalampia. Havaintopaikalla on otettu vesinäytteitä vesipatsaan eri syvyyksistä sekä kesällä että talvella. Kattavan aineiston vuoksi paikka oli mukana vedenlaadun kehitystä selvittäneessä hankkeessa, jonka teki Lounais-Suomen ympäristökeskus (Kirkkala 99).... Veden laatu Kairamaan luoteispuolella Näkösyvyystuloksia löytyi 9-luvun lopulta saakka (kuva 9). Lopputalvella näkösyvyys on heikentynyt hitaasti, joskin vaihtelu on ollut ajoittain varsin suurta riippuen talven sää- ja jääoloista. Viime talvina näkösyvyys on ollut metriä. Loppukesän näkösyvyyden muutokset ovat olleen samankaltaisia. Näkösyvyydessä ei tapahtunut kohenemista, ja -luvulla näkösyvyys on ollut noin metrin. Loppukesän näkösyvyyden lasku oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Klorofyllituloksia on loppukesältä koontanäytteistä 9-luvun alusta lähtien. Klorofyllimäärä on noussut selvästi, ja oli korkeimmillaan -luvun alussa yli µg/l. Viime vuosina loppukesän klorofyllimäärä näyttää laskeneen, mutta vielä ei ole mahdollista sanoa, onko suunta pysyvä. Klorofyllimäärän nousu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,). Kokonaisfosfori- ja -typpituloksia on pohjan läheltä 9-luvun lopulta ja pinnasta 9-luvun lopulta saakka. Lopputalvella sekä pinnassa että pohjan lähellä fosforin määrä on vähitellen lisääntynyt. Typpimäärissä kehityssuunta ei ole yhtä selvä, mutta vaikuttaa kasvavan. Viime vuosina fosfori- ja typpimäärien suuntauksessa ei näy muutosta, ja talvella pohjan lähellä ravinnemäärät ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen korkeita. Loppu- tai keskikesällä pinnassa etenkin fosforin mutta myös typen määrä on vähitellen kasvanut. Viime kesinä kasvu näyttäisi taittuneen, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta. Pinnassa on nykyisin fosforia noin µg/l ja typpeä noin µg/l. Myös pohjan lähellä ravinnemäärät ovat kohonneet, ja ajoittain heikon happitilanteen johdosta ravinnemäärät ovat olleet hyvin korkeita. Pinnassa ravinnemäärien nousu oli tilastollisesti merkitsevä (P<,) lukuun ottamatta lopputalven typpimäärää. Happituloksia on pohjan läheltä 9-luvun lopulta lähtien. Lopputalvella ei ole todettu voimakasta hapenvajausta (happikyllästys < %) ja yleensä happitilanne on

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA talvella ollut hyvä. Loppu- tai keskikesällä (osa tuloksista heinäkuulta) voimakas hapenvajaus on hyvin tavallista, ja ajoittain happi todennäköisesti loppuu ainakin sedimentin pinnasta. Vaikka alue on varsin matala, se on kuitenkin selvä painanne ympäröiviin alueisiin nähden, ja vesi kerrostuu. Heikoin happitilanne on heinäelokuussa, mutta vesi lämpiää kesän aikana pohjaa myöten ja happitilanne kohentuu, kun kerrostuneisuus purkautuu.

VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA () Näkösyvyys lopputalvella ja -kesällä lopputalvi loppukesä Klorofylli koontanäytteissä loppukesällä m µg/l 9 99 9 9 9 99 99 99 9 Ravinteet pinnassa ( m) lopputalvella Ravinteet pinnassa ( m) loppukesällä Kok.P Kok.N 9 Kok.P Kok.N Happikyllästys pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 99 9 9 99 99 999 9 99 9 9 9 99 99 99 9 Ravinteet pohjan lähellä lopputalvella 9 9 9 99 9 9 99 99 999 9 99 9 9 9 99 99 99 9 Ravinteet pohjan lähellä loppukesällä Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 9 9 9 9 99 9 9 99 99 999 Happikyllästys pohjan lähellä loppukesällä % % 9 9 9 99 9 9 99 99 999 9 9 9 99 99 99 99 KUVA 9. Vesitutkimustuloksia Kairamaan luoteispuolelta (havaintopaikka ). Regressiosuora on lisätty näkösyvyyden sekä pintakerroksen ravinne- ja klorofyllimäärien kuviin, mikäli muutos on ollut tilastollisesti merkitsevä (P<,).

() VEDEN LAATU NAANTALISSA MERIALUEELLA.. Yhteenveto veden laadun muutoksista Veden rehevöityminen eli ravinne- ja klorofyllimäärän nousu oli havaittavissa eri puolilta Naantalia merialueelta valittujen havaintopaikkojen tuloksissa, ja myös näkösyvyys oli pienentynyt. Naantalinsalmessa ravinnemäärät pienenivät 9-luvulla ilmeisesti jätevedenkäsittelyn tehostumisen myötä, mutta sielläkin määrät kääntyivät myöhemmin nousuun. Moni havaintopaikoista sijaitsee syvänteessä, ja varsinkin loppukesällä ja alkusyksyllä pohjan läheisessä kerroksessa ja etenkin sedimentin pinnassa happiongelmat ovat ilmeisesti varsin tavallisia ja Röölän edustalla vuosittaisia. Monin paikoin viime vuosina pinnassa ravinne- ja klorofyllimäärät näyttivät olleen hieman pienempiä tai nousu ainakin taittuneen. Myös näkösyvyydet olivat osin aiempaa suurempia. Tulevat vuodet näyttävät, onko muutos pysyvämpi. Turussa. maaliskuuta Reetta Räisänen biologi Kirjallisuusviitteet: Euroopan parlamentti ja neuvosto.. Direktiivi //EY. Annettu päivänä helmikuuta, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin //ETY kumoamisesta Hannula, J. (toim.). Turun edustan merialueen tila. Veden laadun ja kuormituksen kehitys 9-luvulta -luvulle sekä tarkkailujen kehittämisehdotukset. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu 9. Jumppanen, K. & J. Mattila 99. Saaristomeren tilan kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät. Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu. Kirkkala, T. 99. Miten voit Saaristomeri? Lounais-Suomen ympäristökeskus. Julkaisu. Ympäristön tila Lounais-Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Hämeen ympäristökeskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen. Julkaisu. Räisänen, Reetta 9. Turun ympäristön merialueen tarkkailututkimus. Vuosiyhteenveto.. Moniste. Suomen ympäristökeskus. Vesien yleinen käyttökelpoisuus, luokkarajat. Tuloste WWWsivuilta.

LIITE Ramsimaa Laupusen salmi Latokari Långholm m Kalasatama Fiskehamn Pitkäkari Kernekari Varttimaa KyläluotoFlara Lootholmi Laupunen Kräänä Peuraluoto Petekarikivi Kokonpää Petäkari Harjalliset Valkiakari Pukholma. Pikari luodot Kuuttoniemi Karjaluoto... Kuusluoto Matalluoto Kairamaa. Mustapöllö.. Tiiraletto. m Kalskärs grunden n. Mäntykari..9 9.. Norra Gåsklobben. Iso Kaskinen Velkuanmaa Högskär. Pihatkari. Bredskär Tristronör Maarluoto. arp- rdgrund Börsskär Kettumaa Ristiluoto Segelskär m Gropskär Reksaari Skatakobben Marjakarit., 9. Nickholm Nickholms grunden Flatgrunden Karjaluoto.. Pyytti Tommosholm Tn erkala grunden L L Strömsholm 9 9 Flinttå Fålafjärt Pattskär Granskär Källskär Buskskär Biskopsö stenen Perkala hus Pakinainen Hevonkack Hangankait Vähä-Kaita. Ollholm Tistronkari Auklot. Poro Heinlot fjärden Grangrund Stora Ojalot Halsholm Lilla Ojalot Hummankari Tränuholm Gölöholm Degelsten Konungarna. Åvensor Norrholm Rövarholmarna Sauko Maskinnamo Tärno Småekeholmarna Risholm Bästholm Västergrund havaintopaikan tiedot poimittu :n tietokannasta Broklot Ekeholm o. Jussholm Ängholm Björkholm Skallholm Hirsholm. 9.... 9, 9.. 9 Vitstensudden 9.. 9 9.. Svartholmarna Rumpudden Seivisholmen...... 9 Vonäsholmen Seivis Nultoviken.. 9 9. PD. Näsudden.9 Korolaxviken Sydän viken........ Sydmo.... 9... 9..... 9.. 9 Kramppi 9 Gräggböle träsket Mustfinn träsket. 9. Malmudden... Telakka Varv. Mustfinn...... 9 9..... 9.... 9 Stora Styrholm.... Kollinluoto. Vannais Ryttarnäs 9 9 Tennäs.... 9 Norrnäs.. 9......... Latto. holmen Tammo... Lång-.... 9 9 Ham-L Ham-L 9NW 9NW Aaslaluoto.. Viggholmen. Houtsala.. Östergrund 9 Säkkiluoto. 99 99 Hirsiluoto... 9 9...... Kruunuholma 9 Haapaluoto 9. Hämmärönsalmi... 9.. 9 Harva Hinttinen. Airisto.. Knen-L Knen-L Iso-Kuusinen.. 9 9. Ham-L HS HS Ham-L HW HW Airismaa Ham-L Ham-L. 9 9,.. Hummankari Lyckenkari Pennäs 9 Ekholmarna Eerikvallanniemi. 9 9.. 9.... 9 X X.... IR IR.. havaintopaikan tiedot Stor- poimittu ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelusta..9 holmen Ströms holmen 9. Tvivlot Kelot 9 9. Knen-L Knen-L Vähä-Kuusinen 9.,......,... 9 Kuuskari.. Sandkari Ollören Petesolevat Tammlot Naantalin merialueella havaintopaikat. Lillholmen Lomholm Ramsholm.....,... Vähä Maisaari Haminaluoto,9. Sakoluoto....9 Storsund.. Österfjärden Kaltsaari Halsören tanö 9 Stavernäs Härjänmaa.. I-T-L I-T-L Kuusi. Hauspanta... Höy 9 9.. 9... Haarakari 9,.. Ham-L Ham-L.,, Kirmo....9... Iso Maisaari.. Iso-Tervi. 9 Kälklot Skrakörarna Storö Bokils strömmen Bokil lsvik Stornäset. Kalkut ko Kalkut ko. Samsaari.. Satav Samppa KUb KUb Huhtakarit. Högklobben Ögrundet Storö fjärden 9 Heimluoto Heimluoto po po Vähä-Tervi Heimluoto Heimluoto Heimluoto itit.. 9 Lillö Halsholms örarna Ånholm 9. Svartholm 9.,9,... Montti.. Järvikari Kengimo Måderholm,...... 9, Karitluoto... Sänken..., Vaskilot Björkgrunen, Vepsä.......... 9,.. Häviluoto... löskärs haren kär.9.. Boy Boy 9 9 SS SS Laitsalmi Keusto Pitkäluoto LE LE Renko Nimetön LW LW 9 9 PataMarttisluoto Linnaluoto rauta 9 9Kojusaari... 9 9 9 9. Järvistensaari KU KU Artukka. Röölä....... Iso-Anosin 9... Heinlot Österskär. Lilla Ollholm Alörarna... 9 9 Karhuluoto... 9.. Taipalus... Pähkinäinen Tamenkani.... 9...... Kenkämaa orna Åvensor fjärden Koissaari Limskär Märtel Siestenkari L L... Rajakari 9.. 9. Kura. Saloluoto 9 Kuristenlahti.... 9. 9. KUa KUa.. 9. Johanneskobben Knuvören Kait Limskärs grundet Kaarnitta..... KU KU Heimluoto Heimluoto lä lä.......... L L Högskär 9 9..,.. 9... 9 9. 9. 9...... Ma.,. 9.... 9 9.. Tuorekari........ 9.... Rymättylä.... Vittakari Brödragr. 9......, 9...., Tingskär.. Timmele Lokvesi Riviklobb Furuskär Flatören Biskopsö Bockskären Brudskärsgrunden Pispalot Keckolot Ruohokari 9. Jettesaari L LAukkoluoto Brudskären Flatskär Brännskär Hevoslot Furuskär......... Nordlingsgr... 9.....,.. 9 salmi... Lapila.... Ruotsalainen. 9......, Mattos ören Iso-Pukki.... L L Ramsnäs....... Pu... Korvenmaa Mårmässa....... Perkala..... kilometri.. Ristikari. Pi..lahti..9.....,... 9......... 9.. Saaronniemi 9.. Suoja-alue Skyddsområde Restricted area Santalan-.... 9..... 9.......... 9...... Velk-L Velk-L Sellholms grynnan Sellholm...... Valjumaa... Jataniemenaukko 9 H. Kallanpää... a a Velk-L Velk-L Iso Koiluoto A A..,...... 9.. 9 9.... Satavaluoto.. Vähä Koiluoto Skatan.. a a b b 9 Långskär Johansholm Getholm............... Skitgrund Flatskär Alskärs fjärden Raissiluoto Järviluoto RÅKLOBB Råklobb Alskär, Saaristomeren Meripuolustusalue.... Kotkanaukko.... Högskär Slåttholm Långskär Furuskär Storgrundet Hummelskär m. Fanttenkari Råklobb grunden.. 9. VuoriMaarluoto NiiituMaarluoto....... Liettinen.. Skarpnäs klobbarna. Rymättylä........ Hunkeri Pukkikari näs grunden 9 9. Sp Tn...9, Salavainen.. Vähä- Kaskinen... Granskär. Luonnonmaa Verkkoluoto.... 9.... Södra Gåsklobben Osnäs grunden Yllänpää 9. Raisionlahti. 9. 9 Haapakari.. 9..9.... Tanilanlahti Tanilanlahti..9 Ankkurikylä.... 9. Kvaerner Masa Yards Oy.... Kaurisluoto 9 9. Upalinko. Longholmi...9 Kaanaa... 9 9 Inkoinen. Luolalanjärvi NAANTALI. IsoKatavakari Juusluoto.... Kuivakari Kalskär......... runden.. Luonnons.al. Natursk.omr.. Luolala.. Nuorikkala Jaakkola 9 9 Väinölä... Iso-Laaja Vähä-Laaja.. Järämäki Tammisto.. Kailo 9. Tahvio..9. Paikkari Lietsala. 9 9.. Taimo Nuhjala Pirttiluoto Kärpänen Ruona Karvetti Hiippa Jakoluoto Lammasluoto.. 9 9 Luonnonmaa.... 99 99... m..... Kaita... Varppeenseutu Luikkionlahti... Horja.. Köylijärvi.. Latonpää. Luikkio... Tammisaari m... Väski 9... Mannila............ Kuuslahti. Kirkonsalmi...... Riihiluoto. Kerttula Kinttaanluodot... Kilpi.... Harmatti Petäjäinen... Vaivio Mustike Lossi Färja... Pohjalainen.,,.9 Ravaksenkari Leikkiluoto. Kraakkukari Annankari Kainiemi. Pöllö Rännit 9m... Luonnons.al. Katavaluoto Natursk.omr...... Merimasku.......... Kuurluoto Palva Länsiaukko...... Maanpää Annanaukko... Antti Luuta.. HuhtakarinPölkkä Tulkinniemi Mustaluoto.... Pölläniemi. Kiimaluoto Lempisaari Hempsaari... Kaita Karranriutat Pahaletto ISOLETTO Vasikkaluoto Laukluoto Lukkarainen. Kainunsalmi.. Omenasaari Haka Vähä Lootholmi Hevonpäännokka Taarluoto Raudustenselkä m Kainu Villuoto Karekari. Merenkulkulaitos Lupa MKL //

,,,,,9,,,,,,,,,,,,,,.9,,,,,,,,,,9,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 9,,,,,9,,,,,,,,,,,,9,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,9,,,,,,,,,,,, Lieranta Kaulakko Ra As Rauvola Pu Metsäniitty Nukkila Ahtinen Iiroinen Karvatti Manna m Hannula Pohjatalo Topokari Meripää Mynäjoki Tervoinen Pihlavakari Närkki Leppäkari Ilmsaari Tiirokari Kuusto Kaksonen Rauduinen Mustalahti Loukkeenkari Soranen Saarninen Pikisaari Louhisaari Heikinkari Saarenaukko Aukkokari Kuustonkari Kivinokka Pyhäranta Honkaniemi Mikonluoto Tornikari Marjanen Karvatinniemi Tamminen Paavastenkari Seisonluoto Karvatinlahti Suurenpäänniemi Tontinpää Kaamasten- Salmenkari Musta-aukko Savilahti Merijärvi Isoperä Haikarainen Tilliniemi Kärmäläinen Tuomo Santaluodonkari Louhisaarenaukko Kumiruona Kiiainen Kaamanen Vuorlahti Huhtakari Isoniemi Pihlavainen luoto Tillinperä Pyrkkisvaha Puttanjoki Porsas Sikkaluoto Leppäkari Torni Lerkka Nurkki Jätö Mynälahti Vangenrauma Santakari Kirso Lautkari Pitkäniemi Rantalahti Hepoluoto Riihilä 9m Santaluoto Vohla Antajankurkku Keräsaari Kauppinen Kaukkostenjärvi Toivainen Kaukkonen Vahaluoto Kulta Livonsaari m Vähämaa Lehtinen Niittuluoto Koivuniemi Tamsaari,,,,,,, 9,, 9,,,,,,,,,,9,,,,,,,,,,,, 9, 9,9,,9,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,9,,,,,, 9,,,,,,,9,,, 9,,,,,,,9,,, 9,,,9 Mikoinen Valkianiemi Isoluoto Saavonpää Harjallinen Kolkka Nuhjala Uskoinen Isolahti Vilu Vehmassalmi Iso- Kolkka Kertto Pirttikari Haukkaluoto Osonen Huhtakari Raumharju Huitinniemi Muntti Hylkilä Sarsala Rahkio Taipalus Ketunluoto Aukkoluoto Vähä Vuorenpää Taivassalo Koivisto Ihattula Rouhu Rouhunpää Kalmanhohde Kalma Tuomarainen kkenpää Rytsälä Paltvuori Mustajärvi Inkeranta Viiainen antala Pyssy, kilometri Merenkulkulaitos Lupa MKL // Havaintopaikan sijainti Livonsaaren länsipuolella. Koordinaatit on poimittu ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelusta..9.

Vesien yleisen käyttökelpoisuuden luokkarajat Muuttuja Yksikkö Erinom. Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono I II III IV V Klorofylli-a sisävedet µg/l < < < - > merivesi µg/l < > Kok. fosfori sisävedet µg/l < < < - > merivesi µg/l < > Näkösyvyys m >,, < Sameus FTU <, >, Väriluku mg/l Pt < < > Happipitoisuus päällysvedessä % vak. ongelmia Alusveden hapettomuus ei ei satunnaista esiintyy yleistä Hygienian indikaattoribakt. kpl/ ml < < < < > Petokalojen Hg-pitoisuus mg/ kg > As, Cr, Pb µg/l < > Hg < > Cd < > Kokonaissyanidi µg/l < > Levähaitat ei satunnaista toistuvasti yleisiä runsaita Kalojen makuvirheet ei ei ei yleisiä yleisiä

Naantalin merialueella olevat vedenlaadun havaintopaikkojen perustiedot ja tutkimusperuste. Lihavoituna vedenlaatuselvitykseen valitut paikat. Perustiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelusta..9; v. 9 velvoitetarkkailujen näytteenottokerrat lisätty myöhemmin. OSA-ALUE Tunnus Sijainti Kok.syv. Näytteenotto Tutkimuksen peruste Havaintopaikan nimi kuvassa ja KKJ Peruskoord. m alkoi päättyi viimeksi kertoja LUONNONMAAN-LAPILAN ITÄPUOLI Turm Nesteen ed,.9.9..9 Ymp.hallinto/Neste Oy:n seurantatutkimus? Turm Isokask pohj..9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo, lauhdevesi Turm Ajonpää 9,.9.9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo, lauhdevesi Nli IVOn ed,..9..9 Jäähdytys- ja tuhkankuljetusvesien tarkkailu Nli IVOn ed 9,..9..9 Jäähdytys- ja tuhkankuljetusvesien tarkkailu Nli IVOn ed,..9..9 Jäähdytys- ja tuhkankuljetusvesien tarkkailu Turm Naant sahan ed,..9..9 9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo, lauhdevesi Nli IVOn ed,..9..9 Jäähdytys- ja tuhkankuljetusvesien tarkkailu Turm 9 Kuparivuori 9 9,..9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Nli 9 Kailo it 9, 9..9..9 Velvoitetutkimus/Jätevesi? Nli 9 Jukolanl it 9 9,..9..9 Ymp.hallinto ja Velvoite/Jätevesi? Nli 9 Luonnonmaa pohj 9..9..9 Velvoitetutkimus/Jätevesi? Turm Väskinsaari 9,..9..9 9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Turm Kuuvasta luot..99..99 Ymp.hallinto/Virtaus- ja vedenlaatumallinnus LUONNONMAAN-OTAVANSAAREN VÄLINEN ALUE JA AIRISTO Rym Heinästenlahti 9 9..99.9. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Kirkkolahti 9,.9.9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Turm Airismaa it X/ 9,..9..9 Ymp.hallinto ja Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Nli Kuulinen 9,..9..9 Ymp.hallinto ja Lsvsy/Virtaustutkimus? Rym Leppäkari loun 9 9,9.9.9..9 Velvoitetutkimus/Jätevesi Rym 9 Kuivak et 9 9,.9.9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Nli Matalahti,..9..9 Naantalin ymsltk/ojaselvitys (Lsvsy) Turm 9 Kotkanaukko 9,..9..9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Nli 9 Särkänsaari kaak 9,..9 9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevedenpuhdistamo Nli 99 Särkäns koill 99 9,..9 9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevedenpuhdistamo Rym Särkänsaari lä..9 9..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevedenpuhdistamo Turm Lapila,..9..9 9 Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Turm Anttiskari 99..99.9.99 Ymp.hallinto/Virtaus- ja vedenlaatumallinnus Nli Ladonpää..9 9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevedenpuhdistamo Rym 9 Kollinluoto et 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym X Iso-Tervi et X 9 9....9 9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Heimluoto it Heimluoto it 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Heimluoto lä Heimluoto lä 99..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Heimluoto po Heimluoto po 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Heimluoto lu KU 9 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Kalkut ko Kalkut ko 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Kuristenlahden suu KUb 9 9..99.9. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Kuristenlahden suu KUa 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Tanilanlahti Rymättylä Tanilanlahti.9.99..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus LIITE jatkuu

LIITE jatkuu LAITSALMI-HÄMMÄRÖNSALMI Rym Keusto koill 9.9.9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Airismaa et 9 9.9.9 9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Katavak koill 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Linnaluoto pohj 99..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus 9 Koivusaari luot 9 99..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Renko luot 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym 9 Röölä 9 9 9,..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevesi Rym 9 Pitkäl koill 9 9, 9..99.9.9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevesi Rym 9 Keusto koill 9 99, 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus, jätevesi Rym 9 Karhul koill 9 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym 9 Nimetön 9 99..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym 9 Makoluoto pohj 9 9 9,..9.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus; tilalle paikka 9NW Rym 9 Hirsiluoto koill 9 9,..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym 99 Eerikink koill 99 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Mäntykari luot 99..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Kirkkokari pohj 9,9..9.. 9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Karhul pohj 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus OTAVANSAAREN-AASLALUODON LÄNSIPUOLI, ORHISAARI-PURHA Rym Aaslaluoto et.9.9 9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Iso-Kuusinen it 9.9.9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Kruununmaa länt 9.9.9..9 Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym 9 Pakinainen it 9 9 9.9.9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Taipalus it 9 9 9.9.9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Kunstenniemi et 9.9.9..9 Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Vel Teersalo kaakko 9.9.9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Vel Velkuanmaa it.9.9..9 Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Rym Orhisaari,..9..9 Ymp.hallinto ja Lsvsy/Virtaustutkimus? Rym Purha..9 9..9 9 Ymp.hallinto ja Lsvsy/Virtaustutkimus? Iniö Skitgrud it 99 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Myla Kaukosten letto 9,..9.. Seurantatutkimus/Ymp.hallinto HUOM! Maskun kunnassa Mmasku Kairamaa 9,9..9..9 Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Mmasku Kaukolanlahti.9.9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Mmasku Kaukolanl suu, 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Mmasku Kiimaniemi et 9,9.9.9.9.99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Mmasku Mulliniemi 9 9..9.9.99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Kunstenniemi et..99.9. Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Rym 9 Kunstenniemi po 9 9..99.9. Velvoitetutkimus/Jätevedenpuhdistamo Rym 9 Pakin länt X/ 9 9,9..9..9 Seurantatutkimus/Ymp.hallinto Vel Pihatkari lu 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Ruskialuoto lu..99..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Liettinen lä 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Tammisluoto 9..9..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus LIITE jatkuu

LIITE. jatkuu OTAVANSAAREN-AASLALUODON LÄNSIPUOLI, ORHISAARI-PURHA Riutta it 9 9..9..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Riutta ko A 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Paskouri 9 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Vel Kuusiluoto 99 9..99..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Kuusiluoto 99 9 9..9..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Vel a Riitluoto ko a 99 9 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Kariluoto lä 9,..9.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Harkinmaa it 9..9.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Vähä-Maisaari et 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Hamm Vähä Maisaari l 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Meinikkalanniemi..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Iso-Kuusinen po..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Haarakari it..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Väärämaa ko 9 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym Ruotsalainen ka 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Ollinluoto it KU 9 9..99.9. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym L Länsiaukon lohi L 9 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym L Länsiaukon lohi L 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym L Länsiaukon lohi L 9..99..9 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym L Länsiaukon lohi L 9..99..99 Velvoitetutkimus/Kalankasvatus Rym L Pyytti lu L 99 9..99.. Velvoitetutkimus/Kalankasvatus

Rymättylän-Velkuan velvoitetarkkailun veden laadun havaintopaikat, joista ei ollut tietoja ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelussa (haku..9). Lähde: Rymättylän-Velkuan yhteistarkkailualueen vesistötarkkailuohjelma. Hyväksymispäätöksen(LOS--Y--) mukaan tarkistettu versio. (). Asema- Nimi Syvyys tunnus m Koordinaatit (KKJ) Laitsalmi LE E laitos 9 9 BOY- Boyfoodin purkupaikan edusta 9 LAI-SS Sattesalmi W 9 9 Hämmärönsalmi HW W laitos, 99 9NW 99 HAMM-L W laitos 9 9 HAMM-L W laitos 9 HAMM-L E laitos 9 HAMM-L S laitos 9 9 Kuusinen KNEN-IR Isoriutta S 99 KNEN-L N laitos KNEN-L N laitos 9 9 9 9 Velkua VELK-L E laitos 99 VELK-L E laitos 9 Iso-Tervi I-T-L E laitos 9 9