Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2004 Diaarinumero LSU-2003-Y-1043 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus Juha Saaristo Tulisaarentie 3 66400 LAIHIA ELÄINSUOJA JA SEN SIJAINTI SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja on 60 000 broilerin kasvattamo, joka sijaitsee Laihian kunnan Potilan kylässä tilalla Saaristo RN:o 3:11. Lupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. Alue on kaavoittamatonta hajaasutusaluetta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vähintään 10.000 broilerin pitämiselle täytyy olla ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 mukaan yli 40.000 siipikarjapaikkaa käsittävälle eläinsuojalle on haettava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa viimeistään 31.12.2003. Kasvattamo on kokonsa perusteella IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) tarkoittama laitos. Vähintään 50.000 broilerin ympäristölupa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 15.12.2003. Laihian kunta on antanut Mikko Saaristolle 31.10.1990 sijoituspaikkaluvan ja rakennusluvan 15.000 broilerin pitämiseen sekä 13.9.1995 sijoituspaikkaluvan ja rakennusluvan toiminnan laajentamiseen 30.000 broilerin pitämiselle. Laihian kunta on antanut 60.000 broilerin pitämiselle ympäristöluvan 11.3.1999 ja rakennusluvan 14.4.1999. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen lausunnon toiminnan laajentamisesta 15.3.1999. Toimintaa koskevat luvat on siirretty Juha Saaristolle.
2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Laihianjoen vesistöalueen osavaluma-alueella numero 41.002. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Alle 300 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksista on kolme asuinrakennusta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 100 metriä. Sen ja tuotantorakennusten välissä on tiheähkö metsäkaistale. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Broilerikasvattamon toiminta käsittää hallin puhdistamisen ja muut valmistelevat toimenpiteet, untuvikkojen vastaanoton hautomosta, broilerien kasvattamisen ja broilerien keräilyn, lastauksen ja kuljetuksen teurastamoon. Tilalla kasvatetaan 60.000 broileria kahdessa 30.000 broilerin hallissa. Broilerien lanta käsitellään kuivikelantana 1336 m 2 :n ja 1300 m 2 :n suuruisilla teräshiotusta betonista valmistetuilla lattioilla broilerihalleissa, joista se siirretään lantaloihin varastoitavaksi jokaisen kasvatuserän jälkeen. Kuivikkeena käytetään kutteria tai turvetta 2-5,0 cm:n paksuisina kerroksina. Broilerit kasvatetaan untuvikosta noin 36-38 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Tuotettava lihamäärä on n. 495 000 kg vuodessa. Kuolleet eläimet (n. 5000 kg) pakastetaan ja toimitetaan raatojen keräilyyn. Muu jäte varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan kunnan vastaanottopisteisiin. Lannan varastoimiseen on käytettävissä n. 300 metrin päässä tuotantorakennuksista sijaitseva 500 m 2 :n lantala ja n. 3 kilometrin päässä samalla tilalla sijaitseva 200 m 2 :n lantala. Lantalasta levitetään broilerien lantaa pelloille kaksi kertaa vuodessa. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 143,36 hehtaaria, josta on omaa 39 hehtaaria, vuokrapeltoa 17,5 hehtaaria ja sopimuspeltoa 86,8 hehtaaria. Tilalla käytetään täysrehua 142 000 kg/kasvatuserä, kokojyvävehnää 40 000 kg/kasvatuserä, vettä 360 m 3 /kasvatuserä ja desinfiointiaineena Virocidiä 40 l/vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Broilerihalleilla on yhteinen maanalainen 5000 litran lasikuituinen polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Lisäksi tilalla on 3 kpl ns. farmarisäiliöitä. Broilerihallit pestään höyrypesulla. Broilerihallien pesu- ja desinfiointivedet, WC-vedet ja muut jätevedet johdetaan yhteistilavuudeltaan n. 88 m 3 :n umpisäiliöihin. Ympäristöhaitat pidetään vähäisinä käyttämällä kutteria tai turvetta kuivikkeena ja hyvälaatuisilla roiskevapailla ja vettä säästävillä juomanipoilla, jotka estävät kuivikkeen kostumisen, ja poistoilma pysyy hyvänä. Lintujen hyvinvointi edellyttää myös riittävää ilmanvaihtoa, joka samalla estää ympäristöhaittoja. Kasvattamoiden rehuhyötysuhde on hyvä, mikä vähentää merkittävästi lannasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Rehuseoksissa käytetyn fytaasientsyymin ansiosta lannan fosforipitoisuus on pienentynyt. Tietokoneohjatulla rehun syötöllä on päästy parempaan rehuhyötysuhteeseen.
3 Kasvattamon kuljetukset kestävät yhteensä noin 8 viikkoa vuodessa. Viikon aikana on 4-5 kuljetuspäivää. Kuljetuksia on vain arkisin ja ne alkavat jo aamuyöstä. Untuvikkojen kuljetukset kestävät päivän/kasvatuserä ja teuraiden kuljetukset 1-2 päivää/kasvatuserä. Rehunkuljetukset kestävät 2-3 päivää/kasvatuserä. Lantaa kuljetaan päivän ajan joka kasvatuserän jälkeen. Broilerihallien piha-alue on asfaltoitu. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja tilalla on tuotannon laatukäsikirja. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEESSA Toimintaan ei liity erityisiä riskejä. Kasvattamoilla on omat elektroniset vikahälytykset, jotka on kytketty kasvattamoiden jatkuvaan olosuhdetiedostoa koskevaan ohjaus- ja valvontajärjestelmään lämmön, veden, rehun, valon ja ilmastoinnin osalta. Lisäksi käytössä on laatukäsikirjan mukainen automaattinen varavoimajärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu 11.3-13.4.2004 Laihian kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla, ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Laihian kunnantalolla ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Laihian kunnanhallitukselta, Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymältä. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet ja lausunnot Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 1.4.2004 saapuneessa ja Laihian kunnanhallitus 8.4.2004 saapuneessa lausunnossaan puoltanut ympäristöluvan myöntämistä rakennus- ja ympäristölautakunnan 11.3.1999/28 antaman päätöksen mukaisilla ehdoilla. Kyrönmaan terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus on 6.4.2004 saapuneessa lausunnossaan puoltanut ympäristölupahakemusta ehdolla, että kasvattamossa tulee olla riittävästi terveysviranomaisten hyväksymää pakastustilaa, mihin kuolleet broilerit kerätään hävityslaitokseen kuljetusta varten. Tarkastus tilalla Tilalla 14.5.2004 tehdystä tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Juha Saaristolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Laihian kunnan Potilan kylässä tilalla Saaristo RN:o 3:11 tähän päätökseen liitetyn sijaintikartan ja asemapiirroksen osoittamalla paikalla. Ympäristölupa myönnetään enintään 60.000 broilerin pitämiselle yhtä kasvatuserää kohden hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja lupamääräyksissä annetuilla ehdoilla.
4 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan käsittely ja varastointi Kasvattamoissa tulee käyttää kuivikkeita, jotka on vaihdettava jokaisen kasvatuserän välissä. Kuivikkeista tulee ainakin osan olla turvetta. Lannan varastoimiseen käytettävällä kompostointilaatalla tulee olla varastotilaa vähintään 900 m 3 ja laatan pinta-ala n. 540 m 2. Kasvattamoiden pohjarakenteiden ja kompostointialustan on oltava vesitiiviistä materiaalista ja siten rakennettu, että niistä ei pääse päästöjä ympäristöön. Lannan varastointitilat on pidettävä jatkuvasti maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten mukaisessa kunnossa. Kompostointialustan yhdellä sivulla on oltava vähintään 1 m korkea reuna. Kompostialustalle on tarvittaessa lisättävä kuiviketta niin, että lannan kuiva-ainepitoisuus on riittävä kompostoitumiselle, eikä ympäristöön pääse valumia. Valumat ympäristöön tulee tarvittaessa estää peittämällä kompostointialustan reunat turpeella. Lannan säilytystilat tulee puhdistaa säännöllisesti ja tarkistaa niiden kunto vuosittain. Havaitut vauriot on korjattava välittömästi. Kulkutiet, lantaloiden ympäristö ja siirtotiet on pidettävä puhtaina lannasta. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan sen lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Käytettäessä lanta peltolannoitteena lannan levittämiseen tulee olla käytettävissä lupapäätöksen mukaiselle eläinmäärälle pohjavesialueen ulkopuolella olevaa omaa peltoa, vuokrapeltoa tai sopimuspeltoa vähintään 111 hehtaaria. Käytettävissä olevasta peltoalasta on pyydettäessä esitettävä jäljennökset vuokra-, lannanlevitys- tai muista vastaavista sopimuksista. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille, että lantaa tulee levittää ja käyttää tässä tarkoitetulla tavalla. Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ja muita viranomaismääräyksiä. Lannan peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lanta on levitettävä peltoalalle mahdollisimman tasaisesti. Syksyllä levitetty lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lantaa ei saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11 asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Karjanlannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla on kielletty 1.10-15.4 välisenä aikana lukuun ottamatta perustettavaa kasvusto.
5 Lanta on levitettävä siten, että se ei pääse valumaan vesistöön tai ojaan. Karjanlannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin etäisyydellä vesistöstä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 metriä ja vesistöjen sekä valtaojien varsille vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lannan levittäminen on kielletty luokiteltujen pohjavesialueiden varsinaisen pohjaveden muodostumisalueelle. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei tällöinkään saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää niin, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. 3. Jätevesien ja muiden vesien käsittely Broilerikasvattamon pesuvedet ja muut jätevedet tulee johtaa yhteistilavuudeltaan vähintään 47 m 3 :n kiinteäkatteisiin ja vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Ne on tyhjennettävä säännöllisesti ja samalla tarkistettava niiden kunto. Jätevedet on kuljetettava sekä käsiteltävä niin kuin lannan levittämisestä on säädetty. Tuotantorakennusten katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lantatilojen ulkopuolelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten ruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaa joutuvien typpiyhdisteiden määrä jää mahdollisimman alhaiseksi. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja ilmastoinnin ja eläinsuojan lämpötilan tarkalla säätämisellä sekä muilla hajuhaittoja vähentävillä toimilla tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista mahdollisimman tehokkaasti. 5. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Eläinjäte tulee varastoida kylmäkontissa tai muussa vastaavassa erillisessä kylmässä varastotilassa, joka on kunnan terveysviranomaisen hyväksymä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa eläinjätteen käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Muu jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Muovi-, metalli- ja muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt ja kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 6. Muut määräykset Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle taikka pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
6 Öljysäiliöiden läheisyydessä on pidettävä riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa materiaalia ja säiliöiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Säiliöiden letkut on kiinnitettävä tankkausten välillä niin, että säiliö ei pääse tyhjentymään. Sitä mukaan kuin polttoainesäiliöitä uusitaan, niissä tulee olla vähintään ylitäytönestin ja laponestolaite, ja vähintään 10 m 3 :n säiliöt lisäksi suoja-altaalla. Häiriötilanteisiin tulee varautua niin, että vahingot ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon 7. Toiminnan tarkkailu Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerikasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanotto- tai vuokrasopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Hakijan tulee pitää kirjaa hakijan omilla pelloilla käytetyistä lannoitteista (lantamäärän ja väkilannoitteiden ravinnesisällöt), ja levitysaloista tulee pitää lohkokohtaista kirjanpitoa karttaliitteineen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. 8. Toiminnan muutokset Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toimintaa muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain ja terveydenhoitolain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lannan ja jäte- sekä muiden vesien käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta sekä hajuhaittoja koskevilla lupamääräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän, kaivojen, vesistöjen ja pinta- sekä pohjavesien pilaantuminen sekä terveys- ja viihtyisyyshaittojen syntyminen.
7 1. Lannan käsittely ja varastointi Riittävä kuivikkeiden käyttö parantaa kuivikekerroksen imukykyä ja sitoo lannasta aiheutuvia typpiyhdisteitä vähentäen tarhan toiminnasta lähialueelle aiheutuvia haittoja. Samalla kompostiin tarvittavat seosaineet tulevat hyödynnettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa imeytyksessä ja typpimäärä korkeammaksi. Ainakin osittaista turpeen käyttöä on pidetty tarpeellisena naapureille aiheutuvien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa ((MMM- RMO-C4) edellytetään suorien valumien estämiseksi, että eläinsuojien pohjarakenteet ja lannan varastointitilat ovat vesitiiviitä. Lannan varastointitilojen tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilan tarvetta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tällä turvataan varastotilojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. 2. Lannan hyödyntäminen Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan levittämisessä on lisäksi otettava huomioon valtioneuvosto asetuksessa 931/2000 mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittämisellä sulaan maahan ehkäistään ravinnehuuhtoutumia pellolta. Välittömällä multaamisella rajoitetaan ilmakehän kuormitusta lisäävää typen hävikkiä ja hajusta lähialueelle aiheutuvaa haittaa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamattomalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lantaa ei saa levittää pohjavesialueelle pohjaveden laadun turvaamiseksi. 3. Jätevesien ja muiden vesien käsittely Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaivot on tyhjennettävä säännöllisesti ylivuotojen välttämiseksi. Broilerihallien pesussa syntyvä jätevesimäärä on höyrypesussa syntyvän määrän mukaan 1000 broileria/0,7 m3 eli 42 m 3. WC- ja muille jätevesille on varattava tilaa vähintään 5 m 3. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Hajuhaittojen vähentämisestä on annettu lupamääräys lähinnä naapurustolle aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrään vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jonkin verran eläinsuojasta aiheutuvia hajuhaittoja. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa.
8 5. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Kuolleiden eläinten asianmukaiselle hävittämisellä ja välivarastoinnilla voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja ehkäistä terveys-, ympäristö- ja hajuhaittoja sekä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) sallivat kuolleitten eläinten käsittelemisen eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys- tai hajuhaittaa eikä ympäristön epäsiisteyttä. Terveysviranomaisen lausunto on otettu määräystä annettaessa huomioon. 6. Muut määräykset Polttonesteiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. 7. Toiminnan tarkkailu Yli 40.000 broilerin kasvattamo luokitellaan IPPC-direktiivin tarkoittamaksi laitokseksi, joita tulee direktiivin mukaan erityisesti tarkkailla. Tarkkailua koskevat yleiset määräykset on annettu jäte- ja ympäristönsuojelulakiin sisältyvien tiedonhankintaa, tarkastusta ja valvontaa koskevien säännösten perusteella. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintaan liittyvistä ja eri vaiheissa muodostuvista päästöistä ja jätteistä sekä niiden ympäristövaikutuksista. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden perusteella voidaan seurata onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää viiden vuoden välein tehtävää lantaanalyysia. Kirjanpitovelvollisuus on määrätty valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi. 8. Toiminnan muutokset Toiminnan olennaisesta muutoksesta kuten esim. laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta tai lannan käytön muutoksista tehtävän ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
9 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2014. Hakemukseen tulee liittää selvitykset ainakin eläinmääristä, käytössä olevista lantaloista, lannan levityspintaaloista ja yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43 45-46, 52-59, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 11, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Eläinsuojan ympäristölupamaksu on 840,00 euroa (YM:n päätös 1415/2001). Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :ään ja 1.1.2004 voimaan tulleeseen ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan maksun määräämisessä noudatetaan ympäristöministeriön aikaisempaa päätöstä (1415/2001), jos asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija: Juha Saaristo, Tulisaarentie 3, 66400 LAIHIA Jäljennös päätöksestä Laihian kunnanhallitus, Laihiantie 28, 66400 LAIHIA Kyrönmaan terveyskeskuksen kuntayhtymä, Yhtymähallitus, Vallimäentie 43, 66400 LAIHIA Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, Laihiantie 28, 66400 LAIHIA Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Esa Alasihto, Tulisaarentie, 66400 LAIHIA Matti Saaristo, Tulisaarentie 21, 66400 LAIHIA Antti Tuppi, Tulisaarentie, 66400 LAIHIA Veli-Matti Tuppi, Tulisaarentie, 66400 LAIHIA Veljekset Kuusela, Tulisaarentie, 66400 LAIHIA
10 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Laihian kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Lakimies Varpu Kujanpää Päivi Kentala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros