Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Taneli Mäkelä, mittausinsinööri taneli.makela@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Ilmanlaadun seuranta 5 3 Säätila vuonna 2017 7 4 Hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden raja- ja ohjearvot 9 5 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet 10 6 Pienhiukkasten pitoisuudet 13 7 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet 15 8 Yhteenveto ja johtopäätökset 18 Liite 1.... Pitoisuudet ja tunnusluvut... 19 Liite 2.... Mittausmenetelmät ja kalibrointi... 22

1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Mittauksia tehdään HSY:n jätehuollon toimeksiannosta. Vuonna 2017 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Ämmässuon ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti Internetissä HSY:n kotisivuilla www.hsy.fi (Asiantuntijalle Jätehuolto Ekomo - Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ämmässuon ympäristö Ilmanlaatu ja sääolot). Jätteenkäsittelykeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. Rikkiyhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä ja yhdisteestä riippuen. Hajuhaittoja arvioidaan hajutuntien lukumäärän avulla. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuus on yli 3 µg/m 3. TRS-mittausten tavoitteena on selvittää yleisiä pitoisuustasoja jätteenkäsittelykeskuksen alueella, arvioida pitoisuuksien kehitystä, kartoittaa mahdollisia hajulähteitä sekä erilaisten kaatopaikkatoimintojen vaikutusta pitoisuuksien muodostumiseen. Hiukkasmittauksella pyritään selvittämään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutusta pitoisuuksiin. Hiukkaspäästöjä syntyy jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun muassa kuorma-autojen ja työkoneiden suorista pakokaasupäästöistä sekä liikenteen ilmavirran maasta nostattamana. Mittaustuloksia on verrattu yhdyskuntailmalle annettuihin kansallisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä tarkasteltu pitoisuuksia suhteessa EU:n määrittelemiin ilmanlaadun raja-arvoihin. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetut raja- ja ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi alueilla, joilla asuu tai oleskele ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi täten suoraan verrata raja- ja ohjearvoihin.

2 Ilmanlaadun seuranta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella seurataan ilmalaatua jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla. Mittausasema 1 (Äms1) sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien välissä. Asema 2 (Äms2) sijaitsee Ämmäsvuoren länsirinteessä. Vuonna 2017 asemalla 1 mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja sääparametreja. Asemalla 2 mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Jatkuvavoimiset ilmanlaadun mittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella aloitettiin vuonna 2002 mittausasemalla 1. Asema sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien väissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. TRS-pitoisuuksia ja sääparametreja on mitattu vuodesta 2002 alkaen. Asemalla on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuosina 2002 2004 ja 2007 2010, sekä pienhiukkasten pitoisuuksia vuosina 2007 2010. Hengitettävien hiukkasten mittaukset siirrettiin vuosiksi 2005 2006 kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaalle. Vuonna 2016 Laitamaalla samassa paikassa mitattiin kesä-elokuun aikana PM10-pitoisuuksia (mittauksista on tehty erillinen raportti). Vuoden 2011 alussa Ämmäsvuoren länsirinteelle perustettiin uusi mittausasema (asema 2), joka sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. Asemalla mitataan hiukkaspitoisuuksia (PM10 ja PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Laitamaa Äms1 Äms2 Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemien sijainti Ämmässuolla. Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 1:n ympäristö on tasaista ja avointa kenttää. Mittausaseman läheisyydessä ei ole rakennuksia tai muita ilmavirtauksiin vaikuttavia tekijöitä. Mittausaseman itäpuolella alle sadan metrin etäisyydellä on viherjätekenttä ja biojätteen kompostointikenttiä. Biojätteen kompostointilaitos sijaitsee alle 300 m etäisyydellä mittausasemasta kaakkoon. Ämmäsvuori eli vanha kaatopaikka sijaitsee mittausasemasta lounaaseen noin 500 metrin etäisyydellä.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan (Ämmäsvuoren) länsipuolella terassitiellä säätöasema 5 vieressä. Aseman ympäristö on tasaista avointa rinnettä. Mittausaseman länsipuolella on jätteentäyttöalue. Laitamaan mittausasema sijaitsi noin 1 km etäisyydellä mittausasemasta 2 länteen.

lämpötila ( C) sademäärä (mm) lämpötila ( C) sademäärä (mm) 3 Säätila vuonna 2017 Ämmässuolla mitatut lämpötilat ovat hyvin lähellä Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittaamia lämpötiloja (kuva 2). Sademäärissä on paikallisia eroja (kuva3). Loppuvuosi vuonna 2017 oli poikkeuksellisen sateinen. Ämmässuolla mitattuja säätietoja on verrattu.helsinki-vantaan säädataan (Ilmatieteen laitos, verkkosivut 1/2018). 25 20 15 10 Lämpötila 240 200 160 Sademäärä Ämmässuo 2017 Helsinki-Vantaa 2017 Helsinki-Vantaa 1981-2010 5 120 0-5 -10-15 Ämmässuo 2017 Helsinki-Vantaa 2017 Helsinki-Vantaa 1981-2010 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ka kuukausi Kuva 2. Keskilämpötila Ämmässuolla ja Ilmatieteenlaitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2017. 80 40 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ka kuukausi Kuva 3. Sademäärät Ämmässuolla ja Ilmatieteenlaitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2017. Ämmässuolla sääparametreja on mitattu vuodesta 2002 mittausasemalla 1. Säämaston korkeus on noin 10 m maanpinnasta. Kuvissa 4 5 on verrattu vuoden 2017 mittausdataa vuosien 2002-2016 keskiarvoon. 25 20 15 10 Lämpötila 240 200 160 Sademäärä 5 120 0-5 -10 80 40-15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ka kuukausi Ämmässuo 2017 Ämmässuo 2002-2016 Kuva 4. Kuukauden keskilämpötilat Ämmässuolla. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ka kuukausi Ämmässuo 2017 Ämmässuo 2002-2016 Kuva 5. Sademäärät kuukausittain Ämmässuolla.

Kuvissa 6 ja 7 on havainnollistettu tuulensuutien jakautumista. Hallitseva tuulensuunta molemmilla asemilla on uudelta ja vanhalta täytöltä päin eli lounas/länsi-sektoreilta. Kuva 6. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla 2017. 310 320 300 290 280 270 260 250 240 230 360 10203040 330340350 50 6070 80 90 100 110 120 130 220 140 210 200 160 150 190 170 180 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 7. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla vuosina 2013 2017 (asteikko 0 10 %).

4 Hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden raja- ja ohjearvot Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksiensa mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi on määritelty raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvot sekä kriittiset tasot. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhdiste Ilmanlaadun raja-arvot hiukkasille. Aika Raja-arvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Hengitettävät hiukkaset PM10 Pienhiukkaset PM2,5 vuosi 40 vrk 50 35 vrk/vuosi vuosi 25 Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi suunnittelijoille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua, ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Epäpuhtauksien tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot on annettu terveydellisin perustein. Ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot hiukkasille ja haiseville rikkiyhdisteille. Yhdiste Aika Ohjearvo, µg/m 3 Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset PM10 vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Kokonaisleijuma TSP vuosi 50 vuosikeskiarvo vrk 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Haisevat rikkiyhdisteet TRS vrk 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, TRS ilmoitetaan rikkinä

5 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekoitushiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa. Vuonna 2017 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 8 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin suurimassa osassa muista HSY:n mittausasemista (6 19 mg/m 3 ). Edellisvuoteen verrattuna Ämmässuolla PM10 -pitoisuudet nousivat, vuonna 2016 vuosikeskiarvo oli 6 µg/m 3 mutta pitoisuudet ovat hyvin samaa tasoa edellisvuosiin verrattuna (kuva 8). Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Korkein vuorokausipitoisuus oli 35 µg/m 3 (3.2.2017), raja-arvotason ylittäviä vuorokausipitoisuuksia ei siten mitattu vuonna 2017. Ämmässuo 2 -mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä on mitattu harvoin (vuosittain 0 1 kpl) (kuva 9). Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2017. Kuva 9. Pölyisten päivien lukumäärät (PM10-vrkpitoisuus yli 50 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002 2017. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 30 µg/m 3 mitattiin syyskuussa, eikä ohjearvo ylittynyt (kuva10). Korkein kuukausipitoisuus 13 µg/m 3 mitattiin myös syyskuussa (kuva 11). Kuvassa 12 on esitetty PM10- kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2017. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat matalampia kuin aiempina vuosina mittausasemalla 1 suoritetuissa mittauksissa. Korkein tuntipitoisuus 185 µg/m 3 mitattiin 15.11.2016 klo 9 (kuva 13). Syksyllä aloitetut maanrakennustyöt vanhalla täytöllä aseman läheisyydessä näkyivät yksittäisinä korkeina tuntipitoisuuksina.

Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vrkohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017. Kuva 11. Hengitetävien hiukkasten -kuukausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017. Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2002 2017. Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017.

Tarkasteltaessa PM10-tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2017 (kuva 14 ja kuva 15) havaitaan että korkeimmat pitoisuudet ovat itäsektorilla, jolloin tuuli puhaltaa Ämmäsvuorelta eli vanhan kaatopaikan puolelta. Kuva 14 PM10-tuntipitoisuuden jakautuminen (keskiarvo) eri tuulen suunnille (µg/m 3 ) vuonna 2017. Kuva 15 PM10-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2017.

6 Pienhiukkasten pitoisuudet Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet ovat Suomessa yleensä matalia. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä, kuten liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Vuonna 2017 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 5,2 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo samaa tasoa kuin muilla HSY:n mittausasemilla (4,4 6,6 mg/m 3 ). Edellisvuoteen verrattuna Ämmässuolla PM2,5 pitoisuudet nousivat, vuonna 2016 vuosikeskiarvo oli 4,1 µg/m 3 mutta edellisvuosiin verrattuna pitoisuus on hyvin samaa tasoa (kuva 16). Pienhiukkasten vuosipitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti kaukokulkeuma ja pitoisuudet ovat olleet viimeisinä vuosina pääkaupunkiseudulla yleisesti matalia. Korkein pienhiukkasten kuukausipitoisuus 6,4 µg/m 3 mitattiin helmikuussa (kuva 17). Kuvassa 18 on esitetty PM2,5-kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2017. Kuukausipitoisuuksissa ei havaita eroa eri mittausasemien välillä. Pienhiukkaspitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin HSY:n kaupunkitaustaa kuvaavalla mittausasemalla Kalliossa, jonka vuosikeskiarvo oli 4,9 µg/m 3 (kuva 19). Täten myös Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Kuva 16. Pienhiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2007 2017. Kuva 17. Pienhiukkasten kuukausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017. Kuva 18. Pienhiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2007 2017.

Kuva 19. Pienhiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla ja Kallion kaupunkitausta-asemalla vuonna 2017. Kuvasta 20 nähdään, että pitoisuuksien jakautuminen tuulensuunnan mukaan on hyvin vastaavanlainen kuin PM10-hiukkasten osalta mutta suurimmat yksittäiset pitoisuuspiikit tulevat etelästä (kuva 21). Kuva 20. PM2,5-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla vuonna 2017. Kuva 21. PM2,5-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2017.

7 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Vuonna 2017 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvot olivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemilla 0,3 ja 0,5 µg/m 3 (mittausasema 1 ja mittausasema 2). Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman suuremmat (0,2 ja 0,4 µg/m 3 ). TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Vuonna 2017 hajutunteja mitattiin 49 ja 336 kpl. Edellisvuoteen verrattuna (37 ja 187 kpl) mittausasemalla 1 hajutuntien määrä nousi noin neljänneksen ja asemalla 2 hajutunteja mitattiin lähes kaksi kertaa enemmän. Toisaalta vuonna 2016 TRS-pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalat Ämmässuo 2 -asemalla. Kuvassa 22 on esitetty Ämmässuolla mitattujen TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot. Mittausasemalla 2 pitoisuudet ovat olleet korkeammat kuin asemalla 1. Kuva 22. TRS-vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2017. Kuva 23. Hajutuntien lukumäärät (TRS tuntipitoisuus yli 3 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002 2017. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 1,6 µg/m 3 mitattiin marraskuussa. Mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 4,5 µg/m 3, joka mitattiin joulukuussa (kuva 24). Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus 1,4 µg/m 3 mitattiin joulukuussa mittausasemalla 2 (kuva 25). Suurin kuukausittainen hajutuntimäärä 97 kpl mitattiin joulukuussa asemalla 2 (kuva 26). Kuva 24. TRS-ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017. Kuva 25. TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2017.

Kuva 26. Hajutuntien määrät eri kuukausina Ämmässuolla 2017. Kuvassa 27 on esitetty TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2017. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat korkeampia kuin mittausasemalla 1 vastaavana aikana mitatut pitoisuudet. Kuva 27. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ämmässuon mittauksissa 2002 2017. Asemalla 1 korkein tuntipitoisuus 10 µg/m 3 mitattiin 7.4. klo 7, vastaavasti mittausasemalla 2 korkein tuntipitoisuus oli 30 µg/m 3 ja se mitattiin 17.12. klo 2 (kuva 28). Kuva 28. TRS-tuntipitoisuudet Ämmässuolla 2017. Tarkasteltaessa mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuksien keskiarvoja eri tuulen suunnilla (kuvat 29-30) havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet ovat kaakkoissektorilla, jolloin tuuli puhaltaa viherjätekentän ja kompostointiaumojen puolelta. Mittausasemalla 2 selvästi korkeimmat pitoisuudet havaitaan länsisektorilla, jolloin tuuli puhaltaa jätteen vastaanottokentän ja uuden kaatopaikka-alueen puolelta (kuvat 31 32).

Kuva 29. TRS-tuntipitoisuuksien jakautuminen eri tuulen suunnille (keskiarvo) Ämmässuo 1 -mittausasemalla vuonna 2017. Kuva 30. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 1 mittausasemalla vuonna 2017. Kuva 31. TRS-tuntipitoisuksien jakautuminen eri tuulen suunnille (keskiarvo) Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2017. Kuva 32. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2017. Kuvassa 33 on esitetty vuoden 2017 TRS-pitoisuuksien vuorokausivaihtelu. Eri vuorokauden aikoina pitoisuudet vaihtelevat paljon, joka johtuu ainakin osittain tuulen nopeuden vuorokausivaihtelusta. Kuva 33. TRS-pitoisuuksien vuorokausivaihtelu vuonna 2017.

8 Yhteenveto ja johtopäätökset Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2017 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Vuonna 2017 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 8 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. PM10-vuorokausiraja-arvotaso ei ylittynyt yhtenäkään päivänä. Korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus mitattiin syyskuussa, pitoisuuden ollessa 30 µg/m 3, täten ohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään kuukautena. Korkeimmat PM10-pitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa vanhalta kaatopaikalta päin. Vuonna 2017 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 5,2 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingin tausta-asemalla Kalliossa (4,9 µg/m 3 ). Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Vuonna 2017 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia seurattiin kahdella mittausasemalla. Aiemmasta poiketen mittausasemalla 2 oli alkuvuodesta pienemmät pitoisuudet kuin asemalla 1, mutta loppuvuodesta aseman 2 pitoisuudet olivat selvästi suuremmat. Vuosipitoisuus oli 0,3 µg/m 3 mittausasemalla 1 ja 0,5 µg/m 3 mittausasemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman korkeammat. Hajutunteja mitattiin 49 kpl asemalla 1 ja 336 kpl asemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna mittausasemalla 1 hajutuntien määrä nousi noin neljänneksen ja asemalla 2 hajutunteja oli lähes kaksi kertaa enemmän. Suurin TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvoon (10 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus 4,5 µg/m 3 mitattiin joulukuussa mittausasemalla 2. Mittausasemalla 1 pitoisuudet olivat selvästi ohjearvoa matalampia, suurin ohjearvoon mitattu pitoisuus oli 1,6 µg/m 3. Mittausasemalla 1 korkeimmat TRS-pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa kaakosta asemalle päin. Mittausasemalla 2 korkeimmat pitoisuudet havaittiin länsisektorilla.

Liite 1. Pitoisuudet ja tunnusluvut Taulukko 1. Kuukausi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017, µg/m 3. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 7.3 5.9 0.3 0.1 2 8.4 6.3 0.2 0.1 3 6.9 5.1 0.1 0.1 4 5.9 4.6 0.1 0.1 5 7.5 5.2 0.2 0.2 6 8.6 5.5 0.3 0.7 7 7.0 4.7 0.2 0.5 8 10.7 6.0 0.3 0.5 9 12.7 6.4 0.1 0.5 10 5.3 4.9 0.3 0.6 11 7.3 4.2 0.6 1.0 12 3.9 3.4 0.4 1.4 Keskiarvo 7.6 5.2 0.3 0.5 Taulukko 2. Mittausten ajallinen edustavuus Ämmässuolla vuonna 2017, %. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 90 81 100 97 2 90 90 100 92 3 100 100 100 100 4 94 91 100 100 5 77 77 100 77 6 99 98 99 100 7 100 100 100 100 8 100 100 97 100 9 100 100 100 100 10 100 100 100 100 11 95 91 99 97 12 100 100 99 100

Taulukko 3. Vuorokausiohjearvoihin* verrattavat pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2017, µg/m 3. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 17.2 0.7 0.5 2 25.8 0.5 0.3 3 14.9 0.5 0.3 4 15 0.6 0.4 5 13 0.5 0.4 6 20.1 0.7 1.7 7 13.2 0.6 1.7 8 22.2 0.8 1.5 9 30.1 0.5 1.2 10 13.6 0.9 2.5 11 18.2 1.6 2.9 12 12.5 1 4.5 *PM10 vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. *TRS vuorokausiohjearvo on 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Taulukko 4. Hajutuntien* lukumäärä Ämmässuolla vuonna 2017, kpl. Kuukausi TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 6 4 2 0 0 3 1 1 4 6 2 5 0 3 6 5 42 7 1 30 8 6 22 9 1 17 10 5 41 11 12 77 12 6 97 *Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jolloin TRS-pitoisuus ylittää 3 µg/m 3.

Taulukko 5. Vuosikeskiarvopitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2017, µg/m 3. Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS TRS Vuosi Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 Laitamaa Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 2002 26 1.1 2003 24 1.0 2004 22 1.4 2005 13 1.8 2006 15 0.9 2007 22 6.1 0.9 2008 21 5.9 0.7 2009 21 7.2 0.5 2010 21 8.3 0.5 2011 11 6.4 0.4 0.9 2012 8 4.9 0.6 1.6 2013 8 4.4 0.7 1.7 2014 9 6.4 0.4 1.1 2015 9 5.7 0.2 1.3 2016 6 4.1 0.2 0.4 2017 8 5.2 0.3 0.5

Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi Mittalaitteet Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5): Hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella GRIMM 180 analysaattorilla, jonka toiminta perustuu optiseen menetelmään. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS): Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella Thermo 43i ja Thermo 43c rikkidioksidianalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu UV-fluoresenssiin. Meteorologinen mittausaineisto: Sääparametrien seuraamiseen käytetään Vaisalan antureita, jotka ovat kytketty Vaisalan MAWS 110 mittausyksikköön. Tuulen nopeus ja suunta-anturi (optinen, WMT700) on sijoitettu säämastoon 10 m korkeuteen. Maston alaosassa noin 2 m korkeudessa on lämpötilan ja kosteuden mittaus sekä auringon kokonaissäteilyanturi (CM14). Sääaseman yhteydessä on myös ilmanpaineen, lämpötilan ja sademäärän (OTT Pluvio2, 400 cm2) mittaus. Sääasema on uusittu ja otettu käyttöön 2012. Kalibrointi ja huolto HSY laatii vuosittain mittaus- ja laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan mittausten standardien mukaisuus. Mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritetään keskeiset laadunvarmennustoimet eri mittausmenetelmille. Mittalaitteet kalibroidaan mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritellyin väliajoin ja huolletaan säännöllisesti työohjeiden mukaisesti. Sääaseman anturit ovat huoltovapaita. Niiden huolto, korjaus ja kalibrointi suoritetaan tarvittaessa.