RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18

Samankaltaiset tiedostot
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Karhijärven kalaston nykytila

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Monninjärven koekalastus 2016

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille

Saarijärven koekalastus 2014

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

Iso-Syvän koekalastus 2015

Salmenjärven koekalastus 2016

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä Ville Kangasniemi RAPORTTI

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

Näsijärven muikkututkimus

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

Kala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Transkriptio:

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18

Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018 Ojala, S. 2018. Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 639/18. 9 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sami Ojala, kalastotutkija, FM Tilaaja: Pirkkalan kunta / ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. KOEKALASTUKSEN TULOKSET... 5 3.1 Rysäkalastuksen tulokset... 5 3.2 Verkkokalastuksen tulokset... 7 4. YHTEENVETO... 9 VIITTEET

Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 1. Johdanto Pirkkalan keskustaajamassa sijaitsevan Vähäjärven pinta-ala on n. 18 ha ja suurin syvyys n. 2,4 m. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) toteutti Vähäjärvellä kemikaalikäsittelyt alumiinikloridilla syksyinä 2016 ja 2017 (kuva 1.1). Käsittelyiden tarkoituksena oli saostaa fosforia järven pohjasedimenttiin. Kesällä vuonna 2000 Vähäjärven vedestä mitattiin lähes 90 µg/l fosforin kokonaispitoisuus. Saostusten jälkeen suurimmat vedestä mitatut fosforin kokonaispitoisuudet ovat olleet alle 40 µg/l. 100 Fosforin kokonaispitoisuus vedessä (µg/l) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 talvi 1996 kevät 1996 kesä 1996 syksy 1996 kevät 2000 kesä 2000 kevät 2007 kesä 2007 kevät 2010 kesä 2010 talvi 2014 kesä 2014 14.10.2016 3.11.2016 Saostus 3.11.2016 10.11.2016 19.12.2016 16.3.2017 12.4.2017 4.5.2017 14.6.2017 11.7.2017 7.8.2017 4.9.2017 3.10.2017 23.10.2017 7.11.2017 Saostus 7.11.2017 8.11.2017 17.11.2017 28.11.2017 8.12.2017 12.12.2017 24.1.2018 27.2.2018 22.3.2018 10.4.2018 Kuva 1.1. Fosforipitoisuuden (µg/l) kehitys Pirkkalan Vähäjärvellä KVVY:n vesinäytteenoton perusteella.

2 KVVY tutki Pirkkalan Vähäjärven kalastoa Nordic-verkkokoekalastuksilla vuosina 2011 ja 2017 (taulukko 1.1). Nordic-yleiskatsausverkko on 30 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12:sta 2,5 m pitkästä paneelista, joissa on eri solmuvälit. Pienimmästä suurimpaan lueteltuna solmuvälit (mm solmusta solmuun) ovat: 5, 6,25, 8, 10, 12,5, 15,5, 19,5, 24, 29, 35, 43 ja 55 mm. Järvien ekologista tilaa arvioidaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisesti vedenlaadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: yksikkösaaliit (yksilöä ja g / verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus kokonaissaaliista (%) ja indikaattorilajien esiintyminen (Vuori ym. 2009 ja Aroviita ym. 2012). Luokitusasteita on 5: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelun raja-arvot vaihtelevat eri järvityyppien (9 erilaista) kesken. Ympäristöviranomaiset tekevät viralliset järvien ekologista tilaa kuvaavat arviot, joten seuraavat arviot ovat kuvitteellisia: Vähäjärveä ei ole pienen kokonsa vuoksi virallisesti luokiteltu mihinkään ekologisen tilan arvioinnissa käytettyyn järvityyppiin, mutta oletetaan että Vähäjärvi kuuluisi tyypiltään mataliin vähähumuksisiin järviin (MVh). Silloin ympäristöhallinnon ohjeistaman luokittelun mukaan Vähäjärven kalaston tila olisi särkikalojen biomassaosuuksien perusteella vuonna 2011 ollut huono ja vuonna 2017 erinomainen. Vähäjärven koekalastusten lahnasaaliin biomassaosuus kokonaissaaliista oli vuonna 2011 yli 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017, mikä aiheutti suuren muutoksen särkikalojen biomassaosuuden mukaan kuviteltuun kalaston tilaluokitukseen (taulukko 1.1). Yksikkösaaliiden (yksilöä ja g / pyydysvrk) perusteella Vähäjärven kalaston tilaluokitukset olisivat olleet vuosina 2011 ja 2017 välttäviä tai huonoja. On muistettava, että kalaston tila-arvio perustuu moneen kalayhteisömuuttujaan, joten pelkästään yhden muuttujan parantuminen ei tarkoita kokonaistilaluokituksen parantumista. Taulukko 1.1. Vähäjärvellä vuosina 2011 ja 2017 toteutettujen Nordic-verkkokoekalastusten saaliit. Vuonna 2011 Yksilöä / Osuus saaliista (%) Laji Yksilöä verkko Paino (g) g / verkko Yksilöä Paino (g) Ahven 874 145,7 3 112 518,7 51,96 15,46 Särki 633 105,5 6 112 1 018,7 37,63 30,36 Hauki 1 0,2 1 000 166,7 0,06 4,97 Kuha 1 0,2 276 46,0 0,06 1,37 Lahna 173 28,8 9 634 1 605,7 10,29 47,85 Ahvenkalat 875 145,8 3 388 564,7 52,02 16,83 Särkikalat 806 134,3 15 746 2 624,3 47,92 78,21 Yhteensä 1 682 280,3 20 134 3 355,7 Vuonna 2017 Yksilöä / Osuus saaliista (%) Laji Yksilöä verkko Paino (g) g / verkko Yksilöä Paino (g) Ahven 1 483 148,3 8 494 849,4 52,44 34,51 Särki 1 283 128,3 9 996 999,6 45,37 40,62 Hauki 1 0,1 4 914 491,4 0,04 19,97 Kiiski 1 0,1 6 0,6 0,04 0,02 Lahna 60 6,0 1 200 120,0 2,12 4,88 Ahvenkalat 1 484 148,4 8 500 850,0 52,48 34,54 Särkikalat 1 343 134,3 11 196 1 119,6 47,49 45,49 Yhteensä 2 828 282,8 24 610 2 461,0

3 Vuosien 2011 ja 2017 koekalastusten perusteella Pirkkalan Vähäjärven kalasto koostuu enimmäkseen pienikokoisista särjistä ja ahvenista, mutta myös lahnakanta on vahva (taulukko 1.1). Vuoden 2011 koekalastuksessa lahnojen osuus saaliin kokonaisbiomassasta oli lähes puolet (47,9 %). Lahnat kuuluvat ravinnonkäytöltään benthivoreihin eli vesistöjen pohjista ruokansa etsiviin kaloihin, mistä selkeimpänä ulkoisena tuntomerkkinä on voimakkaasti alaspäin aukeava suu (kuva 2.1). Pääasiassa pohjaeläimiä syövät lahnat pöllyttävät ruokaillessaan pohjan pintakerroksia. Tämä bioturbaatio on yksi sisäisen kuormituksen osatekijä. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden, kuten fosforin, vapautumista pohjasedimentistä takaisin veteen. Vuosien 2011 ja 2017 koekalastusten lahnasaaliiden perusteella voidaan olettaa, että lahnakanta on Vähäjärvessä vahva. Nordic-verkot ovat kuitenkin tehottomia isompien bioturbaatioon kykenevien lahnojen pyynnissä, koska suurin verkosta löytyvä solmuväli on 55 mm ja sitäkin on yhdessä verkossa vain 2,5 m. Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 tehty koekalastus kohdennettiin bioturbaatiota ja siten sisäistä kuormitusta mahdollisesti aiheuttaviin lahnoihin. Tässä raportissa esitellään koekalastuksen menetelmät ja tulokset. 2. Aineisto ja menetelmät Koekalastuksen kohdelajina oli lahna. Kalastukset aloitettiin lahnan oletettuun kutuaikaan (kuva 2.1) toukokuussa (15.5.2018), jolloin Vähäjärveen laskettiin 2 vannerysää (kuva 2.2). Rysät koettiin 2 3 päivän välein. Rysäpyynti lopetettiin 28.5.2018, joten rysäpyynnin kesto oli 13 pyydysvuorokautta. Rysien paikkoja ei muutettu pyyntiajanjakson aikana. Kuva 2.1. Saaliiksi saaduilla koiraslahnoilla oli helposti havaittavissa olevia kutukyhmyjä. Tällaiset sukupuolelle tyypilliset seksuaalipiirteet (seksuaaliornamentit) liittyvät lisääntymiskumppanin valintaan lisääntymisaikana: naaras valitsee yleensä koiraan, jolla seksuaaliornamentit ovat voimakkaimmat.

4 Verkkokoekalastuksissa käytettiin solmuväliltään 60, 80, ja 100 mm riimuverkkoja. Pituudeltaan 30 m riimuverkoista tehtiin 3 verkkojataa, joissa jokaisessa oli yksi verkko kaikkia edellä mainittuja solmuvälejä. Verkkojadoista 2 laskettiin pyyntiin rannan suuntaisesti ja 1 rantaviivan vastaisesti (kuva 2.2). Verkot olivat pyynnissä 4 pyydysvuorokautta (21.5. 25.5.2018). Verkot koettiin kerran päivässä. Verkkojatojen paikkoja ei vaihdettu pyynnin aikana. Saaliiksi saadut lahnat laskettiin ja niiden yhteispaino punnittiin. Osa lahnoista mitattiin ja muutamalta yksilöltä otettiin suomunäyte iänmääritystä varten. Ammattikalastaja Pekka Rintamaa siirtoistutti Vähäjärveltä saaliiksi saadut lahnat Pahalampeen. Muut saaliskalat kuin lahnat pyrittiin vapauttamaan pyydyksistä elävänä takaisin Vähäjärveen. Kuva 2.2. Rysien (rysät 1 ja 2) ja verkkojatojen (verkot 1 3) sijainnit Vähäjärven koekalastuksissa vuonna 2018. Maanmittauslaitos, lupa nro 6/2012.

5 3. Koekalastuksen tulokset Lahnoja saatiin saaliiksi koekalastuksen aikana yhteensä 224 yksilöä, joiden keskipaino oli 647,1 g (taulukko 3.1). Yksikkösaaliiden (g tai yksilöä / pyydysvuorokausi) perusteella tehokkain pyydys oli solmuväliltään 60 mm verkko, joka pyysi lahnoja keskimäärin 12,1 yksilöä ja 7,4 kg pyydysvuorokaudessa. Lahnojen keskipituus oli 26 yksilön otoksen perusteella 396,5 mm. Kolmelta lahnalta otettiin suomunäytteet iänmääritystä varten. Iänmääritys lahnojen suomuista on epävarmempaa kuin esimerkiksi lukkoluusta (cleithrum), koska suurin osa suomuista on uusiutuneita (regeneroituneita). Lahnat pyrittiin pitämään hengissä siirtoistutusten takia, joten suomunäyte oli ainoa mahdollisuus iänmääritykseen. Iänmääritysten perusteella lahnojen kasvu oli melko tasaista ja vauhdiltaan keskinkertaista. Iänmäärityksessä pituudeltaan 353 mm lahnan iäksi arvioitiin 9 vuotta, pituudeltaan 365 mm pitkän lahnan iäksi 8 vuotta ja 434 mm pitkän lahnan iäksi 13 vuotta. Taulukko 3.1. Lahnan kokonais- ja yksikkösaaliit (saalis / pyydysvuorokausi) pyydystyypeittäin Vähäjärven koekalastuksissa keväällä 2018. Lahna Lukumäärä Paino (kg) Keskipaino (g) Keskipituus (mm) Kokonaissaalis 224 144,9 647,1 396,5 Verkkosaalis 168 108,0 642,9 Rysäsaalis 56 36,9 658,9 Lahna lkm / pyydysvrk kg / pyydysvrk Yksikkösaalis rysällä 2,2 1,4 Yksikkösaalis verkolla 4,7 3,0 Yksikkösaalis 60 mm verkoilla 12,1 7,4 Yksikkösaalis 80 mm verkoilla 1,7 1,4 Yksikkösaalis 100 mm verkoilla 0,3 0,2 3.1 Rysäkalastuksen tulokset Rysä 1 oli merkittävästi tehokkaampi lahnapyydys kuin rysä 2 koko koekalastusjakson ajan (kuva 3.1 & kuva 3.2). Rysän 1 yksikkösaalis oli 3,6 ja rysän 2 yksikkösaalis 0,7 lahnayksilöä pyydysvuorokaudessa. Rysäpyynnin yksikkösaalis yhteensä oli 2,2 lahnayksilöä pyydysvuorokaudessa (taulukko 3.1). Ero rysien pyytävyydessä johtui todennäköisesti pelkästään niiden paikoista. Kahdella viimeisellä kokemiskerralla (25.5. ja 28.5.) rysien lahnasaaliit olivat yli 50 % pienempiä kuin aikaisempina pyydysten kokemispäivinä (kuva 3.1). Saaliiden taantumiseen saattoi vaikuttaa rysien likaantuminen. Lisäksi lahnojen kutuaika näytti olevan Vähäjärvellä pyynnin loppuvaiheessa päättymäisillään, mikä heikensi rantaveteen lahnojen oletetuille kutualueille asetettujen rysien tehokkuutta. Lahnojen lisäksi rysillä saatiin n. 8 kg hauki (kuva 3.3), 2 arviolta 1,5 kg painanutta kuhaa, 928 g painanut suutari ja noin 100 g ruutana. Lisäksi rysässä 2 oli melkein jokaisella kokemiskerralla 3 5 ankeriasta.

6 Lahnojen lukumäärä 16 14 12 10 8 6 4 2 Rysä 1 Rysä 2 0 18.5. 21.5. 23.5. 25.5. 28.5. Kokemispäivämäärä Kuva 3.1. Vähäjärven rysäkalastusten lahnasaalismäärät pyydysten kokemispäivinä keväällä 2018. Lahnasaaliin paino (kg) 10 9 8 7 6 Rysä 1 5 Rysä 2 4 3 2 1 0 18.5. 21.5. 23.5. 25.5. 28.5. Kokemispäivämäärä Kuva 3.2. Rysillä saatujen lahnojen kokonaispaino pyydysten kokemispäivinä Vähäjärvellä keväällä 2018.

7 Kuva 3.3. Rysästä 1 koekalastusjakson ensimmäisellä kokemiskerralla vapautettu n. 8 kg hauki. 3.2 Verkkokalastuksen tulokset Rantaviivan vastaisesti pyyntiin asetettu verkkojata 3 antoi jadoista suurimman lahnasaaliin (kuva 3.4 & kuva 3.5). Solmuväliltään 60 mm verkot pyysivät jokaisessa jadassa yli 80 % saalislahnoista. Suurimmat saaliiksi saadut hieman yli 1 kg painaneet lahnat tarttuivat solmuväliltään 80 ja 100 mm verkkoihin. 60 50 Lahnojen lukumäärä 40 30 20 10 60 mm 80 mm 100 mm 0 Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata 3 Kuva 3.4. Verkkojatojen lahnasaaliiden määrät solmuväleittäin Vähäjärven verkkokalastuksissa keväällä 2018.

8 Lahnasaaliin paino (kg) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 60 mm 80 mm 100 mm 0,0 Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata 3 Kuva 3.5. Verkkojatojen lahnasaaliiden kokonaispainot (kg) solmuväleittäin Vähäjärven verkkokalastuksissa keväällä 2018. Verkkojatojen 1 ja 2 lahnasaaliit pienenivät koekalastuksen edetessä tasaisesti (kuva 3.6). Verkkojadan 3 lahnasaalis oli pienin viimeistä edeltäneenä koekalastuspäivänä (24.5.), ja viimeisenkin päivän saalis oli kahden ensimmäisen pyyntivuorokauden saaliita pienempi. Verkkoja pidettiin koko koekalastuksen ajan samoilla paikoilla, joten saaliiden taantuminen saattoi johtua yksinkertaisesti lahnojen vähentymisestä kalastuspaikoilta. On kuitenkin todettava, että etenkin solmuväliltään 60 ja 80 mm verkkoihin syntyi pyynnin edetessä joitakin solmuja, joita ei veneestä käsin pystynyt täysin selvittämään. Pyynnin aikana kertyneet solmut vähensivät hieman verkkojen pyyntipinta-alaa ja siten myös pyytävyyttä. Verkkojadoissa 1 ja 2 oli kahtena viimeisenä pyyntipäivänä 1 suurikokoinen (3 5 kg) hauki 60 mm solmuvälin verkoissa, mikä saattoi vähentää verkkojen pyytävyyttä lahnan suhteen. Lahnojen ja haukien lisäksi verkkoihin takertui pyyntijakson aikana 2 kuhaa, jotka kumpikin painoivat noin 2 kg. 30 Lahnojen lukumäärä 25 20 15 10 5 Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata 3 0 22.5. 23.5. 24.5. 25.5. Kokemispäivämäärät Kuva 3.6. Verkkojatojen lahnasaalismäärät koekalastuspäivittäin Vähäjärvellä keväällä 2018.

9 4. Yhteenveto Lahnoihin kohdennettu rysä- ja verkkokoekalastus Vähäjärvellä keväällä 2018 osoitti, että järven lahnakanta on vahva. Käytetyistä pyydyksistä tehokkain oli solmuväliltään 60 mm verkko, jonka yksikkösaalis oli 12,1 lahnaa pyydysvuorokaudessa. Verkkojatojen laskusuunnalla rantaan nähden ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta lahnasaaliisiin. Rysien yksikkösaalis oli 2,2 lahnaa pyydysvuorokaudessa, mikä oli kaikkien verkkojen yksikkösaalista (4,7 lahnaa / pyydysvrk) yli 50 % pienempi. Koekalastuksen tulosten perusteella Vähäjärvellä on sisäisen kuormituksen vähentämiseksi perusteltua suorittaa ravintoketjukunnostusta hoitokalastuksilla ja hauki-istutuksilla. Kalaston muuttamista petokalapainotteisemmaksi voidaan myös auttaa kalastuksen ohjauksella. Vuosien 2011 ja 2017 Nordic-verkkokoekalastusten perusteella Vähäjärven särkikanta on runsas. Särkien määrä vaikuttaa leväkukintojen runsauteen. Särjet syövät eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravinnokseen leviä. Riittävän suuri petokalakanta pystyy pitämään erityisesti särkikannan kurissa. Hoitokalastukset tulisi kohdentaa erityisesti bioturbaatiota aiheuttaviin ja siten sisäistä kuormitusta ylläpitäviin lahnoihin. Hoitokalastuksiin on suositeltavaa käyttää solmuväliltään 50 80 mm riimuverkkoja. Riimuverkot osoittautuivat kevään 2018 koekalastuksissa tehokkaiksi ja niiden käyttö ei aiheuta pohjan turbaatiota siinä määrin kuin esimerkiksi nuottakalastus. Myös Vähäjärven runsas vesikasvillisuus aiheuttaisi haasteita nuottakalastukselle. Pyyntiajankohtana lahnan kutuaika eli toukokuun loppupuoli oli koekalastuksen perusteella sopiva. Lahnojen vuosittainen poistomäärä voidaan arvioida Vähäjärven fosforipitoisuuden ja tavoitteellisen fosforipitoisuuden perusteella halutulle ravintoketjukunnostusjaksolle. Tavoitteellisten poistomäärien arviointi tulee ajankohtaiseksi hoitokalastuksia suunniteltaessa.

10 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija, FM Sami Ojala Hyväksynyt: Kalaosastonjohtaja Olli Piiroinen Jakelu sähköisenä Pirkkalan ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen, vesa.vanninen@pirkkala.fi Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Vuori, K-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009.