1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien Etelä-Savo, jossa oli käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2013 avustuksia myönnettiin näille samoille ELY-keskusalueille. Vuonna 2014 valtion tukema neuvonta laajeni myös Etelä-Savoon ja jatkui vuonna 2015. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 1,49 M, osan hankkeista saadessa omarahoitusta mm. kunnista. 2. Toimijat ja hankkeet 2015 Vuonna 2015 rahoitusta sai 18 erillistä hanketta, joista valtaosa on toiminut valtion tukemina jo vuodesta 2012. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeet vuonna 2015 ELY-keskus Järjestön nimi ja hankkeen nimi Lyhenne Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hanke VALONIA ja Lounas-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKU-hanke Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO5 -hajajätevesien neuvontahanke LINKKI VHVSY HAKKU JÄNES Hämeen Haja-apu Pirkanmaan Haja-apu Jässi- Lappenranta Jässi Imatra NEUVO5 Etelä-Karjalan Martat ry EK Martat Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa Etelä-Savo Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Omavesi Omavesi Oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Haja-asutuksen jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke Pohjois-Karjala Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Jässi- POK Pohjois-Savo Jätekukko Oy, Pohjois-Savon Martat ry, Jätekukko Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pohjanmaan Jässi Jässi- EPO Pohjois-Pohjanmaa ProAgria Oulu ProAgria ProAgria Oulu neuvontahanke Kainuu Kainuun Nuotta ry Nuotta Kainuun jätevesihanke Lappi Kemijoen vesiensuojeluyhdistys KemijoenVSY
3. Neuvontahankkeiden toiminta Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvontakäynnin yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmänsä riittävyydestä. Lisäksi annetaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sekä ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja tarvittavien lupien hakemiseen. Neuvonnalla pyritään myös kannustamaan järjestelmien kunnostustoimiin ja luomaan myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation jakamista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yksittäisenkiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Neuvonta ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Tätä silmällä pitäen ne jätevesineuvojat, jotka eivät olleet jo aiemmin kouluttautuneet, kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen toukokuussa 2015. Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annetaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi sekä taustamateriaalia ja yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista. Vuonna 2015 kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Nuohoojamallista on käytössä muunnelma, jossa kirjeen lähettämisen jälkeen kiinteistöille soitetaan tai asukasta pyydetään soittamaan ja vahvistamaan ajankohta. Tällöin kylmiä käyntejä ei tule käytännössä lainkaan. Osa neuvonnasta tehdään tällöin puhelimitse. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin omaaloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon jo puhelimessa. Putkimiesmallilla turhia käyntejä ei tule tehtyä, mutta se edellyttää asukkaiden oma-aloitteisuutta. Vuonna 2015 oli pääasiallisesti nuohoojamallilla toimivia hankkeita 11 kpl ja pääasiallisesti putkimiesmallilla toimivia 3 kpl. Lisäksi kaksi hanketta varmisti käynnit puhelimitse ennen käyntiä. Kahdella hankkeella ei ollut kiinteistökohtaista neuvontaa lainkaan, sillä hankkeet tekivät vain yleisneuvontaa. Hankkeiden raportointikaudet Tähän tiivistelmään kootut tiedot ovat kalenterivuodelta 2015, seuraavin poikkeuksin: - Hämeen Haja-apu (HAM) raportoi jakson 1.3.2015-31.8.2016 - Jätekukko (PSA) raportoi jakson 1.3.2015-29.2.2016 - Omavesi (ESA) raportoi jakson 1.5.2015-30.4.2016 - Kainuun jätevesihanke (KAI) raportoi jakson 1.4.2015-31.3.2016 - ProAgria Oulu (POP) raportoi jakson 1.6.2015-31.12.2015
4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät alueittain vuodelta 2015 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2015 (neuvottua henkilöä tai kiinteistöä). ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Yksilöllinen neuvonta Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa 116 60 62 1161 Varsinais-suomi 54 244 527 125 Häme 308 30 128 947 Pirkanmaa 253 339 0 994 Etelä-Savo 176 0 118 180 Kaakkois-Suomi 142 154 287 876 Keski-Suomi 190 162 79 420 Pohjois-Karjala 69 19 306 459 Pohjois-Savo 350 601 59 284 Etelä-Pohjanmaa 19 625 94 650 Pohjois-Pohjanmaa 50 107 40 19 Kainuu 48 200 157 110 Lappi 27 234 232 0 Yhteensä 1802 2775 2089 6225 Järjestelmien tila keskimäärin Järjestelmien keskimääräisen tilan laskentaan on käytetty yhdentoista nuohoojamallilla toimineen hankkeen tuloksia, joissa kiinteistölle ei soitettu ennen käyntiä. Putkimiesmallilla tuloksissa kenttäkohteiden vaatimukset täyttävien kohteiden määrä on huomattavasti pienempi, sillä tilanne kartoitetaan jo puhelimessa tai käyntiä varattaessa. Puhelimitse mm. vähäisen veden kiinteistöt saavat riittävät neuvot. Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen kohteissa 36 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken 22-50 %), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 64 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Vuonna 2012 ja vuonna 2013 vastaava nuohoojamallin hankkeiden keskiarvo oli 67 % ja vuonna 2014 71 %. Vakituinen asutus, kaikki "nuohooja"hankkeet 2015 2% 20% Ei täytä vaatimuksia Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Järjestelmä kunnossa 15% 64% Jäteveden määrä vähäinen Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2015
Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttavat ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Nuohoojamallin hankkeilla ikävapautettujen kiinteistöjen määrät on sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjen erittelyä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 11 % kohteista (vaihteluväli 6-18 %). Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 64 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Nuohoojamallin hankkeiden kiinteistökäynneistä voidaan koota myös tarkempaa tietoa järjestelmistä. Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (80 %) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. 20 % kohteissa jätevesijakeet erotellaan. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja. Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmät 2015 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa (11 hanketta) 3276 kpl 804 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 69 % 43 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 12 % 30 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 20 % 8 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 8 % Niissä neuvontahankkeissa, missä kiinteistökäynti joko tilattiin puhelimitse tai siitä keskusteltiin ennakkoon, käyntikohteiksi valikoitui selvästi enemmän huonokuntoisia käsittelyjärjestelmiä. Näiden viiden hankkeen keskiarvo jätevedenkäsittely riittämätön -kohteille on 77 %. Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 70 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen) ilman muuta käsittelyä. 30 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista 51 % oli vanhenevia ratkaisuja ja 49 % edellytti pieniä huoltotoimia. Kuvassa 2 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilanne tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä (yhteensä 649 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 148 kiinteistöä). Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Ei jakeiden erottelua (n=649) 11% 1% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 49% Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) 39% Kuva 2. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).
Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Jakeiden erottelu (n=148) 2% 4% 1% 1% 4% 7% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 81% Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 3. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asutuksessa valtaosa kohteista täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 79 % kiinteistöistä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa 56-95 %) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 21 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuvassa 4 on esitetty keskimääräinen tilanne vuonna 2015. Tilanne oli lähes sama vuosina 2012, 2013 ja 2014. Vapaa-ajan asutus, kaikki "nuohooja"hankkeet 2015 21% Ei täytä vaatimuksia Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti 59% 10% Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen 9% Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2015
Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (75 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja nuohooja - hankkeista. Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmät 2015 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa (11 hanketta) 331 kpl 1204 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 65 % 9 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 18 % 8 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 17 % 7 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 75 % Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 85 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), jonka jälkeen ei ollut muuta käsittelyä. 15 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista kohteista suuri osa (82 %) edellytti pieniä huolto- tai korjaustoimia ja loput olivat elinkaarensa loppupuolella olevia järjestelmiä. Kuvassa 5 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilannetta tapauksissa joissa jätevedet käsitellään yhdessä ja jätevettä muodostuu vähäistä suurempi määrä (yhteensä 56 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 89 kiinteistöä). Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, ei jakeiden erottelua (56kpl) 11% 30% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön 50% 9% Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 5. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).
Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, jakeiden erottelu (89kpl) 6% 6% 37% 18% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 25% 7% 2% Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Kuva 6. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Kaikista vapaa-ajan asunnoista 61 % on kuivakäymälä ja jätevesien käsittely kunnossa. Ympärivuotisessa vapaaajan asutuksessa vesikäymälä ja muu vesivarustelu on yleisempää. Huomioitavaa on, että myös kuivakäymäläkiinteistöillä voi olla puutteita jätevedenkäsittelyssä. 5. Hankkeiden muita selvityksiä Kaksi hanketta kartoitti alueidensa kuntien myöntämiä rakennus- ja toimenpidelupien määriä toimintavuodelta 2015. JAMK:n jätevesihanke pyysi Keski-Suomen maakunnan kunnilta tiedot niiden 2014 ja 2015 myöntämistä rakennus- ja toimenpideluvista, joihin liittyi jätevesijärjestelmän kunnostus. Kaikista kunnista saatiin pyydettyjä tietoja, mutta niiden tarkkuus vaihteli ja viisi kunnista ei ilmoittanut vuoden 2014 lupamääriä lainkaan. Selvityksen tulokset ovat tiivistettynä: - Vuosi 2014, vastanneiden kuntien lukumäärä 17 kpl o 189 myönnettyä toimenpide- tai rakennuslupaa joissa oli jätevesijärjestelmän kunnostaminen o 91 % luvista koski pelkkää jätevesijärjestelmää, 9 % oli muun rakentamisen yhteydessä tehtyjä saneerauksia o luvista myönnettiin 58 % vakituiselle asutukselle ja 18 % vapaa-ajan asutukselle, käyttötarkoitus ei ollut tiedossa 24 % kohteessa - Vuosi 2015, vastanneiden kuntien lukumäärä 23 kpl o 111 myönnettyä toimenpide- tai rakennuslupaa joissa oli jätevesijärjestelmän kunnostaminen o 78 % luvista koski pelkkää jätevesijärjestelmää, 22 % oli muun rakentamisen yhteydessä tehtyjä saneerauksia o luvista myönnettiin 53 % vakituiselle asutukselle ja 28 % vapaa-ajan asutukselle, käyttötarkoitus ei ollut tiedossa 19 % kohteessa Myönnettyjen lupien määrä putosi 41 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Koska vuonna 2014 tietojen toimittaminen oli puutteellista, niin todennäköisesti pudotus oli suurempi. Omavesi-hanke selvitti Etelä-Savon alueella myönnettyjen rakennus- ja toimenpidelupien määriä 2012-2014 ja täydensi selvitystä vuoden 2015 tiedoilla. Myönnettyjen toimenpidelupien määrät ovat pysyneet alhaisina. Poikkeuksena oli vuosi 2014, jolloin lupamäärissä oli havaittavissa selkeä piikki useimmissa kunnissa. Hämeen Haja-apu keräsi palautetta kunnista, joihin kohdennettiin kiinteistökohtaista neuvontaa. Ainoastaan Hausjärvelle oli tullut muutama yksittäinen yhteydenotto neuvonnan tiimoilta. Lisäksi muutama asukas oli muussa
yhteydessä maininnut neuvojan käyneen. Toimenpidelupahakemusten vuosittaiset määrät kunnissa ovat pieniä ja neuvonnan aiheuttamaa lupamäärien kasvua ei ole havaittavissa. Palautetta kerättiin myös niiltä suunnittelijoilta, joiden yhteystietoja hanke on neuvontakäynneillä asukkaille jakanut. Noin puolet suunnittelijoista kertoi yhteydenottojen ja suunnitelmatilausten määrän pysyneen suunnilleen edellisvuotisella tasolla ja puolet töiden vähentyneen selkeästi. Useampi suunnittelija kertoi, että ei ollut tehnyt yhtään jätevesijärjestelmän suunnitelmaa koko vuoden aikana tai että suunnittelutyöt olivat olleet pääasiassa uudisrakentamiseen liittyviä. Eräs aktiivinen suunnittelija kertoi tehneensä vuonna 2014 vielä 80 suunnitelmaa ja vuonna 2015 vain 10. 6. Hankkeen tuloksellisuus Hankkeet olivat rahoitukseltaan ja henkilöstöltään erisuuruisia. Saavutettua neuvonnan vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan painottamalla erityyppistä neuvontaa eri tavalla. Kiinteistökohtaisen neuvonnan arvioidaan yleisesti olevan vaikuttavinta ja yleisellä tasolla olevan valistamisen vähiten vaikuttavaa. Hankkeet laskivat vertailuluvun: x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet), kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta (esim. jätevesiklinikat ja palvelupisteet), kpl talouksia Y= (x*0,1) + (y*0,4) K = kiinteistökohtainen neuvonta, kpl talouksia Hankkeen laskennallinen vertailuluku = Y + K Taulukossa 5 on laskettu hankkeiden kokonaiskustannukset jaettuna laskennallisella vertailuluvulla. Tuloksellisuuden laskenta on suuntaa-antavaa eikä ota huomioon sitä, että osa hankkeista toteutti esimerkiksi palautekyselyitä tai muita selvityksiä.
Taulukko 5. Hankkeiden vertailuluvut 2015 Hanke Toimintamalli Yleisneuvonnan vertailuluku (Y) Kiinteistökohtainen neuvonta (K) Kokonaiskustannus ( ) Kokonaiskustannus / vertailuku [ / (Y+K)] Kokonaiskustannus / vertailuku 2014 Kokonaiskustannus / vertailuku 2013 Kokonaiskustannus / vertailuku 2012 LINKKI nuohooja 35 904 147240 157 160 150 177 VHVSY nuohooja 7 257 58683 222 172 143 142 NEUVO4 - - - - - 122 - - HAKKU putkimies 73 56 89802 697 192 178 175 JÄNES HAM Haja-apu PIR Haja-apu Omavesi putkimies +nuohous 168 69 112720 476 299 319 246 nuohooja 85 947 112692 109 92 126 - nuohooja 59 994 114512 109 124 130 111 nuohooja +soitto 65 180 93635 382 266 - - Jässi nuohooja 31 548 56292 97 119 109 120 LPR Jässi nuohooja 25 217 38121 157 130 184 205 Imatra EK Martat - 77 0 10400 134 99 176 127 JAMK nuohooja 67 420 92180 189 165 183 220 Jässi POK Jätekukko nuohooja 131 459 100673 171 137 133 167 nuohooja +soitto 119 284 101589 252 171 153 166 Jässi nuohooja 102 650 172730 230 154 155 168 EPO ProAgria putkimies 32 19 58805 1160 631 480 598 Kainuun Nuotta Kemijoen VSY putkimies 88 110 70810 358 467 448 420-119 0 39104 329 920 566 946 7. Palautetta ja kehitysehdotuksia Useat hankkeet raportoivat neuvonnan kysynnän laskeneen selvästi vuodesta 2014. Neuvontaa ei tilattu ja ehdotettuja käyntejä peruttiin aiempaa enemmän. Tämä näkyy myös kiinteistökäyntien kokonaismäärässä, vuonna 2015 toteutettiin 6225 kiinteistökäyntiä kun vuonna 2014 määrä oli 8480. - Neuvontakäyntien toteuma jäi selkeästi huonommaksi kuin aiempina vuosina. Todennäköisesti tämä ainakin osaltaan johtuu asukkaiden kyllästymisestä asian jatkuvaan vatvomiseen. Moni myös odottaa mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön ja kokeekin neuvontakäynnin ennen muutosten varmistumista turhana.
- Median kesän uutisointi jätevesiasetukseen mahdollisesti tulevista lievennyksistä näkyi kiinteistökäynneillä selkeästi asukkaiden hiipuvana kiinnostuksena jätevesiasioita kohtaan. Kiinnostuksen vähäisyys heijastui myös tuotekauppaan. Jänes-hanke otti yhteyttä alueensa rautakauppoihin (18 kpl), tarjoten mahdollisuutta pitää neuvontapistettä kaupassa tai sen yhteydessä. Vain kaksi kauppaa otti tarjouksen vastaan. Vastaavasti päätöksiä jätevesijärjestelmien uudistamisesta lykätään ja odotetaan varmuutta lainsäädännön muutoksista. - Tällä hetkellä haja-asutuksen jätevesien käsittelyn alalla on hyvin passiivinen, lähes pysähtynyt tilanne. Asukkaat eivät halua tehdä päätöksiä jätevesijärjestelmän uudistamisesta, kun lainsäädännön pysyvyys vaikutta olevan niin epävarmaa. Jätevesijärjestelmien suunnittelijoiden työt ovat vähentyneet, kun asukkaat eivät uudista jätevesijärjestelmiä. Myöskään kuntiin ei tule uudistamisia koskevia toimenpidelupahakemuksia. - Monessa palautteessa kiinteistökohtainen neuvontakäynti koettiin hyödylliseksi, koska se selvensi kiinteistönomistajalle asetuksen vaatimuksia juuri heidän tapauksessaan. Palautteen mukaan jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö koettiin kuitenkin edelleen epäselväksi. Usea vastaaja odotti vielä lainsäädännön muuttumista ennen saneeraustoimiin ryhtymistä. Talousjätevesijärjestelmien saneeraus on edennyt kunnissa hitaasti. Myös siirtämäaikojen muuttaminen useaan kertaan on luonut kansalaisille mielikuvan tilanteesta, jossa todellista, pysyvää takarajaa saneerauksien toteuttamiselle ei saada asetettua. - Vuonna 2014 saavutettu selkeä järjestelmien uusimisaikeiden tehostuminen oli taantunut sitä edeltävien vuosien tasolle, ellei jopa huonommaksi. - Keväällä 2014 annettu siirtymäaika vuoteen 2018 asti vaikutti kesän 2015 aikana tehtyyn neuvontatyöhön oleellisesti. Myös lähitulevaisuuden mahdolliset lievennykset haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön saivat ihmiset hyvin odottavaiseen ja seisahtaneeseen tilaan. Neuvontakäyntejä toteutui vähemmän mitä aikaisimpina vuosina, osittain juuri sen takia, että kiinteistön omistajat haluavat odottaa rauhassa mahdollisia lain-säädännön muutoksia ja ryhtyä toimimaan vasta sitten. Neuvontakäynneillä ja varsinkin yleisneuvonnan tilaisuuksissa keskusteltiin paljon tulevaisuuden näkymistä ja lainsäädännön tilanteen kehittymisestä. - Kainuussa haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä on viime vuosien aikana uusittu noin 50-70 kpl /vuosi mutta vuonna 2015 jäätiin reilusti tämän alle. Jatkuvalla neuvonnalla ei siis ole saatu vaikutettua haettujen lupien määrään. Kuntien kokemusten mukaan lupien haku on ollut vähäistä siksi, että monet ovat odottavalla kannalla jätevesiasetuksen suhteen. Tämä on ollut myös neuvontatyön kautta saatu tuntuma. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi saattaa olla jopa suunnitelma pöytälaatikossa, mutta halutaan odottaa, että lainsäädäntö selkeytyy. - Asennoitumisessa jätevedenkäsittelyn tarvetta kohtaan oli nähtävissä kahtiajakautumista. Vanhempi sukupolvi ei niinkään nähnyt tarvetta jätevesien tehokkaammalle käsittelemiselle ja he tekevät vaadittavat remontit, jos lainsäädäntö näin vaatii. Nuorempi sukupolvi ymmärsi paremmin tarpeen jätevesien tehokkaammalle käsittelylle. Tässä ryhmässä remontteja jarrutti enemmän jätevesisaneerausten korkeana pidetty hinta. Valtaosa asukkaista on valmiita jätevesiremontin tekemään, kunhan he saavat varmuuden sen tarpeesta ja viranomaisten hyväksymistä käsittelymenetelmistä. Neuvonnan vastaanotto oli kuitenkin edelleen positiivista. - Kentällä saatujen kokemusten perusteella vaikuttaisi siltä, että ihmisten tietoisuus jätevesien käsittelyä koskevista asioista alkaa Kouvolassa olla suhteellisen hyvällä mallilla. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ihmisten suhtautuminen oli pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Rannoilla ja pohjavesialueilla jätevesien puhdistustarve oli useimmiten helppoa perustella. - Neuvonnasta saatu asiakaspalaute oli positiivista. Asukkaat pitivät neuvontaa tarpeellisena ja erittäin informatiivisena. Pieni vähemmistö edelleen kritisoi hajajätevesiasetusta, varsinkin sellaisilla kiinteistöillä, missä kiinteistö ei sijainnut lähellä vesistöjä eikä pohjavesialueita. - Neuvonnan vastaanotto oli pääpiirteissään hyvää, mutta neuvojen perillemeno oli neuvojien mukaan vuonna 2015 heikompaa kuin [vertailuvuonna] 2012. Suurimpana erona vuoden 2015 kyselyssä verrattuna 2012 kyselyyn oli asukkaiden suhtautuminen haja-asutuksen lainsäädäntöön ja sen kielteiset vaikutukset niin neuvojien kuin viranomaistenkin työhön.
- Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Neuvontahankkeiden työtä hankaloitti paikoitellen ajantasaisten osoitetietojen saaminen kunnalta. Yksi hanke raportoi 33 prosenttia osoitetiedoista olleen virheellisiä (131 kpl 394:stä), mikä luonnollisesti hidastaa neuvonnan järjestämistä. Neuvontakäynneillä todettiin myös 2004 jälkeen rakennetuissa jätevesijärjestelmissä olevan puutteita. lähtökohtaisena oletuksena pidetään usein että kaikki tätä uudemmat täyttävät lainsäädännön vaatimukset, mutta näin ei aina ole. Vastaavasti huomioidaan siitä, että järjestelmiä myös saneerataan vastaamaan vuoden 1961 vaatimuksia. - Vuoden 2003 jälkeen rakennetuista järjestelmistä oli neljä puhdistusvaatimukset täyttämätöntä järjestelmää. Tämä on samaa tasoa kuin 2014 neuvonnassa. - Vuoden 2004 jälkeen rakennettujen tai uudistettujen jätevesijärjestelmien pitäisi lähtökohtaisesti olla nykyisellään kunnossa ja täyttää vaatimukset. Näin ei kuitenkaan aina ollut, vaan myös uudemmissa järjestelmissä on joillakin kiinteistöillä kunnostustarvetta. On myös huolestuttavaa, että vuoden 2004 jälkeen oli edelleen myös rakennettu jätevesijärjestelmiä pelkän saostussäiliökäsittelyn varaan. Näitä oli vakituisesta asutuksesta noin 2 %. - Jos selkeitä ohjeita ei tule, on vaarana, että asukkaat saneeraavat järjestelmän nykyistä vastaavaksi eivätkä tee puhdistustehoa parantavia muutostoimia. Jo nyt tuli vastaan kiinteistöjä, joissa vain saostussäiliöt oli uusittu ja uusi purkuputki kaivettu suoraan ojaan niin kuin aiemminkin oli. Epäselvyyttä on yhä runsaasti liittyen automaattiseen ikävapautukseen. Uutisoinnissa tulisi välttää puhumasta 68- vuotiaiden vapautuksesta, sillä tämä lisää väärinkäsityksiä. - Kiinteistökäynneillä keskusteltiin automaattisen ikävapautuksen edellytyksistä. Asukkailla oli vääriä ja puutteellisia tietoja asiasta ja kaikkien kiinteistöjen osalta ikävapautuksen edellytyksiä ei saatu selvitettyä. Erityisesti perikunnille ikävapautuksen saamisen edellytykset olivat epäselvät. Jätevedenkäsittelyn tarpeellisuus ymmärretään verrattain yleisesti, mutta jätevesineuvojien ja asukkaiden näkemykset eroavat toisinaan parhaan toimintatavan suhteen. - Asukkaiden oli vaikea ymmärtää, miksi jätevesisaneerauksen toteuttamiseen tarvitaan erillinen suunnitelma ja lupa kunnasta. Moni koki tämän rahan tuhlauksena ja koki, että osaa itse tehdä riittävät suunnitelmat. - Maatalousvaltaisilla alueilla taas lietteiden tyhjentäminen pellolle on hyvin yleistä. Pääasiassa tyhjennetään omat ja mahdollisesti lähinaapurin lietteet. Laajempaa paikallista tyhjennystoimintaa havaittiin vain satunnaisesti. Kiinteistönomistajien tietämys lietteen peltolevityksen sallittavuudesta ja käsittelyehdoista vaihtelee suuresti. Suurin osa tietää, että liete tulisi jotenkin käsitellä ennen peltolevitystä, mutta kalkkistabilointia oli tehnyt vain muutama asukas. - Sakokaivoja ja kivipesää pidetään usein täysin riittävänä järjestelmänä Vaikuttavuuden laskentakaavaa toivottiin muutettavan siten, että puhelinneuvonnan merkittävyys olisi suurempi, koska puhelinneuvonta on henkilökohtaista ja siihen voi kulua merkittävästi aikaa. Raporteissa korostettiin, että rahoituspäätösten saaminen hyvissä ajoin keväällä on edellytys toiminnan käynnistämiselle kesäkauden alussa. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. 8. Lisätietoja Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta kokemuksia neuvonnasta